Luetun pohjalta esiinnostettavaa

Transkriptio

1

2 Luetun pohjalta esiinnostettavaa

3 Oppilaiden tekstejä arvioimaan

4 Olet alakoulun opena ja sinulla on jäänyt eri luokkien tekstejä arvioimatta. Sinulla on välkkä aikaa hoitaa homma 0 Arvioi saamasi kirjoitelmat ja kirjoita oppilaille kirjalliset palautteet: 0 Kaksi kirjoitelmista (Taivas on musta ja Tytön tarina) on kirjoitettu kolmannen luokan syksyllä. Aiheena oli tarina, jossa esiintyy opettajan antamat kolme sanaa. 0 Selviä nyt tästäkin -kirjoitelma on kirjoitettu kuudennen luokan syksyllä kuvan pohjalta, Porthénin ensi ryyppäys -teksti on niin ikään kuudesluokkalaisen kirjoittama (tehtävänantoa ei tiedetä). 0 Pohtikaa seuraavaksi pienryhmissä, mitä ajatuksia tekstit teissä herättivät. Mihin kiinnititte erityistä huomiota, mitä arvioitte vähemmän jne.? 0 Pohtikaa, miten arviointinne erosi kyseisten tekstien välillä (kahden samasta aiheesta olevan tekstin ja eri luokkien tekstien välillä)?

5 Arvioinnista (Hankala & Kauppinen 2011; 2012) 0 tehtävänä on ensisijaisesti tukea oppimista ja antaa oppilaalle realistinen kuva taitojensa tasosta 0 opettajalle työstään, vanhemmille; arviointi laajemminkin esim. työnantajille, koulutuksen järjestäjille kansalliset ja kansainväliset arvioinnit jne. 0 vaikuttaa laajasti oppilaan minäkäsitykseen ja itsetuntoon, oppilas rakentaa palautteen avulla kirjoittajaidentiteettiään osana muuta sosiaalista identiteettiä 0 on osa opetusta, ei sen päätepiste 0 kulkee mukana joka vaiheessa: päätettäessä opetuksen tavoitteista ja sisällöistä (mitä taitoja tarkoitus oppia/harjoitella ja miksi), valittaessa työtapoja, erilaisissa harjoitteissa ja aktiviteeteissa 0 palautteenanto osana oppimisprosessia pitää sisällään kaikki oppimisen ulottuvuudet - kognitiiviset sekä asenne-, tunne- ja sosiaalisen puolen

6 Arviointitapahtuma (Luukan 2001 mukaan) tekstin suunnittelu tekstin suoritus tekstin analyysi äidinkielen opetus tavoitteet näkökulma kirjoitelmatyyppi arviointitapa kriteerit tehtävän määrittely tehtävän luominen suoritus tuotos arviointitapahtuma tulos

7 Arvioinnista vielä lisää (Hankala & Kauppinen 2011) Arviointi 0 on jatkuvaa 0 seurataan systemaattisesti oppilaiden oppimisprosessia, kehittämiskohteita ja vahvuuksia 0 käytänteitä esimerkiksi itse- ja vertaisarviointi, opetuskeskustelut, lomakkeet, oppimispäiväkirjat 0 on kriteeriviitteistä (ei sattumanvaraista) 0 oppilaat tietävät kriteerit etukäteen 0 ei voi olla koskaan täysin objektiivista subjektiivisuudesta tiedostuminen

8 Arvioija (Tarnanen 2002; Hankala & Kauppinen 2011) 0 Arviointiin vaikuttavat 0 äidinkielessä arvioijan käsitykset kielestä ja sen oppimisesta 0 arvostukset (esim. mitä taitoa pitää tärkeänä) 0 vireystila 0 kokemukset, odotukset, tuntemukset 0 Olemme inhimillisiä meillä on tunteita ja mieltymyksiä ne on tärkeä tunnistaa 0 Arviointiin kuuluu tietty epävarmuus se on osa päätöksentekoprosessia.

9 Palautetta annettaessa (Tarnasta 2011, Hankalan ja Kauppisen 2011 mukaan soveltaen) 0 Kunnioita tekstin syvärakennetta 0 Huomio ennen kaikkea sisällöissä, merkityksessä, ei kielen oikeellisuudessa 0 Huomioi ikäkauden taso: 0 Arvioidaan sitä, mitä on opeteltu ja mitä oppilas tietää arvioitavan 0 Eron tekeminen isojen ja pienten virheiden välillä 0 Mikä kaikki korjataan mikä vaikuttaa arvioon 0 Anna yksilöllistä palautetta: 0 Sisällön uudelleen tuottaminen / omien virheiden/epäselvyyksien uudelleen muotoilu 0 Mallien tarjoaminen käsitteiden/ilmaisujen oikeasta käytöstä 0 Kommenttien selkeys ja suoruus, kysymykset: 0 huom: konkreettisuus ja esimerkkien valottava voima 0 Konkreettiset tekstin parantamisehdotukset 0 Palautteen sijoitus ja jakaminen (ei kaikkea kerralla) 0 Heikot oppilaat hyötyvät enemmän suorista kuin abstrakteista korjauksista; huolehdi siitä, että oppilas tietää mitä merkintäsi tarkoittavat 0 Palautekeskustelut tehokkaita ymmärtämisen lisääjiä

10 Palautteen tyylit: millaista palautetta annoin (Straub&Lundsford1995; Kauppinen & Hankala 2012; ks. myös Hovila 2009) Evaluaatiot Negatiiviset evaluaatiot(virheen tai epäkohdan esittäminen) Perustellut negatiiviset evaluaatiot(sama mutta pehmeämmin) Kehut Korjaukset (tekstiin tehdyt muutokset) Muutosehdotukset Käskyt (usein imperatiivi) Neuvot (usein konditionaali) Epäsuorat pyynnöt (kys. muotoiset muutosehdotukset) Kysymykset Suljetut ongelmaperustaiset kysymykset (usein opettajan käskyjä tai neg. evaluaatioita) Avoimet ongelmaperustaiset kysymykset (jättävät enemmän päätösvaltaa kirjoittajalle) Suljetut heuristiset kysymykset (ope kysyy lisätietoa asiasta) Avoimet heuristiset kysymykset (johdattaa pohtimaan tekstiä syvemmin) Reflektiivisetkommentit Esim. lukijan lukukokemus Esimerkit Aikamuoto vaihtelee. En ole varma, ymmärränkö ideasi. Kirjoitit pitkän ja hauskan tarinan! Vältä sitten-sanaa. Voisit miettiä myös kappalejakoa. Voisitko tarkentaa antamaasi esimerkkiä? Eikö esimerkkejä ole jo riittävästi? Ketkä keskustelevat? Miten voisit vielä kehittää tätä? Mistä keksit tarinan henkilöt ja juonen? Mitenkähän x:n ja y:n yhteistyö sujui tulevaisuudessa? Onneksi x pelastui! / Olisin mielelläni lukenut x:stä enemmän.

11 Kuinka sitten opetan kirjoittamista?

12 Hommiin siitä: 0 Määritelkää vastauksia oheisiin kysymyksiin pienryhmällenne annetusta kirjoittamisen opetuksen suuntauksesta lukemienne artikkeleiden ja omien kokemustenne pohjalta: 0 Mitä kirjoittaminen on? 0 Mikä on opetuksen tavoitteena? 0 Mitä on oppiminen? 0 Mikä on opettajan rooli? 0 Millainen on hyvä teksti? 0 Miten kehitys näkyy? 0 Mitä hyviä ja huonoja puolia suuntauksessa on? 0 Suunnitelkaa kirjoitustehtävä/-tehtäviä, jotka 0 vastaavat suuntauksenne käsitystä kirjoittamisesta ja sen opetuksesta 0 ovat opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. 0 Määritelkää tehtävillenne tavoitteet. 0 Pohtikaa, kuinka tavoitteiden mukaista oppimista arvioidaan ja millaista palautetta oppijalle annetaan tehtävästä.

13 Miksi ja ketä varten kirjoittamista opetetaan koulussa?

14 Kirjoitustaito kansalaistaitona (Hankala & Kauppinen 2011) 0 paperimaan kansalaisuus; kirjoittava kulttuuri 0 kirjoittamistaidot väylänä yhteiskunnassa toimimiseen Miten kasvattaa yhteiskunnan osallisuuteen, demokratiaan ja tasa-arvoon? 0 Mitkä ovat alakoulun mahdollisuudet.

15 Tekstien kanssa toimiminen lukemalla ja kirjoittamalla yksi kulttuurisista käytänteistä, tapa rakentaa ja purkaa merkityksiä kielen avulla. Tekstit eivät siis koskaan ole irrallaan siitä tilanteesta, jossa ne on tuotettu ja jossa niitä käytetään. Kirjoittaminen ei ole pysyvä ja yksilöllinen itsensä ilmaisemisen taito, vaan tapa osallistua yhteisöjen toimintaan, tapa tehdä tekoja kielen avulla. Kirjoittamisen taito ei myöskään ole yksi yleinen taito, joka kerran opittuna voitaisiin siirtää tilanteesta ja tekstistä toiseen. Kirjoittamisen taidossa on kyse erilaisten tekstilajien hallinnasta ja ymmärryksestä. Tekstit ja kieli sekä lukemisen ja kirjoittamisen käytänteet muuttuvat, kun maailma ympärillämme muuttuu. Tästä syystä tulevaisuuden tekstitaitoja hahmotettaessa on yritettävä ennustaa se toimintaympäristö, jossa tulevaisuudessa tekstien kanssa eletään. (Luukka 2004.)

16 Tutkimustuloksia koululaisten kirjoitustaidosta (ks. esim. Huisman 2007; Lappalainen 2001; 2004; 2008) 3.-luokkalaisilla 0 Kirjoitustaidon arvioinnin kohteena olivat sanelu ja tarinan kirjoittaminen. 0 Äidinkielen osaamistaso kokonaisuudessaan tyydyttävää. Etenkin kirjoittaminen hallitaan heikosti. 0 Isot erot tyttöjen ja poikien kirjoitustaidoissa: Tyttöjen kirjoittamisen osaaminen tyydyttävää (67 %), poikien selvästi tyydyttävää heikompaa (50 %) 0 Pienet alueelliset mutta suuret koulujen väliset erot varsinkin kirjoittamistaidoissa. 0 Päätelmiä: 0 opetuksessa tulee käyttää monipuolisia työmuotoja, kuten yhteiskirjoittamista ja prosessikirjoitusta. 0 tietokonetta tulisi käyttää. 0 aiheiden valinnassa tulisi hyödyntää asioita, jotka ovat lähellä oppilaan käytännön elämää, arkipäivää ja harrastuksia. 0 erityisesti tulisi pohtia, miten tehdä kirjoittamista hyödylliseksi ja mielekkääksi. 6.-luokkalaisilla 0 Kirjoitustaitojen hallinta 2002 oli tytöillä hyvää, pojilla vain kohtalaista (taitojen hajonta oli suurempaa kuin 6. luokan oppilaiden kirjoitustaitojen arvioinnissa vuonna 2000, ja taso vaihteli huomattavasti kouluittain). 0 Kirjoitusten luettavuus, sisältö ja sanankäyttö arvioitiin keskimäärin tyydyttäviksi, mutta lauserakenteiden ja oikeinkirjoituksen yleistaso jäi kohtalaiseksi tai välttäväksi. 9.-luokkalaisilla 0 Kirjoitustaidot ovat keskimäärin kohtalaiset (tytöt 23 % poikia parempia); joka kolmannen pojan kirjoitustaidot ovat heikot. 0 Vielä peruskoulun päättövaiheessa oppilaalla ei välttämättä ole taitoja laatia kuin kertomuksia! Jo perusopetuksen alimmilla luokilla tulisi kirjoittaa erilaisia tekstityyppejä ja kirjoittaa monipuolisesti eri oppiaineiden opiskelun yhteydessä! 0 Kirjoitustaitojen tason osoittajina oppilaiden todistusarvosanat olivat selvästi liian korkeita Tulisiko kirjoittamisesta antaa oma arvosana (OPH:n suositus)?

17 Kirjallisuutta aiheesta mm. 0 Cope,, B. & Kalantzis, M. (toim.) The Powers of Literacy. A Genre Approach to Teaching. Writing. University of Pittsburgh Press. 0 Hankala M. & Kauppinen, M Kohti osallistavia kirjoittamisen taitoja (moduuli 4). Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus ajanhermolle täydennyskoulutus. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 0 Kauppinen, M. & Hankala M (tulossa). Kriitikosta keskustelukumppaniksi uuttaa otetta kirjoittamisen opetukseen. Vuoden 2012 ainedidaktiikan symposiumjulkaisu. 0 Hovila, E Napakka teksti huomiota myös pilkuille! Äidinkielen opettajat palautteenantajina. Jyväskylän yliopisto. Kielten laitos. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. 0 Huisman, T Luen, kirjoitan ja ratkaisen. Peruskoulun kolmasluokkalaisten oppimistulokset äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa. Oppimistulosten arviointi 7/2006. Helsinki: Opetushallitus. 0 Ivanič, R. (2004). Discourses of Writing and Learning to Write. Language and Education 18 (3), Lappalainen, H.-P Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla Helsinki: Opetushallitus. 0 Lappalainen, H.-P Kerroin kaiken tietämäni. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla Helsinki: Opetushallitus. 0 Linna, H prosessikirjoittaminen. Kirjoittamisen suuri seikkailu. Opetus Porvoo: WSOY. 0 Lappalainen, H.-P On annettu hyviä numeroita. Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi Helsinki: Opetushallitus. 0 Luukka, M.-R Kirjoitustaidoista tekstitaitoihin. Työpaja soveltavan kielentutkimuksen keskuksen Designing Futures: Challenges for Literacy Education -kesäkoulussa Jyväskylässä Luukka, M.-R Genre-pedagogiikka: askelia tekstitaitojen jatkumolla. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, Luukka, M.-R Tekstejä, luovuutta ja prosesseja Näkökulmia kirjoittamiseen ja sen opetukseen. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, Luukka, M.-R Tulevaisuuden tekstitaitureita. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, Mikkonen, I Olen sitä mieltä, että Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities Murtorinne, A Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen. Kirjoittamisprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities Peruskoululaisten kirjoitustaidot kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuosina Saatavilla www-muodossa: 0 Straub, R. & Lunsford, R. F readers reading. Responding to student writing. New Jersey: Hampton Press. 0 Tarnanen Arvioija valokiilassa: suomi toisena kielenä -kirjoitelmien arviointia. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. 0 Tarnanen Luento Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa.