SASTAMALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2014 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010
Sisällysluettelo 1. SASTAMALAN TALOUS MUUTTUMASSA 1 2. SASTAMALAN STRATEGIA 4 3. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 7 4. HENKILÖSTÖ 8 5. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE 2011-2014 9 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 13 7. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 17 8. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS 18 9. TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI 21 10. TALOUSARVIOASETELMA 22 11. TILIVELVOLLISET 24 12. KÄYTTÖTALOUSOSA 28 12.1. Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto 28 12.2. Toiminnan painopisteet, keskeiset kehittämiskohteet ja palveluverkkomuutokset suunnitelmakaudella, yhteenveto 29 12.3. Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko 30 12.4. Elinkeinot ja osaaminen 33 12.5. Elävä maaseutu ja elämänlaatu 36 12.6. Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky 45 12.7. Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus 57 12.8. Yhdyskunta ja ympäristö 66 13. INVESTOINNIT, EMOKAUPUNKI 73 14. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA, EMOKAUPUNKI 74 15. SASTAMALAN TILAKESKUS LIIKELAITOS 75 16. SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS 79 17. SASTAMALAN KONSERNI KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 82 LIITTEET LIITE 1: YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA LIITE 2: INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2017 JA INVESTOINTIEN PERUSTELUT Muu oheismateriaali erillisenä liitteenä
SASTAMALAN KAUPUNKI 1 1. SASTAMALAN TALOUS MUUTTUMASSA 1. Yleistilanne Vuoden 2011 talousarvion laadinta poikkeaa aikaisemmasta siinä, että olennainen huomio on kohdistettava yhtä vuotta etäämmälle tulevaisuuteen. Tasapainotamme vuotta 2011 siksi, että saamme vuoden 2012 tasapainoon. Tulorahoituksessa on silloin olennainen muutos, koska yhdistymisavustukset loppuvat. Toinen olennainen rakennetekijä on yhteisöverojen tilitysten määräaikaisen korotuksen päättyminen. Näiden yhteisvaikutus on noin 3 milj. euroa vastaten yhden tuloveroprosentin tuottoa. Talouden yleinen kehitys on monien tunnuslukujen mukaisesti kääntynyt taantumasta hienoiseen nousuun, jota häiritsee kansainvälinen talouskehitys. Ennusteissa on epävarmuutta siitä, tuleeko orastavan nousun jälkeen uusi taantuma ja vahvan kasvun kausi antaakin odottaa itseään. Kansainvälisessä tilanteessa tapahtuu koko ajan eri toimiala- ja yrityskohtaisia muutoksia. Jotkut menestyvät ja toiset joutuvat kilpailun puristuksessa supistamaan. Euroalueella valtioiden velkaantuminen, Kreikka ja viime päivinä myös Irlanti ovat nousseet otsikoihin. Euron puolustamiseksi ja korkotason kurissa pitämiseksi tarvitaan EU:n mittakaavassa tukitoimenpiteitä. Sastamalassa työllisyys on kohentunut ja paikallistalouden elpyminen näkyy siinä määrin verotilityksissä, että edellä mainituista rakennetekijöistä selvittäisiin 2012 suhteellisen helposti. Sastamalan kaupunki on kuitenkin päättänyt edetä vanhuspalvelujen rakenteessa kohti valtakunnallisia suosituksia. On laadittu suunnitelmat Hopunkallion hankkeen toteuttamiseksi. Lavian Heikkilän palvelukeskusta koskevien ratkaisujen johdosta käynnistyy oma muutosprosessinsa, jossa henkilöstö kasvaa 2011 vajaalla 10:llä Sastamalan kotipalvelujen kenttätyössä. Näiden vanhuspalvelujen yhteenlaskettu vuositason vaikutus on runsaat 2 milj. euroa. Vuonna 2012 on tasapainotusratkaisuun sisällytettävä vuodeosasto 3:n käyttötalousvaikutukset. Kotipalvelun kenttätyöhön on lisätty henkilöstöä viidellä sekä 2013 että 2014. Tämä talousarvioehdotus sisältää Saspen osalta palvelurakennemuutoksen kustannukset 23.11.2010 käytettävissä olevien laskelmien mukaisena. Talouden tasapainotusta on haettu muista kaupungin ydinprosesseista, jotta vanhuspalvelujen tarvitsema 2 milj. euron lisärahoitustarve on voitu kattaa. Tämä viestii vanhuspalvelujen vahvasta arvostamisesta, koska sen mukaisesti resurssien kohdennusta suunnitellaan. Koska käyttömenoista ei vuoden 2012 investointitarpeita ajatellen ole kyetty riittävästi säästämään ja vuosikatetta kasvattamaan, on Sastamalan vuokratalot Oy:n myyminen merkitty investointisuunnitelmaan tuloksi vuodelle 2012. Myynnin muut perustelut esitetään investointisuunnitelman kohdalla. 2. Veroprosentit Veroprosentit ovat vuonna 2011 samat kuin kuluvanakin vuonna: Tulovero 20 % Kiinteistövero - yleinen 0.75% - vakituinen asuinrakennus 0.45% - muu kuin vakituinen asuinrakennus 0.98% - voimalaitoksen kiinteistövero 2.85% - rakentamaton rakennuspaikka 1.00% Kun veroprosentit pidetään ennallaan, varaudutaan siihen tilanteeseen, että jossakin määrin on tulevina vuosina mahdollista tasapainottaa taloutta vuodesta 2012 lähtien myös verotuloja lisäämällä. Talouden optimismin varaan sekä marraskuun 2010 maksuunpanotilityksen perusteella on jo vuodelle 2011 laskettu 600 000 euroa aikaisempia laskelmia korkeampi tulojen taso, pohjaksi siten myös vuodelle 2012. Verorahoitukseen saattaa tulla muutoksia seuraavalla eduskuntavaalikaudella päätellen eri tahoilla laadituista selonteoista, joihin hallitusohjelman valmistelu osaltaan perustuu. Pitkällä aikavälillä on esitetty valtakunnallisia arvioita merkittävästä veroprosenttien korotuspaineesta väestön ikärakennekehityksestä aiheutuvan palvelutarpeen täyttämiseksi. Vuonna 2011 tasapainottaminen kohdistuu käyttötalousmenojen kasvun hillitsemiseen.
SASTAMALAN KAUPUNKI 2 Vuodesta 2012 lähtien on verotuloissa 500 000 euroa sen varaan arvioituna, että valtakunnallisin toimenpitein kuntien taloutta uuden hallitusohjelman mukaisesti vahvistetaan. 3. Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa huomio kohdistuu ensimmäiseksi ylijäämään vuonna 2011, runsaat 4 milj. euroa. Talouden on oltava ylijäämäinen, koska yhdistymisavustus on mukana vuosikatteessa ja kulkee sen välittämänä yhdistymisavustusinvestointeihin osana rahoituslaskelman nettoinvestointeja. Kun vuosikatteesta vähennetään poistot, syntyy ylijäämää. Se kulkee tilinpäätöksessä taseeseen, mutta rahaa ei ole missään, koska se tulee käytetyksi investointeihin. Tarkennuksena tähän on todettava, että siltä osin, kuin se ei jää yleiskatteeksi kaupungin taloudelle. Sitten vuonna 2012 onkin jo alijäämää. Aikaisemmissa valmistelulaskelmissa oli varauduttu noin 0.5 milj. euron lisäkarsintaan, mutta tämä talousarvio ei sitä sisällä. Periaatteena on tarkistaa tilanne vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja lisätä tarvittaessa säästötoimenpiteitä vuoden 2011 aikana. Käyttötalouden yhdistymisavustuskohteita kohdentuu hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman perusteella vuodelle 2011 yhteensä 705 100 euron määrästä. Suunnitelmasta on tässä talousarviossa poikettu yksityisteiden perusparannusavustusten kohdalla. Talousarviossa on hyväksyttävänä yhdistymisavustusten käytön jaksotusta koskeva muutos siksi, että kaupunki noudattaa kohteiden ohjelmoinnissa valtion perusparannusavustusten mukaista mitoitusta ja kohdevalintaa. Valtio joutuu määrärahojen niukkuudesta johtuen karsimaan rahoitettavia kohteita ja siirtämään niitä myöhemmille vuosille. Valtion rahoitus on kuitenkin niin merkittävä, suuruusluokaltaan vähän vaihdellen noin 50 %, että kaupunki varautuu tiekohteiden avustamiseen myöhempinäkin vuosina. Näin kaupungin rahoituksella voidaan toteuttaa perusparannuskohteita kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, että kaikki julkinen rahoitus otettaisiin yksinomaan kaupungin yhdistymisavustuksista kolmen vuoden aikana. Vammalan osalta arvioidaan perusparannusavustuksiin kohdennettujen avustusten vuoden 2011 kuluessa toteutuvan, Mouhijärven osalta taso on jo saavutettu, mutta Äetsän alueelle suunnitellun hankemäärän ei arvioida toteutuvan vielä vuonna 2011. Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään tässä periaate, että toteutumatta jääviä perusparannuskohteita avustetaan 2011 jälkeen sitten, kun ne rahoitusta valtioltakin saavat. Vuoden 2011 talousarviossa on tasapainotuslistalla tämän asian kohdalla 104 000 euroa. Vastaava määräraha on lisätty vuoden 2012 taloussuunnitelmalukuihin. Siinä tapauksessa, että tulevina vuosina joudutaan jälleen etsimään uusia säästöjä, pidetään kiinni siitä, yksityisteiden perusparannuskohteet toteutetaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valtion rahoituksen mahdollistamassa aikataulussa. Kaupungin talouden kannalta olennainen erä on 12 milj. euron verotulotasaus. Suunnitelmakausikin on rakennettu tämän välttämättömän kuntien välisen tasausjärjestelmän säilymiseen luottaen. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tilinpäätöksestä 2009 merkittävästi kasvaneet. Tietotekniikan alalla poistoaika on lyhyt, jopa 3 vuotta ja investointitaso on muutoin ollut korkea Sastamalassa. Suunnitelmavuosilla 2.5 %:n toimintakatteen kasvulla näkyvä alijäämän lisääntyminen viestii siitä, että toiminta ja niistä johtuvat käyttömenot on pidettävä kurissa ja keskeisesti kohdistettava huomiota tuottavuuden parantamiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin. 4. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman ensimmäiseltä riviltä käy ilmi arvio supistuvasta vuosikatteesta vuoden 2011 jälkeen. Se merkitsee painetta investointien rajoittamiseen velan kasvun hillitsemiseksi. Investointisuunnitelmaan on sisällytetty eri syistä pakollisiksi katsottavat investoinnit. Tällä suunnitelmalla velkamäärä emokaupungilla ei kasvaisi, mutta konserniin tulevalla uudella Hopunkallion kiinteistöyhtiöllä on noin 9 milj. euron rakennushanke valmistumassa vuonna 2012. Tälle rahoitukselle kaupunki tulee myöntämään takauksen. Rakennushankkeen kustannukset kanavoituvat pääosin Sastamalan kaupungin maksettaviksi vuodeosasto 3:n sekä tehostetun asumispalvelun yksikön vuokrakustannuksina sekä ateriamaksuina eri organisaatioiden kautta. Siitä puolestaan seuraa vaatimuksia parantaa tuottavuutta, joka ilmeneekin aterioiden valmistuksessa. Kustannuksia hillitsee myös kolmen eri toiminnan sijoittaminen synergisesti samojen perustusten päälle ja saman katon alle käyttämään yhteistä talotekniikkaa.
SASTAMALAN KAUPUNKI 3 Velan määrää voidaan verrata kriisikuntarajaan, joka on noin 60 milj. euroa, ja todeta, että etäisyyttä siihen on, mutta lainakustannuksia kaupungin maksettavaksi kiertyy Hopunkalliosta johtuen konsernirakenteen kautta. Velan lisäksi valtiovalta seuraa muitakin kriteereitä, kuten mm. vuosikatteen positiivisuutta ja taseen alijäämää. Sastamalassa on taseessa nyt 12 milj. euron ylijäämä ja vuosikate kunnossa. 5. Investoinnit Talousarvioon on liitetty yhdistelmä, josta käyvät ilmi yhtenä kokonaisuutena kaikki kaupungin ja liikelaitosten investoinnit. Investointisuunnitelmassa on kertaluonteisia aineettoman käyttöomaisuuden eriä seuraavasti: - SasKy:n peruspääoma liikuntahalliin 1 650 000 - SasKy:n peruspääoma KOTI-hankkeen oppimisympäristöön 380 000 - Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy, osakepääoma 400 000 - Laajakaista-hanke 260 000 - Kuntien yhteisen jätevesien puhdistamon osakepääoma, Sastamalan Veden investointisuunnitelmassa 1 882 000 - edelliset yhteensä 4 572 000 Hankkeiden avulla kehitetään olennaisesti Sastamalan alueen palveluja. Hankkeiden rahoittamiseksi kaupunki myy Sastamalan vuokratalot Oy:n osakekannan ja merkitsee investointisuunnitelmaan tuloksi 5 000 000 euroa vuodelle 2012. Tästä kaupasta valtuusto päättää erikseen. Tämä kauppa ei vähennä Sastamalan alueen asumispalveluja, mutta siitä irroitettava pääoma on olennainen keino hillittäessä kaupungin velkamäärän kasvua. Samalla mahdollistetaan lainanoton suuntaaminen uusien asuntoalueiden rakentamiseen Mouhijärven Päivärinteen alueella, 225 000 ja Anolankalliolla, 2 000 000. Anolankalliolla toteutetaan suunniteltu omakotitalonäyttely Sastamalan tunnetuksi tekemiseksi sekä noin 100 tontin varaamiseksi rakentajille siltä alueelta. Investointisuunnitelma koostuu pääosin yhdistymisavustuksella rahoitettavista sekä eri syistä pakollisista hankkeista. Mm. vuotovesien vähentämiseen on sitouduttu jätevesien puhdistamojen lupaehdoissa. Samalla pyritään luomaan edellytykset pienentää Sastamala-Huittinen siirtoviemärin mitoitusta kustannusten alentamiseksi. Sammaljoen paloasema sisältyy investointiohjelmaan ja toteutetaan, kun siihen saadaan palosuojelurahaston avustus. Investoinnin lainanhoitokustannukset tulevat vuosien myötä rahoitetuiksi aluepelastuslaitoksen maksamina vuokrina. Investointeja koskevana sitovana perusteluna on, että hanketta ei voida toteuttaa ilman valtuuston uutta päätöstä, jos suunnitelmaan merkittyä avustusta ei saada. 6. Konsernihallinto Sastamalan kaupungin konserni on jatkuvassa muutostilassa. Asunto-osakeyhtiöitä fuusioidaan, perustetaan Hopunkallion kiinteistö Oy sekä Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy. Valtiovallan taholla valmistelussa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosuunnitelmat ja omana päätösasianaan käsiteltävä yhteistoiminta-alueen hallintomallisuunnitelma vaikuttavat toteutuessaan konsernirakenteeseen. Kaupunginhallitus on asettanut konsernihallinnon kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi ohjausryhmän sekä työvaliokunnan ja perustanut palkkatyöryhmän. Tehtävänä on tarkistaa konserniohjausta koskevat asiakirjat ajantasaisiksi ja laatia kuntayhteistyön huomioonottava konsernistrategia vuoden 2011 loppuun mennessä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
SASTAMALAN KAUPUNKI 4 2. SASTAMALAN STRATEGIA Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sastamalan kaupungin strategian vuoden 2010 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Visio KASVUN SASTAMALA pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi. Sastamalan kaupungin arvot: 1. Yhteinen vahva tahtotila Tämä toteutuu johdonmukaisuutena päätöksenteossa. Yhteinen vahva tahtotila edellyttää yhteistä valmisteluprosessia, yhteistoimintamenettelyä, strategisessa päätöksenteossa. Uuden kaupungin organisaation toiminnassa ja kehittämisessä lähiesimiesten rooli ja tehtävä on tärkeä. Sastamalan valtuusto on jo tehnyt päätöksiä, joilla on vaikuttavuutta ja voimaa juuri yhteisen tahtotilan ansiosta. Kasvun Sastamalassa tarvitaan toimenpiteitä painopisteissä ja yhteistä vahvaa koko kaupunkiyhteisön tahtotilaa toteuttaa niitä. 2. Asiakaslähtöisyys Hyvän hallinnon mukainen palveluperiaate lähtee asiakkaiden tarpeista. Sastamalan kaupunkikonsernin menestyminen riippuu onnistumisesta asiakaspalvelussa. Tämä merkitsee resurssien suuntaamista palveluihin. Sekä asiakaslähtöisyyden periaate että hallinnon tuottavuuden parantaminen edellyttävät organisaatiorajat ylittävien työketjujen, prosessien jatkuvaa kehittämistä. Tärkeimmäksi nousee sosiaali- ja terveyspalvelujen saattaminen yhteiselle prosessikartalle. Kaikkien toimijoiden yhteistyö on tärkeää, esimerkiksi koulujen rooli on terveyden edistämisessä keskeisessä asemassa. 3. Rohkea realismi Tällä arvolla tarkoitetaan ensinnäkin innovatiivisuutta ja toiseksi ilmapiiriä, jossa riskejäkin voidaan Sastamalan kehittämiseksi ottaa. Samalla on kuitenkin tunnustettava tosiasiat, mm. talouden realiteetit, kasvuvauhti ja velanhoitokyvyn taso, mahdollisuuksien rajaajina. Kasvun Sastamalaa on vaikeaa toteuttaa ilman rohkeutta, uudistumista. Kasvun mahdollisuutta ei kuitenkaan saa kadottaa epärealistisin ratkaisuin. Rohkeaa realismia ja strategista ketteryyttä osoittaa uusia ja muuttuneita hankkeita koskeva päätöksenteko pikaisella aikataululla, kun seudun yhteinen etu niin edellyttää. Tämä tuo uutta virettä koko kaupungille ja valoisampaa tulevaisuuden näkymää. 4. Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää monta ulottuvuutta, osittain myös rohkean realismin. Tärkeitä näkökulmia ovat terveyden edistäminen ja ilmastomuutoksen hidastaminen sekä muu ympäristön vaaliminen. Ekologisuuden tulee arvona vaikuttaa kaikissa toiminnoissa, esimerkiksi energialähteitä koskevissa valinnoissa.
SASTAMALAN KAUPUNKI 5 Sastamalan kaupungin strategiset menestystekijät, niihin liittyvät tavoitteet sekä tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: Kriittinen menestystekijä Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle Puoleensa vetävät työyhteisöt Kaupunkistrategian tavoite Selkeät, nopeat ja terveyttä edistävät hyvät palvelut kaupunkilaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena voimaantunut itsestään vastuuta ottava kansalainen. Sastamalassa on uudistettu ja turvallinen vesihuolto Yrittäjyys ja elinkeinotoiminta Sastamalassa toimii useita työnantajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat yhdessä luoneet alueelle työntekijöitä houkuttelevan imagon. Sastamala-konserni on haluttu ja tavoiteltu työyhteisö Strategiaan 2009 kirjatut toimenpiteet, vuosi 2012 Syrjäytymistä ehkäisemällä ja terveitä elämäntapoja edistämällä on sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeen kasvua kyetty hillitsemään. Oikea-aikaiset ja tarpeita vastaavat palvelut toimivat yhteisillä kartoilla, erityisesti Saspessa, aluesairaalassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa koko mahdollisen tulevan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 1. Prosessien rajapintoja ylittävä kehittämistyö valmis 2. Sosiaali- ja terveyspiirit, Pirkanmaan hanke alkaen 2010 Palvelurakenne on suositusten mukainen Ydinprosessien palveluverkko- ja rakenneselvitykset ja niistä koostuva palvelustrategia valmis keväällä 2010 ja muutokset tasapainottavat taloutta 2012. Harrastusmahdollisuuksia on lisätty 1. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppimis- ja liikuntakeskus valmis 2. Musiikinopetus on vahva koko Sastamalan alueella Jäteveden puhdistamo on uudistettu Sastamalassa toimii moderni innovaatioverkosto Sastamalan seutu tunnetaan palveluyrittäjyydestään edelläkävijänä Keskustaajamassa ja Häijäässä on kaupungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet Kaalisaari on kehittymässä kulttuuriympäristöksi Yhteinen markkinointihanke Toimiva yhteistyö koulutuskuntayhtymän kanssa Uudistuva, välittävä ja huolehtiva työyhteisö 1. Varhaisen tukemisen mallit käytössä 2. Kannustus itsensä ja toiminnan kehittämiseen 3. Valmius joustavuuteen ja uusiutumiseen 4. Oikea henkilöstömitoitus käytössä Henkilöstön valta ja vastuu kohtaavat, mielekkäät työtehtävät Asiantuntijaorganisaatiolla on päättäjien tuki Ammattitaitoinen rekrytointi Tehtävien vaativuutta ja osaamistasoa vastaava palkkaus
SASTAMALAN KAUPUNKI 6 Kriittinen menestystekijä Kirjan ja kulttuurin Sastamala Lasten ja nuorten Sastamala Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Kaupunkistrategian tavoite Koko maa tuntee Sastamalan kirjaja kulttuurikaupunkina Taide, liikunta ja kulttuuriympäristö, eli kulttuuri on kaikkien asia ja se ymmärretään laajasti Kaupunki edistää kulttuurin toimijoiden yhteistyötä sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä Sastamalassa on laadukkaat päivähoito- ja opetuspalvelut Kirja ja kulttuuriteema näkyy vahvasti lasten ja nuorten palveluissa Sastamalassa on kehitetty nuorten osallisuutta Monipuoliset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten tukena Väkiluku kasvaa Asumaan ja yrittämään houkuttelevat kylät Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi on edistetty Kaupunkitaajamassa vireillä useita kehittämishankkeita Strategiaan 2009 kirjatut toimenpiteet, vuosi 2012 Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Raamatun tekstejä kuvaavat maalaukset ja koko kirkko tunnetaan UNESCON maailmanperintökohteena Kirjan Keskus on avattu Bäckmanin talon saneerauksen valmistuttua Kirja ja kulttuuri ovat sastamalalaisine merkkihenkilöineen mukana kaupungin ja koko yhteisön markkinoinnissa Kulttuuriperinteen siirtäminen Toimiva tapahtumakalenteri Stormin monipalvelukeskus Uotsolan ja Häijään päiväkodit laatua mitataan kokonaisvaltaisesti yhtenäisen arviointijärjestelmän avulla Opetussisällöt, tapahtumat ja palvelut Aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja toteutukseen omista lähtökohdistaan. tonttitarjonta koko alueella yhteisten alueiden kunnostustoimien tukeminen Virkistysalueiden kehittäminen Häijään-Uotsolan yleiskaava Hanke Ketolan teollisuusalueen kehittäminen 1. Äijänkiven alikulku Roismalan risteysalueen kauppakeskus 1.Hyrkin kiertoliittymä 2.Asemakaavat Kymppikortteli 1.Asunto- ja liikerakennus Senioritalot Jäljempänä kappaleessa 13 prosessien tuloskorteilla esitetyt tavoitteet on johdettu kaupunkistrategian tavoitteista.
SASTAMALAN KAUPUNKI 7 3. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI Toimintamalliin on aikaisempiin vuosiin verrattuna tehty seuraavat muutokset: - Konsernihallinnosta on muodostettu erillinen johtamis- ja ohjausprosessi, johon kuuluvat strategiat, kaupunkirakenteen kehitys, talousohjaus, konserniohjaus sekä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. - Hallinnon Tukipalvelut tukiprosessin on lakkautettu 1.1.2011. Prosessin henkilöstö sijoittuu jatkossa suoraan eri ydinprosessein alaisuuteen. Tukiprosessiin kuuluneet hallinto- ja asiantuntijapalvelut ovat siirtyneet kansalaisvaikuttamisen ydinprosessiin. - Hyvinvoinnin ydinprosessiin kuuluvan Perhepalvelut -osaprosessin nimi on muutettu muotoon Lastensuojelun sosiaalityö Prosessijohtamisen periaatteita: - Kaupungin toimintoja tullaan jatkuvasti kehittämään prosessimallin pohjalta - Prosessijohtaminen keskittyy asiakkaalle lisäarvoa tuottavien prosessien johtamiseen. Nämä prosessit ovat perinteisiä organisaatiorajan ylittäviä prosesseja (esim. terveydenhuolto tai koulutus) - Prosessit luokitellaan o ydinprosesseihin, jotka ovat asiakkaita palvelevia, heille lisäarvoa tuottavia usein yli yksikkö- tai organisaatiorajojen toimivia prosesseja o tukiprosesseihin, jotka ovat ydinprosesseja tukevia ja niiden toiminnan mahdollistavia organisaation sisäisiä prosesseja o osaprosesseihin, jotka ovat johonkin isompaan prosessiin kuuluvia prosessikokonaisuuksia o aliprosesseihin, jotka ovat osaprosessiin kuuluvia pienempiä prosessikokonaisuuksia (toimintoja) o johtamisprosesseihin, jotka kuvaavat miten ja millä prosesseja hallitaan - Prosesseille on nimetty vastuuhenkilö (prosessinomistaja / -johtaja). Johtamisen tukena toimii prosessitiimi, joka koostuu prosessin eri osaajista ja vastuuhenkilöistä. Prosessitiimissä voi olla jäseniä myös oman organisaation ulkopuolelta. - Prosesseille määritellään toiminta-ajatus, prosessin pelisäännöt, tavoitteet, mittarit sekä toimintaperiaatteet eri prosessien rajapinnoissa. Prosessijohtaminen painottaa asiakasnäkökulmaa, mutta toiminnan tärkeitä raamittajia ovat myös tehokkuus, innovatiivisuus ja henkilöstövoimavarat - Prosesseissa voi olla toimijoita myös oman organisaation ulkopuolelta. Prosessi voi toimia myös verkostona. Yksilöt voivat tehdä työtä useaan eri prosessiin.
SASTAMALAN KAUPUNKI 8 4. HENKILÖSTÖ Valtuuston 10.11.2008 tekemään vakanssipäätökseen sisältyi 862 vakinaista henkilöä. Vuoden 2009 lopussa vakinaisen henkilöstön määrä oli 855 ja vuoden 2010 alussa 894. Vuoden 2011 alussa vakinaista henkilöstöä arvioidaan olevan 918. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana lomituspalvelujen toiminta-alueen laajentamisen sekä opetustoimen virkojen ja toimien vakinaistamisen johdosta. Henkilöstön jakautuminen ydinprosesseille sekä vuoden 2010 aikana eläkkeelle jääneiden määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuoden 2011 talousarvio sisältää seuraavat uudet vakanssit tai vakanssien vakinaistamiset: - lastensuojelun päällikkö (0,45 %:n lisäys osa-aikaisen sosiaalityöntekijän virkaan) - lastentarhanopettajan toimi Stormin päiväkotiin - palvelusihteeri maaseutuviranomaispalveluihin (yhteistoiminta-alueen laajennus Ikaalisiin ja Kiikoisiin) - musiikkiopiston rehtorin viran vakinaistaminen - 4-6 musiikkiopiston tuntiopettajan toimen vakinaistaminen Henkilöstön rakenne ja määrä ydinprosesseittain 31.10.2010, kokoaikaiset ja osa-aikaiset PROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. Kansalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko 1 1 1 1 1 1 2 Elinkeinot ja osaaminen 7 7 8 8 15 0 15 Elävä maaseutu ja elämänlaatu 140 74 214 13 183 196 153 257 410 - sis. Lomatoimi 102 64 166 1 10 11 103 74 177 - sis. Sastamalan Opisto 5 5 10 154 154 5 159 164 Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky 46 4 50 33 18 51 79 22 101 Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus 373 31 404 126 20 146 499 51 550 Yhdyskunta ja ympäristö 57 2 59 22 22 79 2 81 - sis. Sastamalan Vesi 13 13 13 0 13 Tilakeskus 118 15 133 23 6 29 141 21 162 Hallinnon tukipalvelut 42 5 47 4 4 46 5 51 KAIKKI YHTEENSÄ 784 131 915 229 228 457 1013 359 1372 Henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet Sastamalan strategian yhdeksi menestystekijäksi on määritelty PUOLEENSA VETÄVÄT TYÖYHTEISÖT. Sastamalan kaupunkikonsernin tasolla henkilöstönäkökulman tavoitteena on, että SASTAMALA-KONSERNI ON HALUTTU JA TAVOITELTU TYÖYHTEISÖ. Henkilöstöä koskevat kaikkien ydinprosessien yhteiset tehtävät vuodelle 2011: - Konsernin yhteisen henkilöstöpolitiikan kehittäminen - Riskien arvioinnin toteuttaminen työpaikoittain - Henkilöstökyselyssä esille tulleiden kehittämiskohteiden toteuttaminen - Henkilöstökyselyn uusiminen - Johtamisen ja esimiestaitojen kehittäminen - Henkilöstön osaamistason kehittäminen - Henkilöstömäärän ja rakenteen kehittäminen toiminnan vaatimuksien mukaiseksi
SASTAMALAN KAUPUNKI 9 Talouden tasapainotustarpeesta johtuen ydinprosessien tulee selvittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja uudelleenjärjestelyjä, jossa nykyistä henkilöstöä valmennetaan uusiin tehtäviin. Kaupungin talous ei mahdollista toimintalinjaa, jossa olemassa olevaa henkilöstövahvuutta kasvatetaan. Henkilöstön arvioitu eläköitymissuunnitelma ydinprosessien esitysten mukaan Kaupungin henkilöstöstä jää eläkkeelle vuosina 2011-2014 arviolta 92 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä 10.11.2008 Vakinaisen henkilöstön määrä 1.1.2010 Eläkkeelle jääneet 1.1-30.11.2010 Arvioitu vakinaisen henkilöstön määrä 1.1.2011 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2014 Yhteensä 2011 2012 2013 2014 2011-2014 Kuntalaisvaikuttaminen ja päätöksenteko 1 1 17 Arvioitu eläköityminen 2 2 Jätetään täyttämättä Elinkeinot ja osaaminen 8 6 1 7 Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Elämänlaatu ja elävä maaseutu 172 211 5 221 Arvioitu eläköityminen 5 6 4 5 20 Jätetään täyttämättä 1 3 1 5 Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky 33 50 1 55 Arvioitu eläköityminen 1 2 3 Jätetään täyttämättä Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus 391 384 10 413 Arvioitu eläköityminen 8 14 7 15 44 Jätetään täyttämättä 1 1 Yhdyskunta ja ympäristö 65 60 2 67 Arvioitu eläköityminen 1 2 6 4 13 Jätetään täyttämättä 1 1 2 Tilakeskus 141 135 3 138 Arvioitu eläköityminen 6 1 3 10 Jätetään täyttämättä 0 Hallinnon tukipalvelut 51 47 Arvioitu eläköityminen Jätetään täyttämättä Yhteensä 862 894 22 918 Arvioitu eläköityminen 21 22 20 29 92 Jätetään täyttämättä 1 3 1 3 8 5. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE 2011-2014 1. Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 alussa 24.476 asukasta. Väestötietojärjestelmän mukaan asukasluku oli lokakuun 2010 lopussa 24.475 eli vuodenvaihteen tasolla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 saakka. Sen sijaan väestön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja 65-75-vuotiaiden määrä kasvaakin voimakkaasti, yli 800:lla vuoteen 2015. 75-vuotta- täyttäneiden määrä lisääntyy 259:lla. Samassa ajassa ja työikäisten määrän vähenee 885 asukkaalla. Päivähoito- ja kouluikäisten lasten määrä vähenee 185:llä. Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita vanhustenhuollon palvelurakenteelle sekä ennaltaehkäisevien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata kysynnän muutoksiin. Strategia-luvussa mainituilla strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumiseen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen.
SASTAMALAN KAUPUNKI 10 2. Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Peruspalvelubudjettitarkastelu syyskuu 2010 Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjettitarkastelussa syyskuussa 2010 todetaan, että kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutus kuntien kuluvan ja ensi vuoden verotuloihin, kuntatalouden näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. 3. Tuloperusteet Kunnallisvero Talousarviovuoden kunnallisverokertymää on arvioitu vuoden 2010 verokertymien sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalta. Sastamala-kuntien laskennallinen veroäyrimäärä kasvoi vuosina 2002-2008 keskimäärin 4,1 % vuodessa. Kasvunopeus on ollut pienempi kuin valtakunnallinen kunnallisveron kasvu vastaavana aikana. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Sastamalan kunnallisverokertymä väheni 1,5 %, kun vähennys oli kunnissa keskimäärin 0,4 %. Peruspalvelubudjettitarkastelussa kuntien kunnallisverotulojen on arvioitu vähenevän 0,5 % vuonna 2010 ja kasvavan 2,5 % vuonna 2011. Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2011 on vahvistettu 20,00 % eli sama kuin vuonna 2010. Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin kolme miljoonaa euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 60,7 miljoonaa euroa vuonna 2011. Yhteisövero Yhteisöveron tuotto kasvoi vuosina 2005-2007 Sastamalan alueella nopeammin kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto väheni edellisestä vuodesta noin 26 % (koko maa 24 %). Vuonna 2008 yhteisöverotuloja kertyi Sastamalassa 4,2 miljoonaa euroa ja 3,1 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,1 miljoonaa euroa, vaikka kuntien yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus 2009-2011 lisääkin Sastamalan yhteisöveroja vuositasolla noin miljoona euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun mukainen yhteisöverotulojen kasvuarvio vuodelle 2011 on 15 %. Vuoden 2011 yhteisöveron määräksi arvioidaan 3,7 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot ovat 5 % kaupungin kaikista verotuloista. Kiinteistövero Kiinteistöverojen vaihteluvälin ala- ja ylärajoja on korotettiin vuoden 2010 alusta lukien kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Sastamalan kaupunginvaltuusto tarkisti kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2010. Vuonna 2011 prosentit ovat vuoden 2010 mukaiset. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 4,1 miljoona euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on noin 6 %.
SASTAMALAN KAUPUNKI 11 Veroprosentit ja tuotot 2011 Koko maa Pirkanmaa Sastamala Tuotto, 1000 Yleinen kiinteistövero 0,75 % 1 500 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 % 1 800 Muu asuinrakennus 0,98 % 430 Voimalaitokset 2,85 % 342 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % 28 Tulovero 19,17 % 19,46 % 20,00 % 60 700 Yhteisövero 3 702 Yhteensä 68 502 4. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjäjärjestelmän mukaisesta valtionosuudesta. Peruspalveluiden yhden putken valtionosuus käsittää - yleisen osan korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen 6-15- vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuuden - kuntien kulttuuritoimen valtionosuuden - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen - mahdolliset lisäosat - valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät - Yhden putken järjestelmän mukainen omarahoitusosuus on 2.632 /asukas vuonna 2011,. Omarahoitusosuus vähennetään laskennallisista kustannuksista. Omarahoitusosuus laskennallista kustannuksissa on Sastamalassa noin 53 %, joten valtionosuus kattaa noin 47 %. - Valtionosuuteen sisältyy myös mm. verokompensaatio 2010 ja järjestelmämuutokseen liittyvä tasaus. - Yhden putken järjestelmän valtionosuuksia on budjetoitu 57 miljoonaa euroa vuodelle 2011. - Järjestelmä käsittää myös kotikuntakorvaukset, jotka käsitellään perusopetuksen osaprosessissa talousarvion toimintamenoina ja toimintakuluina. Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuuteen sisältyvät: - lukiokoulutus - aamu- ja iltapäivätoiminta - kansalaisopistot - tuntiperusteinen taiteen perusopetus - ammatillinen koulutus - ammattikorkeakoulu - liikunta - nuorisotyö - museo - teatteri ja orkesteri - opetusministeriön päätettävän yhden putken järjestelmän lisärahoituksen mm. lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin. - Ylläpitäjäjärjestelmän mukainen kunnan rahoitusosuus on 357,70 /asukas vuonna 2011. Rahoitusosuus vähennetään maksettavasta valtionosuudesta. - Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuudet vähennettynä rahoitusosuudella ovat 3,4 miljoona euroa negatiiviset. Toimintatuotot Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ilman yhdistymisavustuksia ovat vuoden 2011 talousarviossa 24,8 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 13,4 milj. euroa. Sastamalan kuntaliitoksen yhdistymisavustukset ovat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa v. 2009 3.096.000
SASTAMALAN KAUPUNKI 12 v. 2010 2.322.000 v. 2011 2.322.000 Yhdistymisavustusta kohdennetaan talousarviossa hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisin periaattein. Yhdistymisavustuskohteilla turvataan Sastamalan tulevaa kasvua, rakennetta ja panostusten kerrannaisvaikutuksia. Investointisuunnitelmassa yhdistymisavustusta on eräiden tiehankkeiden osalta kohdennettu uudelleen VT 11 alikulun ja Tiisalantie-Mustianojan rinnakkais-/kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Yksityisteiden perusparannuskohteisiin tarkoitettua kohdennusta on siirretty 104.000 euroa vuodelta 2011 vuoteen 2012. Yhdistymisavustustulo budjetoidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tuloslaskelman erään Tuet ja avustukset. 5. Menoperusteet Käyttötalous Sastamala-kuntien käyttötalouden nettomenot kasvoivat vuosina 2002-2008 keskimäärin noin kuuden prosentin vuosivauhdilla. Sastamalan ensimmäinen toimintavuoden 2009 kustannuskehityksen vertailua aikaisempiin vuosiin on kaupungin perustamisvaiheessa toteutettujen rakenteellisten muutosten johdosta vaikea luotettavasti tehdä. Tällaisia muutoksia olivat vuokratalojen yhtiöittäminen, Väkky:n purkautuminen sekä vanhustenhuollon ja kehitysvammahuollon järjestämisvastuun muutokset. Talousarvion laadintaohjeessa lähtökohtana oli 2,5 prosentin toimintakatteen enimmäiskasvu suunnitelmakaudella. Vuoden 2010 toimintakatteen enimmäiskasvuksi määriteltiin 4,1 %. Talouden raamilaskelmassa henkilöstömenojen arvioitiin kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2011 ja muihin menoihin ja tuloihin tehtiin kahden prosentin inflaatiotarkistus. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon osalta raamiin arvioitiin peruspalveluohjelman mukaiset kysynnän muutosta vastaavat euromuutokset. Vuoden 2011 laskennallisen raamin mukainen toimintakate oli 108,4 miljoonaa euroa. Talousarviossa kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintakulut ovat 137,8 miljoonaa euroa. Toimintakate on 110,7 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa euroa raamia suurempi. Toimintakate kasvaa tilinpäätöksestä 9,1 miljoonaa euroa (9 %) ja valtuuston 8.11.2010 hyväksymästä vuoden 2010 muutetusta talousarviosta 2,4 miljoonaa euroa (2,2 %). Investoinnit Vuonna 2011 nettoinvestointien määrä on 12,9 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja on budjetoitu 190.000 euroa. Vuosien 2011-2014 investointiohjelma sisältää yhteensä 34,4 milj. euron nettoinvestoinnit eli keskimäärin 8,6 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttöomaisuuden myynnistä arvioidaan saatavan tuloja suunnitelmakaudella 5,6 miljoonaa euroa. 5. Rahoitus Vuonna 2011 Talousarviossa vuoden 2011 tuloslaskelman vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen 10,4 miljoonaa euroa. Investointien rahoitukseen tarvitaan vuosikatteen lisäksi 2,3 miljoonaa euroa muuta rahoitusta. Sastamalan Vesi Liikelaitos rahoittaa osan investoinneista kassavaroillaan, joten kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu lainamäärä kasvaa vuonna 0,5 miljoonaa euroa. Sastamalan lainamäärä on vuoden 2011 lopussa 43,5 miljoonaa euroa. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa.
SASTAMALAN KAUPUNKI 13 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Seuraavissa taulukoissa kaupungin ja sen kahden liikelaitoksen, Sastamalan Vesi Liikelaitoksen sekä Sastamalan Tilakeskus Liikelaitoksen, talousarvioehdotukset on yhdistelty. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet ehdotuksensa liikelaitoksen talousarvioksi ja suunnitelmaksi. Kaupunginhallitus voi esittää muutoksia vain liikelaitosta koskeviin sitoviin eriin kunnan talousarviossa. Valtuusto voi muuttaa liikelaitosta koskevia sitovia eriä ja tavoitteita, mutta ei voi suoraan puuttua menon ja tulon määrään liikelaitoksen talousarviossa. Tavoitteiden ja sitovien erien muuttuessa liikelaitoksen johtokunta valmistelee tarvittaessa uuden ehdotuksen talousarvioksi ja -suunnitelmaksi. Liikelaitoksen talousarvion ja - suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Emokaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään jäljempänä omana kokonaisuutenaan. SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA 2011-2014 Muutettu TALOUSARVIO TS TS TS Ulkoinen/sisäinen Tilinpäätös TA2010 2011 TS2012 2013 2014 2009 Toimintatuotot 35 877 735 39 137 500 38 106 900 33 313 700 34 146 100 34 999 000 Yhdistymisavustus 3 096 000 2 322 000 2 322 000 0 0 0 Toimintatuotot 38 973 735 41 459 500 40 428 900 33 313 700 34 146 100 34 999 000 Valmistus omaan käyttöön 524 636 20 000 80 000 0 0 0 Toimintakulut -141 050 838-149 807 700-151 200 900-150 805 900-154 410 100-158 595 600 Toimintakate -101 552 467-108 328 200-110 692 000-117 492 200-120 264 000-123 596 600 Verotulot 65 846 822 66 148 000 68 502 000 70 441 000 72 554 000 74 731 000 Valtionosuudet 37 754 763 40 799 700 41 600 000 42 432 000 43 281 000 44 147 000 Verotulotasaus 10 700 000 10 901 400 11 970 000 12 000 000 12 000 000 12 000 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot 128 062 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Muut rahoitustuotot 1 574 545 1 354 000 1 513 000 1 513 000 1 513 000 1 513 000 Korkomenot -1 517 280-1 640 000-1 431 000-1 609 000-1 440 000-1 320 000 Muut rahoitusmenot -1 129 844-1 114 000-1 173 000-1 173 000-1 173 000-1 173 000 Vuosikate 11 804 601 8 220 900 10 389 000 6 211 800 6 571 000 6 401 400 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 292 403-6 068 400-6 017 000-6 358 000-6 662 000-7 359 000 Tilikauden tulos 6 512 198 2 152 500 4 372 000-146 200-91 000-957 600 Poistoeron lisäys/vähennys -910 442 55 000 85 000 85 000 85 000 85 000 Varausten lisäys/vähennys 1 000 000 0 0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys -5 110-3 000-3 000 0 0 0 Tilikauden ylijäämä + /alijäämä - 6 596 646 2 204 500 4 454 000-61 200-6 000-872 600 Verotulojen muutosolettama on v. 2011 +2,5 %, v. 2012 +2,1 % + 500.000 euroa, v. 2013-2014 +3 %. Yhteisöveron kuntien jako-osuuden tilapäinen korotus jää pois vuonna 2012, mikä vähentää Sastamalan verotuloja noin 1 milj. eurolla (sisältyy muutosolettamaan). Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina 2009-2011. Yhdistymisavustuksen päättyessä vuonna 2012 toimintatuotot vähenevät 2,3 milj. eurolla. Yhdistymisavustuksilla rahoitettavat käyttötalouskohteet n. 0,7 milj. on vähennetty suunnitelmavuosien laskentapohjista. Valtionosuudet on arvioitu vuodelle 2011 marraskuussa tiedossa olevien laskentaperusteiden mukaisesti. Suunnitelmavuosille on laskettu 2 %:n indeksikorotus. Ylijäämä 4.454.000 euroa muodostuu: Emokaupunki 3.768.300 euroa Tilakeskus liikelaitos 535.300 euroa Vesi liikelaitos 150.400 euroa
SASTAMALAN KAUPUNKI 14 TULOSLASKELMA 2011, SISÄISTEN ERIEN ELIMINOINNIT SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA TALOUSARVIO Kaupungin ja liikelaitosten välisten TALOUSARVIO TA 2011 TA 2011 TA 2011 2011 sisäisten erien eliminoinnit 2011 KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulk. + sis. KAUPUNKI TILAKESKUS VESI Ulkoinen Toimintatuotot 16 347 500 17 301 100 4 458 300 38 106 900 Yhdistymisavustus 2 322 000 0 0 2 322 000 Toimintatuotot 18 669 500 17 301 100 4 458 300 40 428 900-1 913 200-11 127 400-310 100 27 078 200 Valmistus omaan käyttöön 80 000 0 0 80 000 80 000 Toimintakulut -135 832 200-12 992 800-2 375 900-151 200 900 10 493 800 2 444 700 412 200-137 850 200 Toimintakate -117 082 700 4 308 300 2 082 400-110 692 000 8 580 600-8 682 700 102 100-110 692 000 Verotulot 68 502 000 0 0 68 502 000 68 502 000 Valtionosuudet 41 600 000 0 0 41 600 000 41 600 000 Verotulotasaus 11 970 000 0 0 11 970 000 11 970 000 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 Korkotulot 100 000 0 0 100 000 100 000 Muut rahoitustuotot 1 513 000 0 0 1 513 000-1 123 000 390 000 Korkomenot -596 000-680 000-155 000-1 431 000-1 431 000 Muut rahoitusmenot -50 000-725 400-397 600-1 173 000 725 400 397 600-50 000 Vuosikate 5 956 300 2 902 900 1 529 800 10 389 000 7 457 600-7 957 300 499 700 10 389 000 Poistot ja arvonalentumiset Sumu-poistot -2 200 000-2 387 600-1 429 400-6 017 000-6 017 000 Tilikauden tulos 3 756 300 515 300 100 400 4 372 000 7 457 600-7 957 300 499 700 4 372 000 Poistoeron lisäys/vähennys 15 000 20 000 50 000 85 000 85 000 Varausten lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys -3 000 0 0-3 000-3 000 Tilik. ylijäämä + /alijäämä - 3 768 300 535 300 150 400 4 454 000 7 457 600-7 957 300 499 700 4 454 000 Sisäisten myyntien ja ostojen määrä on noin 13,4 milj. euroa. Sisäisiä myyntejä ovat mm. sisäiset vuokrat, ruoka- ja siivouspalvelut, erilaiset asiantuntijapalvelut sekä yhdyskuntasuunnittelun muille prosesseille tuottamat suunnittelu- ja alueiden hoitopalvelut. Sisäisiin toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyy myös kaupungin avustus Sastamalan Vesi liikelaitokselle. Rahoitustuotoissa ja kuluissa on sisäisenä eränä liikelaitosten emikaupungille maksama peruspääoman korko.
SASTAMALAN KAUPUNKI 15 SASTAMALAN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET RAHOITUSLASKELMA 2011-2014 Muutettu TALOUSARVIO TS TS TS Ulkoinen/sisäinen Tilinpäätös TA2010 2011 2012 2013 2014 2009 Vuosikate 11 804 601 8 220 900 10 389 000 6 211 800 6 571 000 6 401 400 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -409 490 Toiminnan rahavirta 11 395 111 8 220 900 10 389 000 6 211 800 6 571 000 6 401 400 Investointimenot -11 083 887-12 989 600-14 292 500-10 268 000-6 249 000-5 210 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 677 398 2 265 000 1 395 000 70 000 30 000 30 000 Pysyvien vast. myyntitulot 9 427 368 120 000 190 000 5 120 000 120 000 120 000 Investointien rahavirta -979 121-10 604 600-12 707 500-5 078 000-6 099 000-5 060 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 10 415 990-2 383 700-2 318 500 1 133 800 472 000 1 341 400 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäykset ulk -2 000 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset sis -480 000 0 0 0 0 Antolainasaam. Vähennykset ukk 204 848 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Antolainasaam. Vähennykset sis 271 750 308 000 295 700 295 700 295 700 295 700 Lainakannan muutokset 0 0 0 Pitkäaik. lainojen lisäys 5 800 000 8 240 000 6 550 000 5 760 000 6 100 000 5 658 000 Pitkäaik. lainojen lisäys, sis 480 000 0 0 0 0 Pitkäaik. lainojen vähennys, ulk -12 574 827-6 068 000-6 036 500-6 499 000-7 046 000-7 120 000 Pitkäaik. lainojen vähennys,sis -271 750-308 000-295 700-295 700-295 700-295 700 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 400 703-1 200 000 0 0 0 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -5 171 277 1 002 000 543 500-709 000-916 000-1 432 000 Rahavarojen muutos 5 244 713-1 381 700-1 775 000 424 800-444 000-90 600 Lainamäärän lisäys (+) / vähennys (-) 2 172 000 513 500-739 000-946 000-1 462 000 Lainamäärä 31.12. 42 932 000 43 000 000 43 513 500 42 774 500 41 828 500 40 366 500 /asukas 1754 1757 1778 1748 1709 1649 Asukasluku 24476 24476 24476 24476 24476 24476
SASTAMALAN KAUPUNKI 16 RAHOITUSLASKELMA 2011, SISÄISTEN ERIEN ELIMINOINNIT TALOUSARVIO Kaupungin ja liikelaitosten välisten TALOUSARVIO TA 2011 TA 2011 TA 2011 2011 sisäisten erien eliminoinnit 2011 KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulk. + sis. KAUPUNKI TILAKESKUS VESI ulkoinen Vuosikate 5 956 300 2 902 900 1 529 800 10 389 000 7 457 600-7 957 300 499 700 10 389 000 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 Toiminnan rahavirta 5 956 300 2 902 900 1 529 800 10 389 000 7 457 600-7 957 300 499 700 10 389 000 Investointimenot -5 464 000-4 070 000-4 758 500-14 292 500-14 292 500 Rahoitusosuudet investointimenoihin 160 000 860 000 375 000 1 395 000 1 395 000 Pysyvien vast. myyntitulot 20 000 170 000 0 190 000 190 000 Investointien rahavirta -5 284 000-3 040 000-4 383 500-12 707 500 0 0 0-12 707 500 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 672 300-137 100-2 853 700-2 318 500 7 457 600-7 957 300 499 700-2 318 500 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäykset ulk 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset sis 0 0 0 0 0 Antolainasaam. Vähennykset ukk 30 000 0 0 30 000 30 000 Antolainasaam. Vähennykset sis 295 700 0 0 295 700-295 700 0 Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 Pitkäaik. lainojen lisäys 1 320 000 3 230 000 2 000 000 6 550 000 6 550 000 Pitkäaik. lainojen lisäys, sis 0 0 0 0 0 Pitkäaik. lainojen vähennys, ulk -2 255 500-3 110 000-671 000-6 036 500-6 036 500 Pitkäaik. lainojen vähennys,sis 0 0-295 700-295 700 295 700 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 0 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -609 800 120 000 1 033 300 543 500-295 700 0 295 700 543 500 Rahavarojen muutos 62 500-17 100-1 820 400-1 775 000 7 161 900-7 957 300 795 400-1 775 000 Rahoituslaskelmassa sisäisenä eränä ovat Sastamalan Veden sisäisen korottoman lainan lyhennykset kaupungille.
SASTAMALAN KAUPUNKI 17 7. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 2011 SASTAMALAN KAUPUNKI Muut Talouden tunnuslukuja TP 2009 TA 2010 TA2011 Asukasluku 24 476 24 476 24 476 Veroprosentti 19,50 20,00 20,00 Verotulot 1000 eur 65 847 66 148 68 502 Verotulojen muutos % 0,4 % 0,6 % 3,6 % Verotulot eur/asukas 2 690 2 703 2 799 Toimintakulut (ulk.), 1 000 eur 127 394 135 788 137 850 Toimintatuotot (ulk.), 1000 eur 22 221 25 118 24 756 Toimintatuotot/toimintakulut (ulk.) % 19,9 % 20,2 % 20,3 % -ilman yhdistymisavustusta 17,4 % 18,5 % 18,0 % Vuosikate, 1 000 eur 11 805 8 221 10 389 Vuosikate eur/asukas 482 336 424 Vuosikate poistoista % 223 % 135 % 173 % Tilikauden tulos, 1000 eur 6 512 2153 4372 Tilikauden ylijäämä, 1000 eur 6 597 2205 4454 Tulorahoitus tasapainossa tasapainossa tasapainossa Investointien omahankintameno, 1000 eur 10 406 10 725 12 898 Investointien tulorahoitus, % 113,4 % 76,7 % 80,6 % Investoinnit netto, eur/asukas 425 438 527 Lainakanta, 1000 eur 42 932 43 000 43 514 Lainat, eur/asukas 1 754 1 757 1 778 Lainanhoitokate 0,95 1,28 1,58 Taulukko sisältää kaupungin ja liikelaitosten tiedot. Tunnuslukujen määritelmät: toimintatuotot/toimintakulut, % = kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla Vuosikate, 1000 ja /asukas = kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Vuosikate, % = 100 x (vuosikate/(toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)) Investointien tulorahoitus, % = 100 x (vuosikateinvestointien omahankintameno (ilman rahoitusosuuksia) kuvaa tulorahoituksen ja investointien suhdetta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) jos tunnusluku on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on alle 1, joudutaan vähentämään kunnan toimintapääomaa esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai tulouttamalla talletuksia, sijoituksia ja muita saatavia.
SASTAMALAN KAUPUNKI 18 8. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS Laadintaperusteet Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Sastamalassa taloussuunnitelma on laadittu nelivuotisena vuosille 2011-2014. Investoinneista on lisäksi liitteessä 2 esitetty vuoteen 2017 asti ulottuva hahmotelma, joka toimii seuraavan taloussuunnitelman pohjamateriaalina. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Sastamalassa talousarvio laaditaan nettomääräisenä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousosassa talousarvioasetelman mukaiset osaprosessien toimintatavoitteet ja nettomäärärahat sekä investointiosassa hankeryhmäkohtaiset nettomäärärahat ja hankenimikkeet. Talousarvion laadintaohje Kaupunginvaltuusto määritteli 14.6.2010 taloussuunnittelun perusteet ja taloudellisen raamin. Valtuuston päätöksen pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi 28.6.2010 vuoden 2011 talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeen, jossa prosessien taloussuunnittelua ohjeistettiin seuraavasti: Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2011-2014 taloussuunnitelman valmistelun keskeisenä lähtökohtana on talouden tasapaino pitkäjänteisellä otteella siten, että resurssit riittävät myös tulevina vuosina palvelujen tuottamiseen ja kaupungin strategisten, kasvua tukevien investointien toteuttamiseen. Taloussuunnittelussa on varauduttava vuoden 2012 yhdistymisavustustulon päättymiseen ja samanaikaiseen yhteisöveron jako-osuuden väliaikaisen korotuksen poistumiseen. Nämä vähentävät Sastamalan kaupungin tuloja noin kolmella miljoonalle eurolla eli yhden tuloveroprosentin verran. Sastamalan ensimmäinen tilinpäätös 2009 päätyi 101,6 miljoonan euron toimintakatteeseen. Tämä antaa lähtötason seuraavien vuosien taloussuunnittelulle. Kaupunginvaltuuston päätti 14.6.2010 40 vuoden 2010 talousarvion tarkistamisesta sekä taloussuunnitelmaraamista seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää lautakunnissa talouden tasapainottamisohjelman. Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi kohdentaa 3.5 %:n toimintakatteen kasvun lautakunnille raamiksi vuoden 2010 talousarvion määrärahamuutosten valmistelua varten. Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle ja edelleen lautakunnille tehtäväksi toimenpideohjelman laatimisen niin, että talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma voidaan rakentaa 2.5 %:n vuotuiselle toimintakatteen kasvulle. Raamin lisäksi voidaan taloussuunnitelmiin sisällyttää vanhuspalvelujen rakennemuutosinvestoinneista johtuvat tulosvaikutukset. Sama koskee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmista johtuvia palvelujen hinnantarkistuksia. Valtuusto vahvistaa vuoden 2012 kohdalla suunnitteluperusteeksi nollatuloksen.