Kannen valokuvat Tuuli Voitk

Kannen valokuvat Tuuli Voitk 2

3 Sisällysluettelo LINJAUKSET JA PERUSTA... 4 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN PERUSTA... 4 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi... 4 Tuen tarpeen järjestämisen periaatteet... 6 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖT... 7 Varhaiskasvatuksen tukitoimet... 8 Kasvatuskumppanuus... 9 Lähteet... 11 LIITE 1: Esimerkkejä tuen rakentumisen kolmiportaisuudesta varhaiskasvatuksen arjessa... 12

4 LINJAUKSET JA PERUSTA Varhaiskasvatuspalveluiden perustana ovat valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Esiopetusta ohjaavat valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010) ja kuntien omat esiopetussuunnitelmat. Varhaiserityiskasvatuksen linjauksia ja perusteita on tehty yhteistyössä Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kanssa. Työryhmään on kuulunut varhaiskasvatuksen esimiehiä kunnista, Saarijärven erityislastentarhanopettajat sekä konsultoivat erityislastentarhanopettajat Karstulasta ja Keski-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksesta. 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN PERUSTA Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Jokaiselle lapselle laaditaan päivähoidossa lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden kanssa. Vasu sisältää lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä tietoja ja yhteisesti sovittuja asioita sekä mahdollisia tukitoimia. Vasu päivitetään ja tarkistetaan, vuosittain, tarvittaessa useamminkin. Lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen hänelle tehtävä esiopetussuunnitelma liitetään osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005, 35) mukaan lapsen tuen tarpeen lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todetun erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea esimerkiksi fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen osaalueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteissa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Tärkeää on luoda kokonaiskuva lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksen mukaisen asiantuntijan lausunto, mutta varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla varhaiskasvatuksen omia tai muiden tahojen asiantuntijoita. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2005, 35).

5 Kolmiportainen tuki varhaiskasvatuksessa Yleinen tuki Jokaiselle lapselle tarjottavaan yleiseen tukeen sovitaan yhdessä kodin kanssa yksilölliset tavoitteet (VASU). Yleisellä tuella ei tarkoiteta erillisiä toimenpiteitä vaan se on osa lapsen arkea päivittäisissä toiminnoissa. Monet kuntouttavat elementit tukevat yleisesti lapsen kehitystä ja ovat kaikille lapsille hyödyksi. Käytännössä se voi olla esim. oppimisympäristön muuttamista kulloisellekin lapsiryhmälle sopivaksi ja toiminnan eriyttämistä pienryhmiin. Tehostettu tuki Tehostettua tukea lapsi tarvitsee silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tällöin hän tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan tukea säännöllisesti tai samanaikaisesti useita tukimuotoja tehostetusti. Lapsen havainnointia lisätään ja niiden perusteella laaditaan lapsen tehostetun tuen suunnitelma lapsen tuen tarpeesta. Arvio tehdään yhdessä vanhempien, elton/kelton ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tehostettu tuki on vahvempaa ja pitkäjänteisempää ja siihen liittyy ennaltaehkäisevä lapsen kehityksen riskitekijöiden tunnistamiseen pyrkivä näkökulma. Tukitoimet pyritään liittämään luontevaksi osaksi varhaiskasvatusta ja järjestämään osana lapsen tavallista arkea. Erityinen tuki Erityiseen tukeen siirrytään kun lapsella on vaikeuksia edistyä riittävästi muiden tukitoimien avulla ja tuen tarve on pitkäkestoista ja tiivistä. Lapset, joilla on pidennetty 11- vuoden oppivelvollisuus, kuuluvat erityisen tuen piiriin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamisesta (PoL 25 2 mom.). Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta ( PoL 17 2 mom.). Lapselle laaditaan HOJKS, jonka tueksi voidaan hankkia muita lausuntoja, esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Erityisen tuen vaiheessa tukitoimet ja pedagoginen kuntouttaminen on suunnitelmallista ja systemaattista. Lisätuen tarve voi kestää eripituisia aikoja tai koko varhaiskasvatuksen ajan. Moniammatillinen yhteistyö ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

6 päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS päätetään aloittaa TEHOSTETTU TUKI Lapsen tehostetun tuen suunnitelma Kuvio: erityisen tuen prosessi päätetään tietoisemmin kehittää opetusta ja eriyttää YLEINEN (varhainen) TUKI Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU VARHAISKASVATUS/ESIOPETUS, YLEINEN TUKI Lasten päivähoitoryhmiä muodostettaessa huomioidaan lasten yksilöllisen tuen tarpeet sekä lasten vanhempien toiveet. Lasten päivähoitopaikkoja koskevia ratkaisuja tarkastellaan yhteistyössä esimiehen, lapsiryhmän työntekijän sekä erityislastentarhanopettajan/ konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Päätöksen lapsen päivähoitopaikan ryhmäkoon pienentämisestä, henkilökohtaisen tai ryhmäkohtaisen avustajan tarpeesta tai Saarijärvellä sijoittumisesta integroituun erityisryhmään tekevät varhaiskasvatuksen esimiehet. Liitteessä 1 on kuvattu esimerkkejä tuen rakentumisen kolmiportaisuudesta varhaiskasvatuksen arjessa. Tuen tarpeen järjestämisen periaatteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan (2005, 36) tuki tulee järjestää mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsen tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken kasvatuskumppanuuden mukaisesti. Yhtenä tukitoimena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ympäristön mukauttaminen lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. Saarijärvellä varhaiskasvatuksessa työskennellään etupäässä pienryhmissä, joissa voidaan helpommin mukauttaa suunniteltua toimintaa. Muita arjen kuntouttavia elementtejä ovat selkeä struktuuri, lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen, hyvä vuorovaikutus ja lapsen kehityksen eri osa-alueiden tukeminen. Rutiinit ja rajat ovat selkeitä ja niistä pidetään kiinni.

7 Erityistä tukea järjestettäessä Saarijärven varhaiskasvatuksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Tuki järjestetään päivähoidon lähipalveluna Erityistä tukea tarvitseva lapsi saa päivähoitopalvelut pääsääntöisesti lähipäiväkodissa tai viheralueilla ryhmäperhepäiväkodissa omien ikätovereiden kanssa, missä hän saisi palvelun ilman erityisyyttään tai vammaansa. 2. Integroitu erityisryhmä lapsen edun sitä vaatiessa Hoito järjestetään integroidussa erityisryhmässä, kun lapsen erityisentuen tarve on mittava tai siitä on hänelle kehityksellisesti enemmän hyötyä kuin peruspäivähoidossa. 3. Perheiden osallisuus Kodin ja arjen merkitys hyödynnetään lapsen tukemisessa. Vanhemmat osallistuvat lapsen tuen tarpeen suunnitelmien laadintaan, toteutukseen ja arviointiin. 4. Erityisen tuen yksilöllinen luonne Lapsen erityisen tuen tarve arvioidaan yksilöllisesti ja järjestetään tarvittavat tukitoimet ja yhteistyö lastenneuvolan, perheneuvolan, lastensuojelun ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Lapsella voi olla tarvetta myös muihin tukimuotoihin kasvun ja kehityksen tueksi. Näitä tukimuotoja ovat mm. puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, perhetyö, perheneuvola, joista päättävät sosiaalitoimen ja terveydenhuollon viranomaiset. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lapsen siirtyessä hoitopaikasta toiseen vastuu tietojen siirtymisestä on sillä paikalla, mistä lapsi siirtyy uuteen hoitopaikkaan. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheessa tuen jatkuvuudesta huolehditaan, tekemällä yhteistyötä muun päivähoidon ja koulutoimen kanssa. 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖT Saarijärvellä on käytössä useita eri tukimuotoja. Mannilan ja Päiväkummun päiväkodeissa toimii 12-paikkaiset integroidut lapsiryhmät, joissa työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa. Aarnontien ja Pikku-Mäntylän päiväkodeissa on lapsiryhmässä työskentelevä erityislastentarhanopettaja. Paavolan päiväkodin, viheralueiden esiopetusryhmien, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoidon tueksi ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluja viisi (5) päivää kuukaudessa. Tarpeen mukaan voidaan lapsiryhmän kokoa pienentää, tai ryhmässä voi työskennellä ryhmäavustaja tai lapsen henkilökohtainen avustaja. Lisäksi tehdään yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja

8 terapeuttien kanssa. Saarijärvellä toimii kaksi työryhmää: varhaisen tuen ryhmä ja laajennettu esiopetuksen oppilashuoltoryhmä, jotka kokoontuvat 2 3 kertaa toimintavuoden aikana. Esiopetuksen ryhmäkohtaiset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Päiväkodin, ryhmäperhepäivähoidon tai perhepäivähoidon lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää, jos ryhmässä olevalla lapsella on esimerkiksi - lapsella on monella osa-alueella tuen tarvetta - lapsella on jokin krooninen sairaus, joka vaatii jatkuvaa seurantaa, esim. diabetes - ylivilkkaus / tunne-elämän häiriö, impulsiivinen/ aggressiivinen (vaatii jatkuvan aikuisen ohjauksen, häiriö on pitkäkestoista ja tarve huomioitu pidemmällä aikajaksolla) - masentunut, puhumaton - laaja kielen ongelma, myös maahanmuuttaja - liikuntarajoitteinen, jos ei ole avustajaa Ryhmäkokoa voidaan pienentää, jos sitä suositellaan esimerkiksi lääkärin tai psykologin lapsesta antamassa lausunnossa/ diagnoosissa tai moniammatillisen työryhmän konsultaatiossa tai lausunnossa. Päätöksen ryhmäkoon pienentämisestä tekee päivähoidon aluejohtaja/päiväkodin johtaja yhdessä erityislastentarhanopettajan/ konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Varhaiskasvatuksen tukitoimet Työskentelyn ja tuen perustana varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentelyn tulee olla leikin omaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- tai yksilöohjausta. Se edistää lapsen kognitiivista erityisesti kielellistä kehitystä sekä sosioemotionaalista kehitystä, valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ehkäisee ennalta oppimisvaikeuksia. ( Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010/Opetushallitus ). TUKITOIMIA Lapsen tarvitsema tuki järjestetään mahdollisuuksien mukaan yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitoja harjaannuttamalla sekä lapsen itsetuntoa vahvistamalla. Lisäksi vahvistetaan suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksen arjen kuntouttavia elementtejä. Vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä tehostetaan. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja esimerkiksi puhe-, toiminta- ja fysioterapiaa tai perhetyötä.

9 ARJEN KUNTOUTTAVIA ELEMENTTEJÄ 1. Struktuuri eli rakenne: Lapsen mahdollisuuksia ennakoida toimintaa ja hänen käyttäytymiseensä kohdistuvia odotuksia tuetaan vahvistamalla hänen ympäristönsä struktuuria. Struktuuri käsitetään ajan, paikan, ihmisten ja toiminnan säännöllisyytenä pysyvyytenä ja jäsentyneisyytenä. 2. Ryhmätoiminta: Lasten keskinäistä vuorovaikutusta, vertaistoimintaa ja leikkiä mahdollistetaan ja tuetaan. Lasta ohjataan tietoisesti tunnistamaan ja hallitsemaan sosiaalisen käyttäytymisen perustaitoja. Lasta tuetaan ryhmän sääntöjen ja tapojen omaksumisessa. 3. Lapsen ja kasvattajan välinen vuorovaikutus: Lapsen tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan tarkoituksenmukaisesti. Vuorovaikutus on aitoa, empaattista ja lapsen itsetuntoa tukevaa. Varhaiskasvattajan tulee käyttää lapsen tarvitsemia kommunikaatiomenetelmiä esimerkiksi kuvakommunikaatiota ja viittomia. 4. Lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen: Lasta ohjataan ajattelemaan, tekemään päätöksiä ja ymmärtämään oman toimintansa seurauksia. Lapselle opetetaan päivittäisiä taitoja, jotka vahvistavat lapsen itseluottamusta. 5. Kehityksen osa-alueiden tukeminen: Lapsen yksittäisten kehityksen osa-alueiden (esimerkiksi kielen kehitys ja motorinen kehitys) tukeminen liitetään luontevasti muuhun toimintaan yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Osa-alueita tuetaan kasvatuksen menetelmien ja sisältöjen valinnalla. Yksilöohjausta ja ryhmä- sekä pienryhmätoimintaa käytetään suunnitelmallisesti. Kasvatuskumppanuus Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) mukaan kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä yhteistyötä. Se on tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Myös Saarijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa (2010) kasvatuskumppanuus on keskeinen osa varhaiskasvatuksen toteuttamista. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien ja kasvattajien samanarvoiset, mutta sisällöltään erilaiset tiedot lapsesta ja taidot toimia lapsen kanssa lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Keskeiset periaatteet ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus osallistua omaa lastaan koskeviin kasvatuskeskusteluihin ja varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen. Tavoitteena on, että lapsen asiat ja elämäntilanteet päivähoidossa ja perheessä tulevat vastaanotetuiksi ja jaetuksi kunnioittavassa, tasavertaisessa ja avoimessa vuoropuhelussa. Kasvatuskumppanuudessa ovat keskeisiä lapsen tarpeet ja lapsen edun toteutuminen.

Yhtenä kasvatuskumppanuusperusteisen yhteistyön tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen erityisen tuen tarve ja yhdessä vanhempien kanssa etsiä sopivat toimintatavat lapsen tukemiseksi. On tärkeää, että vanhempi ja työntekijä voivat ilmaista välittömästi myös mahdollisen huolensa lapsesta kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. (Kaskela & Kekkonen, 2006, 17 18) 10

11 Lähteet Heinämäki, L. 2004. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa. Erityispäivähoito lapsen mahdollisuus. Stakes oppaita 58 Heinämäki, L. 2005. Varhaista tukea lapselle työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes oppaita 62 Jyväskylän kaupunki, erityisvarhaiskasvatuksen linjaukset päivähoidossa ja esiopetuksessa. Lasten päivähoitopalvelut 2007 http://www.jkl.fi/paivahoito/erityispaivahoito Kaskela, M. & Kekkonen, M. 2006. Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakes oppaita 63 Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma 2010 http://www.lappeenranta.fi/suomeksi/palvelut/paivahoito/varhaiskasvatussuunnitelma.iw3 Saarijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2010 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005. Stakes oppaita 56 www.oulu.ouka.fi/sote/paivahoito/ouluvasu2011 www.kangasala.fi/lapset_januoret/lasten_paiva

12 LIITE 1: Esimerkkejä tuen rakentumisen kolmiportaisuudesta varhaiskasvatuksen arjessa dokumentointi kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa ja muut mahdolliset yhteistyötahot Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki havaintojen edellisen lisäksi kirjaaminen lapsen vasuun lapsesta kirjataan erilliset lapsen tavoitesivut (tai varhaiskasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksen HOJKS) ELTO/KELTO; erityistyöntekijöiden konsultointi: puheterapeutti psykologi toimintaterapeutti fysioterapeutti neuvola perheneuvola perhetyöntekijä sosiaalityöntekijä ELTO/KELTO ryhmäavustaja puheterapeutti psykologi toimintaterapeutti fysioterapeutti neuvola perheneuvola perhetyöntekijä sosiaalityöntekijä havaintojen kirjaaminen lapsesta varhaiskasvatuksen HOJKS ELTO/KELTO ryhmäavustaja/ henkilökohtainen avustaja puheterapeutti psykologi toimintaterapeutti fysioterapeutti neuvola perheneuvola perhetyöntekijä sosiaalityöntekijä lapsen kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen toimiva arki ja oppimisympäristö pienryhmätoiminta kielellisen tietoisuuden harjoitukset tilat, päiväjärjestys, työvuorot yms. on järjestetty juuri sen hetkistä lapsiryhmää palvelevaksi, mahdollisesti päiväjärjestyksen tai muiden struktuurien kuvittaminen suurin osa lapsen päivän toiminnasta toteutuu erilaisissa pienemmissä ryhmissä Muokattu Lappeenrannan vasun pohjalta edellisen lisäksi pienryhmien käytön lisääminen, kuvien ja tukiviittomien räätälöidympi käyttö edellisten lisäksi strukturointia ja monikanavaisuutta tehostetaan edellisen lisäksi huomio kulloisenkin ryhmän kokoon, rakenteeseen ja toiminnan sisältöön edellisten lisäksi varhaiskasvatuksen HOJKS:ssa määritellyt asiat, esim. vaihtoehtoinen kommunikaatiomenetelmä tai yksilöohjaus edellisten lisäksi varhaiskasvatuksen HOJKS:ssa määritellyt asiat, erityispedagogisten materiaalien ja menetelmien käyttö mahdolliset apuvälineet edellisen lisäksi huomio ryhmän kokoon, rakenteeseen ja toiminnan sisältöön, tavoitteet kirjattuna HOJKS:iin