ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET

LLH 27.4.2015 51 LIITE 6 1/242 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET Luonnosvaiheen kuuleminen 15.12.-30.1.2015 Hallitus on hyväksynyt vastineet 27.4.2015 Kunnat / kuntayhtymät Lausunto (kunnat) Itä-Lapin kuntayhtymä Lapin liitto yhteistyökumppaneineen on tehnyt tavoitteiden mukaisen mahdollistavan ja informatiivisen maakuntakaavaluonnoksen onnistuneesti osallistavassa prosessissa. Itä-Lapille esitetyt aluevaraukset ovat pääosin onnistuneita. Esitys vastineeksi Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeiden merkitseminen maakuntakaavaan lisää kaavan informatiivista arvoa. Hyvä uusi kaavamerkintä on myös poronhoitoalueelle esitetty M-1-merkintä aikaisemman M- merkinnän sijaan sekä suojelu-alueiden välisten viheryhteyskäytävien nuolimerkintä. Rovaniemi/Kemijärvi-Sodankylä -ratalinjaukset. Ratalinjausten tulee kulkea Kemijärven kautta. Tällöin radalle saadaan mahdollisimman paljon sekä matkailu- että teollisuuskäyttöä sekä hyödynnetään jo olemassa oleva infrastruktuuri, joten yhteydet ovat kustannustehokkaasti toteutettavissa. Itä-Lapin kuntayhtymä esittää, että maakuntakaavaan tehdään vaihtoehdon VeC mukainen aluevaraus, myös vaihtoehto VeB on mahdollinen. Valittavan ratalinjaukset tulee kulkea Kemijärven kautta ja läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta. Pyhätunturin kohdalle tulee merkitä henkilöliikenneasema. Ratalinjaus tukee Kemijärven ja Pyhä-Luoston matkailualueen lisäksi Savukosken ja Sallan saavutettavuutta. Tavanomaisen henkilöja tavaraliikenteen lisäksi yhteys tukee metsätaloutta, sillä alueella on merkittäviä metsävarantoja, ja erityisen tärkeä on ottaa huomioon alueen malmipotentiaali ja tulevaisuuden kaivos-toiminnan kuljetustarpeet. Ratalinjauksissa tulee huomioida porotalous ja yksittäisille kunnille aiheutuvat hyödyt ja haitat. Valtatie 4:ää seuraileva Rovaniemi Sodankylä -linjausvaihtoehdon varrella ei ole eikä ole odotettavissa merkittäviä kuljetustarpeita. Edellä mainitut metsä- ja kaivannaisvarat sekä alueen muu teollinen toiminta, tärkeät matkailualueet ja Itä- Lapin asutus ovat vaihtoehtojen VeC ja VeB varrella, joten valtatie 4:ää seuraileva linjaus tulee jättää pois kaavasta. Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin. Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot VeAb ja VeC. ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen maakäyttöratkaisuksi ehdotetaan valittavan nykyisten maakuntakaavojen mukainen tarkistettu aluerajaus VE0+ ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Ampuma- ja harjoitusalueen laajennus pohjoiseen tai koilliseen kohti Pyhä-Luoston aluetta vahingoittaisi alueen matkailuelinkeinoa. Myös poronhoito kärsisi. Jo nyt matkailualueelle kuuluu joidenkin puolustusvoimien harjoitusten aikana huomattavaa melua, jota luonnonrauhan takia alueelle tulleet matkailijat pitävät epämiellyttävänä, jopa pelottavana. Melu ei saa matkailu- ja kansallispuistoalueella lisääntyä, joten aluetta ei tule laajentaa pohjoiseen tai koilliseen. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäsel-

2/242 vityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Kaavamerkinnällä tulee osoittaa Rovaniemi-Kemijärvi-maantien eteläpuoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven pohjoispuoliset alueet sellaisiksi, että rakennuksia saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella ja asutusta voi täydentää. Kaavaselostusta tulee melualueella täydentää seuraavasti: Lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaan meluun, millä turvataan pienimuotoinen täydennysrakentaminen alueelle. Sallatunturin rinnealueen laajennukselle ehdotetaan vaihtoehtoa, jossa Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille voidaan rakentaa rinteitä ja hissejä. Tämä turvaa matkailun kehittämisedellytyksiä alueella. Muita kommentteja: Joukkoliikenteen kehityskäytävä Kuntayhtymä esittää joukkoliikenteen kehityskäytävän jatkamista Sallaan, sillä yhteys on erittäin tärkeä matkailuelinkeinolle ja osa kansainvälistä yhteyskäytävää. Kantatie 82 Vikajärveltä Sallan raja-asemalle tulee nostaa tieluokituksessa valtatieksi. Ratayhteys Venäjälle on kaavassa tavoitteena. Teollisuuden kuljetukset Tulevien puutavara- ja kaivoskuljetusten mahdollistaminen ja liikenteestä aiheutuvat haitat tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Aiempaa kovemmalle rasitukselle joutuvien teiden luokituksia tulee nostaa. Riippumatta lopullisesta Soklin liikenneratkaisukokonaisuudesta, kaivostoiminta lisää raskasta tieliikennettä alueella merkittävästi. Kaavassa tulee tehdä varaukset liikenneratkaisuille, joissa raskas liikenne ohjataan muualta kuin Savukoskelle ja Pelkosenniemen taajamien kautta. Lisäksi Kemijärvellä Patokankaan tehdasalueelle on kehittymässä merkittävää teollista toimintaa, jonka infrastruktuuritarpeet tulee huomioida. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM 1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4255). Jatketaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävää Sallaan esityksen mukaisesti. Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Kuntayhtymä tukee kuntien omissa lausunnoissaan esittämiä kannanottoja sikäli kun kuntien lausunnot eivät sisällä toisistaan eriäviä esityksiä. Kemijärven kaupunki I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s. 186-194) Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven ampumaalueeksi; 1. Perusvaihtoehdossa (VEO+) osoitetaan nykyisten maakunta kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.

3/242 2. Puolustusvoimain tavoitteiden perusteella on laadittu vaihtoehto VE1. Vaihtoehdossa ampuma-alue laajenisi Vuojärvi-Javarus maantien itäpuolelle sekä Javarusjärven länsipuolella. Vaihtoehdossa Rovaniemi- Kemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, jolle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. 3. Maanomistajien tavoitteiden mukaisesti on esitetty vaihtoehto VE2, jossa Enijärven ja Majavan sekä kantatie 82 eteläpuoli ja osittain pohjoispuoli osoitetaan puolustusvoimain alueena (EP1), jolla on yksityistä maanomistusta ja rakentamista. Puolustusvoimain esittämiä laajennusalueita ei osoitettaisi tässä vaihtoehdossa. EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta alueilla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Kaikissa em. vaihtoehdoissa on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella (EAH2900). Kemijärven kaupungin lausunto: Kemijärven kaupunki lausuntonaan esittää, että ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) osoitetaan nykyisten kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ja että Enijärven ja Majavan alue sekä Kantatie 82:n eteläpuoli ja yksityismaiden osalta myös pohjoispuoli merkitään alueeksi, jolla on sallittua täydentävä rakentaminen ja myös maltillinen uudisrakentaminen ainakin loma-asuntojen osalta. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. II Melualue (ampuma- ja harjoitusalueella, kaavaselostus s. 183-184) Melualue yhdessä puolustusvoimien alueen (EP1) kanssa pysäyttävät Hyypiön ja Kalliosalmen kylien uudisrakentamisen ja samalla niiden kehittymisen, koska melualueelle voitaisiin kaavamääräyksen mukaan uudisrakentaa vain teollisuus- ja liikennerakennuksia. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Kemijärven kaupungin lausunto: Ampuma- ja harjoitusalueen (EAH) melualueelle tulee sallia uudisrakentaminen myös muihin käyttötarkoituksiin kuin teollisuus ja liikennerakentaminen, mm. loma-asuminen. Kaavaselostuksessa on maininta, että alun Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta.

4/242 perin lentomelulle tarkoitettua ohjeistusta voidaan soveltaa muihinkin melutyyppeihin. Selostusta tulisikin täydentää seuraavasti" Edellä lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun osalta". Edellä olevalla turvattaisiin pienimuotoinen täydennysrakentaminen, millä tarkoitetaan ohjeistuksessa mm. yksittäisten välitonttien rakentaminen, kun kysymys on pientaloista. Tuliasemien ja maalialueiden huolellisella sijoittelulla voidaan merkittävästi vähentää meluhaittoja. Selostuksessa mainittu puolustusvoimien laatima oma sisäinen ohjeistus, ei voi olla maakuntakaavan laatimisen perusteena. III Tulvasuojelun vaihtoehdot (kaavaselostus s. 195-196); säätövoiman tuotanto (kaavaselostus s. 74) Luonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua; 1. Kemihaaran tekoallas 2. Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-hw tasoa N43 +150,8 korkeuteen. Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella. Kemijärven kaupungin lausunto: Tulvariskien hallinnassa on tärkeää ensivaiheessa päättää siitä, minkälaisiin tulvariskeihin tulisi vesistöalueella varautua. Kun tulvariskien hallinnassa riittäväksi suojaustasoksi katsotaan kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjunta, on tilanne Kemijärven kaupungin alueella jo tällä hetkellä riittävän hyvä niin, että mitään fyysisiä tulvasuojelutoimenpiteitä ei tarvita. Allasalue merkitään SL-alueeksi. Kemijärveä ei tule käyttää tulvasuojelussa vara-altaana eikä Kemijärven pintaa saa nostaa hätä- HW-tasoa N43 + 149,80 korkeammaksi. mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. IV Kaupalliset palvelut (kaavaselostus s. 119-121) Kaavaluonnoksessa Kemijärven keskustaan esitetään kohdemerkintä C101 (keskustatoimintojen alue), mikä tarkoittaa, että keskustan alueelle sijoitettavien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään 20 000 kerrosneliömetriä. Särki kankaalle osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikkö (km 171), jolle voidaan sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään 24 000 kerrosneliömetriä. Kemijärven kaupungin lausunto: Edellä esitetyt kohdemerkinnät kuvauksineen vastaavat kaupungin näkemystä alueille maakuntakaavan mukaista alueiden käytön perusratkaisua 10-20 vuoden tähtäyksellä. V Ratavaihtoehdot (kaavaselostus s. 197) Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat ratavaihloehdot pohjoiseen; 1. Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa, VeAb 2. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeB, lähtö vaihtoehtoisesti Kemijärven asemalta taikka noin 3-4km ennen asemaa 3. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeC, Pyhätunturin kautta kiertävä, lähtö kuten edelle VeB Vaihtoehdossa 2 ja 3 ennen Kemijärven asemaa lähtevä rata aiheuttaisi enemmän haittaa Tohmon kylän vakituiselle asutukselle kuin rautatieasemalta lähtevä linjaus. Radan lähtiessä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta tulee varautua radan vatimaan maa-alueeseen maankäytön suunnittelussa läheisellä teollisuusalueella. Vaihtoehto sulkisi pois nykyisen puu- Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi

5/242 terminaali alueen oton esim. ranta-asumiseen. Kemijärven kaupungin lausunto: Kemijärven kaupunki katsoo, että vaihtoehto VeC parhaiten tukee Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen sekä läheisten potentiaalisten kaivosalueiden kehittymistä. sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin. Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot VeAb ja VeC sekä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta lähtevä ratalinjaus. ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta. VI Kaupunkikehittämisen alue (kaavaselostus 5.109) Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Kemijärven keskusta-alueen ympärille ns. kaupunki kehittämisen kohdealue, jolla suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen yhdyskunta rakennetta täydentävällä ja eheyttävällä tavalla. Kemijärven kaupungin lausunto: Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu kohtalaisen laajana ja kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu 10-20 vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa seuraavasti; alue rajoittuu pohjoisosiltaan Karvakkojokeen, etelässä Halosenrannan kylään (Termuslahti), idässä Kotajärveen ja Patovaaraan. Alueen läntine raja olisi esitetyn kaltainen. Pienennetään ja tarkennetaan kaupunkikehittämisen rajausta esitetyllä tavalla. Merkinnällä MU6002 osoitettua aluetta tulisi muuttaa oheisen kartan (liitteenä) mukaiseksi, koska alueella ei ole tarvetta luonnoksen mukaiseen laajaan alueeseen ja kuntalaisia palveleva aktiivisessa käytössä oleva virkistysalue on osoitettu Peurakankaan latuverkoston alueelle. VII Liikenne (kaavaselostus s.136) Tarkistetaan MU6002 alueen rajausta esitetyllä tavalla. Kemijärven kaupungin lausunto: Kaavaan tule lisätä yhdystie välille Joutsijärvi-Räisälä. Kun otetaan huomioon Patokankaan tehdasalueelle (ent. Stora Enson tehdasalue) rakennettavat sahalaitos, liimapuupalkkitehdas sekä raakapuuterminaali, on todennäköistä, että puutavaraliikenne pohjoisesta yhä enenevässä määrin tulee tapahtumaan Pelkosenniemeltä Arvospuolen tien kautta, tulee ko. tieyhteyden Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas luokka nostaa nykyistä korkeammalle. Edellä mainittu puoltaa myös mahdolliset Kevitsan ja Soklin kaivosten sekä muiden lähialueen potentiaalisten mineraaliesiintymien ainesten kuljettaminen maanteitse Kemijärvelle Patokankaan terminaaliin. Maakuntakaavassa osoitetaan vain merkittävimmät yhdystiet. Liikennemäärien perusteella tietä ei voida pitää merkittävänä (34 autoa vuorokaudessa). Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Soklin liikenneyhteyksien vuoksi maakuntakaavaan tulee tehdä Martti- Sokli-Kemijärvi (Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas kautta) maantieyhteyksien luokan nosto nykyistä korkeammalle tasolle. Lisäksi terminaaliratkaisujen vuoksi tieluokitus Pahkakummuntie Isokylän asema tulee nostaa luokkaa korkeammalle tasolle, jotta terminaalin toteutus Isokylän asemalle on mahdollista siinä tapauksessa, että malmikuljetusten ja metsäteollisuuden tarpeita Patokankaan terminaalissa on vaikea toteuttaa. Maakuntakaavassa merkitään Kemijärvi-Salla -maantie merkittäväksi matkailulliseksi kehittämisväyläksi. Kemijärvi-Salla -maantie kuuluu Barentsin/Murmanskin kehittämiskäytävään, jonka

6/242 suunnittelumääräyksen mukaisesti maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa matkailun palveluihin. VIII Tuulivoima (kaavaselostus s.144-149) 1. Kaavassa tuulivoima-alueiksi (tv) Kemijärvellä on osoitettu Saarivaara, tv2310 (Posion rajan läheisyydessä) Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311 2. Tuulivoimapotentiaalisia (tv1) alueita Kemijärvellä ovat Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv2288 Lautatunturi-Sammalvaara, tv1 2290 Iso-Nälkämävaara - Junnikka, tv1 2291, Outovaara alueen sisällä Peniöntunturi, tv1 2292 Vierustunturi, tv1 2293, Kemijärven kaupungin lausunto: Kemijärven kaupunginvaltuusto on hylännyt yleiskaavan tuulivoiman rakentamiseksi mm. Outovaaran osalta, ko. alue tulee poistaa tuulivoimapotentiaalisena alueena kaavasta. Lausunnon kohtaan VIII jätetään seuraavat alueet: Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv 2288, Lautatunturi-Sammalvaara, tv1 2290 ja Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv1 2291 poislukien Outovaara-Keskivaara. Kaikki muut alueet poistetaan. Poistetaan maakuntakaavasta esityksen mukaiset tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset alueet: Saarivaara, tv2310 Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311, Peniöntunturi, tv1 2292 ja Vierustunturi, tv1 2293. Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv1 2291 -alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara. IX Asuntovaltainen taajama-alue (AA) (kaavaselostus s. 116-117) Kemijäven kaupungin lausunto: Kaavaluonnoksessa Halosenrannan asuntovaltainen taajama-alue AA 98 on osoitettu kohtalaisen laajana. Kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu 10-20 vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa siten, että se ulottuisi eteläisiltä osiltaan Termuslahteen kaavassa osoitetun pohjavesialueen pohjoispuolelle. Pienennetään ja tarkennetaan Halosenrannan AA aluetta esitetyn mukaisesti. X Maa-ainesten ottaminen (EO) (kaavaselostus s. 153) Kaavan tiivistelmäosiossa on maininta, että maakuntakaavassa osoitettavilla maa-aineisten ottoalueilla maa-aineksia tulee olla otettavissa vähintään 50 000 kuutiometriä. Kemijärven kaupungin lausunto: Seuraavat alueet tulee lisätä kaavaan, koska olemassa olevien lupien mukaisesti otettavaa maa-ainesta on yli 50 000 kuutiometriä. Patovaara (valitus meneillään), Ketola (lentokentän lähialueet, valitus meneillään), Misin Kallioalue (Misin asemalta 2 km Kemijärvelle päin), Kuivanojanvaara, Reinikanperä, Sieniselkä, Suksilampi (Sarriossa), Sorsamaa (Levärannalla) Pelkosenniemen kunta 1. Rautatieliikenne Pelkosenniemen kunnan kantana ratavaihtoehdoista tulevassa maakuntakaavassa on että maakunta kaavaan linjataan ratayhteys vaihtoehdot B ja C. Molemmat yhteysvaihtoehdot tulee suunnitella siten, että ne tukevat tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkustajaliikennettä. Kaikkien vaihtoehtojen tulee kulkea Kemijärven aseman kautta. Maakuntakaavaan merkittävä ratayhteys Sodankylään tulee linjata Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta Sodankylään kulkien pitkälti Kemijärveltä olemassa olevaa voimalinjaa seuraten Pelkosenniemelle ja näin mahdollisimman läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta sekä edelleen Pelkosen- Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot. Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli 50 000 kuution lisäoton. Laaditaan lisäselvitys alueiden osoittamisesta maakuntakaavaan. Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi

niemeltä pohjoiseen Sodankylän suuntaan. Tämä ratavaihtoehto on lyhin ja kustannuksiltaan edullisin (2013 Liikenneviraston selvitys Pohjoisen raideliikennetarpeista) toteuttaa, ja tämän vaihtoehdon vaikutusalueeseen kuuluu Pyhä-Luoston matkailualue, merkittävät metsävarannot ja erityisesti uudet merkittävät mineraalipotentiaalit pitkin ratalinjausta sekä Pelkosenniemen kirkonkylästä pohjoiseen oleva alue, joka on ns. vihreäkivialuetta ja erilaisina tutkimus- ja varausalueina eri malminetsintäyhtiöillä ja GTK:lla. Toteutuessaan rata yhteys vaihtoehto C vaatii tarkkaa linjaussuunnittelua Pyhätunturin matkailukeskuksen kohdalla. Pyhätunturin kohdalle tulee merkitä henkilöliikenneasema. Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolelle valtatie 5 ja seututie 965 risteyksen (Pelkosenniemi-Savukoski-Sodankylä risteys) länsipuolelle tulee laittaa L-merkintä (Iiikennealue/-kohde) mahdollisen tulevan rautatien logistiikkakeskuksen, mm. puu- ja malmivarantojen lastausterminaalin varausta varten. 7/242 sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin. Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot VeAb ja VeC. ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta. Lisätään esitettyyn paikkaan liikennealue /- kohde merkintä (L). Ratalinjauksissa tulee huomioida porotaloudelle ja yksittäisille paliskunnille aiheuttamat haitat. Kunnan mielestä huonoimpana vaihtoehtona on Rovaniemi - Sodankylä -linjaus eli vaihtoehto Ab. Ab-vaihtoehtoa ei tule missään tapauksessa harkita. Ratayhteysvaihtoehto tulee suunnitella siten, että se tukee tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkustajaliikennettä. Ratayhteyden valinnassa tulee ottaa huomioon Pelkosenniemeltä pohjoiseen ja itään olevat mineraalipotentiaalit sekä runsaat Keski- ja Itä-Lapin metsävarat eli merkittävimmät ja tulevaisuudessa todennäköisimmät kuljetustarpeet. Tällaisia näkymiä ei ole valtatie 4:n alueelle sijoittuvalla linjausvaihtoehdolla. Yhteystarvemerkintä Sokliin tulee merkitä. 2. Pyhätunturin matkailualue Maakuntakaavaluonnoksessa RM-aluevaraus Pelkosenniemen Pyhätunturilla on sama kuin aiemmassakin maakuntakaavassa. Tulevaisuudessa matkailualueen laajentuessa Soutajan puolimmainen (itäpuoli) rajaus voi aiheuttaa ongelmia tulevassa maankäytössä. Soutajajärven alue on nykyisin MU-alueella, ja siihen on alueen maanomistajilla isompia kehittämissuunnitelmia, samoin Soutajan itärinteille. Pelkosenniemen kunta esittää, että Pelkosenniemen Pyhätunturin Soutajan alueen RM-merkintää laajennetaan itäänpäin siten että Soutajanlampi, Soutajanselkä ja Maasoutaja tulevat RM-alueeksi. 3. Rovajärven ampuma-alue Pelkosenniemen kunta toteaa kantanaan, että Rovajärven ampumaja harjoitusalueen laajeneminen Javaruksentien pohjois- tai koillispuolelle kohti Pyhä-Luoston matkailualuetta on erittäin vahingollista ja ei ole hyväksyttävää, koska meluhaitat väistämättä kasvavat. Javaruksentie voisi olla nykyisen voimassaolevan maakuntakaavan mukaisesti rajana, mutta sen pohjoispuolelle ei aluetta tule laajentaa. Jo nykyisellään kohdistuu Pyhäntunturin matkailualueelle mm. kovapanosammunnoista huomattavaa meluhaittaa, jotka koetaan epämiellyttävänä ja jopa hämmentävänä sekä pelottavana etenkin ulkomaisten matkailijoiden taholta jotka hakevat vapaa-ajan matkoillaan luonnonrauhaa alueelta ja Pyhä-Luosto kansallispuistosta. Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Voimaan jää Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, jossa ratayhteys Sokliin on ratkaistu. Muutetaan maakuntakaavan RM-rajausta esitetyllä tavalla. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan os-

8/242 topalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. MU-MV-alue laajenee Javaruksentiehen saakka. 4. Rakennussuojelu Kirkonkylän vanha paloasema merkitään SR-suojelumerkinnällä. 5. Pohjavesialueet Pelkosenniemen Pyhäjärven kylän pohjavesialue (luokka III) tulee poistaa maakuntakaavasta. Lapin ELY-keskuksen seuranta ja vesienhoitoyksikön syksyllä 2014 tekemien kairausten perusteella todetaan että alueelta ei löydy hyvin vettä johtavia kerroksia eikä alue sovellu yhdyskuntien veden hankintaan, liitteenä 8 Lapin ELY-keskuksen hydrologi Anu Rautialan lausunto asiasta. 6. Tieliikenne Kunta edellyttää, että mikäli Soklin kaivostoiminta käynnistyy ja malminkuljetus tapahtuu teitse, tulee maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ottaa huomioon tieliikenneratkaisut ja niiden vaikutukset sekä laatia siihen liittyen YVA-menettely. Kunta edellyttää, että mahdollinen kaivoksen malmi- ja huoltoliikenne saadaan pois kuntalaisten tavanomaisen työ- ja asiointiliikenteen seasta. Alue on Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melualueella eikä siellä ole ennestään matkailutai ulkoilupalveluja. Lisätään maakuntakaavaan SR-merkintä esitetyllä tavalla. Täydennetään kaavaselostusta. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu III-luokan pohjavesialuetta Pyhäjärven kylälle. Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Puutavaraliikenne ohjataan itäpuolentielle kirkonkylän sillan kautta ja sitä kautta Lappi Timberin sahalle, puutavaraterminaalille. Tie kunnostetaan ja päällystetään. 7. Kemihaaran alueen vaihtoehdot Pelkosenniemen kunnan kantana Kemihaaran alueen maankäyttöratkaisusta tulevassa maakuntakaavassa on: -vaihtoehto 1; alue osoitetaan luonnonsuojelualueena (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Maakuntakaavan tulvansuojelussa otetaan huomioon mahdollisesti 1/100 v tulvan uhka. mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.

9/242 Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. Lisäksi kunta esittää että mv-merkintää (Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) laajennetaan Kemijokivarresta kattamaan kyseinen Kemihaaran alue. Matkailun kehittämisen alue laajennetaan Kemijoen molemmin puolille Savukoskelle Kemihaaraan saakka sekä Kitisen pohjoisrantaa Sodankylän kunnan rajalle MU-alueen rajaa myöten. Laajennetaan mv-merkintää esityksen mukaisesti. Liitteet Liite 6 LAPIN LIITON LAUSUNTOPYYNTÖ Liite 7 TAVOITENEUVOTTELUN MUISTIO ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LAATIMISTA VARTEN/PELKOSENNIEMEN KUNTA Liite 8 LAPIN ELY-KESKUKSEN HYDROLOGIN ANU RAUTIALAN LAUSUNTO PELKOSENNIEMEN PYHÄJÄRVEN KYLÄN POHJAVEISALUEESTA (LUOKKA 111) Posion kunta Posion kunta kiittää lausuntopyynnöstänne ja katsoo tärkeäksi antaa lausunnon Posion kuntaa ja sen asujaimistoa, luontoa, elinkeinoelämää, erityisesti matkailua ja vapaa-ajan asutusta merkittävästi koskevasta maakuntakaavasta. Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos on erittäin monipuolinen ja monitahoinen suunnitelma, jonka Lapin liitto on suorittanut kaikkine valmisteluineen kiitettävästi ja hyvin pitkälti maakunnan ominais- ja erityispiirteet huomioiden. Posion kunta haluaa vielä omalta osaltaan tarkentaa maakuntasuunnitelmaluonnoksessa olevia merkintöjä ja esittää toivomuksen Posiolle tärkeiden seikkojen huomioimiseksi ja lisäämiseksi maakuntakaavaan. Se että maakuntakaava kuvaa olemassa olevaa tilannetta alueella, tulisi sen myös Posion kunnan mielestä huomioida maankäyttöä ja sen varauksia myös kunnan tulevaisuuden kehittämissuunnitelmien mukaisesti tässä lausunnossa esitettyjen kohteiden osalta. Tulevan asumis- ja elinkeinopoliittisen kehittämistoiminnan ja sen sujuvuuden kannalta maakuntakaavan merkinnät edesauttavat ja nopeuttavat kehittämiseen liittyvän maankäytön toteuttamista tulevaisuudessa. Aluerakenne Posio on hyvin maaseutuvaltainen pitäjä, jossa maa- ja metsätaloudesta saa toimeentulonsa hyvin suuri osa väestöstä. Posiolla on 22 elävää kylää, joiden elinvoimaisuuden ylläpitäminen on yksi kunnan kehittämisen haasteista. Maakuntakaavan keskuskylämerkinnät ja maaseutuvyöhykkeet ovat myös Posion kunnan kehittämispolitiikan mukaisia, jossa maaseudun elävien kylien merkitys osana posiolaista aluerakennetta on tärkeää. Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia.

10/242 Posio on myös Lapin vesistörikkain pitäjä, tämä ominaisuus on vuosikymmenien myötä lisännyt vapaa-ajan asukkaiden ja sen myötä lomaasutusten määrää. Vesistöt suovat myös osalle väestöä elinkeinon kalastuksen muodossa. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen lisääntyy koko ajan sitä mukaa kuin tontteja on saatavilla. Posion kunnassa ns. mökkiläisten merkitys elinkeinoille, erityisesti kaupalle ja palveluille on tärkeä. Mökkiläiset onkin otettu keskeiseksi palvelustrategian kohteeksi ja heitä varten on koottu rakentamiseen ja muihin palveluihin keskittyvä yritysrekisteri. Posion luonto ja sen erityispiirteet ja kohteet ovat herättäneet kiinnostusta Posion Matkailuyhdistyksen aktiivisen markkinoinnin tuloksena jopa kansainvälisesti. Posion matkailustrategia korostaa posiolaisen arktisen luonnon, sen ainutlaatuisten luontokohteiden ja puhtaiden vesistöjen merkitystä kansainvälisen matkailun kehittämisessä. Erityisesti Aasian maista tulevat matkailijat ovat ihastuneet posiolaisen keramiikkakulttuurin ja posiolaisen luonnon symbioosista ja Posio tulee valituksi matkakohteeksi kasvavassa määrin. Kirintövaaran ja Pentik-mäen matkailun palvelukeskukset ovat tärkeitä vetureita Posion matkailutarjonnassa, jonka matkailupalveluverkostot ulottuvat Posion kyliin ja luontokohteisiin; Korouomaan, Riisitunturiin, Mustarinnantunturiin, Livojärven Säikkään ja Posion järviseutuihin. Kaivosteollisuus on ollut aikoinaan erittäin merkittävä vaikuttaja Posion elinkeinoelämässä ja se on vilkastuttanut erityisesti eteläisten kylien elämään. Mustavaaran kaivostoiminnan uudelleen käynnistäminen on uusien selvitysten ja globaalin markkinatilanteen vuoksi entistä todennäköisempi ja toiminnan käynnistämiseksi on meneillään useita hankkeita sekä kaivosyhtiön että Posion kunnan toimesta. Tuulivoiman lisääntyvä hyödyntäminen ulottuu myös Posiolle, missä Taaleritehtaan Murtotuulen tuulivoimapuisto sijoittuu Posion yhteismetsän alueelle. Alue on myös merkitty Rovaniemi Itä-Lappi maakuntakaavaan. Tuulivoima katsotaan tärkeäksi ja sen uskotaan hyödyntävän osaltaan posiolaista elinkeinoelämää. Maakuntakaavaluonnoksessa on Posion alueelle merkitty myös muita potentiaalisia tuulivoima-alueita, joiden hyödyntäminen riippuu tulevaisuuden mahdollisuuksista. Aikaisemmin annetuissa Murtotuulen YVA lausunnoissa on korostettu sitä, ettei ko. Murtotuulen tuulivoima-alue saa heikentää Posion kenties merkittävimmän ja erityisimmän luontokohteen, Korouoman, matkailullista merkitystä. On tärkeää että annettu lausunto on myös huomioitu ko. alueen rakentamisessa. Aluerakenteeseen kuuluvat myös alueiden väliset kulkuyhteydet, joiden ylläpito ja kehittäminen tulee myös Posion kunnan mielestä huomioida niin, ettei minkäänlaista heikennystä tai tiestön ylläpitoon tai korjaamiseen tai sen luokitukseen tulla esittämään. Sitä vastoin Posion kunta esittää jäljempänä joidenkin tieyhteyksien kehittämistä ja luokituksen parantamista niillä tieosuuksilla, jotka ovat selvästi todettavissa tärkeiksi sekä posiolaisen että maakunnallisen toiminnan kannalta. Kaavamääräykset Posion kunta toivoo, että sen esittämät korjaukset ja lisäykset Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavaan otettaisiin huomioon, jotta ne voisivat olla perustana myös myöhemmissä maankäyttöä koskevissa lupamenettelyissä ja mahdollistaisivat joustavasti siten Posion kunnan toimet oman kunnan asumiseen ja elinkeinotoimintaan liittyvässä kehittämisessä. Posio on Lapin vesistörikkain kunta ja myös erittäin merkittävä mökkiläispitäjä. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kunnalle ja sen elinkeinoelämälle on merkittävä ja kunta esittääkin toivomuksen, ettei

11/242 maakuntakaava tiukenna tai lisää vapaa-ajan rakentamiseen liittyviä alueellisia suojelu- tms. määräyksiä Posion järvialueilla muutoin kuin voimassaolevat määräykset ja asetukset jo nyt maanomistajia sitovat. Posio on myös erittäin potentiaalinen maataloustuotantopitäjä, jossa sukupolvenvaihdosten myötä maataloustuotantoa on monin paikoin rohkeasti kehitetty mittavien investointien muodossa. Käytettävissä olevien peltojen määrä on kuitenkin rajallinen joka usein on myös este isommille investoinneille. Kaavamääräyksissä tulisikin Posiolla huomioida peltojen lisäämisen mahdollisuudet sekä rakentamisen investoinnit maaseudulla. Maakuntakaavaan tullaan osoittamaan maaseudun kehittämisen kohdealueiden lisäksi tärkeimmät maatalousalueet peltoalueineen. Kehittämisperiaatemerkinnät ja kehittämisen kohdealueet Kehittämiskäytävät Koillis-Suomen kehittämiskäytäväksi on merkitty vain kaksi tieosuutta; valtatie 5 Kemijärveltä Kuusamoon ja seututie 950 Sallasta Kuusamoon. Rovaniemi Posio - Kuusamo -yhteys on myös merkittävä ja kehittyvä kehittämiskäytävä, jota yhteyttä sen lisääntyvä käyttö vaatii parannettavaksi. Rovaniemi Kuusamo - tieyhteys toimii Posion kautta rakennettujen tietoliikenneyhteyksien käytävänä. Koillis Suomen osalta liikennemäärät ovat lisääntyneet Rovaniemi Posio- Kuusamo osuudella ja lisääntyvät edelleen tulevaisuudessa. Koillis-Suomen kehittämiskäytävä perustuu Lappi-sopimuksen ja - strategian aluerakenne 2040 -suunnitelmaan. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta kattamaan Rovaniemi-Posio-Kuusamo -tieyhteys kokonaisuudessaan. Rovaniemen Ylä-Kemijoen kylien liikenne Oikarainen- Tennilä Viirinkylä Vanttauskoski Pirttikoski - Juotas ja Autti kulkee pelkästään kantatie nro 81 kautta. Tieosuus Rovaniemeltä Auttiin saakka on työmatkaliikenteen aikana osittain ruuhkainen. Posion kunta on lisännyt yhteistyötä Rovaniemen kanssa (sairaanhoito yms. -palvelut) joka on lisännyt tiellä tapahtuvaa ensihoito- ja sairaalan asiointiliikennettä sekä myös tulevaisuuden suunnitelmat matkailussa Auttiköngäs Korouoma geologisen jatkumon -Geopark suunnitelman osalta. Lisääntyvä kuntarakenneyhteistyö Posio- Rovaniemi-akselilla ja sekä matkailu- että muu kuntayhteistyö lisää ko. käytävän merkitystä Kantatie 81 on monella tapaa merkityksellinen. Tieyhteyden kautta tapahtuu merkittävää maaseutuelinkeinojen, metsätalouden, turveteollisuuden (Varessuon turvealue) kuin matkailunkin liikennettä sekä alueelle että Kuusamoon ja Rovaniemen suuntaan. Rovaniemen ja Kuusamon välinen julkinen liikenne kulkee kantatie 81 kautta. Matkailun lisääntyessä kantatie 81 vaikutuspiirissä olevien kohteiden kuten Auttiköngäs, Korouoma, Mustarinnantunturi (MH:n uusin hoito- ja käyttösuunnitelma) sekä Posion Suolijärvien osalta liikennemäärät kantatie 81:llä tulee merkittävästi kasvamaan. Rovaniemen seudun matkailuyritykset ovat lisänneet mm. Posion Korouoman käyttöä myös Rovaniemen alueen matkailukohteena sen erityispiirteiden ja ainutlaatuisuuden vuoksi. Kansainvälisen matkailun lisääntyessä Posiolla IAC:n kansainvälisen verkoston osana (Arcti Ceramic Center) matkailun syöttöliikenne tulee tapahtumaan etupäässä Rovaniemen lentokentän kautta. Kuusamon lentokentän vaivalloisen saavutettavuuden vuoksi jopa osa Ruka-Kuusamon matkailun syöttöliikenteestä tapahtuu Rovaniemen kautta. Edellä mainituista syistä lisääntynyt liikenne kantatie 81 vaikutuspiirissä edellyttää sen turvallisuuden parantamista ja siten yhteyden merkitsemistä maakuntakaavassa Koillis- Suomen kehittämiskäytäväksi ja myös ko. tieosuuden luokituksen muuttamista valtatieksi. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta kattamaan Rovaniemi-Posio-Kuusamo -tieyhteys kokonaisuudessaan.

12/242 Maantielain 4 : mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Rovaniemi-Posio-Kuusamo yhteys palvelee maakuntien välistä liikennettä. Taustaselvitykseksi laaditun Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan kantatien 81 tieluokka vastaa nykyisiä ja tulevia liikennemääriä. Täydennetään selostusta yhteyden kehittämisen ja maantien parantamisen tavoitteista. Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet Posiolla aikaisemmin merkittävänä elinkeinona ollut kaivosteollisuus tekee alustavien selvitysten ja globaalien näkymien muodossa uutta tulemista Mustavaaran kaivoksen uudelleen käynnistämisen myötä. Kaivosalueen pohjoispuolella sijaitsevan Sirniön kylän tuntumasta alkaa pohjoiseen suuntautuva maaseudun kehittämisen kohdealuemerkintä (mk). Suunnittelualue sijoittuu myös ylimaakunnalliseen matkailun vetovoimaalueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Koko maakuntakaavaa koskevissa määräyksissä todetaan, että porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Maakuntakaavoitus on keskeisessä asemassa VAT:n toteuttamisessa. Mustavaaran kaivoksen osayleiskaava sijoittuu kahden kunnan ja kahden eri maakuntakaavan alueelle. Kaava-alueen pohjoisosa sijoittuu Posion puolelle, jossa on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen vuonna 2004. Siinä Mustavaaran kaivoksen tuntumaan on osoitettu laaja todennäköisen mineraalivarannon alue (ek1). Kaivos tulee myös hyödyntämään Posion kautta kulkevaa 110kV voimalinjaa. Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa siitä ei kuitenkaan ole merkintää Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeenä vaikka alustavien suunnitelmien mukaan rakentamiseen voitaisiin mahdollisesti päästä jo v. 2017. Mustavaaran kaivos sijaitsee maakuntakaavan kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeellä. Merkitään Mustavaaran kaivos kaivosalueena (EK). Etelä Posion Vesiosuuskunta ry on rakentanut vuonna 2005 pohjavesialueelle Valkeahetteen vedenottamon ja ottamosta vesijohtoverkoston Kynsiperän kylälle, Sirniöön ja Kuloharjuun. Vedenottamo sijaitsee n. 40 50 metrin päässä Sirniönjoesta. Vesiosuuskuntaan on liittynyt kaikkiaan 70 80 käyttäjää, joista iso osa on isoja maatiloja. Pumppausmäärä vedenottamolta on lähes 10 000 m3. Valkeahetteen vedenottamoa (65.8264-28.0781) eikä sen pohjavesialuetta ole merkitty maakuntakaavaluonnokseen. Alue sijaitsee sekä Kaukuan että Mustavaaran kaivosalueiden tuntumassa ja sen merkintä maakuntakaavaan on perusteltua, jotta kaivospiirin ja kaivostoiminnan suunnittelussa osattaisiin siihen myös varautua. Posion Maaninkavaarassa oleva Kettukankaan pohjavesialue on merkitty maakuntakaavaluonnokseen ja on sinänsä merkittävä todennus, koska Dragon Miningin Kuusamon kaivoksen rikastuslaitoksen yhdeksi vaihtoehtoiseksi paikaksi suunniteltiin juuri pohjavesialueen välittömässä tuntumassa olevaa Salmijärven aluetta. Lisätään maakuntakaavaan pohjavesialue osaaluemerkinnällä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kaukualla, Etelä-Posiolla sijaitseva alueella on myös lupaava platina balladium- kulta- kupari- nikkeli mineraaliesiintymä, jossa on tehty useita koekairauksia vuosien myötä. Nortec Minerals on hakenut malminetsintälupaa v. 2015 mm. Etelä- Posiolla sijaitsevien Hankaanjärven ja Löytövaaran alueille. Koekairausten tarkoituksena on hankkia aineistoa mahdollisesti perustettavan kaivoksen kannattavuus-laskelmia varten.

13/242 Rovaniemen- Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa tulisi kyseiset Kaukuan ja Mustavaaran Posion-puoleiset alueet merkitä Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeksi niiden merkittävästä potentiaalista johtuen. Kaukuan ja Mustavaaran Posion puoleiset alueet sijaitsevat maakuntakaavan kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeellä. Asuminen ja palvelut Ahola on, kuten maakuntakaavan luonnoksessa on merkitty Posion palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alue sisältäen myös asumista sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Posion keskusta on taajamatoimintojen alue, jossa on huomioitu myös rm kohde Pentik- mäki. Posion asutusta sijaitsee myös sen 22 kylässä ja niiden lievealueilla. Kylien läheisyyteen on syntynyt myös vapaa-ajan asutusta, jota on runsaasti verrattuna kantaväestön osuuteen. Kylät ovat syntyneet etupäässä maatalouden vaikutuksesta ja ko. kylien alueita voidaan myös pitää maaseudun kehittämisen kohdealueina. Keskuskyliksi on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty 6 kpl 22 sta kylästä. Posion kunta on kylien kunta, jossa maaseutualueiden ja kylien elinvoimaisuus on koko kunnan edun mukaista. Keskuskyliksi voisi myös merkitä Lohirannan, Hyväniemen, Maaninkavaaran ja Hämeenniemenkin kylät. Elinkeinot ja virkistys Matkailu- ja virkistyskohteina ovat luonnollisesti Posion merkittävät luontokohteet Riisitunturi, Korouoma, Mustarinnantunturi (MH: Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma 2014-2029) ja muut suojelualueet, jotka ovat myös matkailullisesti hyvin tärkeitä ja voitaisiin merkitä lisäksi mv aluemerkinnällä tai vaihtoehtoisesti V merkinnällä kuten Korouoma. Ylä- ja Ala-Suolijärven järvialue Perä- Posiolta Jumiskoon sekä Lehtiniemen ja Karjalasenniemen välinen alue on tulevaisuudessa merkittävä (Matkailun vetovoima-alue ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue) ja tulisi niin myös merkitä mv-alueeksi maakuntakaavaan. Posion kunnan elinkeinostrategian keskeisenä matkailun kehittämiskohteena on lähivuosina Livojärven Säikkä, Posion Riviera. Maakuntakaavassa tulisi alue jo siellä olevien palveluiden (Porotila, majoitus- ja rantapalvelut) merkitä joko rm tai mv- merkinnällä. Livohka (66.0153 28.3615) on merkittävä matkailu- ja lomakohde, jossa on ollut jo useita vuosia monipuolista majoitus, ruokailu, kokous- ja ohjelmapalvelutarjontaa. Lomakeskus Livohka on aikaisemmin ollut pelkästään ammattiyhdistystoimintaan liittyvää virkistäytymispalvelua, mutta viime vuosina tarjontaa on kehitetty ja kohdistettu myös muilla tahoille, joten se tulisi merkitä RM - merkinnällä. Liikenneverkko ja reitit Rovaniemen Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa kelkkareittimerkintä Posiolta Ruka-Kuusamo suuntaan on merkitty kulkevaksi Kitkajärven kautta. Entisen ympäristökeskuksen moottorikelkkareitti- hankkeessa uusi kelkkareitti on rakennettu kulkemaan suoraan Mourusalmen pohjoispuolelta Kitkajärven yli Hyväniemen kautta Kuusamon Vasaraperälle, jossa se liittyy Ruka-Kuusamon - reitistöön. Tieosuus 8642 Kuloharjulta Kynsivaaran, Jokilammen ja Kurkijärven kautta Kuusamo Oulu valtatielle 20 on erittäin huonokuntoinen ja sekä alueellinen maa- ja metsätalousliikenne että läpikulkuliikenne Kuusamo- Oulu valtatielle on runsasta ja edellyttää tien turvallisuuden ja kestävyyden vuoksi kunnostusta ja tieluokan nostoa seututieksi. Lisätään Lohirannan, Hyväniemen ja Maaninkavaaran kylät. Hämeenniemen kylää ei lisätä keskuskyläksi (asukasluku vähäinen), kylä kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen. Luonnonsuojelualueiden tarkempi suunnittelu toteutetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Luonnonsuojelualueet tulee osoittaa maakuntakaavassa luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL). Tarkistetaan mv-merkinnän aluerajausta suhteessa hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Selvitetään matkailun vetovoima-alueen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen (mv) aluerajauksen laajentamista. Livojärven Säikkä kuuluu matkailun vetovoimaalueeseen (mv). Lisätään Lomakeskus Livohka merkinnällä matkailu-/virkistyskohde (rm). Muutetaan moottorikelkkailureitin sijaintia esitetyn mukaisesti. Tieyhteys on osoitettu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa yhdystieksi. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa yhteyttä ei ole osoitettu. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista.

14/242 Tieosuus 9471 Hietaniemestä Tolvan kautta Patoniemeen ja valtatie 5 :een on erittäin huonokuntoinen, kapea ja vaarallinen ja tieosuudella on runsaasti sekä matkailuliikennettä (Riisitunturi, Kitka, Tolva) että raskasta puutavaraliikennettä (Kitkawood). Tieosuus ja sen turvallisuus edellyttää kunnostusta ja luokituksen nostoa kantatieksi tai vähintäänkin seututieksi. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista. Posion ja Ranuan välinen tieosuus nro 941 on liikennemäärään nähden alikuntoinen ja aliluokiteltu. Tien käytön vaikutuspiiriin kuuluu lukuisia alueellisia mm. Metsähallituksen hakkuualueita ja maa-aineksen ottopaikkoja. Sen lisäksi tieosuutta rasittaa Koillismaalta ja Itä-lapin suunnasta Kemi Tornio alueen metsäteollisuuden tarpeisiin tapahtuva raskas puutavaraliikenne. Tieosuus nro 941, sen liikennemäärät - erityisesti raskas liikenne - ja sen turvallisuus edellyttävät kunnostusta ja luokituksen nostoa seututiestä kantatieksi. Maantielain 4 :n mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Tieosuuden liikennemäärä on 211 autoa vuorokaudessa. Seututieluokka on liikennemäärään nähden riittävä. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista. Energiatuotanto Posion kunnan uusi CHP- biovoimalaitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Sen alueellinen merkitys huomioiden siitä tulee myös olla EN-merkintä maakuntakaavassa. Tuulivoima Murtotuulen tuulivoima-alueen toteuttaminen on edennyt hyvässä yhteistyössä Posion kunnan ja Taaleritehdas Oy:n kesken. Alue on Murtotunturin alueella eikä sen läheisyydessä ole asutusta ja alue on käytännössä katsoen erämaa-aluetta. Alueen rakentamiseen liittyvässä kuulemisessa on sovittu, ettei ko. tuulivoima-alue ja sen rakenteet saa aiheuttaa haittaa n. 6 km etäisyydellä olevalle Korouoman matkailukohteelle. Lisätään biovoimalaitos esitetyn mukaisesti merkinnällä Energiahuollon kohde (EN). Maakuntakaavaluonnoksessa on Posion alueelle merkitty tuulivoiman varausalueita /potentiaalisia tuulivoima-alueita myös Repotunturissa, Vierustunturissa Perniöntunturissa ja Jänisvaaran eteläpuolella olevalla alueella. Jänisvaaran alapuolisella alueella ja sen välittömässä tuntumassa on matkailulle tärkeitä kohteita; ulkoilureittejä sekä Tuomilampi ja Salmi- ja Latvajärvet. Alue on myös Korouoman rotkolaakson ja suojelualueen ja siihen liittyvän retkeilyreitistön eteläinen osa. Alueen välittömässä läheisyydessä on suosittu Lapiosalmen Leirikeskus, joka toimii myös Korouoman retkeilyn eteläisenä tukikohtana. Edellä mainituista syistä Posion kunta ei pidä todennäköisenä eikä toivottavana että Jänisvaaran eteläpuolelle merkittyä aluetta voitaisiin hyödyntää tuulivoima-alueena ja suosittaa sen poistamista maakuntakaavaluonnoksesta. Kemihaaran alue Kemijokeen ja sen virtaamaan vaikuttavat toimenpiteet heijastuvat Jumiskon voimalaitoksen kautta myös Posion Suolijärveen ja sen säännöstelyyn sekä Isojärven käyttöön vesivoiman vara-altaana. Kemihaaran altaan toteuttamiseen Posion kunnalla ei ole huomautettavaa vaan kunta katsoo että Kemijoen säännöstelyn ja tulvasuojelun toteuttamisen kannalta se on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Rovaniemen kaupungin alueella suunniteltuun jokivarren asuinseutujen pengertämiseen ja siitä tehtyihin suunnitelmiin Posion kunta suhtautuu varauksellisesti ja edellyttää että toteutusvaihtoehto ja sen kustannusvaikutukset ja lainmukaisuudet selvitetään kokonaisuudessaan perusteellisesti. Poistetaan maakuntakaavasta esitetyn mukaisesti Pyöreävaara-Rasinkangas-Ojennusvaara (tv 2309) tuulivoima-alue. mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.

15/242 Posiolaisessa yrityskentässä on useita rakentamis-, kuljetus- ja maanrakennusalan sekä metsätalousalan potentiaalisia yrityksiä, joten Posion kunta katsoo myös, että maakunnassa suunniteltujen merkittävien rakentamishankkeiden toteuttaminen on erittäin tärkeää ja myös elinkeinopoliittisesti perusteltavissa olevaa toimintaa, johon Posion kunta suhtautuu myönteisesti. Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. Erityisalueet /-kohteet Rovaniemen suuntaan Haukilammenpalon länsireunalla sijaitseva Onnelantien (66.2114-27.4528) ampumarata on Pernun metsästysseuran käytössä ja se tulee myös merkitä maakuntakaavaan. Rovajärven ampuma-alue Rovajärven ampuma-alueen toiminnalla on pitkät perinteet ja myös posiolaiset ikäluokat ovat siellä saaneet sotilaskoulutusta mm. kovapanosammunnoissa. Posion kunta ei ole tarkemmin perehtynyt alueen suunnitelmiin tai sen mahdollisen kansainvälisen käytön lisäämiseen vaan toteaa, että mahdollisten aluelaajennussuunnitelmien tulee perustua kattaviin selvityksiin sen ympäristövaikutuksista sekä sen vaikutuksista lähialueen elinkeinoihin, asujaimistoon ja alueen yksityiseen ja kunnalliseen maaomistajuuteen. Alueen käytön laajentamiseen tähtäävät suunnitelmat esim. kansainväliseen toimintaan, tulee Posion kunnan mielestä ratkaista myös yhteisymmärryksessä paikallistason neuvotteluissa. Omassa toiminnassaan Posion kunta on pyrkinyt huomioimaan yksityisen omistuksen perustuslaillista suojaa ja suosittelee ampuma-alueen suunnittelussa myös sen huomioimista puolustusvoimien, aluesuunnittelijoiden ja yksityisten maanomistajien välisissä neuvotteluissa. Maakuntakaavassa osoitettavat seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät ampumaradat on valittu vuonna 2014 laaditun Lapin ampumarataselvityksen perusteella. Valinnassa on huomioitu muun muassa radan sijainti, käyttäjämäärät ja eri ampumalajien ampumismahdollisuudet. Maakuntakaavassa osoitettavilla ampumaradoilla tulee olla ylikunnallista merkitystä. Toisaalta seudullisten ampumaratojen verkon tulee olla riittävän kattava. Jokaisesta kunnasta on osoitettu vähintään yksi rata. Osoitetaan Onnelantien ampumarata seudullisesti merkittävänä ampumaratana (EA) esityksen mukaisesti. Poistetaan maakuntakaavasta Kettuharjun ampumarata (EA 2861). mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Täydennetään ja tarkistetaan kaavamääräyksiä, - selostusta sekä aluekuvauksia puolustusvoimien

ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. 16/242 Maa-ainesten ottaminen, turpeenotto ja kaivosalueet Kts. edellä; Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeet. Suojelu Luonnonsuojelu Rakennuskohteet, kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Posion kunnalla ei ole huomautettavaa SUOJELU kohdan ja sen alaviitteiden mukaisista merkinnöistä vaan edellyttää että kunnalle tulee aina tarjota mahdollisuus vaikuttaa erilaisten kunnan alueella suunniteltujen suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen. Posion kunta myös edellyttää että kaikissa suojelualueita koskevissa suunnitelmissa kuultaisiin ja otettaisiin myös huomioon sekä yksityisten maanomistajien että myös Posion kunnan ja sen elinkeinoelämän toiveet, tarpeet ja edellytykset uusien suojelukohteiden suunnitteluvaiheessa. Ranuan kunta Lapin liitto käynnisti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan uudistamistyön joulukuussa 2012. Uusi maakuntakaava kumoaa valmistuessaan Itä-Lapin maakuntakaavan (saanut lainvoiman 25.11.2004), Rovaniemen maakuntakaavan (saanut lainvoiman 4.12.2001) ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan (saanut lainvoiman 25.6.2010). Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava jää voimaan. Valmisteluaineisto on asetettu nähtäville 15.12.2014-30.1.2015 väliseksi ajaksi. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa käsiteltäviä keskeisimpiä asioita ovat: 1. valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden konkretisointi ja sovittaminen maakunnallisiin ja alueellisiin tarpeisiin 2. liikennejärjestelmä ja sen kehitysnäkymät sekä vaikutukset elinkeinoelämään ja aluerakenteeseen 3. alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 4. teollisuus 5. energia 6. matkailu 7. Venäjän alueiden ja keskusten vaikutus, rajayhteistyö 8. luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöalueet 9. metsien monikäyttö 10. maaseutuelinkeinot 11. maa- ja kallioperän ainesten hyödyntäminen 12. muut asiat, mm. ilmastonmuutos, tulvariskialueet 13. Puolustusvoimien ja rajavalvonnan tarpeet. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan perustana on hyödynnetty kahdeksaa erillisselvitystä; Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan liikennejärjestelmä- ja ratayhteysselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot - selvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maisema- ja luonnonympäristöselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin kulttuuriympäristöselvitys, Rovaniemen ja Itä-Lapin kiinteät muinaisjäännökset - selvitys sekä maakunnallinen ampumarataselvitys. Lapin aluerakenteen muodostavat Lappi - strategian 2040 aluerakennekartassa määritellyt kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Lapin kehittäminen perustuu edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajakeskittyneeseen malliin. Lapissa on kaksi maakuntakeskusta, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Näiden elinkeinoelämää palvelevien toimintaympäristöjen laatu on mer-

17/242 kittävä kilpailutekijä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Ranuan kunnan kannalta merkittävimmät merkinnät maakuntakaavaluonnoksessa kohdistuvat Suhangon kaivosalueeseen, matkailupalvelualueeseen, joka käsittää eläinpuiston alueen lisäksi Simojärven lähiympäristöineen, maaseudun kehittämisen kannalta tärkeät kyläalueet ja niissä sijaitsevat maatilakeskittymät sekä potentiaaliset turvetuotantoalueet ja tuulivoimaselvityksen mukaiset potentiaaliset tuulivoimatuotantoalueet. Maaja metsätalous sekä bioenergia nousevat myös kaavaluonnoksessa merkittävään rooliin. Liikenteen ja logistiikan kannalta parannettavaa jää; Oulu-Pudasjärvi- Ranua-Rovaniemi liikenneyhteys ei nouse kaavaluonnoksessa riittävästi esille, vaikka on teollisuuden kannalta merkittävä yhteys, muunmuassa nykyinen turveliikenne Ranuan soilta Rovaniemelle on määrältään mittavaa. Myös tulevan Suhangon kaivoksen liikenne suuntautuu pääosin tälle tieosuudelle ja jo nykyisten Lapin kaivosten tavaraliikennettä ja isoja kaivoskomponenttikuljetuksia nähdään toistuvasti kyseisellä reitillä. Tieosuudelle tulisikin Ranuan kunnan mielestä lisätä merkintä kt->vt, tieluokan nosto kantatie -> valtatie. Maantielain 4 :n mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Pudasjärvi-Ranua- Rovaniemi välillä kantatieluokka on liikennemääriin nähden riittävä. Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyden parantamistarpeista. Ranua-Posio ja Ranua-Simo yhteydet olisi myös pidemmällä aikavälillä huomioitava kehittyvinä liikenneyhteyksinä. Toljan kylään johtavan tien luokituksen nostoa olisi myös syytä harkita, onhan Tolja jo kasvanut Ranuan kunnan suurimmaksi kyläksi ja suhteellisen lähellä kirkonkylää olevana alueena kasvun voi olettaa jatkuvan nykyisenlaisena. Tieluokkaa olisi syytä nostaa välillä Rovaniementie /eläinpuiston kohta - Tolja, jolloin siltä osin merkintä olisi st, seututie. Metsätalouden ja etenkin bioenergian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta Ranualle olisi syytä osoittaa puutavaraterminaalialue, sopiva alue terminaalia varten olisi esimerkiksi Pudasjärven tien varressa olevan poroteurastamon lähialue. Maatalouden osalta Kuhan iso peltokeskittymä on jäänyt merkitsemättä kaavaluonnokseen. Matkailun osalta olisi syytä muistaa myös Syötteen suunta, alueen matkailutoimijat ovat jo nykyisellään Ranuan matkailua tukevia yhteistyökumppaneita. Rovaniemen kaupunki SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä 2 Luonnoksen arviointi 2.1 yleistä 2.2 KAAVAKARTTA 3 Maakuntakaavaluonnoksen suhde Rovaniemen alueidenkäyttösrategiaan (2012) 4 Keskeiset kaavamääräykset 4.1 Kauppa 4.2 Maa-ainesten ottoalueet ja pohjavesi 4.3 Liikenne ja reitit 4.4 Matkailu 4.5 Teollisuus 4.6 Suojelukysymykset Täydennetään kaavaselostusta tieyhteyksien parantamis- ja kehittämistarpeiden osalta. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Toljan kylään johtava tie ei täytä seututieluokan vaatimuksia. Keskuskyläaseman vuoksi tie voidaan osoittaa maakuntakaavassa yhdystienä. Lisätään puutavaraterminaali Pudasjärven tien varteen kohdemerkinnällä Liikennealue (L). Lisätään maatalousvaltainen alue (MT) Kuhan kylälle. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta Ranualta Syötteen suuntaan.

18/242 4.7 Tulvakysymykset 4.8 Muut alueet 4.9 Rakentamisrajoitus 4.10 Kaivostoiminta 4.11 Perusteltu väestönkehitysarvio 4.12 Suhde muihin maakuntakaavoihin 4.13 Kehittämismerkinnät 5 Liitteet 5.1 liite 1 Karttaliitteet alueidenkäyttöstrategiasta 5.2 liite 2 Tarkennus Sinettäjärven moottorikelkkareittiin 5.3 liite 3 Rovaniemen kaupungin esitys tarkistettavista / poistettavista suojelukohteista 5.3 liite 4 Esimerkkejä oppaissa esitetyistä määräyksistä sekä maakuntakaavioissa käytetyistä suojelumääräyksistä 1 YLEISTÄ Lausuttavana olleeseen maakuntakaavaluonnokseen ei ole viimeisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen tehty kaupungin valmistelun aikana esittämiä korjausesityksiä. Kaupungin kanta on perustunut kaupungin toimielimien päätöksiin. Kaupungin esittämät kaavan kannalta keskeiset asiat on esitetty myös kaavaselostuksen sivulla 79 kaavoituksen lähtötietona. Rovaniemi esittää kaavaan tehtäväksi merkittäviä muutoksia. Kuntakaavoitukselle on ongelmallinen moniulotteinen ja kaavamääräyksiltään tulkinnallisuuksia sisältävä maakuntakaavaa. Tulkinnalliset kaavamerkinnät mahdollistavat myös muutoksenhaun kuntakaavoista. Kaavassa on varsin paljon päällekkäisiä määräyksiä, joiden yhtäaikainen tulkinta voi aiheuttaa haasteita. Kaavamääräysten joustavuus on tulevaisuuden ennakoimattomien muutostarpeiden huomioimisessa tärkeää, sillä maakuntakaavasta ei voida poiketa, vaan maakuntakaavaa on muutettava. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu tai kehittämisperiaate täsmentyy kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes aina merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia asioita, joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti erilaisia vaatimuksia. Maakuntakaavan merkintä- ja määräysjärjestelmä voi useinkin johtaa tilanteisiin, joissa alueeseen kohdistuu samanaikaisesti monia eri merkintöjä ja määräyksiä. Maakuntakaavassa esitettyjä aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Kaupunki on tehnyt seuraavat kaava koskevat keskeiset päätökset: 1. KH 10.9.2007 420: Aloite Kemijoen ja Ounasjoen kokonaissuunnitelman laatimisesta Lapin liitolle 2. KH 16.6.2008 251: Lausunto Kemi Ounasjoen tulvaryhmän väliraportista 3. KH 7.10.2013 369: Kannanotot tulvatyöryhmälle 4. KH 12.5.2014 207: Kuntalaisaloite: Tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemen kaupungin alueelle 5. KH 23.6.2008 266: Rovaniemen kaupungin lausunto valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä 6. KH 2.9.2013 322: Lausunnon antaminen arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventoinnista Etelä ja Keski Lapin alueella. 7. KV 27.8.2012 86: Alueiden käytön strategia 8. KV 23.1.2012 6: Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 9. KH 11.8.2014 326: Rovaniemen elinkeino ohjelman päivitys 10. KV 27.1.2014 8: Maapoliittinen ohjelma 2013 2016 11. KV 27.1.2014 9: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma MAATO, 2013 2016 Aineistot ovat nähtävillä sähköisesti kuntaselaimella. 2 LUONNOKSEN ARVIOINTI 2.1 YLEISTÄ Rovaniemi pitää tärkeänä, että kaupungin esittämät näkökannat tulevat huomioon otetuiksi ja muutoksia harkitaan vakavasti. Kunnat toteuttavat kaavaa ja siksi ristiriidat kuntien tavoitteiden ja ohjelmien sekä kaavaaineiston kanssa tulee välttää. Lapin kehittämisen kannalta on merkityk-

19/242 sellistä, että Lapin kasvukeskus Rovaniemi voi jatkossakin luottaa siihen, että maakuntakaava tukee ja mahdollistaa kaupungin kehittämistavoitteet. Maankäyttö ja rakennuslaki muuttuu. Maakuntakaavassa tulisi voida vastata myös lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin ennakoivasti ja joustavasti. Nyt esillä olevat muutokset lisäävät joustavuutta ja kaupan kilpailuedellytyksiä halutaan korostaa. MRL:n voimaan tuleva muutos (HE 334/2014 vp) korostaa alueiden käytön suunnittelua koskevan säädöksen (MRL 5 ) osalta toimivan kilpailun kehittymistä. Esimerkiksi kaupan alan yrityksille tulisi osoittaa riittävästi alueita, jotta nykyisten kaupparyhmien mahdollisten lisäyksiköiden ja laajentamisen lisäksi myös nykyisille pienemmille alan toimijoille ja mahdollisille uusille alalle tulijoille olisi riittävästi varteenotettavia sijoittautumispaikkoja. Lisäksi tavoitteena on edistää joustavia kaavaratkaisuja, jotka jättävät vaihtoehtoja toteutukselle. Selvityksiä koskevaa säännöstä (MRL 9 ) tarkennetaan niin, että kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumista kaavan merkittäviin vaikutuksiin ja vaikutusten kautta esiin nouseviin tutkimus ja selvitystarpeisiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. 2.2 KAAVAKARTTA Kaavakartta esitetään yhtenä karttalehtenä, mikä mahdollistaisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Maakuntakaavassa osoitetaan kaupan alueita taustaselvitykseksi laaditun kaupan palveluverkkoselvityksen perusteella. Taustaselvitystä ja maakuntakaavaa laadittaessa on ollut tiedossa maankäyttö- ja rakennuslain muutos (HE 334/2014 vp). Maakuntakaavan taustaselvityksessä (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Kaupan palveluverkkoselvitys) on määritelty kaupan mitoitus. Mitoituksessa on huomioitu muun muassa väestökehitys, ostovoiman kasvu, siirtymät ja matkailu sekä toteutuksen joustavuus ja vaihtoehtoisuus. Taustaselvityksessä on myös arvioitu kaupan ratkaisun vaikutukset. Maakuntakaavan selvityksiä voidaan täydentää tarvittaessa ehdotusvaiheessa. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Koska maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta, tulisi maakuntakaavan ohjausvaikutuksen olla selkeä ja ristiriidaton. Kaavamääräysten tulisi olla myös kuntien kehittämistä tukevia, muutoksia mahdollistavia ja sisällöltään ymmärrettäviä. Lisäksi kaavamääräysten tulkinnan tulisi olla yhdenmukainen Ympäristöministeriön oppaan n:o 10. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset kanssa. Opas on annettu asetuksella MRL:n nojalla ja kaavassa esitetyt oppaan mukaiset määräykset tulkitaan mm. oikeusasteissa oppaan mukaisesti. Kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavan tulisi olla kuntakaavoja joustavampi ja yleispiirteisempi. Rovaniemen kaupunki arvioi, että luonnoksessa esitetty kaavakartta ja kaavassa esitetyt tavoitteet kärsivät osin monitasoisesta ja päällekkäisistä määräyksistä. Kaavan ohjausvaikutus heikkenee ja kuntien mahdollisuudet joustavaan kaavoitukseen vaikeutuvat. Myös muutoksenhaku kuntakaavoista voi lisääntyä tulkinnallisten määräysten vuoksi. Maakunnan kehityksen kannalta eduksi ei myöskään ole tilanne, jossa osallisilla/ viranomaisilla on tarve tulkita maakuntakaava rajaavasti ja kaupunki joutuu puolustamaan maakuntakaavan yleispiirteisyyttä ja joustavuutta voidakseen kehittyä kasvukeskuksena. Esimerkkeinä tulkinnallisesta kaavamääräyksestä voidaan esittää esimerkiksi voimassa olevassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen kaavamääräykseen liittyvä määräys tasapainoinen kaupunkikuva. Kaavaprosessissa määräystä on tulkittu viranomaisten lausunnoissa rakentamisen korkeutta rajoittavaksi tai olemassa olevaa rakennetta suojelevaksi tai maakuntakaavaa on tulkittu kaavahierarkian vastaisesti (vrt. Kiela, 10 kortteli). Kaupungin näkemys on ollut joustavampi ja tämä näkemys on myös pysynyt oikeusasteissa. Monitasoisena ja tulkinnallisuutta lisäävänä kaavamääräysten kokoelmana lausuttavassa olevassa maakuntakaavaluonnoksessa voidaan pitää esimerkiksi Ounasjokivartta, jonne on osoitettu kylien (at) ja taajama alueiden (AA) lisäksi neljä erilaista kehittämismerkintää (kk, mv, lk, mk), Naturaaluemerkintä, kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, paliskunnan raja ja tieluokitukset. Kaavamääräykset perustuvat ministeriön ohjaukseen, oppaisiin sekä aikaisemmin laadittuihin, lainvoimaisiin Lapin maakuntakaavoihin. Viimeisimpänä Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamispäätös 19.2.2014. Maakuntakaavamääräykset ovat osa maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön periaatteita tai halutessa tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta ja antaa tällä tavoin kaavalle täsmällisempää sisältöä. Maakuntakaavan sisältöön liittyy lähes aina merkitykseltään ja ohjaustavoitteiltaan erilaisia asioita, joiden esittämiseen kohdistuu vastaavasti erilaisia vaatimuksia. Siksi suunnittelujärjestelmän ja erilaisten maakuntakaavamerkintöjen ja - määräysten antamista voidaan käyttää samanaikaisesti, tilanteen edellyttämällä tavalla.

20/242 Maakuntakaavan merkintä- ja määräysjärjestelmä voi useinkin johtaa tilanteisiin, joissa alueeseen kohdistuu samanaikaisesti monia eri merkintöjä ja määräyksiä. Haasteellisia merkintöjä ovat myös tiukalla sanamuodolla kuvatut määräykset. Lausuttavana olevassa kaavaluonnoksessa viitataan kaavamääräyksissä esim. hyvään rakentamistapaan ja kaupunkikuvan toteutumiseen, arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön edistämiseen (esim. keskustatoimintojen alue, C). Hyvä rakentamistapa on usein hyvin tulkinnallinen. Arvokas rakennusperintö käsitteenä jää avaamatta ja epäselväksi jää, tarkoitetaanko sillä kuntakaavoissa suojeltuja vai maakuntakaavoittajan suojelemaksi tarkoittamia kokonaisuuksia vai ehkä inventoituja (ei lainvoimaisesti suojeltuja) kohteita? Maakuntakaavoissa määräyksillä on merkitystä tulkinnassa ja ohjausvaikutuksessa. MRL 30 :n mukaisesti maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Koska määräykset voivat olla: 1) yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai muuta toteuttavaa viranomaissuunnittelua koskevia suunnittelumääräyksiä taikka, 2) suoraan maankäyttöä koskevia rakentamis tai suojelumääräyksiä, on tärkeää, että kaavamääräykset eivät myöskään saa olla kaavaa koskevien sisältövaatimusten vastaisia eivätkä ristiriidassa kaavan muun sisällön kanssa. (YM opas 10, s 22 23) Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Täydennetään kaavaselostusta. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut eivät yleensä ole vielä maakuntakaavavaiheessa konkreettisia. Kaavaratkaisut, samoin kuin niitä koskevat selvitykset täydentyvät ja täsmentyvät kuntakaavoituksen yhteydessä. Ympäristöministeriö ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta. Kaavamääräykset perustuvat ministeriön ohjaukseen, oppaisiin sekä aikaisemmin laadittuihin, lainvoimaisiin Lapin maakuntakaavoihin. Viimeisimpänä Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamispäätös 19.2.2014. 3 MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN SUHDE ROVANIEMEN ALUEIDENKÄYTTÖSRATEGIAAN (2012) Rovaniemen alueidenkäyttöstrategiaa ei valitettavasti ole mainittu kaavoitusta ohjaavissa asiakirjoissa. Kaupunki on tuonut kaavoituksen eri vaiheissa esille alueidenkäyttöstrategian tärkeyden ja merkityksen Rovaniemelle. Alueidenkäyttöstrategia on laadittu yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja kaupungin luottamushenkilöiden kanssa. Lapin liitto on ollut myös edustettuna strategiaa laatineessa työryhmässä. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia on ainoa kaupungin alueen yhdyskuntarakennetta käsittelevä strateginen asiakirja ja kaupunginvaltuuston hyväksymä tahtotila yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Kaavaselostuksessa maakuntakaavan pohjana mainitut asiakirjat ovat maakunnallisia/seudullisia suunnitelmia ja selvityksiä. Yksittäisiä kuntia koskevat strategiat ja kehittämissuunnitelmat kuuluvat kaavan tausta-aineistoon. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia on ollut käytössä maakuntakaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaluonnos on ristiriitainen alueidenkäyttöstrategiaan tavoitteiden kanssa seuraavasti: 1. Rovaniemen laajentuminen alueidenkäyttöstrategian mukaisesti Ranuantien suuntaan on maakuntakaavaluonnoksen mukaisesti vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Alue on rajattu virkistysalueilla (V811) ja maa ja metsätalousalueilla (MY6017) Pöykkölän asemakaava alueen laajennus (KV 19.5.2014 46) jouduttiin sovittamaan limittäin maakuntakaavan virkistysaluerajauksen kanssa. Maakuntakaavaluonnos ei mahdollista virkistysaluerajauksen vuoksi Raunantien suuntaista laajentamista. Laajenemisalueita osoitetaan kylläkin Paavalniemeen, jossa kaupungilla ei ole maaomaisuutta ja siten kaavojen toteuttaminen on ajallisesti hidasta. Rovaniemen kaupunki on ohjausryhmässä esittänyt Ranuantien suunnalla virkistysalueen alueen supistamista ja merkintätapojen tarkistamista. 2. Maakuntakaavassa osoitetaan myös toinen laajentumista rajoittava virkistysalue. Mäntyvaaran virkistysalue V 834 on kaupungin mielestä tarpeeton. Tieyhteys Isoaavan tien kautta Mäntyvaaraan ja Ylikylään yhdistää taajamat ja alueesta muodostuu Rovaniemen keskeinen laajentumis- Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Rovaniemen alueidenkäyttöstrategian kartassa Matkailu ja virkitys Pöyliövaaraan on osoitettu seudullisesti merkittävä virkistysalue. Tarkistetaan virkistys-/taajamatoimintojen alueiden rajauksia. Maakuntakaavan sisältövaatimuksien mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.