2/243. erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta

Transkriptio

1 2/243 Kaavamerkinnällä tulee osoittaa Rovaniemi-Kemijärvi-maantien eteläpuoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven pohjoispuoliset alueet sellaisiksi, että rakennuksia saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella ja asutusta voi täydentää. Kaavaselostusta tulee melualueella täydentää seuraavasti: ntomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaan meluun, millä turvataan pienimuotoinen täydenvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Sallatunturin rinnealueen laajennukselle ehdotetaan vaihtoehtoa, jossa Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille voidaan rakentaa rinteitä ja hissejä. Tämä turvaa matkailun kehittämisedellytyksiä alueella. Muita kommentteja: Joukkoliikenteen kehityskäytävä Kuntayhtymä esittää joukkoliikenteen kehityskäytävän jatkamista Sallaan, sillä yhteys on erittäin tärkeä matkailuelinkeinolle ja osa kansainvälistä yhteyskäytävää. Kantatie 82 Vikajärveltä Sallan raja-asemalle tulee nostaa tieluokituksessa valtatieksi. Ratayhteys Venäjälle on kaavassa tavoitteena. Teollisuuden kuljetukset Tulevien puutavara- ja kaivoskuljetusten mahdollistaminen ja liikenteestä aiheutuvat haitat tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Aiempaa kovemmalle rasitukselle joutuvien teiden luokituksia tulee nostaa. Riippumatta lopullisesta Soklin liikenneratkaisukokonaisuudesta, kaivostoiminta lisää raskasta tieliikennettä alueella merkittävästi. Kaavassa tulee tehdä varaukset liikenneratkaisuille, joissa raskas liikenne ohjataan muualta kuin Savukoskelle ja Pelkosenniemen taajamien kautta. Lisäksi Kemijärvellä Patokankaan tehdasalueelle on kehittymässä merkittävää teollista toimintaa, jonka infrastruktuuritarpeet tulee huomioida. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. EP1 merkinnän alueella asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Laajennetaan matkailupalvelujen aluetta (RM 1421) Iso Pyhätunturin etelä- ja länsirinteille. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4255). Jatketaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävää Sallaan esityksen mukaisesti. Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Kuntayhtymä tukee kuntien omissa lausunnoissaan esittämiä kannanottoja sikäli kun kuntien lausunnot eivät sisällä toisistaan eriäviä esityksiä. Kemijärven kaupunki I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s ) Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven ampumaalueeksi; 1. Perusvaihtoehdossa (VEO+) osoitetaan nykyisten maakunta kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ampuma- ja harjoitusalueena (EAH). Vaihtoehdossa Rovaniemi-Kemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Merkitään tiedoksi.

2 3/ Puolustusvoimain tavoitteiden perusteella on laadittu vaihtoehto VE1. Vaihtoehdossa ampuma-alue laajenisi Vuojärvi-Javarus maantien itäpuolelle sekä Javarusjärven länsipuolella. Vaihtoehdossa Rovaniemi- Kemijärvi maantien etelä puoli sekä Hyypiön ja Sarriojärven kohdalta myös tien pohjoispuoli osoitettaisiin merkinnällä EP1, jolle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta jolla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. 3. Maanomistajien tavoitteiden mukaisesti on esitetty vaihtoehto VE2, jossa Enijärven ja Majavan sekä kantatie 82 eteläpuoli ja osittain pohjoispuoli osoitetaan puolustusvoimain alueena (EP1), jolla on yksityistä maanomistusta ja rakentamista. Puolustusvoimain esittämiä laajennusalueita ei osoitettaisi tässä vaihtoehdossa. EP1-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita raskaiden aseiden ja räjähteiden melulle herkkiä toimintoja, mutta alueilla olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Kaikissa em. vaihtoehdoissa on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella (EAH2900). Kemijärven kaupunki lausuntonaan esittää, että ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) osoitetaan nykyisten kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ja että Enijärven ja Majavan alue sekä Kantatie 82:n eteläpuoli ja yksityismaiden osalta myös pohjoispuoli merkitään alueeksi, jolla on sallittua täydentävä rakentaminen ja myös maltillinen uudisrakentaminen ainakin loma-asuntojen osalta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. II Melualue (ampuma- ja harjoitusalueella, kaavaselostus s ) Melualue yhdessä puolustusvoimien alueen (EP1) kanssa pysäyttävät Hyypiön ja Kalliosalmen kylien uudisrakentamisen ja samalla niiden kehittymisen, koska melualueelle voitaisiin kaavamääräyksen mukaan uudisrakentaa vain teollisuus- ja liikennerakennuksia. Osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) Köngäsvuoman laajennusalue Javaruksentiehen asti. Pyydetään Puolustusvoimilta lisäselvityksiä alueen meluvaikutuksista. Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Tällä alueella koskien luonnonsuojelualuetta (SL 4285). Osoitetaan Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Osoitetaan puolustusvoimien alue EP1 koskemaan Rovaniemi-Kemijärvi -maantien eteläpuolta sekä Hyypiön aluetta tien pohjoispuolella. ja melualuemerkintöjen osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Ampuma- ja harjoitusalueen (EAH) melualueelle tulee sallia uudisrakentaminen myös muihin käyttötarkoituksiin kuin teollisuus ja liikennerakentaminen, mm. loma-asuminen. Kaavaselostuksessa on maininta, että alun ja melualuemerkintöjen osalta.

3 4/243 perin lentomelulle tarkoitettua ohjeistusta voidaan soveltaa muihinkin melutyyppeihin. Selostusta tulisikin täydentää seuraavasti" Edellä lentomelulle annettua ohjeistusta sovelletaan myös raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun osalta". Edellä olevalla turvattaisiin pienimuotoinen täydennysrakentaminen, millä tarkoitetaan ohjeistuksessa mm. yksittäisten välitonttien rakentaminen, kun kysymys on pientaloista. Tuliasemien ja maalialueiden huolellisella sijoittelulla voidaan merkittävästi vähentää meluhaittoja. Selostuksessa mainittu puolustusvoimien laatima oma sisäinen ohjeistus, ei voi olla maakuntakaavan laatimisen perusteena. III Tulvasuojelun vaihtoehdot (kaavaselostus s ); säätövoiman tuotanto (kaavaselostus s. 74) Luonnoksessa esitetään tulvasuojelun osalta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua; 1. Kemihaaran tekoallas 2. Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-hw tasoa N ,8 korkeuteen. Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella. Tulvariskien hallinnassa on tärkeää ensivaiheessa päättää siitä, minkälaisiin tulvariskeihin tulisi vesistöalueella varautua. Kun tulvariskien hallinnassa riittäväksi suojaustasoksi katsotaan kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjunta, on tilanne Kemijärven kaupungin alueella jo tällä hetkellä riittävän hyvä niin, että mitään fyysisiä tulvasuojelutoimenpiteitä ei tarvita. Allasalue merkitään SL-alueeksi. Kemijärveä ei tule käyttää tulvasuojelussa vara-altaana eikä Kemijärven pintaa saa nostaa hätä- HW-tasoa N ,80 korkeammaksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Osoitetaan maakuntakaavassa Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Laaditaan ostopalveluna lisäselvitys maankäyttöratkaisun vaikutuksista. Lisäksi laaditaan erillisselvitys LSL:n 65 ja 66 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon ja maankäyttöratkaisun merkittävyydestä yleisen edun kannalta. Arvioidaan myös vaikutukset vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. IV Kaupalliset palvelut (kaavaselostus s ) Kaavaluonnoksessa Kemijärven keskustaan esitetään kohdemerkintä C101 (keskustatoimintojen alue), mikä tarkoittaa, että keskustan alueelle sijoitettavien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään kerrosneliömetriä. Särki kankaalle osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikkö (km 171), jolle voidaan sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään kerrosneliömetriä. Edellä esitetyt kohdemerkinnät kuvauksineen vastaavat kaupungin näkemystä alueille maakuntakaavan mukaista alueiden käytön perusratkaisua vuoden tähtäyksellä. V Ratavaihtoehdot (kaavaselostus s. 197) Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat ratavaihloehdot pohjoiseen; 1. Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa, VeAb 2. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeB, lähtö vaihtoehtoisesti Kemijärven asemalta taikka noin 3-4km ennen asemaa 3. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa; VeC, Pyhätunturin kautta kiertävä, lähtö kuten edelle VeB Vaihtoehdossa 2 ja 3 ennen Kemijärven asemaa lähtevä rata aiheuttaisi enemmän haittaa Tohmon kylän vakituiselle asutukselle kuin rautatieasemalta lähtevä linjaus. Radan lähtiessä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta tulee varautua radan vatimaan maa-alueeseen maankäytön suunnittelussa läheisellä teollisuusalueella. Vaihtoehto sulkisi pois nykyisen puu- Merkitään tiedoksi. Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi

4 5/243 terminaali alueen oton esim. ranta-asumiseen. Kemijärven kaupunki katsoo, että vaihtoehto VeC parhaiten tukee Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen sekä läheisten potentiaalisten kaivosalueiden kehittymistä. sijainti suhteessa Kirkkoniemen suunnan mahdollisiin tulevaisuuden (Jäämeren) yhteyksiin. Jätetään maakuntakaavaehdotukseen vaihtoehdot VeAb ja VeC sekä Kemijärven nykyiseltä rautatieasemalta lähtevä ratalinjaus. ELY-L:n ja Lapin liiton tilaama Geovista AB:n tekeillä oleva selvitys mineraalipotentiaalista ja kuljetustarpeista tuonee lisätietoa siihen, onko vaihtoehdoilla eroa myöhemmin mahdollisesti avattavien uusien kaivosten kuljetusten näkökulmasta. VI Kaupunkikehittämisen alue (kaavaselostus 5.109) Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty Kemijärven keskusta-alueen ympärille ns. kaupunki kehittämisen kohdealue, jolla suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen yhdyskunta rakennetta täydentävällä ja eheyttävällä tavalla. Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu kohtalaisen laajana ja kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa seuraavasti; alue rajoittuu pohjoisosiltaan Karvakkojokeen, etelässä Halosenrannan kylään (Termuslahti), idässä Kotajärveen ja Patovaaraan. Alueen läntine raja olisi esitetyn kaltainen. Pienennetään ja tarkennetaan kaupunkikehittämisen rajausta esitetyllä tavalla. Merkinnällä MU6002 osoitettua aluetta tulisi muuttaa oheisen kartan (liitteenä) mukaiseksi, koska alueella ei ole tarvetta luonnoksen mukaiseen laajaan alueeseen ja kuntalaisia palveleva aktiivisessa käytössä oleva virkistysalue on osoitettu Peurakankaan latuverkoston alueelle. VII Liikenne (kaavaselostus s.136) Tarkistetaan MU6002 alueen rajausta esitetyllä tavalla. Kaavaan tule lisätä yhdystie välille Joutsijärvi-Räisälä. Kun otetaan huomioon Patokankaan tehdasalueelle (ent. Stora Enson tehdasalue) rakennettavat sahalaitos, liimapuupalkkitehdas sekä raakapuuterminaali, on todennäköistä, että puutavaraliikenne pohjoisesta yhä enenevässä määrin tulee tapahtumaan Pelkosenniemeltä Arvospuolen tien kautta, tulee ko. tieyhteyden Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas luokka nostaa nykyistä korkeammalle. Edellä mainittu puoltaa myös mahdolliset Kevitsan ja Soklin kaivosten sekä muiden lähialueen potentiaalisten mineraaliesiintymien ainesten kuljettaminen maanteitse Kemijärvelle Patokankaan terminaaliin. Maakuntakaavassa osoitetaan vain merkittävimmät yhdystiet. Liikennemäärien perusteella tietä ei voida pitää merkittävänä (34 autoa vuorokaudessa). Muuttuneiden kuljetusjärjestelyiden osalta laaditaan ostopalveluna lisäselvitykset liikenneratkaisuista vaikutusten arviointeineen. Soklin liikenneyhteyksien vuoksi maakuntakaavaan tulee tehdä Martti- Sokli-Kemijärvi (Pelkosenniemi-Arvospuoli-Patokangas kautta) maantieyhteyksien luokan nosto nykyistä korkeammalle tasolle. Lisäksi terminaaliratkaisujen vuoksi tieluokitus Pahkakummuntie Isokylän asema tulee nostaa luokkaa korkeammalle tasolle, jotta terminaalin toteutus Isokylän asemalle on mahdollista siinä tapauksessa, että malmikuljetusten ja metsäteollisuuden tarpeita Patokankaan terminaalissa on vaikea toteuttaa. Maakuntakaavassa merkitään Kemijärvi-Salla -maantie merkittäväksi matkailulliseksi kehittämisväyläksi. Kemijärvi-Salla -maantie kuuluu Barentsin/Murmanskin kehittämiskäytävään, jonka

5 6/243 suunnittelumääräyksen mukaisesti maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa matkailun palveluihin. VIII Tuulivoima (kaavaselostus s ) 1. Kaavassa tuulivoima-alueiksi (tv) Kemijärvellä on osoitettu Saarivaara, tv2310 (Posion rajan läheisyydessä) Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv Tuulivoimapotentiaalisia (tv1) alueita Kemijärvellä ovat Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv2288 Lautatunturi-Sammalvaara, tv Iso-Nälkämävaara - Junnikka, tv1 2291, Outovaara alueen sisällä Peniöntunturi, tv Vierustunturi, tv1 2293, Kemijärven kaupunginvaltuusto on hylännyt yleiskaavan tuulivoiman rakentamiseksi mm. Outovaaran osalta, ko. alue tulee poistaa tuulivoimapotentiaalisena alueena kaavasta. Lausunnon kohtaan VIII jätetään seuraavat alueet: Nuolenlakijänkä-Kuninkaankuusikko, tv 2288, Lautatunturi-Sammalvaara, tv ja Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv poislukien Outovaara-Keskivaara. IX Asuntovaltainen taajama-alue (AA) (kaavaselostus s ) Kemijäven kaupungin lausunto: Kaavaluonnoksessa Halosenrannan asuntovaltainen taajama-alue AA 98 on osoitettu kohtalaisen laajana. Kun otetaan huomioon maakuntakaavan tavoitteellinen alueiden käytön perusratkaisu vuoden tähtäyksellä sekä kaupungin nykyinen kehitys, ko. kohdealueen rajausta tulisi pienentää ja tarkentaa siten, että se ulottuisi eteläisiltä osiltaan Termuslahteen kaavassa osoitetun pohjavesialueen pohjoispuolelle. X Maa-ainesten ottaminen (EO) (kaavaselostus s. 153) Kaavan tiivistelmäosiossa on maininta, että maakuntakaavassa osoitettavilla maa-aineisten ottoalueilla maa-aineksia tulee olla otettavissa vähintään kuutiometriä. Seuraavat alueet tulee lisätä kaavaan, koska olemassa olevien lupien mukaisesti otettavaa maa-ainesta on yli kuutiometriä. Patovaara (valitus meneillään), Ketola (lentokentän lähialueet, valitus meneillään), Misin Kallioalue (Misin asemalta 2 km Kemijärvelle päin), Kuivanojanvaara, Reinikanperä, Sieniselkä, Suksilampi (Sarriossa), Sorsamaa (Levärannalla) Pelkosenniemen kunta 1. Rautatieliikenne Pelkosenniemen kunnan kantana ratavaihtoehdoista tulevassa maakuntakaavassa on että maakunta kaavaan linjataan ratayhteys vaihtoehdot B ja C. Molemmat yhteysvaihtoehdot tulee suunnitella siten, että ne tukevat tavaraliikenteen lisäksi matkailu- ja matkustajaliikennettä. Kaikkien vaihtoehtojen tulee kulkea Kemijärven aseman kautta. Maakuntakaavaan merkittävä ratayhteys Sodankylään tulee linjata Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta Sodankylään kulkien pitkälti Kemijärveltä olemassa olevaa voimalinjaa seuraten Pelkosenniemelle ja näin mahdollisimman läheltä Pyhätunturin matkailukeskusta sekä edelleen Pelkosen- Poistetaan maakuntakaavasta esityksen mukaiset tuulivoimala-alueet sekä tuulivoimapotentiaaliset alueet: Saarivaara, tv2310 Varsatunturi-Karvakkoselkä-Tarsavaara, tv2311, Peniöntunturi, tv ja Vierustunturi, tv Iso-Nälkämävaara-Junnikka, tv alueesta poistetaan Outovaara-Keskivaara. Pienennetään ja tarkennetaan Halosenrannan AA aluetta esitetyn mukaisesti. Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot. Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli kuution lisäoton. Laaditaan lisäselvitys alueiden osoittamisesta maakuntakaavaan. Kemijärven kautta kulkevat linjausvaihtoehdot VeB ja VeC sijoittuvat paremmin Itä- Lapin mahdollisen kaivospotentiaalin suhteen sekä palvelevat paremmin puunhankinnan keskeisiä alueita ja niiden varrelle voidaan rakentaa tarvittaessa lastausraiteita. Vaihtoehdon VeC selkeänä etuna on mahdollisuus toteuttaa asema Pyhätunturin matkailun tarpeisiin. Vaihtoehdon VeAb etuna on lyhyempi kuljetusmatka Keski-Lapin kaivosalueilta Perämeren satamiin sekä laajemmin tarkasteltuna keskeisempi