Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV

Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen 15.3.2007 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/17

Heinolan seutukunnan asukasluvun, tulojen ja menojen kehityksestä Heinolan seutukunnan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan nimi: Heinolan stk Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2006 2030 KNO Muutos 2030./..2006 Muutos/vuosi 2006 2010 2015 2020 2025 2030 kpl %:ia Asukasluku 28 924 28 484 28 019 27 699 27 471 27 194-1 730-6,0 % -72-0,2 % Ikärakenne, kpl Alle 7 vuotta 1 655 1 544 1 485 1 470 1 436 1 384-271 -16,4 % -11-0,7 % Ala-aste, 7 12 2 178 1 916 1 741 1 685 1 665 1 646-532 -24,4 % -22-1,0 % Ylä-aste, 13 16 1 106 977 836 776 749 744-362 -32,7 % -15-1,4 % Peruskoulu, 7 16 v 3 284 2 893 2 577 2 461 2 414 2 390-894 -27,2 % -37-1,1 % Lukio, 17 19 932 1 033 877 778 755 746-186 -20,0 % -8-0,8 % Kouluikä 7 19 v 4 216 3 926 3 454 3 239 3 169 3 136-1 080-25,6 % -45-1,1 % Lapsuus, alle 20 -v. 5 871 5 470 4 939 4 709 4 605 4 520-1 351-23,0 % -56-1,0 % Työikä, 20 64 v 16 536 15 947 14 722 13 737 12 953 12 314-4 222-25,5 % -176-1,1 % Eläkeikä, yli 64 v 6 517 7 067 8 358 9 253 9 913 10 360 3 843 59,0 % 160 2,5 % Sairastavin, yli 80 v 1 526 1 841 2 003 2 205 2 603 3 375 1 849 121,2 % 77 5,0 % Asukasluku 1970 32 099-9,9 % (Muutos 2006/1970) Asukasluku 1980 32 119-9,9 % Muutos 2006/1980) Asukasluku 1990 32 134-10,0 % Muutos2006/1990) Asukasluku 2006 28 924 Asukasluku 2030 27 194-6,0 % (Muutos 2030/2006) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana -1 130 Syntyneet - kuolleet -indeksi -3,91 % (Syntyneet - kuolleet -netto / asl2006 Taulukko 1. Heinolan seutukunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos. Lähde: Tilastokeskus Asukasluvun pidemmän aikajänteen toteutuneella kehityksellä tarkasteltuna Heinolan seutukunnan asukasluku on laskenut tasaisesti, mutta selvästi hidastuen vuoteen 2006 tultaessa. Kuntakohtaisessa tarkastelussa (taulukko 2) 1998-2006 asukasluku on laskenut voimakkaimmin Sysmässä laskua myös Hartolassa ja Heinolassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Heinolan seutukunnassa on ollut kuolleiden enemmyys (1 130 hlöä) syntyneisiin nähden. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun kehitys jatkuu laskevana jatkossakin kaikissa kunnissa tosin hidastuvana. Seudun elinvoima näyttää hiipuvan, mikäli sinne ei saada uusia asukkaita alueen ulkopuolelta. Heinolan seutukunnan laskevan asukasluvun kehityksen lisäksi myös väestön ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi melko ripeään tahtiin. Lasten, kouluikäisten ja työikäisten määrä vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan merkittävästi ja eläkeläisten sekä etenkin iäkkäiden osuus kasvaa nopeasti. Ikärakenteen kehityksestä aiheutuu omia ongelmia ja kasvavia kustannuspaineita palvelurakenteeseen esimerkiksi kouluverkostoa joudutaan sopeuttamaan palvelutarpeeseen sekä sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus- ja henkilöstötarve kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 2/17

Asl1998 Asl2005 Muutos kpl Muutos% Asl2030.2030-05 %:ia Hartola 3 974 3 671-303 -7,62 % 3 598-73 -2 % Heinola 21 713 20 729-984 -4,53 % 19 556-1 173-6 % Sysmä 5 160 4 655-505 -9,79 % 4 040-615 -13 % Yhteensä 30 847 29 055-1 792-5,81 % 27 194-1 861-6 % Taulukko 2. Heinolan seutukunnan kuntakohtainen asukaslukujen muutos 1998-2005 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2030-2005 hlöä %:ia Hartola 3671 3580 3500 3450 3400 3380 3360 3340-291 -8,5 Heinola 20729 20400 20130 19920 19760 19560 19240 18850-1169 -7,2 Sysmä 4655 4440 4300 4190 4110 4040 3970 3890-615 -14,7 Yhteensä 29055 28420 27930 27560 27270 26980 26570 26080-2075 -7,1 Taulukko 3. Heinolan seutukunnan maakunnan ja kuntien omat ennusteet väestökehityksestä Seudun omien ennusteiden mukaan väkiluku laskisi hiukan tilastokeskuksen ennustetta nopeammin (-214 henkeä). Merkittävin poikkeus on Hartolan väkiluvun nopeampi lasku. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kunnan antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Kuntien menojen muutokset 1998->2005 Taulukossa 4 on esitetty kuntien yhteiset säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon. Kaikkien kuntien säännölliset menot ovat kasvaneet. Myös niiden kuntien, joiden asukasluku on laskenut ja palvelutarpeen voisi olettaa myös laskeneen. Nopeinta menokasvu on ollut Sysmässä ja melkein yhtä nopeaa Heinolassa. Hartola on onnistunut pitämään menokasvun maltillisena. Kun tarkastellaan menokehitystä 2001-2005, niin kaikkien kuntien menojen kasvu on kiihtynyt. Heinola on pitänyt menot naapureitaan paremmin hallinnassa. Heinolan seutukunnan reaalimenot ovat kasvaneet reippaasti (2,7 %/v) 1998-2005 asukasluvun laskusta huolimatta. Menojen kasvu on kiihtynyt vielä 2001-2005. Asl.05-98 Asl. Muutos Menot Ind. Menot Ind. Menot Muutos yht. 98 05 Muutos yht. 98 06 Muutos yht 01 05 Muutos 01 05 muutos %:a 1998 2001 2005 Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Hartola -303-7,62 % 16 603 15 663 16 837 1,41 % 0,2 % 7,49 % 1,50 % Heinola -984-4,53 % 70 654 76 135 88 118 24,72 % 3,1 % 15,74 % 3,15 % Sysmä -505-9,79 % 17 883 18 797 23 064 28,97 % 3,6 % 22,70 % 4,54 % Yhteensä -1 792-5,81 % 105 140 110 595 128 019 21,76 % 2,7 % 15,75 % 3,15 % Taulukko 4. Kuntien menojen muutokset 1998-2005 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 3/17

Kuntien tulojen muutokset 1998->2005 Asl.05-98 Asl. Muutos Tulot ind. Tulot ind. Tulot Muutos yht. 98 05 Muutos Muutos yht yht. 98 06 01 05 Muutos 01 05 muutos %:a 1998 2001 2005 Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Hartola -303-7,6 % 17 540 15 509 16 549-5,65 % -0,7 % 6,70 % 1,34 % Heinola -984-4,5 % 75 678 85 142 92 434 22,14 % 2,8 % 8,56 % 1,71 % Sysmä -505-9,8 % 19 757 19 893 23 830 20,61 % 2,6 % 19,79 % 3,96 % Yhteensä -1792-5,8 % 112 975 120 544 132 813 17,6 % 2,2 % 10,18 % 2,04 % Taulukko 5. Kuntien tulojen muutokset 1998-2005 Kuntien tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin (taulukko 5). Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet verotettavan tulon kasvun, veroprosentin muutoksen ja inflaation vaikutuksesta. Hartolan säännölliset tulot ovat noudattaneet yleistä huolestuttavaa kehitystä ja laskeneet reaalisesti 1998-2005. Hartolan osalta tilanne on parantunut 2001-2005 ja säännölliset tulot ovat kääntyneet selvään kasvuun. Heinolan ja Sysmän tulot ovat kasvaneet asukasluvun laskusta huolimatta.1998-2001. Etenkin Sysmän tulojen reaalikasvu on ollut hyvä asukasluvun laskusta huolimatta 2001-2005. Heinolan seutukunnan tarkastelussa reaalitulot ovat kasvaneet 1998-2005 keskimäärin 2,2 %/v. Tulojen kasvu on hidastunut hiukan 2001-2005. Kuntien verotettavan tulon kehitys 1998->2005 Verotettava Verotettava Verotetta Verotettava Asl.05-98 Asl. Muutos tulo tulo va 01 05 muutos %:a 1998 2001 2005 tulo / vuosi Vero%98 Vero%05 Hartola -303-7,6 % 30 062 30 643 30 053-0,39 % 18,00 19,00 Heinola -984-4,5 % 247 235 251 462 257 153 0,45 % 17,50 19,00 Sysmä -505-9,8 % 39 238 40 544 42 117 0,78 % 17,00 18,00 Yhteensä -1792-5,8 % 316 534 322 649 329 322 0,41 % 17,50 18,67 Taulukko 6. Verotettavan tulon kehitys Verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla. Asukasluvun laskusta johtuen verotettavat tulot ovat laskeneet 2001-2005 Hartolassa ja nousseet Heinolassa ja Sysmässä hiukan asukasluvun laskusta huolimatta. Verotulojen kerryttämiseksi on veroprosenttia nostanut 1998-2005 kaikki kolme kuntaa Heinola vähiten. 2001-2005 keskimääräinen verotettavien tulojen kasvu oli Heinolan seutukunnassa 0,41 %/v. ja keskimääräistä veroprosenttia on nostettu 1998-2005 1,17 % eli 17,50 %:sta 18,67 %:iin. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 4/17

Heinolan stk 1000 eur 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot 112 975 113 904 115 184 120 544 120 359 125 247 127 268 132 813 17,6 % 2,2 % 10,2 % 2,0 % Verotettava tulot 316 534 313 218 319 299 322 649 341 574 325 052 326 000 329 322 4,0 % 0,5 % 2,1 % 0,4 % Veroprosentti 17,50 17,50 18,08 18,08 18,25 18,50 18,50 18,67 6,7 % 0,8 % 3,2 % 0,6 % Tulovero 54 369 54 767 50 295 57 048 60 391 60 641 60 821 62 150 14,3 % 1,8 % 8,9 % 1,8 % Yhteisöverot 12 754 13 261 16 022 14 637 7 835 5 708 5 350 5 503-56,9 % -7,1 % -62,4 % -12,5 % Kiinteistöverot 3 651 3 663 3 857 3 924 4 055 4 113 4 064 4 632 26,9 % 3,4 % 18,0 % 3,6 % Valtionosuudet 18 753 18 956 19 195 20 582 22 228 26 381 28 780 31 031 65,5 % 8,2 % 50,8 % 10,2 % Maksut 14 617 14 530 14 001 14 444 15 222 15 929 17 045 16 547 13,2 % 1,7 % 14,6 % 2,9 % Ilman yhteisöveroja 27,0 % 3,4 % 20,2 % 4,0 % 1000 eur 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot 105 140 106 262 105 317 110 595 114 995 119 951 125 078 128 019 21,8 % 2,7 % 15,8 % 3,2 % Henkilöstömenot 60 102 60 751 60 819 62 811 63 522 65 642 66 145 68 377 13,8 % 1,7 % 8,9 % 1,8 % Ostot 26 780 28 796 27 921 30 879 33 917 36 543 40 380 41 018 53,2 % 6,6 % 32,8 % 6,6 % Muut ostot 8 241 8 081 8 130 8 242 8 722 8 996 9 277 9 416 14,3 % 1,8 % 14,2 % 2,8 % Avustukset 6 820 7 065 6 971 7 138 7 288 7 276 7 810 7 534 10,5 % 1,3 % 5,5 % 1,1 % Muut menot 3 197 1 569 1 475 1 524 1 547 1 495 1 466 1 674-47,6 % -6,0 % 9,9 % 2,0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku 30 847 30 583 29 899 29 611 29 503 29 343 29 299 29 055-5,8 % -0,7 % -1,9 % -0,4 % Asukasluku 1990 32 005 %:ia kpl/v. Asukasluku 2005 29 055-2 950-9,2 % -197 (2005-1990) Asukasluku 2020 27 699-1 356-13,5 % -85 (2020-2005) Asukasluku 2030 27 194-1 861-6,4 % -72 (2030-2005) Taulukko 7. Heinolan seutukunnan kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutos 1998-2005 Yhteenvetona voidaan todeta, että Heinolan seutukunnan asukasluku on laskenut 1998-2005 (keskimäärin -0,7 %/v). Menot ovat kasvaneet samaan aikaan reaalisesti 2,7 %/v, kiihtyen vielä 2001-2005 ollen 3,2 %/vuodessa, kun tulot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla vain keskimäärin 2,2 %/v., tosin hidastuen 2001-2005 ollen 2,0 %/vuodessa. Alla olevasta kuviosta on hyvin nähtävissä epäsuhta tulo- ja menokehityksessä 2001-2005, mikä ei voi jatkua tulevaisuudessa, vaan rakenteellinen vinouma on korjattava. Asl. Muutos Menot 01 05 Tulot 01 05 Erotus %:a per vuosi per vuosi menot-tulot Hartola -7,62 % 1,50 % 1,34 % 0,16 % Heinola -4,53 % 3,15 % 1,71 % 1,43 % Sysmä -9,79 % 4,54 % 3,96 % 0,58 % Yhteensä -5,81 % 3,15 % 2,04 % 1,12 % Taulukko 8. Yhteenveto Heinolan seutukunnan kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutoksesta 2001-2005 Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne Verotettavat tulot olivat alhaisimmat ja alle maan keskiarvon (10 462 euroa) Hartolassa ja Sysmässä Heinolassa selvästi korkeammat ja yli maan keskiarvon. Veroprosentti oli vuonna 2006 matalin Sysmässä 18,00 Hartolassa ja Heinolassa 19,00. Kun koko maan keskimääräinen veroprosentti oli 18,68 %. Tuloverojen kerryttämiseksi voidaan jatkossakin joutua nosta- Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 5/17

maan veroprosenttia mm. väestön ikärakenteen muuttumisen mukanaan tuomien menopaineiden ja verotettavan tulon hitaan kasvun kompensoimiseksi - kuten Hartola on jo tehnyt. Kolmikosta selkeästi velkaisin on Hartola. Heinolalla on myös velkaa, mutta velkaan nähden myös tukeva kassa. Sysmän tilanne on myös vahva; vähän velkaa ja hyvä kassa. Hartolalla oli 2006 tilinpäätöksessä taseissaan kertynyttä kumulatiivista alijäämää -590 euroa/asukas, kun Sisäasiainministeriön määrittelemä kriisiraja on -500 euroa/asukas. Sysmän ja etenkin Heinolan kumulatiivinen ylijäämä helpottaa hyvin liitoksen rakentamista. ASL06 Verotett. Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. Kumulat. jäämä tulo /as 2006 eur/as eur/as jäämä t.eur eur/as Hartola 3 621 8 872 19,00 2 076 70-2 136-590 Heinola 20 663 12 965 19,00 1 694 2 986 3 969 192 Sysmä 4 612 9 483 18,00 813 931 565 123 Taulukko 9. Heinolan seutukunnan tilinpäätökset 2006 Konsernitase Selkeäsi eniten konsernilainaa on Hartolalla peräti 8 169 euroa/asukas. Hartolan konsernin omavaraisuusaste on painunut jo negatiiviseksi! Heinola ja Sysmän lainakannat ovat samalla tasolla asukasta kohden laskettuna, mutta Heinolan rahoitusomaisuus on puolta suurempi. Tarkasteltaessa konsernien omavaraisuutta Heinolan tilanne on erinomainen, Sysmän tyydyttävä ja Hartolan erittäin huono. Tilastokeskus 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni % Hartola 2 240 8 169 584 1 210-2 % Heinola 1 766 2 698 3 121 3 369 61 % Sysmä 868 2 547 921 1 147 30 % Koko maa 1 491 3 744 930 1 364 47 % Taulukko 10. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Heinolan seutukunnan talous vuoteen 2006 tultaessa tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa yrityksistä siinä, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 6/17

tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Liikevaihdon Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos Vakavaraisuus Hartola Laskussa Ei kata Ei ole Ei kata Paha kierre Heinola Melko neutraali, laskussa Noussut kannattavaksi Erittäin hyvä Vuosikate nyt lyhennykset Melko hyvä kierre Sysmä Laskussa Kannattava Erittäin hyvä Vuosikate kattaa lyhennyksen Vahva pohja, uhkainen tulevaisuus Taulukko 11. Tilinpäätökset 2006 dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2007 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä suunnilleen seuraavasti: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta - Sysmä on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Hartola on selvästi kriisin kierteessä oleva kannattamaton ja ylivelkainen kunta Asukasluvun (liikevaihdon) lasku käynnistää yleensä huonon kierteen, mikä näkyy myös Heinolan seutukunnan kuntien kohdalla. Kuntakohtainen kierretarkastelu on kuvattu yksityiskohtaisemmin loppuraportin osassa I. Henkilöstön määrä Työntekijöitä kpl Työntekijöitä kpl/1000 asukasta Ero viiteryhmään kpl yht. Työntekijät Asl05 2004 2005 2004 2005 Viiter04 Viiter05 2004 2005 Hartola 3 671 289 282 78 77 64 61 52 57 Heinola 20 729 1 322 1 346 63 65 59 57 90 161 Sysmä 4 655 326 352 69 76 61 60 40 74 Uusi kunta 29 055 1 937 1 980 67 68 54 50 317 480 "30.000 asukkaan kunta" 1 620 1 500 54 50-1 791-1 393 Taulukko 12. Kuntakohtaiset työntekijämäärät asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään nähden Taulukossa 12 on verrattu kunkin kunnan henkilöstön määrää verrokkiryhmään, joka koostuu asukasluvustaan 20 % pienemmistä ja suuremmista koko maan kattavista kunnista. Näin siis esimerkiksi Hartolan ja Heinolan viiteryhmä poikkeaa toisistaan. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 7/17

Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi toimintojaan ulkoistaneet, liikelaitoistaneet (kansanterveystyön kuntayhtymät ja palo- ja pelastustoimi) tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää luvut ovat suuntaa antavia. Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä henkilöstön määrä on verrokkeihin nähden suurempi. Suuremman näköinen henkilöstömäärän olettaisi helpottavan eläköitymisen hyväksikäyttö ja sitä kautta haettaville kustannussäästöille.. Ainakin nykyisistä (pienten kuntien) eri toimien yhdistetyistä viranhaltijoista luopumiseen ja mahdollisiin erikoistumisiin pakollisissa toimenkuvissa suurempi organisaatio tarjoaa joustavammat mahdollisuudet. Kun verrataan koko Heinolan seutukunnan työntekijämäärää vastaavankokoisen 30.000 asukkaan kuntaan, näyttäisi Heinolan seutukunnan koko henkilöstömäärä olevan lähtökohdiltaan selkeästi suurempi asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään. Kuntien talous 2007 2016 Seuraavaksi on arvioitu Heinolan seutukunnan kuntien talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Ennustelaskelman kertoimet on asetettu niin, että niissä on otettu huomioon kunkin kunnan aiemmin toteutunut tulo- ja menokehitys. Tämän lisäksi tarkasteltavan kunnan tulo- ja menokehitystä on verrattu samassa asukasluvun muutoksessa olleiden kuntien toteutuneeseen kehitykseen. Tämän lisäksi kunnat ovat tarkastaneet antamansa arviot kaksi kertaa. Laskelman avulla voidaan arvioida kuntien tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Varsinainen kuntakohtainen tarkastelu löytyy loppuraportin I osasta. Laskelman pohjana ovat kuntien ilmoittamat tilinpäätöstiedot 2006, TA 2007 ja suunnitelmat. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kuntien talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 8/17

Staattinen tarkastelu Vero% Asukasluku Lainakanta eur Lainakanta eur/as 2007 2016 2007 2016 2007 2016 2007 2016 Hartola 20,25 22,50 3 580 3 445 8 243 000 8 065 867 2 303 2 341 Heinola 19,00 20,25 20 622 20 422 35 013 000 23 789 000 1 698 1 165 Sysmä 18,00 21,25 4 595 4 442 3 854 000 3 416 730 839 769 Ka./Summa 19,08 21,33 28 797 28 309 47 110 000 35 271 598 1 636 1 246 Taulukko 13. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu I Vuoteen 2016 ulottuvassa laskelmassa Heinolan seutukunnan keskimääräinen veroprosentti on nousussa 19,08 prosentista 21,33 prosenttiin. Kakkien veroprosentit ovat nousussa yli 20 prosentin. Heinolan seutukunnan yhteenlaskettu lainakanta laskee 33,5 % 47,1 milj.eurosta 35,2 milj.euroon eli 390 euroa/asukas. Lainakanta laskee merkittävästi Heinolassa sekä Sysmässä ja Hartolassa hiukan. Velkaisin (euroa/asukas) on Hartola ja vähävelkaisin Sysmä. Kun huomioidaan kassat, on Heinolan tilanne erittäin hyvä ja Sysmän hyvä. Heinolan seutukunnan yhteenlasketut kassavarat laskevat vuodesta 2007 vuoteen 2016 kaikkiaan 38,4 % 61,7 milj.eurosta 44,5 milj.euroon. Kassavarat eur Kassavarat eur/as Ali/ylijäämä kumulat. Ali/ylijäämä kumulat. /as 2007 2016 2007 2016 2007 2016 2007 2016 Hartola 214 000 214 000 60 62-2 366 280-1 800 155-661 -523 Heinola 56 823 000 40 950 593 2 755 2 005 3 974 000 6 119 750 193 300 Sysmä 4 676 608 3 396 233 1 018 765 743 387 326 228 162 73 Ka./Summa 61 713 608 44 560 826 3 833 2 832 2 351 107 4 645 823 82 164 Taulukko 14. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu II Vuonna 2007 Hartolalla on kumulatiivista alijäämää peräti -2,36 milj.euroa. Heinolan ja Sysmän ylijäämät riittävät kääntämään koko Heinolan seutukunnan kuitenkin plussalle. Vuoteen 2016 tultaessa Hartolalla on edelleen kumulatiivista alijäämää, josta se eli selviä ilman erityistoimenpiteitä (erittäin vahva vuosikate ja/tai voitollinen omaisuuden myynti). Hartolan tilanne on huolestuttava alijäämä ylittää Sisäasiainministeriön määrittelemän kriisirajan -500 euroa/asukas. Heinolan seutukunnan kumulatiivinen ylijäämä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ollen 4,6 milj.euroa eli 164 euroa/asukas. Dynaaminen tarkastelu Laskelman oletuksena on, että tarkasteltavien kuntien asukasluvun muutos noudattaa Päijät-Hämeen liiton ja kuntien itsensä laatimaa ennustetta. Ennusteen mukaan kuntien yhteenlaskettu asukasluku jatkaa hienoista laskuaan. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 9/17

Heinolan seutukunnan taloudet saadaan kannattavaksi vuonna 2016 eli vuosikate kattamaan poistot rajuilla veronkorotuksilla. Maksuvalmius on erittäin hyvä Heinolassa ja hyvä Sysmässä. Hartolalla ei maksuvalmiutta käytännössä ole. Vain Hartola, on määritelmän mukaan ylivelkainen kunta eli sen vuosikate ei kata lainan lyhennyksen 10- osaa. Liikevaihto/ Paine Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Arvio 2016 Hartola Laskussa Kannattava 22,5 Ei ole Ei kata lyhennyksiä Paha kierre 11,30 Heinola Laskussa Kannattava 20,25 Erittäin hyvä, mutta laskussa) Kattaa lyhennykset Melko neutraali 4,29 Sysmä Laskussa Kannattava 21,25 Hyvä Kattaa lyhennykset Neutraali, uhkainen 12,74 Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2016 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä seuraavasti: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta, jonka asukasluku on tosin laskussa. Heinola on kannattava eli vuosikate kattaa poistot ja vakavarainen eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Sysmä ovat ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hartola on selvästi kriisin kierteessä Kuntakohtaisen tarkastelun yhteydessä on laskettu kunkin kunnan talouden kehitys Sisäasianministeriön määrittelemän kriisikuntaluokituksen mukaisesti. Hartolan osalta tilanne on huolestuttava ja kunta putoaa nopeasti kriisikuntalistalle, mikäli se ei pysty kääntämään talouden negatiivista kehitystä. Hartola 2005 2006 TA2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ennakot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Oma pääoma 3949 3 429 3 199 3 166 3 114 3 353 3 555 3 628 3 667 3 668 3 735 3 765 Vieras pääoma 10077 9 373 10 098 10 270 10 506 10 268 10 058 9 990 9 960 9 974 9 926 9 921 Käyttötulot 17 086 17 594 17 916 18 595 18 915 19 240 19 672 20 113 20 670 21 134 Vuosikate -505-182 110 269 210 539 509 384 352 318 388 353 Harkinnanvarainen 295 294 Veroprosentti 19,00 19,00 20,25 20,22 20,20 21,25 21,25 21,25 21,50 21,75 22,25 22,50 Kumulatiivinen ali/ylij. 0-2 136-2 366-2 399-2 451-2 212-2 010-1 937-1 898-1 897-1 830-1 800 Kumulat. jäämä/as 0-590 -661-673 -690-626 -571-553 -544-546 -529-523 Vuosikate (puhd.) -800-476 110 269 210 539 509 384 352 318 388 353 Oma veroprosentti 19,00 19,00 20,25 20,22 20,20 21,25 21,25 21,25 21,50 21,75 22,25 22,50 Vertailu% 18,29 18,39 18,46 18,55 18,65 18,74 18,83 18,93 19,02 19,12 19,21 19,31 Veroprosentti 0,71 0,61 1,79 1,67 1,56 2,51 2,42 2,32 2,48 2,63 3,04 3,19 Lainakanta 2 240 2 076 2 303 2 360 2 437 2 380 2 330 2 321 2 322 2 336 2 333 2 341 Vertailu lainakanta eur/as 1351 1 419 1 489 1 564 1 642 1 724 1 810 1 901 1 996 2 096 2 201 2 311 Suhde 1,66 1,46 1,55 1,51 1,48 1,38 1,29 1,22 1,16 1,11 1,06 1,01 Taseen alijäämä 1000 eur -2 136-2 366-2 399-2 451-2 212-2 010-1 937-1 898-1 897-1 830-1 800 Omavaraisuus 28 % 27 % 24 % 24 % 23 % 25 % 26 % 27 % 27 % 27 % 27 % 28 % Suhteellinen velkaantuneisuus 59 % 58 % 59 % 55 % 53 % 52 % 51 % 50 % 48 % 47 % Taulukko 16. Hartolan kehitys vuoteen 2016 kriisikuntaluokituksen mukaisesti Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 10/17

Mahdolliset tulot ja menot Alla olevaan taulukkoon on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan. Peruspalveluohjelma ja Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) ovat arvioineet vuonna 2006 kuntien menojen nimellismuutokseksi vuonna 2007, 2008 ja siitä edelleen hieman eri lähteissä kasvukertoimia, jotka vaihtelevat 4,2 ja 4,7 prosenttiyksikön välillä kuntayhtymät mukaan lukien. Yleensä vuoden 2009 jälkeen kertoimet on merkitty samoiksi. Tulojen nousu on yleensä hieman alhaisempi. Laskelmissa on etsitty eri arvioista keskiarvoistettu kerroin, joka on kohdistettu samansuuruisena myös toimintatuloille. Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin yleinen menojen muutosarvio, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita nostaa veroprosenttiaan. Jos kuntien oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa yleistä arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Näin tarkasteltuna laskelmassa käytettyihin veroprosentteihin kohdistuisi taulukon 17 mukaiset muutospaineet. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Hartola 1,16 2,32 3,57 4,89 6,01 7,21 8,49 9,85 11,30 Heinola 0,13 0,58 1,00 1,46 1,95 2,48 3,04 3,64 4,29 Sysmä 2,01 4,14 5,12 6,19 7,33 8,55 9,86 11,25 12,74 Taulukko 17. Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Tarkempi kuntakohtainen tarkastelu on loppuraportin osassa I. Kuntaliitoslaskelma vuoteen 2016 Kuntajaon muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen yleensä kolmella tavalla: veroprosenttien, taksojen ja maksujen muutoksen kautta; muuttuneina valtionosuuksina ja muutoksesta seuraavan yhdistymisavustuksen tuloksena. Laskelman tavoitteena on hahmottaa liitoksen mahdollista suuntaa, suuruusluokkaa ja mahdollisuuksia. Laskelman lähtökohtaoletuksena on, että liitos tulisi voimaan vuoden 2011 alussa. Laskelman jakson on oltava riittävän pitkä, jotta yhdistymisavustus, kompensaatio, liitoksen dynamiikka (eläköityminen) jne. voidaan huomioida. Uuden kunnan liitoslaskelmassa yksittäisten kuntien tulot ja menot sekä lainoitus ja kassa- Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 11/17

varat yms. lasketaan yhteen. Veroprosentti haetaan mahdollisen veroprosentin mukaan ja kiinteistöverot joudutaan määräämään tarvittavan tulonmuodostuksen mukaan. Kuntajaon muutoksesta johtuva valtionosuuden muutos 1.1.2006 kuntajakolain perusteella muutos laskisi valtionosuuksia -899 708 euroa, joka kuitenkin kompensoidaan viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Heinolan seutukunta Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2006: v. 2006: SM (yl.valt.os.) 1 234 580 1 234 580 0 SM (verotulotas.) 3 980 996 2 918 063-1 062 933 STM 26 766 448 26 779 758 13 310 OPM 2 787 666 2 937 580 149 914 Yhteensä: 34 769 689 33 869 981-899 708 Taulukko 18. Ministeriön laskelma valtionosuusmuutoksista ja laskelma yhdistymisavustuksesta Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus olisi uuden kuntajakolakiesityksen mukaan korkeimmillaan, kun liitos toteutetaan viimeistään vuoden 2009 alusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka toteutetaan vuosien 2008-2013 alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulovuodesta porrastetusti: 40 % ensimmäisenä vuonna ja 30 % sitä seuraavana kahtena vuotena. Yhdistymisavustus on porrastettu niin, että se maksetaan 1,4-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan 2010-2011. Jos kuntajaon muutos toteutettaisiin jo 2008-2009, yhdistymisavustus maksetaan 1,8-kertaisena. Heinolan liitoksessa 2011 yhdistymisavustuksen määrä on 6,02 milj.euroa ja se maksetaan kolmena vuotena seuraavasti: 2011 maksetaan 2,4 milj.euroa, 2012 1,81 milj.euroa ja 2013 1,81 milj.euroa. Avustus määräytyy asukasmäärän mukaan laskettavasta perusosasta, mikä liitoksen kohdalla on 4,0 milj. euroa ja kuntien lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. Lisäosa on 0,7 milj. euroa, jos kuntien määrä vähenee kahdella ja kasvaa mainitulla 0,7 milj.euroalla kuntaa kohden, liitoskuntien määrän kasvaessa. Kolmen kunnan liitostilanteessa lisäosaa maksetaan 7,0 milj.euroa. Tämän lisäksi 2008-2009 toteutuvissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina 2002-2006 myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain mukaista rahoitusavustusta. Korotus on enintään 1,0 milj. euroa. Heinolan seutukunnan kunnista Hartola on saanut harkinnanvaraista valtionavustusta vuosina 2002 2006 neljä kertaa. Hartolan osuus lisää yhdistymisavustuksen perusosaa 369.200 eurolla. (1.1.2005, 3692 asukasta). Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 12/17

Yhdistymisavustus kuntajaon muutoksiin 2008-2013 Heinolan seutukunta Liitoksen ajankohta 2008-2009 2010-2011 2012-2013 Perusosa 6 480 000 5 040 000 3 600 000 Perusosan korotus 664 560 0 0 Lisäosa 1 260 000 980 000 700 000 Yhdistymisavustuksen määrä euroa 8 404 560 6 020 000 4 300 000 Avustuksen maksatus 2008-2009 2010-2011 2012-2013 Liitosvuonna 40 % 3 361 824 2 408 000 1 720 000 2. vuonna 30 % 2 521 368 1 806 000 1 290 000 3. vuonna 30 % 2 521 368 1 806 000 1 290 000 Yhteensä 8 404 560 6 020 000 4 300 000 Taulukko 19. Laskelma yhdistymisavustuksesta Veroprosentit Vuonna 2006 alhaisin tuloveroprosentti oli Sysmällä 18,00 Hartolalla ja Heinolalla 19,00. Etenkin Hartolalla on paineita korottaa veroprosenttia 2007 prosentti on 20,25, jotta uhkaava alijäämäkehitys saadaan taitettua. Taulukkoon 20 on koottu kuntien kiinteistöveroprosentteja. Liitoslaskelmassa uuden kunnan veroprosentti on haettu sen mukaan, että verokertymä on sama kuin kuntien yhteenlaskettu kertymä. Kunta ASL Tulo- Muutos Yl. Kiinteistövero% Vakit. as.rak Muu kuin vakituinen 31.12.2004 vero% 05/06 %-yks. 2006 muutos 2006 muutos 2006 muutos Hartola 3692 19,00 0,75 0,35 0,85 Heinola 20910 19,00 0,76 0,32 0,83 Sysmä 4697 18,00 0,75 0,40 0,85 Koko maa 5236611 18,40 0,11 0,74 0,01 0,29 0,01 0,86 0,02 Taulukko 20. Kuntakohtaiset veroprosentit Henkilöstön eläköityminen Liitostilanteessa eläköitymistä voidaan käyttää hyväksi toimintojen sopeuttamisessa. Laskelmassa on henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 10 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi 2011-2016 kaikkiaan 46 työtekijällä. Kuntien yhteenlaskettu vakuutettujen työntekijöiden määrä vuonna 2006 oli 2015 henkilöä. Alla olevaan taulukkoon on laskettu eläköitymisen taloudellinen vaikutus. Henkilöstökuluna pidetään yhden työntekijän osalla 2.793 euroa kuukaudessa ja eläkkeelle jääminen hyödyttää kunnan taloutta vain puolella painollaan ensimmäisenä vuonna. Liitoslaskelmassa henkilöstömuutos on merkitty omana rivinä, jolloin eläköitymisen vaikutus laskelmaan näkyy selkeästi. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 13/17

Työntekijän keskipalkka/kk 1900 Henkilöstökulut yht./työntekijä/kk 2793 Sivukuluprosentti 0,47 Palkkakustannkset vuodessa 33516 Sivukulut/kk 893 Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Henkilöstön vähennys vuodessa 9 10 9 7 8 3 Henkilöstön kumulatiivinen vähennys 4,5 14 23,5 31,5 39 44,5 Vähennys vuodessa euroa 301644 335160 301644 234612 268128 100548 Kumulatiivinen vähennys euroa 150822 469224 787626 1055754 1307124 1491462 Ensimmäisen vuoden palkkakustannusten vähenemisestä otetaan huomioon 50 % Taulukko 21. Laskelma henkilöstön aleneman talousvaikutuksesta Liitteenä on vaihtoehtoinen liitoslaskelma, jossa henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 20 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi 2011-2016 kaikkiaan 92 työtekijällä. Liitoslaskelma Laskelman perusteet/edellytykset: - kunnat yhdistetään laskemalla ne mekaanisesti yhteen - laskelmassa on huomioitu yhdistymisavustus ja valtionosuuksien aleneminen nykyisen lain mukaan - henkilöstömuutoksen vaikutus on merkitty omalle rivilleen ja yhdistymisavustukset on merkitty satunnaisiin tuottoihin - lisäksi laskelmassa oletetaan, että yhdistymisavustukset laitetaan kassaan vahvistamaan tasetta - laskelmassa ei oteta huomioon todennäköisiä toiminnallisia kokonaissäästöjä - laskelmaan ei ole lisätty arviota liitoksen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 14/17

Kunnan nimi: Heinolan stk Heinolan stk TA2007 TA2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 28 798 29 119 29 439 29 760 30 081 30 401 30 722 31 043 31 363 31 684 Verotettavat tulot 354 619 367 185 379 461 391 000 398 582 406 313 414 195 422 231 430 425 438 780 Veroprosentti 19,00 19,12 19,12 19,32 19,00 19,00 19,25 19,75 20,00 20,50 Toimintatuotot 36 326 37 083 38 022 38 831 39 733 40 657 41 603 42 571 43 562 44 578 (Toimintatuottojen muutos) -0,8 % 2,1 % 2,5 % 2,1 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Toimintakulut 147 320 151 432 155 041 159 283 163 483 167 728 172 103 176 661 181 373 186 293 (Toimintakulujen nousu) 1,8 % 2,8 % 2,4 % 2,7 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,7 % 2,7 % Henkilöstömuutos 0 0 0 0-151 -469-788 -1 056-1 307-1 491 NETTO -110 994-114 349-117 019-120 453-123 750-127 072-130 500-134 090-137 810-141 715 Kunnallisverot 66 950 69 790 72 128 75 045 75 731 77 199 79 732 83 391 86 085 89 950 Yhteisöverot 6 941 6 401 6 412 6 513 6 702 6 898 7 102 7 312 7 531 7 757 Kiinteistöverot 4 967 5 172 5 348 5 698 5 818 5 941 6 066 6 194 6 326 6 460 Verotulot 78 863 81 368 83 893 87 261 88 256 90 043 92 905 96 902 99 946 104 172 Liitoks.johtuva vos-muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0-900 Valtionavut 36 306 36 219 36 752 37 487 38 387 39 310 40 258 41 231 42 229 42 354 (Harkinnanvarainen) Korkotuotot 426 441 389 338 338 331 328 320 314 313 Muut rahoitustuotot 3 414 3 984 3 984 3 984 3 984 3 984 3 984 3 984 3 984 3 984 Korkokulut 1 632 1 607 1 691 1 632 1 631 1 575 1 519 1 462 1 401 1 339 Muut rahoituskulut 922 905 905 925 865 865 865 865 865 865 VUOSIKATE 5 460 5 151 5 403 6 060 4 718 4 157 4 591 6 020 6 397 6 903 Poistot 5 547 5 480 5 487 5 572 5 627 5 882 5 910 5 951 5 999 6 047 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 2 400 1 810 1 810 0 0 0 Satunnnaiset kulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Poistoerot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä -87-329 -84 488 1 491 85 491 69 399 856 Kumulat. Ylij/alijäämä 2 311 1 982 1 898 2 386 3 878 3 963 4 453 4 522 4 921 5 778 Kumulat yli/alij. /as 80 68 64 80 129 130 145 146 157 182 VUOSIKATE 5 460 5 151 5 403 6 060 4 718 4 157 4 591 6 020 6 397 6 903 Nettoinvestoinnit 10 867 10 336 7 176 7 125 5 600 5 062 5 118 5 174 5 230 5 288 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 47 129 46 662 46 933 45 267 43 754 42 153 40 539 38 913 37 167 35 406 Lainakanta euroa/as 1 637 1 602 1 594 1 521 1 455 1 387 1 320 1 254 1 185 1 117 Kassavarat 1000 euroa 61 751 56 123 54 637 51 961 51 961 51 266 50 931 50 151 49 571 49 421 Kassavarat euroa/as 2 144 1 927 1 856 1 746 1 727 1 686 1 658 1 616 1 581 1 560 Saamiset 1000 euroa 6 417 6 417 6 417 6 417 6 417 6 417 6 417 6 417 6 417 6 417 Saamiset euroa/as 223 220 218 216 213 211 209 207 205 203 Taulukko 22. Liitostilanne, Heinolan seutukunta Dynaaminen tarkastelu, uusi kunta vuonna 2016 Kierretarkastelu Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelka/vakavaraisuus Heinolan stk Laskussa Niukasti kannattava Erittäin hyvä Niukasti kattaa Kun kaikki edellä mainitut tekijät huomioidaan laskennassa, uusi kunta Heinolan seutukunta olisi 20,50 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan laskeva, niukasti kannattava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan poistot. Heinolan seutukunta olisi myös niukasti vakavarainen kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan määritelmän mukaisen lainanlyhennyksen 1/10-osan ja maksuvalmius olisi erittäin hyvä. Kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen, mutta asukasluvultaan pienenevä kunta. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 15/17

Laskelman edellytyksenä on, että menojen reaalikasvu saadaan pidettyä tiukassa kurissa ja puristettua noin 2,7 % tasolle. Toimintatuottojen reaalikasvu on onnistuttava pitämään 2,3 % tasolla. Oletuksena on myös, että liitoksen dynamiikka onnistutaan hyödyntämään (eläköityminen ja uudelleenorganisointi) kustannuksia alentavasti ja että liitos toteutuu vuoden 2011 alussa. On hyvä huomata, että laskelman loppupuolella (vuonna 2016) näkyy selvästi, että -0,9 milj.euron valtionosuuden lasku haukkaa 65,6 % eläköitymisen tuomasta edusta. Yhteenveto Liitoksista: - Liitostilanteita on pelkistäen kahdenlaisia asukasluvultaan taantuvien ja kasvavien kuntien: edellisessä tilanteessa palvelut on turvattava väestön vähenemisen vuoksi heikentyvässä rahoituskentässä ja toisessa palvelut on turvattava kasvavassa väestötilanteessa - Usein ensin mainittuun taantuvien kuntien liitokseen liittyy ikärakenteen muutos - Edellistä voisi kuvata taantumista hidastavaksi liitokseksi, missä tilanteessa Itä-Hämeen kunnat ovat. Vetovoimaisemmilla kunnilla on taas haasteena palveluiden turvaaminen kasvavassa väestötilanteessa. Asukasluvun muutos, meno- ja tulorakenne: - Itä-Hämeen seutukunnan asukasluku on laskenut 1.792 hengellä 1998-2005. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennustetaan laskevan 1.861 hengellä eli noin 6 %:ia. - Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien oman ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan laskevan vielä hiukan nopeammin 2.075 hengellä eli noin 7 %:lla - Itä-Hämeen seutukunnan ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi - Menot ovat kasvaneet 1998-2005 reaalisesti keskimäärin 2,7 % ja tulot vain 2,2 %. Menojen ja tulojen epäsuhta on kasvanut nopeasti 2001-2005 - Käyttömenoista nopeimmin ovat kasvaneet ostopalvelut keskimäärin 6,6 %/v 2001-2005 - Käyttötuloista nopeimmin ovat kasvaneet valtionosuudet keskimäärin 10,2 %/v 2001-2005, kun tuloverot kasvoivat samana ajankohtana 1,8 %/v - Verotettavat tulot ovat kasvaneet 2001-2005 vain 0,4 %/v - Menneen kehityksen mukainen epäsuhta tulo- ja menokehityksessä ei voi jatkua tulevaisuudessa toteutuneen kehityksen perusteella meno- ja tulorakenteen hallinta tulee olemaan haasteellista Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta - Sysmä ovat vielä hyvässä kierteessä olevia kuntia - Hartola on selvästi kriisin kierteessä oleva kannattamaton ja ylivelkainen kunta Henkilöstön määrä: - Kuntien palvelurakenne suurempi kuin vastaavan kokoisissa vertailukunnissa (asukasluku +- 20 %) - Myös Uuden kunnan henkilöstömäärä on jo lähtötilanteessa vastaavankokoisia verrokkejaan suurempi Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 16/17

- Henkilöstömäärää vertailtaessa on tunnistettava kuntakohtaiset erot palvelutuotannon organisoinnissa ja suoraviivaisia johtopäätöksiä on syytä välttää Itsenäiset kunnat dynaaminen tarkastelu 2016: - Kaikkien veroprosentit ovat kasvussa. Yli 2,0 prosentin korotus tulisi Hartolassa ja Sysmässä - Vuoteen 2016 tultaessa vain Hartolassa olisi enää kumulatiivista alijäämää, jota Hartola ei saa pois ilman erityistoimenpiteitä. Lisäksi Hartolan alijäämä -523 euroa/asukas ylittää SM:n määrittelemän kriisirajan -500 euroa/asukas - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta, jonka asukasluku on tosin laskussa. Heinola on kannattava eli vuosikate kattaa poistot. Se on vakavarainen eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Sysmä ovat ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hartola on selvästi kriisin kierteessä ja se putoaa nopeasti kriisikuntalistalle, mikäli Hartola ei onnistu kääntämään talouden negatiivista kehitystä Liitostilanne: - Tällä hetkellä Heinolan ja Sysmän taloudellinen tilanne tarjoaa vielä hyvän perustan liitoksen rakentamiselle sillä liitoskunnan taseeseen muodostuisi kumulatiivista ylijäämää - Uusi kunta olisi 20,50 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan taantuva kunta. Sen vuosikate riittää juuri kattamaan poistot. Uusi kunta olisi juuri vakavarainen kunta, jonka maksuvalmius olisi erittäin hyvä. Uusi kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen, mutta asukasluvultaan pienenevä kunta - Liitoksen jälkeinen dynamiikka on pystyttävä varmistamaan esimerkiksi eläköitymisen hyväksikäyttämisen, toiminnan uudelleenorganisoinnin ja palveluverkon kehittämisen kautta - Yhdistymisavustus on merkittävä ja mitä nopeammin liitos tapahtuisi, sen suurempi on avustuksen määrä - Kuntaliitoksen aiheuttama valtionosuusmenetys on merkittävä (0,9 milj.euroa) nykyisen kuntajakolain mukaan, mutta se kompensoidaan täysimääräisesti viiden vuoden ajan Liitteet Asukaslukuennusteet Asukasluvun muutos, tulo- ja menokehitys Liitoslaskelmat vuoteen 2016; 10 % ja 20 % eläköityminen ja liitos 2013 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 17/17