TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017
SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION YLEINEN OSA... 4 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset... 4 2. Kuntastrategia ja ohjelmat... 5 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät... 6 3.1. Käyttötalousosan rakenne... 6 3.2. Tuloslaskelmaosa... 7 3.3. Investointiosan rakenne... 7 3.4. Rahoitusosa... 8 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan... 8 4. Kunnan talouden kehitys... 8 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys... 8 4.2. Verotulojen kehitys... 9 4.3. Valtionosuuksien kehitys... 9 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus... 9 5. Talousarvion sitovuus... 10 6. Tilivelvollisuus... 11 7. intisuunnitelma... 11 8. Käyttösuunnitelmat... 13 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA... 14 YLEINEN HALLINTO... 16 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 18 Kotihoito ja vanhustyö... 18 Toimeentuloturva... 19 Muu sosiaaliturva... 20 Terveydenhuolto... 21 KASVATUS- JA SIVISTYSOSASTO... 22 Varhaiskasvatus... 22 Koulutoimi... 25 Muu koulutus... 27 Vapaa-aikatoimi... 28 TEKNINEN OSASTO... 31 Yhdyskuntapalvelut... 31 Kiinteistötoimi... 34 Liiketoiminta... 37 RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUT... 39
MUUT PALVELUT... 42 Elinkeinoelämän kehittäminen... 42 Maaseututoimi... 43 VESIHUOLTO... 45 SISÄISET ERÄT... 47 YHTEENVETOTAULUKKO... 47 TULOSLASKELMA... 48 TULOSLASKELMA 2017... 49 VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA... 50 INVESTOINTIOSA... 51 RAHOITUSLASKELMA 2017... 64 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 65 RAKENTAMISOHJELMA VUOSILLE -2019... 67 Liite 1: KUNNAN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMARAKENNE Liite 2: TILIKARTTA Liite 3: KÄYTTÖTALOUSOSAN LIITTYMINEN TULOSLASKELMAAN Liite 4: TULOSLASKELMAN KESKEISET KÄSITTEET Liite 5: INVESTOINTIOSAN JA TULOSLASKELMAN LIITTYMINEN RAHOITUSOSAAN Liite 6: KÄYTTÖTALOUSMENOJEN KEHITYS TEHTÄVITTÄIN Liite 7: VEROTULOT Liite 8: VALTIONOSUUDET Liite 9: TAMMELAN KUNNAN ARVIONTISUUNNITELMA 2014-2017
3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Euroalueen talouden ja sen osana Suomen talouden ei arvioida kasvavan huomattavasti vuonna vaan pahimmillaan kansantalouden kokonaistuotto laskee. Vaikka Suomen kansantaloudessa yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän maltillisesti vuonna, jää ulkomaanviennin kasvu maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Siten Suomen markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Työmarkkinoiden tilanteen arvioidaan pysyvän edelleen heikkona ja työttömyysaste ei alene arvioiden mukaan vuoden aikana alle 8,5 prosenttiin. Työllisyystilanteessa alueelliset ja kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria ja paikallisia muutoksia voi tapahtua nopeasti. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisääntyvät menot. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen. Vuoden valtion talousarviossa määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 miljardia euroa, mikä on 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa ja miljardi euroa vähemmän kuin vuodelle 2014 on budjetoitu lisätalousarvioesitykset mukaan lukien. Valtion talousarvioesitys on 4,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion velan arvioidaan nousevan 102 miljardiin euroon vuonna. Kuntatalous oli yhteenlaskettuna vuonna 2013 ylijäämäinen 0,4 miljardia euroa. Ylijäämäisyys johtui erityisesti verotulojen tilitysjärjestelmän uudistuksesta ja oikaisueristä, jotka toivat kunnille lisäverotuloja noin 0,7 miljardia euroa. Vaikka kuntatalous oli yhteenlaskettuna ylijäämäinen, jatkuu kuntatalouden heikkeneminen velkaantumisen lisääntyessä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velka oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 15,6 miljardia euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli 1,8 miljardia euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli 2.540 euroa. Velkaantuminen johtuu erityisesti investoinneista, jotka pysyivät korkealla tasolla. Kokonaisuutena kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikot. Menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana, mikä toteutuessaan lisää entisestään kuntien velkaantumista. Menojen kasvun hidastaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon onnistumista, kuntien tehtävien vähentämistä ja kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseen. Kuntatalouden ennustenäkymistä johtuen Tammelan vuoden talousarvio on laadittu hyvin haastavissa ja vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Talousarvioehdotukseen liittyy riskejä ja optimismia. Riskien minimoimiseksi talousarvion toteutumista tulee seurata entistä tiukemmin ja samaan aikaan käynnistää analyyttinen pohdinta kunnan toimintojen ja toimintatapojen osalta. Tavoitteena on kääntää alijäämäinen talousarvio nollatulokseksi ja muuttaa kunnan toiminnot vastaamaan tulorahoituksen tasoa vastaaviksi. Alijäämäisiin talousarvioihin ei ole varaa enää jatkossa. Taloustasapainon saavuttaminen tulee vaatimaan pitkäjänteistä ja johdonmukaista kehittämisotetta kunnan toimintojen osalta. Valtionosuudet laskevat tulevina vuosina ja samaan aikaan verotulojen ei arvioida kasvavan huomattavasti. Seutukunnallinen työttömyys ja väestön väheneminen laskevat entisestään kunnan tuloja. Tammelan ja koko Forssan seutukunnan osalta uusien työpaikkojen syntyminen on ensiarvoisen tärkeää. Kunnan tulee tehdä kaikki voitava, jotta paikalliset yrittäjät voivat harjoittaa menestyksellisesti ammattiaan. Lisäksi tulee rakentaa sijoittumispalvelu, joka toimii tehokkaasti sijoittumisesta kiinnostuneen yrittäjän kumppanina. Tammelan kunnan tulevaisuus tulee rakentua vireän elinkeinoelämän ja tasapainoisen kuntatalouden varaan. Kalle Larsson kunnanjohtaja
4 TALOUSARVION YLEINEN OSA 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (578/2006) 65 pykälään. Siinä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus (KunL 23 ja 53 ). Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja - suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Laki kuntalain 13 :n muuttamisesta tuli voimaan 15.5.2007. Valtuuston tulee päättää kunnan lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kuntalain taloutta koskevan 8. luvun ja hallinnon ja talouden tarkastusta koskevan 9. luvun säännöksiä tarkennettiin 15.6.2012 hyväksytyllä lailla 325 / 2012. Muutokset koskivat toimintakertomuksen sisältöä, tilintarkastuskauden pituutta, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja konsernivalvontaa.
5 2. Kuntastrategia ja ohjelmat Kunnanvaltuusto hyväksyi tarkistetun Tammelan kunnan tasapainoisen kuntastrategian kokouksessaan 9.6.2014, 34. Tammelan kunnassa on lähdetty toteuttamaan tasapainoisen onnistumisen strategiaa prosessina, jossa perustana ovat toiminta-ajatus ja visio sekä neljä näkökulmaa: vaikuttavuus resurssit ja talous prosessit ja rakenteet uudistuminen ja työkyky Näiden näkökulmien kautta hahmotetaan kriittisiä menestystekijöitä eli asioita, joissa Tammelan kunnan on ehdottomasti onnistuttava sekä arviointikriteereitä ja tavoitetasoja siitä, mistä tiedämme onnistuneemme ja siitä millaista onnistumista tavoittelemme seuraavan toimintavuoden aikana. Tammelan tasapainoisen kuntastrategian päivitystyö alkoi 8.4.2013 Consulting Partners n liikkeenjohdon konsultin Tapio Variksen johdolla johtoryhmän ja kunnanhallituksen seminaaripäivällä. Kunnanvaltuusto on osallistunut strategiatyöhön talous- ja strategiaseminaarissa 15.4.2013 sekä miniseminaareissa 27.5.2013, 11.11.2013 ja 9.6.2014. Päivitetty strategia tulee valtuustoon hyväksyttäväksi myöhemmin. Tasapainoinen kuntastrategia ja eri ohjelmat muodostavat pohjan talousarviolle, taloussuunnitelmalle ja siinä asetetuille taloudellisille ja toiminnallisille tavoitteille. Voimassa olevia kunnan tai seudullisia suunnitelmia ovat seuraavat (suluissa hyväksymisvuosi): Henkilöstöstrategia (2010) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (2014-2016) Tammelan kunnan liikuntastrategia 2013- Ikääntymispoliittinen strategia 2011-2021 (2010) Hyvillä mielin Forssan seudulla, mielenterveyden edistäminen 2010- (2009) Tammelan kyläohjelma 2011-2021 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia 2013-2016 (2012) Tammelan vesihuoltolaitosten toiminta-alueet (2011) Seudullinen oppilashuollon toimintamalli (2006, päivitetty 2011) Forssan seudun lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön toimintasuunnitelma 2012-2013 Kaavoitusohjelma 2007-2016 (päivitys 2013) Kylien viemäröinnin ja yhdysvesijohdon yleissuunnitelma (2009) Forssan seudun joukkoliikennesuunnitelma (2008, palvelutasomäärittely 2011) Terveyden edistämissuunnitelma vuodelle 2014 (FSHKY) Tammelan kunnan asunto-ohjelma 2011 2020 (2011) Varhaiskasvatusstrategia 2011-2021 (2011) Häme -ohjelma 2014 +, Strateginen maakuntaohjelma Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma (2013) Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2023 (Jokioinen-Forssa-Tammela) Forssan seudun kuntarakenneselvitys 2014 (Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta) Kuntastrategia on esitetty yleisen osan jälkeen.
6 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä pyritään yhtenäiseen talousarviokäytäntöön. Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Liite 1 Kunnan talousarvio ja -suunnitelmarakenne 3.1. Käyttötalousosan rakenne Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Käyttötalousosan laskelmassa esitetään tehtäväkohtaiset tulot ja menot. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalousosassa esitetään tehtävän tavoitteet. Tavoitteet johdetaan tehtävän toiminta-ajatuksesta. Tavoitteita voidaan asettaa määrälle, laadulle, taloudellisuudelle, vaikuttavuudelle yms. sen mukaan mitä kussakin kunnassa ja kunkin tehtävän kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteet voidaan asettaa tunnuslukutavoitteina, numerotavoitteina tai sanallisina tavoitteina. Tavoitteet on kuitenkin asetettava siten, että niiden toteutumista voidaan arvioida. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että tehtävän tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Liite 2 Tulosyksiköt tehtävittäin Tavoitteiden asettaminen valtuustotasolla Hyvin asetetut tavoitteet ovat tuloksellisen arvioinnin perusta. Asetettaessa toiminnalle tavoitteita valtuustotasolla korostuu valtuuston tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, kunnalle säädettyjen ja sen itse itselleen ottamien tehtävien toteuttajana tai järjestäjänä, kuntalaisten edustajana, kunnan rajallisten resurssien jakajana ja kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttajana. Hyvinä tavoitteina valtuustotasolla pidetään tavoitteina, jotka edistävät kunnan menestymistä tehtävissään vastaavat kuntalaisten/asiakkaiden tarpeita kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa yksin tai toimijaosapuolena. Talousarviossa on esitetty vuoden tavoitteet.
7 3.2. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät poistoeron muutokset vapaaehtoisten varausten muutokset rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Hallituksen on tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä tai talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Suunnitelman mukaiset poistot (suunnitelmapoistot) ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä talousarviossa. Talousarvion tuloslaskelmaosassa ja tilinpäätöksessä käytetään samoin perustein laskettuja poistoja. Liite 3 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Liite 4 Tuloslaskelman tunnusluvut 3.3. Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät on ryhmitelty toimielimittäin. Investointiosassa esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio, jonka valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelmassa tai erillisellä päätöksellä. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Lisäksi esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Investointiosassa käsitellään aktivoitavat hankintamenot (yli 6.000 euroa). Investointivarauksen/investointirahaston käyttö hankkeen tai hankeryhmän rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna.
8 3.4. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnittelukauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Liite 5 Investointiosan ja tuloslaskelmaosan liittyminen rahoitusosaan 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Talousarvion toteuttamisella on suora vaikutus kunnan taseeseen, joka kuvaa kunnan varallisuusasemaa tiettynä ajankohtana eli tilinpäätöspäivänä. Tuloslaskelmaosan ylijäämäinen tilikauden tulostavoite merkitsee talouden vahvistumista, joka näkyy taseessa oman pääoman lisäyksenä. Alijäämäinen tilikauden tulostavoite vähentää omaa pääomaa. Alijäämä voidaan kattaa varauksilla tai rahastoilla tai muulla vapaalla omalla pääomalla. 4. Kunnan talouden kehitys 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys Vuoden käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoteen 2014 verrattuna 0,8 milj. euroa eli 2,4 %. Euromääräisesti suurin muutos 706.000 (+4,1 %) kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka on tuottanut vuoden 2014 alusta lukien Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hyvinvointikuntayhtymään siirtyneestä sosiaalitoimesta peruskuntaan ovat jääneet eläkemenoperusteiset maksut sekä työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä työpaja Intron kustannukset. Nämä kustannukset on sisällytetty yleishallintomenoihin. Terveydenhuolto-menot kasvavat ensi vuonna 2,4 %:a. Kasvusta osa aiheutuu Kanta-Hämeen erikoissairaanhoitopiirin kuntayhtymän vanhojen alijäämien vuosittaisesta kattamisesta. Hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen sosiaalitoimen osalta vuoden talousarvio kasvaa n. 4 %:a. Hyvinvointikuntayhtymän tekemissä ennusteissa kasvu on tätäkin suurempaa. Varhaiskasvatuksen ja muun koulutuksen menot vähenevät jonkin verran. Muiden toimialojen muutokset talousarvioon ovat vähäisiä. Seuraavina vuosina käyttötalouden rahoituspaineet kasvavat edelleen. Tulorahoituksen kehitys tulee olemaan matalalla tasolla useita vuosia eteenpäin. Euroopan rahoituskriisi ja kotimainen teollisen tuotannon rakennemuutos aiheuttaa pidemmän matalan kasvun ajanjakson. Taloussuunnitelmavuodet 2016 ja 2017 näyttävät jonkin verran vaikeammilta kuin vuosi talouden tasapainon suhteen. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa. Liite 6 Käyttötalousmenojen kehitys tehtävittäin
9 4.2. Verotulojen kehitys Vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä n. 1,7 prosenttia. Veropohja kohoaa ansiotulojen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen vuoksi. Nettovaikutus veropohjaan on arvioitu myös +1,5 %:ksi Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan n. 1,4 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 4,0 % sekä yhteisöveron kasvuksi n. 2,8 % (marraskuun lopun arvio). Tilityksiä kasvattaa kuitenkin monien kuntien tulo- ja kiinteistö-veroprosentin nostaminen. Yleinen arvio on, että muutokset verotuksessa ovat maltillisia. Verovuoden 2013 verotus vahvistui lokakuun 2014 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen kasvu v. 2013 oli maksuunpanotietojen mukaan 3,0 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta 3,9 %. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta kasvoi v. 2013 maksuunpanon mukaan 8,3 %, kun koko maan yhteisövero-osuus kasvoi 3,3 %. Vuoden verotuloarvio perustuu vuoden 2014 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 1,5 % kasvu verotuspohjaan. Tuloveroprosentti pidetään entisenä. Kiinteistöveroon alarajoihin valtio tekee pieniä korotuksia. Yleistä kiinteistöveroa joudutaan tämän vuoksi korottamaan 0,05 %:a. Muutokset kasvattavat kunnan kiinteistöveroa noin 32.000 euroa, jonka valtio leikkaa valtionosuudessa pois. Tämän lisäksi kiinteistöveroon odotetaan pientä kasvua. Yhteisöveroon odotetaan 1,7 % kasvua. Verotulot kasvaisivat tällöin vuoden 2014 hyväksyttyyn talousarvioon nähden n. 857.000 euroa eli 4,2 % ja verotulot kasvaisivat vuoden 2014 verotuloennusteeseen (27.10.2014) nähden n. 321.000 euroa eli 1,6 %. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Liite 7 Ennuste verotulojen kehityksestä 4.3. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden alusta. Laskentakriteerejä vähennetään nykyisin voimassa olevaan järjestelmään verrattuna. Uusi järjestelmä painottaa mm. sairastuvuutta ja työpaikkaomavaraisuutta. Uusi järjestelmä alentaa Tammelan kunnan valtionosuutta reilun miljoona euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Järjestelmään on liitetty tasausjärjestelmä, jolla vaikutus rajataan vuosittain enintään 50 euroksi asukasta kohden vuositasolla. Järjestelmämuutoksen lisäksi valtionosuutta pienentävät lisäksi hallituksen ns. kehysriihen leikkaukset. Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v. yhteensä n. 110.000 euroa vähemmän verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon eli laskua on n. 0,9 %. Lopullinen valtionosuus kuluvalle vuodelle on ollut kuitenkin talousarviota suurempi ja siihen verrattuna vähennystä näyttää olevan peräti 366 000 euroa. Kiinteistövero on jätetty vuoden 2012 alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Valtionosuuksiin on ennakoitu suunnitelmavuosille 0,5 % reaalinen vähennys. Valtionosuuksien määrään liittyy epävarmuutta. Edellinen järjestelmäuudistus toteutettiin vuoden 2010 alusta ns. yhden putken malli. Ensi vuoden lopulliset tasot vahvistetaan vasta joulukuussa. Tammelan osalta järjestelmään liittyvä verotulojen tasaus on ensi vuonna suunnilleen tämänvuotisella tasolla, tosin järjestelmämuutos on muuttanut verotulojen tasauksen muotoa. Liitteenä 8 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä kasvaa (vuosittaiset arviot löytyvät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja / tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.
10 5. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot 20.000 euroa Irtaimisto 20.000 euroa Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset 100.000 euroa Yhdyskuntarakentaminen 100.000 euroa Talonrakentaminen 100.000 euroa Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelma-vuosien välillä ovat sallittuja. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja - velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.
11 6. Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja kunnankamreeri päiväkodin johtajat perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 7. intisuunnitelma inti on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. innin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. innin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. inti on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. innin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. intikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa.
12 Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasa-painoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Srategiasuunnitelma on uusittu vuonna 2013. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä. Osavuosikatsaus esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. inti tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. inti on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. inti kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa. Liite 9 intisuunnitelma
13 8. Käyttösuunnitelmat Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus tai lautakunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Kunnanhallituksen tai lautakunnan määräämä, sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Edellä tarkoitettu viranhaltija voi vastaavasti antaa alaiselleen viranhaltijalle oikeuden päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta.
14 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA Tammelan kunnan toiminta-ajatus - perustehtävä: Tammela tarjoaa kilpailukykyiset edellytykset yrittäjille sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön asumiselle. Kunta tuottaa ja järjestää asukkailleen laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut taloudellisten resurssien puitteissa yhteistyötä, yrittämistä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Tammela mahdollistaa aktiivisen kylätoiminnan ja vapaa-ajanasukkaiden osallistumisen alueen toimintaan. Tammela huolehtii järviensä ja muun luonnon hyvinvoinnista yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Kunta luo edellytyksiä osaamisen kehittämiselle ja palveluille, jotka pohjautuvat luontoympäristöön ja hyvinvointiin. Visio 2030: Tammela on keskeistä sijaintiaan hyödyntävä elinvoimainen kunta - avoinna uusille yrityksille ja asukkaille. Tammela tunnetaan tasokkaista asumisen ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksista ja palveluista. Tammelan kylät muodostavat ihmisen kokoiset sosiaaliset yhteisöt, jotka luovat menestymisen perustan kuntalaisten viihtymiselle ja elinkeinotoiminnalle. Tammelasta on kehittynyt koulutuksen, kestävän kehityksen ja luonnonvarojen monimuotoisen hyödyntämisen osaamis- ja hyvinvointikeskus. Tammelan kunta on demokraattisesti johdettu ja verkostoituneesti toimiva työyhteisö. Kuntalaisten tarvitsemat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti seudullisena yhteistyönä paikallisten yritysten ja toimivien kylien kanssa.
15 Strategiset päämäärät Vaikuttavuus: Palveluiden asiakaslähtöisyys Asumisvaihtoehtojen aktiivinen tarjonta. Seudullisen työpaikkakehityksen ja elinkeinotoiminnan aktivointi Yhteiskehittäminen - kylätoiminta Kuntalaisten aktiivinen osallistuminen Asuinympäristön viihtyisyys Alueen vahvuuksiin pohjaava yrittäminen (luonto, osaaminen) Elinvoimaiset kylät intikriteerit/ lähtötaso Väestökehitys Tarjonta Yritykset netto Projektit kpl Elinvoimaisuus Muutos Tavoite Lähtötaso 2017 Kriittiset menestystekijät Kehittämistoimenpiteet 2017 Palveluiden yhteiskehittäminen Viihtyisyystekijöiden kehittäminen Elinkeinotoiminnan kehittämisohjelma Kohdistetut tukitoimenpiteet ja projektit Yhteisöllisyyden kehittäminen (+Mittari) Prosessit ja rakenteet Palveluiden tuottamisen moniden tuotantorakenne Laadukas palveluikanavaisuus ja sähköiset palvelut Sote -uudistukseen varautuminen Oman elämän hallinta paranee Osaaminen ja uudistuminen: Demokraattinen johtaminen Seudullinen yhteistyö Ennakoiva palvelutoiminta Suunnitelmallinen esimiestyö Palveluverkosto Toimintakate Sairastavuusindeksi Esimiesarviot Nykyisen palvelutuotannon tuottavuuden arviointi ja kehittämisestä sopiminen Kunta- ja muut selvitykset Kuntalaisvalistus Johtamisjärjestelmän kehittäminen Henkilöstön työpanoksen joustava hyödyntäminen Moniosaaminen Osaamisindeksi Verkosto- ja yhteistyösuhteiden kehittäminen Ulos looseista toimintakulttuurimuutos Työyhteisötaidot Talouden ja resurssien hallinta: Resurssien käytön Resurssien kokonaisoptimointi sopeuttaminen Strategiset kehittämispanostukset Toimintatuottojen vahvistaminen Tuloverokertymän vahvistaminen Tilaresurssien käytön tehostaminen Palvelutarpeiden muutoksen ennakointi Joustava hinnoittelupolitiikka Ennakoiva talouden pito Muutoksen itsearviointi Toimintakulut/ asukas Investoinnit Verotulot Arvokeskustelut toimialoittainen Henkilöstöstrategian käyttöönotto Kuntatalouden tehostamisohjelma Aktiivinen asukasja yrityshankinta Tilojen käyttöohjelma
16 YLEINEN HALLINTO Strategiset päämäärät Prosessit ja rakenteet: Palveluiden tuottamisen moniden hankinta- ja Laadukas palveluikanavaisuus tuotantorakenne + sähköiset palvelut intikriteerit/ lähtötaso Palveluiden saatavuus Tuottavuusmittarit Palveluiden asiakaslähtöisyys Muutos Tavoite Lähtötaso 2017 Kriittiset menestystekijät Kehittämistoimenpiteet 2017 Nykyisen palvelutuotannon tuottavuuden arviointi ja kehittämisestä sopiminen Yritysvaikutusten arviointi Seudullinen yhteistyö Palvelurakenneuudistukseen varautuminen Seudullinen yhteistyö Loppuraportti Vaikuttavuustutkimukset Kunta- ja muut selvitykset Palvelu- ja hankintastrategia Tammelalaisten kohteiden hyödyntäminen Osaaminen ja uudistuminen: Demokraattinen johtaminen Tavoitteellinen esimiestyö Toimiva valmistelu ja päätöksenteko Laaja kuuleminen Päätöksenteon nopeus Kansalaisen asiointitili/palvelukanava Kansalaisten palautejärjestelmä Henkilöstön työpanoksen joustava hyödyntäminen Työtehtävien kierto Osaamisen ja tiedon jakamisen varmistaminen Yhteisen vastuun kantaminen Työyhteisötaidot Henkilöstön työhyvinvointi Talouden ja resurssien hallinta: Strategiset kehittämispanostukset Toimintatuottojen vahvistaminen Tuloverojen kerryttäminen Talouden tasapainottaminen Talouden hoidon kurinalaisuus Tuloverokertymän vahvistaminen Resurssien käytön sopeuttaminen. Tilaresurssien käytön tehostaminen. Tilojen käyttö ja kouluverkko Kustannusten nousun seuranta Osaamiskartoitukset Tehtäväkuvaukset Muutoksen itsearviointi Työhyvinvointikysely Palautejärjestelmän luominen ja käyttöönotto Täydennyskoulutuspäivät TVA päivittäminen ja prosessikuvaukset Yhteisöllisyyden kehittäminen työpaikalla Henkilöstöstrategian käyttöönotto Toimintatuotot 6,7 6,7 Aktiivinen asukas- ja yrityshankinta sekä sitouttaminen edellisten kohtien mukaisesti Verotulot 20,5 21,8 Investoinnit 2,6 2,8 Hankintapäällikkö Sote portinvartija Toimintakulujen kehitys 2,4 % 2 % Perusprosessit integroidaan käytettävissä olevaan tekniikkaan ja päivitetään
17 Määrärahat Käyttö Ulkoinen, Ehdotus 2013 2014 sisäinen 2016 2017 1 759 853 2 294 144 Menot 2 355 414 2 355 414 2 337 414 2 337 414 30,4 % Muutos 2,7 % 2,7 % -0,8 % 0,0 % 419 600 500 906 Tulot 484 185 484 185 484 185 484 185 19,4 % Muutos -3,3 % -3,3 % 0,0 % 0,0 % 1 340 253 1 793 238 NETTO 1 871 229 1 871 229 1 853 229 1 853 229 33,8 % Muutos 4,3 % 4,3 % -1,0 % 0,0 % Suoritteet 2014 Ehdotus 2016 2017 6 525 Asukasmäärä 6 420 6 420 6 500 6 550 9 Tarkastuspäivät 9 9 9 9 9 Kokoukset kpl/kunnanvaltuusto 9 9 9 9 22 Kokoukset kpl/kunnanhallitus 22 22 22 22 310 Henkilökuntamäärä 270 270 260 260 13 Työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä 13 13 13 13 7 Kuntalisä 7 7 7 7 Suunnitelman mukaiset poistot 2014 Ehdotus 2016 2017 40 846 Poistot ja arvonalentumiset 54 350 54 350 50 863 26 403
18 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kotihoito ja vanhustyö Määrärahat Käyttö Ulkoinen, Ehdotus 2013 2014 sisäinen 2016 2017 6 311 297 6 212 047 Menot 4 944 266 4 944 266 4 944 266 4 944 266-1,6 % Muutos -20,4 % -20,4 % 0,0 % 0,0 % 1 390 699 1 478 300 Tulot 0 0 0 0 6,3 % Muutos -100,0 % -100,0 % 100,0 % 100,0 % 4 920 598 4 733 747 NETTO 4 944 266 4 944 266 4 944 266 4 944 266-3,8 % Muutos 4,4 % 4,4 % 0,0 % 0,0 % Suoritteet 2014 Ehdotus 2016 2017 175 Kotihoitokäyntejä saavat ikääntyneet (75 v. ja yli) 130 130 140 140 45 Kotihoitokäyntejä saavat muut (alle 75 v.) 25 25 30 30 54 500 Kotihoitokäyntien lkm 60 000 60 000 60 000 60 000 2 500 Kotisairaanhoitokäyntien lkm 2 000 2 000 2 000 2 000 55 Omaishoidon tuen saajien lkm vuoden aikana (kaikki ikäryhmät) 55 55 55 55 18 Tehostetun palveluasumisen ostopaikkojen lkm vuoden aikana 16 16 16 16 51 Tehostetun palveluasumisen hoitopaikat, oma tuotanto, vuoden aikana 51 51 51 51 6 570 Tehostetun palveluasumisen asumispalvelupvät, ostot, lkm 5 840 5 840 5 840 5 840 18 615 Tehostetun palveluasumisen asumispalvelupvät, oma tuotanto, lkm 18 615 18 615 18 615 18 615 69 Tehostettu palveluasuminen, kaikkien asiakkaiden lkm 100 100 100 100 35 Laitoshoidon hoitopaikat, lkm 35 35 35 35 12 800 Laitoshoidon hoitopvät, lkm 12 800 12 800 12 800 12 800 730 Lyhytaikaishoitopvien lkm, tehostettu palveluasuminen yhteensä 100 100 100 100 1 800 Lyhytaikaishoitopvien lkm, laitoshoito 1 600 1 600 1 600 1 600 95 Laitoshoitopvän nettokustannus ( /pvä) 90 90 91 91 93 Tehostetun palveluasumisen hoitopvän nettokustannus, oma tuotanto ( /pvä) 89 89 90 90 0,58 Henkilöstömitoitus tehostettu palveluasuminen yhteensä, oma tuotanto 0,56 0,56 0,56 0,56 0,6 Henkilöstömitoitus laitoshoito yhteensä 0,60 0,60 0,60 0,60