Tehtävänanto: Kirjoittamisen tuki ja arviointi Prosessiarviointi Kriteeriarviointi Itse- ja vertaisarviointi Palautteen antaminen 1
Kehittävästä arvioinnista tukea kirjoittamisen opiskeluun Elina Harjunen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Askarruttavia tutkimustuloksia Norjan kansallisessa äidinkielen päättökokeessa on havaittu, että suurin piirtein kaikki oppilaat hallitsevat kertomuksen tekstistrategiat, mutta argumentoinnin tekstistrategiat ovat vain joidenkin taitavien kirjoittajien hallussa (Hertzberg 2006, 298). Parmenius Swärd (2008, 246 250) havaitsi ruotsalaisten lukiolaisten kirjoittamiskäytänteitä ja -käsityksiä käsittelevässä tutkimuksessaan, että oppilaat jäävät kirjoittamisen opiskelussa helposti yksin, koska he eivät saa koulussa todellista kirjoittamisen opetusta. Kirjoittamaan ei opi vain kirjoittamalla ja saamalla tekstistä numeroarvion vaan opiskelemalla kirjoittamista ja saamalla tukea taitojen kehittymiseen. Andersson (2014, 237 241) havaitsi kolmasluokkalaisten poikien Ruotsin kansallisen arvioinnin tekstejä tutkiessaan, että pojilla on monenlaisia kirjoitustaitoja, mutta nuo taidot eivät kuitenkaan sisältyneet opetussuunnitelman perusteisiin eivätkä siten kansallisiin arviointeihinkaan. 3
4
Kirjoittamisen opetuksen ja opiskelun käytänteet perusopetuksen päättövaiheen oppilaiden ja heidän (äidinkielen ja kirjallisuuden) opettajiensa käsitysten mukaan (Harjunen & Rautopuro 2015) Yhdessä kirjoittaminen Vuorovaikutteinen kirjoittaminen Prosessikirjoittaminen Palautteen antaminen ja saaminen Yksin kirjoittaminen ja numeroarviointi Eri tekstilajien kirjoittaminen Tekstien kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla Mahdollisuus ilmaista itseä omalla persoonallisella tavalla Opettajat 3,1 3,0 3,1 3,4 4,3 3,8 3,2 4,0 Oppilaat 2,7 2,5 2,7 2,8 4,1 3,3 3,0 3,2 5
http://emoji pedia.org/s miling-facewith-heartshapedeyes/ http://emoji pedia.org/t hinkingface/ http://emoji pedia.org/ multiplemusicalnotes/ http://e mojiped ia.org/bl ueheart/ http://e mojiped ia.org/h eavyblackheart/ 6
Kriittiset kohdat Tarkoitus/merkitys Tavoite Vastaanottaja/Lukija 7
Kirjoitusprosessi ja kirjoitustaidon kehittäminen tavoitteellisena toimintana PALAUTE Arviointi/palaute: prosessin aikana, lopuksi lopputulos entä prosessi? Itsearviointi: Mitä opin? Mihin olen tyytyväinen? Mitä voisin tehdä toisin? 8
Kirjoitustaidon opetuksen ja opiskelun tavoitteet Opettaja saa OPSista Oppijoilla yhteiset ja omat tavoitteet ja tarkoitus 9
Esimerkki 1. Kantaa ottavan tekstin kirjoittaminen: vastine Opiskelukokonaisuuden tavoite Tekstin tavoite, konteksti, vastaanottaja Itsearviointi: Taidot ja tiedot opiskelua ennen ja sen jälkeen Oman tuotoksen arviointi tavoitteiden valossa Oman prosessin arviointi 10
Omien taitojen ja tietojen arviointi opiskelukokonaisuuden aluksi ja lopuksi Tavoitteet: taito tai tieto ja niiden osaaminen Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt Oman mielipiteen, tai kannan ilmaiseminen Oman kannan vakuuttava perustelu Toisen puheenvuoroon/ pohjatekstiin viittaaminen Toisen näkemyksen luonnehdinta Perustellun kannanoton esittäminen toisen näkemykseen Toisen ja toisten näkemysten ja ajatusten (eriävien tai samansuuntaisten) kanssa keskustelu Vastineen rakenne 11
Kyllä arviointi luistaa Kuvat: Hanna Tarkiainen kuha keksii kriteerit. 12
Kirjoitusohjeet: Vastine Harjunen, E, & Rautopuro, J. 2015. Kirjoita Tuomas Kasevan kolumniin vastine, jossa otat perustellusti kantaa kolumnissa esitettyihin ajatuksiin. Vastine on tarkoitus julkaista samassa lehdessä kuin itse kolumni. Tekstissäsi tulee siis olla selkeä oma mielipide ja sen perusteluja. Pidä lähtökohtana Kasevan kolumnia, ja kun käytät sitä, viittaa siihen eli kerro lähde. Ota huomioon myös omasta mielipiteestäsi poikkeavia näkökantoja ja pohdi niitä. Kirjoita monipuolisesti. Anna tekstillesi otsikko ja kirjoita se ensimmäiselle tyhjälle viivalle. Kirjoita vähintään kolme kappaletta. Kirjoita joka riville selkeällä käsialalla. Lopeta teksti allekirjoitukseen. 13
Kriteerit: tekstilajin avainpiirteet sekä rakenne, kieli ja sisältö? 14
15
Esimerkki 2: kantaa ottava/ suostutteleva teksti (Culham, R. & Wheeler, A. 2003) Persuasive writing Persuasive writing is used to influence the reader s thinking by crafting an argument using logic, wit, winning language, and skilfully-presented evidence. Some examples of persuasive pieces are: editorials advertisements movie reviews restaurant critiques. Suostuttelevan/kantaa ottavan kirjoituksen tavoitteena on vaikuttaa lukijan ajatteluun perustelemalla oma kanta loogisesti, nokkelasti ja taitavasti kielentäen sekä taidokkaasti todistellen. 16
Arviointikriteerit suhteutetaan tekstilajiin Muistilista 17
Kirjoittajan muistilista - Olen perustanut kantani pitäville todisteille ja olen tehnyt kantani selväksi lukijoille. - Perusteluni on vahvaa: käytän tutkimustietoa, esimerkkejä ja havaintoja todentamaan kantani. - Osoitan, että olen ottanut huomioon myös eriävät näkökannat ja niiden perustelut. - Puolustan kantaani itsevarmasti. - Pysyn kannassani alusta loppuun ja tarjoan lukijalle hyvät ja vakuuttavat perusteet olla samaa mieltä. - Olen osoittanut lukijoille vastakkaisten näkökantojen heikkoudet. 18
Tarkistuslista vanhemmille 19
20
Vastaanottaja/lukija Lopullisen tuotoksen arviointi Lähetetään tarjolle mediaan, koulun verkkosivuille tms. Vertaisarviointi: tavoitteen saavuttaminen (Harjunen & Korhonen 2011) Vertaisarviointi tavoitteiden/kriteereiden perusteella ja opettajan arviointi 21
Vertaisarviointi Mielestäni tekstissä oli pohdittu hyvin elokuvan vaikutusta nykypäivän nuoriin ja kuinka elokuvat antavat vääristetyn kuvan nuorille. Kirjoittaja on todella pohtinut elokuvien vaikutusta, joka on mielestäni hienoa. Esim. Elokuvissa usein suositut henkilöt ovat langanlaihoja, kauniita nuoria naisia tai lihaksikkaita ja komeita nuoria miehiä. Kiusattuna ja ulkopuoliseksi jääneet ovat taas enemmänki tavallisia tallaajia jotka saadaa huonoon valoon. Onko siis ihme kun nykyajan nuorilla on syömis ja paino ongelmia? Tässäkin kohdassa kirjoittaja on kertonu ensin miten elokuvissa ihmiset luodaan ja sen jälkeen esittänyt kysymyksen, joka on selvästi merkki pohtivasta tekstistä. Kirjoittaja on myös verrannut todellista elämää elokuviin ja pohtinut sitä, jos normaali elämä tuotaisiin elokuviin, niin saisivatko sellaiset elokuvat edes suosiota. Mielestäni tämä oli todella hyvä teksti kokonaisuudessaan. (oppilas I 9 65) (Harjunen 2015) [P]uhuu totta (oppilas I 9 52) 22
Vertaispalaute Palautteenantajaksi kasvaminen (verkossa ja paperilla) Oman kirjoittamisen arvostaminen: mikä tahansa oma teksti on arvokkaampi kuin muualta napattu. Palautteenannon taustalla on kirjoitusprosessin opettaminen. Palautetta annetaan ensin pienesti (esim. *, kuva, sana). Opettaja pyytää pohtimaan, millaista palautetta itsekukin kaipaa ja mikä auttaa kirjoittajaa. Palaute on arvokasta ja merkityksellistä, koska palautteen antaja pysähtyy toisen tekstin äärelle ja miettii sitä. Palautteet tallennetaan aina. Niihin voi palata. Palautteen saaja kiittää antajaa ja kertoo, miten hyötyi palautteesta: dialogisuus. Palautetta annetaan ristiin rastiin - > toisilta oppiminen. Palautetta voi antaa myös suullisesti. 23
Opettaja palautteen antajana Kriitikosta keskustelukumppaniksi Kauppinen & Hankala 2013 - > reflektoiva, dialoginen palaute (Routarinne & Myllyntausta 2013). Opettajan lukijana, yhtenä peilinä Lukija auttaa kirjoittajaa huomaamaan, miten omat tekstuaaliset valinnat vaikuttavat lukijaan ja eri lukijoihin. Siten myös kirjoittajan tietoisuus kirjoittamisesta, teksteistä, kielenkäytöstä ja itsestä kirjoittajana kasvaa. 24
ÄÄNI (voice) Kirjoittajan ja lukijan ääni Yksilöllinen näkemys kirjoittajan itseilmaisu ja ääni omien kokemusten ja persoonallisuuden suorana ilmentymänä; omaperäisyys, aitous, uskottavuus ja rohkeus Sosiaalinen, funktionaalinen tai tekstilähtöinen näkemys sosiaalisesti muotoutuneet tekstilajit antavat kirjoittajalle vaihtelevasti mahdollisuuksia persoonallisiin äänenpainoihin: retorinen ilmiö esim. kirjoittajan asennoituminen puheenaiheeseen ja vuorovaikutuksen rakentaminen lukijaan; omakohtaisuus tai ulkokohtaisuus varmuus tai epävarmuus. Sosiokulttuurinen näkemys yhdistää sosiaalisen ja yksilöllisen näkemyksen: mikään kirjoitettu ei ole täysin kenenkään omaa, vaan siinä kuuluvat muiden äänet ja kaikki se, mitä kirjoittaja on lukenut tai kuullut; kirjoittajan omistama tai hallitsema ääni, kullakin yksilöllä oma repertuaarinsa 25
Kuviteltu kirjoittaja eli lukijan luoma kuva/tulkinta kirjoittajasta esim. sitoutuneisuus, taito, kyky, persoonallisuus Lukijan itseheijastelu lukija heijastaa tekstiin itseään, kuten taustaansa, arvostuksiaan ja mieltymyksiään, pohtii tekstin antia ja arvioi tekstiä mielenkiinnon ylläpitämisen kannalta. (Harjunen 2015) Millä kaikilla tavoilla voin olla kirjoittajalle peilinä? Annanko omien tulkintojeni ja mieltymysteni vaikuttaa tekstin arviointiin? 26
Lähteitä Andersson, K. 2014. Pojkar kan ja visst skriva! Skrivkompetensen på nationellt prov I svenska I Sverige. Abo: Abo Akademis förlag. Culham, R. 2003. 6+1 traits of writing. The complete quide trades 3 and up. New York: Scolastics. Culham, R. & Wheeler, A. 2003. 40 reproducible forms for the writing traits classroom. Checklists, Graphic organizers, rubrics and scoring sheets, and more to boost students writing skills in all seven traits. New York: Scholastic. Harjunen, E. & Rautopuro, J. 2014. Kielenkäytön ajattelua ja ajattelun kielentämistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. http://karvi.fi/publication/kielenkayton-ajattelua-ja-ajattelun-kielentamista Harjunen, E. 2015. Inhimillinen lukija. tekstin arvioinnin ongelma? Teoksessa E. Harjunen (toim.) Tekstit puntarissa, Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 ja 2010. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 97 114. Harjunen, E. & Korhonen, R. 2011. Keksitään kirjoittamista alakoulussa: herutellaan perusteluita. Virittäjä 3/2011, 395 404. Luettavissa: http://journal.fi/virittaja/article/view/4555/4302 27
Hertzberg, F. 2008. Genreskrivning under senare skolar: att berättä räcker inte. I L. Bjar (red.) Det hänger på språket! Lärande och språkutveckling i grundskolan. Malmö: Studentlitteratur, 295 317. Kauppinen, M., & Hankala, M. 2013. Kriitikosta keskustelukumppaniksi uutta otetta kirjoittamisen opetukseen. In L. Tainio, K. Juuti, & S. Routarinne (Eds.), Ainedidaktinen tutkimus koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana (pp. 213-231). Ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja, Ainedidaktisia tutkimuksia 4.. Helsinki, Finland: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura. Luettavissa: http://hdl.handle.net/10138/38459 Murtorinne, A. 2005. Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen : kirjoittamisprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla.jyväskylä Studies in Humanities 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Neumann, A. (2007). Schreiben in Klasse 9 und 11. Münster: Waxmann. Parmenius Swärd, S. 2008. Skrivande som handling och möte. Gymnasieelever om skrivuppgifter, tidsvillkoroch bedömning i svenskämnet. Malmö Studies in Educational Sciences No 42. Malmö: Malmö högskola. Routarinne, S. & Myllyntausta, S. 2013. Oma ääni ja palautteen antaminen. Teoksessa E. Harjunen & R. Arvilommi (toim.) Kuinka teksti kirjoitetaan omaksi? ÄOL:n vuosikirja 2013. Helsinki: ÄOL, 27 42. 28