Ajankohtaista uudesta hankintalaista Kunnallishallinnon lakimiesten neuvottelupäivät, Hämeenlinna, 8.6-9.6.2017 Katariina Huikko, johtava lakimies Sisältö Sidosyksikkösääntely ja siirtymäkaudet Jätelain uudistus Hankintalain valvonta Hankintalakin näkökulmia rakennemuutokseen Kansallisten ym. hankintojen kilpailuttaminen ja suositukset Uusia ohjeita ja oppaita 2 1
Sidosyksikkösääntely ja siirtymäkaudet 3 Sidosyksiköt Sidosyksikön kanssa tehtävät hankinnat jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle, kun edellytykset täyttyvät. Jos sidosyksikön edellytykset eivät täyty, tarkoittaa se kilpailuttamisvelvoitetta ko. hankinnoille. Liittyy olennaisesti julkisyhteisöiden organisaatiorakenteiden ja suhteiden järjestämiseen myynti osto Sidosyksikkö rajattu myynti (%) Hankintayksikkö määräysvalta sisters Sidosyksikkö Muut kuin omistaja/t (markkinat) Finlands framgång skapas 4 lokalt Katariina Huikko johtava lakimies Kuntaliitto 2
Sidosyksiköt Sidosyksikköjä koskevat kirjaukset tarkentuivat uudessa hankintalaissa (1397/2016)» Perussääntö: itsenäinen erillinen yksikkö, hankintayksikön määräysvallassa, toiminnan kohdistumista koskeva vaatimus (%)» yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.» Vrt. direktiivin sanamuoto: oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se on vastaanottanut määräysvaltaa käyttävältä hankintaviranomaiselta tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaiselta oikeushenkilöltä» Käänteinen sidosyksikkösuhde» In-house sisters 5 Oikeuskäytäntöä Toiminnan kohdistumisen vaatimus» KHO 25.1.2017, taltio 232» Kuntien osakassopimuksella oli sovittu kuntien omistuksessa olevan yhtiön sidosyksikköasemasta. Yhtiön tehtävänä oli osakassopimuksen mukaisesti hoitaa osakaskuntien jätelakiin perustuvat jätehuoltovelvoitteet. Osakassopimuksen mukaan osakaskunnat valitsevat kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ja voivat yhdessä käyttää määräysvaltaa yhtiön päätöksiin ja toimintaan eikä osakkaiden oikeutta käyttää määräysvaltaa ole rajoitettu.» KHO katsoi, toiminnan kohdistumisen vaatimus täyttyi. Kunnilla on jätelain 33 :n perusteella lakisääteinen velvollisuus järjestää niiden niin sanottuun toissijaiseen vastuuseen kuuluva jätehuolto silloin, kun yksityistä jätehuoltopalvelua ei tietyillä alueilla ole kohtuullisesti saatavilla. KHO:n mukaan kunnan toissijaiseen vastuuseen kuuluvien palvelujen järjestäminen perustuu kunnan toimeksiantoon, ja kysymys on siten kunnan puolesta tuotetuista jätehuoltopalveluista. Tarkastellun yhtiön liikevaihdosta vain noin 2% oli liittynyt muuhun toimintaan kuin ko. kuntien lakisääteisten jätehuoltopalveluiden hoitamiseen. Yhtiö harjoitti pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden ja niiden kanssa, joiden määräysvallassa se oli ollut. Kyseessä oli kuntien sidosyksikkö. 6 3
» Monen omistajan sidosyksikön määräysvallan käyttäminen täsmennetty: toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti 7 Oikeuskäytäntöä Yhteisen määräysvallan edellytys» MAO 522/16» Kuntayhtymä oli tehnyt tekstiilihuoltopalveluja koskevan suorahankinnan yritykseltä, jonka osakkeista se omisti 0,1 prosenttia. Yrityksen hallituksessa oli viisi jäsentä, joista hankinnan tehneellä kuntayhtymällä ei ollut yhtään edustajaa.» Sidosyksikkösuhteen yhteisen määräysvaltaa koskevan edellytyksen ei katsottu täyttyneen. Asiaa ei muuttanut se, että osapuolten tarkoituksena oli myöhemmin antaa kuntayhtymälle hallitusedustus tai että kuntayhtymä oli myös omistajana sairaanhoitopiirissä, jonka oma omistusosuus yrityksestä oli noin 80 prosenttia. 8 4
Sidosyksiköt Sidosyksikön toiminnan kohdistuminen» 5% ja enintään 500.000e» 10%, kun vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole, edellyttää avoimuusilmoitusta» (20%) enintään 100.000e Siirtymäsäännös» Uudet prosenttirajat voimaan 1.1.2019 Jätehuollon siirtymäaika: 15% 31.12.2017 saakka, 10% 2018 Sote-sektorilla siirtymäaika 1.1.2022 saakka» Lain voimaantulosta siirtymäajan loppuun prosentuaalinen raja on 10% 9 Avoimuusilmoitus Lomake HILMAssa» lomakkeen alussa valitaan, käytetäänkö avoimuusilmoitusta sidosyksikön, hankintayksiköiden yhteistyön vai jonkin muun järjestelyn ilmoittamiseen» Hankintayksikkö ilmoittaa sidosyksikkönsä puolesta (!) Vähintään 14 vrk vastausaika, vastauksen voi antaa mikä tahansa markkinoilla toimiva taho Mikä on riittävä vastaus markkinatoimijalta, jotta 10 % ei ole sovellettavissa?» Hankintayksikkö arvioi saamansa vastaukset & onko edellytyksiä soveltaa» TaVM: Ehdotettu joustomekanismi on kuitenkin myös joiltakin osin ongelmallinen. Säännös jättää avoimeksi esimerkiksi sen, minkälainen sitovuus on lainkohdan tarkoittamalla ilmoitukseen vastanneen toimijan vastauksella.» Talousvaliokunta katsoo, että säännöstä on tulkittava siten, että ulosmyyntirajan jouston esteeksi katsotaan vain sellainen vastaus, joka on alustavissa sopimusneuvotteluissa todettu sisällöllisesti ja muilta ehdoiltaan sidosyksikön kanssa tehtäväksi aiottua sopimusta vastaavaksi ja jonka toteuttamiseen vastaaja on sitoutunut.» Voimassa 3 vuotta 10 5
Jätelain uudistus 11 Jätelain uudistus YM työryhmän loppuraportti 10.3.2017 Laki voimaan mahdollisimman pian, viimeistään 1.1.2018 Keskiössä:» JäteL 32 : kuntavastuun rajaus» JäteL 33 : TSV & markkinapaikka» Sidosyksikköprosentti & infran eriyttäminen Lisämateriaalia: Järjestämisvastuun asema sidosyksikön toiminnan kohdistumisen edellytyksen arvioimisessa, K. Huikko & M. Ukkola, Edilex 27.9.2016 12 6
Hankintalain näkökulmia rakennemuutokseen 13 HE Maakuntalaki Yhteistoiminta 47 : Maakunnat voivat tuottaa palveluja yhteistoiminnassa» Maakuntien ja kuntien yhteistoiminta? Palvelukeskukset» 119 : Tytäryhteisön velvoite käyttää palvelukeskusta» Tukipalvelut ja konserniohjaus? 14 7
HE voimaanpanolaki Sopimusten siirtäminen» Vs. hankintalaki 136 hankintasopimuksen muuttaminen Palvelujen hankkiminen siirtymäkauden aikana 44» Pykälässä: Maakunta kilpailuttamalla (?) enintään v. 2019 loppuun» Perusteluissa: Poikkeussäännös mahdollistaisi edellä mainittujen hankintojen tekemisen kilpailuttamatta enintään vuoden 2019 loppuun.» Palvelukeskukset voivat jatkaa siirtyneiden sopimusten voimassaoloa kilpailuttamatta enintään vuoden 2022 loppuun saakka.» Vs. hankintalaki? 15 Valinnanvapaudesta Hankintalain 4 yksityiskohtaiset perustelut:» Hankintadirektiivin johdanto-osan 4 perustelukappaleen mukaan tilanteita, joissa kaikilla tietyt edellytykset täyttävillä toimijoilla on erotuksetta oikeus harjoittaa tiettyä toimintaa, kuten asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelmät ja palvelusetelijärjestelmät, ei olisi pidettävä hankintana vaan pelkästään lupajärjestelminä. Tällaisessa tilanteessa hankintayksikkö ei itse käytä valtaa tarjoajien valinnassa muutoin kuin asettamalla vähimmäisvaatimuksia valittavien piiriin pääsemiseksi. Jos hankintayksikkö asettaa runsaasti itse lainsäädäntöön perustumattomia yksityiskohtaisia vaatimuksia toimittajille, olisi järjestely lähempänä hankintasopimusta. Asiakkaita voisivat tässä yhteydessä olla luonnollisten henkilöiden ohella myös oikeushenkilöt, kun esimerkiksi yritys valitsee itse itselleen tietyn yritysten kehittämispalveluja koskevan palveluntarjoajan. 16 8
Valinnanvapaus HE 37-39 : Palvelun tuottajia koskevat vaatimukset 41 : Maakunnan asettamat ehdot palvelun tuottajille 47, 50 : Sopimukset suoran valinnan palvelun tuottajan kanssa 17 81 ja 43 : Maakunnan varautumisvelvollisuus markkinapuutetilanteeseen & suoran valinnan palvelun tuottajat Varautumisvelvollisuus vs. järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan (järjestämislaki) Markkinapuute vs. hankintalaki vs. palveluvelvoite 18 9
Valinnanvapaus HE Maakuntien omistamien yhtiöiden on myös voitava toimia kilpailuilla markkinoilla yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin muiden yhtiöiden kanssa. Tästä syystä niille ei ole syytä lainsäädännöllä asettaa normaalista poikkeavia velvoitteita. Vaikka yhtiöt sinänsä ainakin alkuvaiheessa perustetaan turvaamaan myös palveluiden saatavuutta, toimivat yhtiöt ilman erioikeuksia normaalien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti voittoa tavoitellen. Kilpailun ja asiakkaiden valintamahdollisuuksien kannalta on hyödyllistä, että markkinoille syntyy myös julkisesti omistettuja, volyymiltään riittävän kokoisia ja laadukkaita toimijoita. Yhtiöt voivat toimia tavanomaiseen tapaan yhteistyössä muiden kaupallisten toimijoiden kanssa eikä niitä voisi esimerkiksi pitää julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016), jäljempänä hankintalaki, tarkoittamina julkisoikeudellisina laitoksina ja siten hankintayksikköinä. Maakuntien yhtiöt voisivat myös olla muiden yhtiöiden tapaan esimerkiksi normaalien yritystukijärjestelmien piirissä. Omistajaohjauksessa voitaisiin kuitenkin huolehtia siitä, että maakunnan yritys noudattaa toiminnassa yhteiskuntavastuun ja eettisyyden osalta korkeita laatuvaatimuksia ja että liiketoiminnan tulos käytetään pääosin toiminnan kehittämiseen. 19 HE Hansel Oy -laista HE laiksi Hansel Oy nimistä osakeyhtiötä koskevan lain muuttamisesta Asiakkaat (3 ):» yhtiön asiakkaita ovat lisäksi maakunnat ja muut maakuntien hankintayksiköt Yhtiö toteuttaa hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä siten kuin valtion talousarviosta annetussa laissa ja sen nojalla erikseen säädetään tai valtiovarainministeriön päätöksellä määrätään.» Suhde itsehallintoon? Tiedonsaantioikeus (5 ):» Asiakkaiden on luovutettava salassapitosäännösten estämättä yhtiölle hankintojen tehokkaan ja taloudellisen toteuttamisen ja tiedon analysoinnin kannalta välttämättömät laskutus-, tilaus- ja toimittajatiedot sekä tiedot hankintamääristä, hinnoista ja suunnitelmista.» Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä asiakirjan salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään. 20 10
Hankintalain valvonta 21 Hankintojen valvonta Laissa hankintojen valvontatehtävä annettiin Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) KKV voi ottaa asian käsiteltäväkseen itse tai toimenpidepyynnön kautta KKV:n toimivalta keskittyy erityisesti laittomien suorahankintojen valvontaan, mutta se priorisoi tehtävänsä itse» KKV voi kieltää suorahankintaa koskevan sopimuksen tekemisen (suorahankinnan täytäntöönpanon)» Jos sopimus tehty, KKV voi tehdä esityksen MAO:lle seuraamuksen määräämiseksi (tehottomuusseuraamus, sopimuskauden lyhentäminen, seuraamusmaksu tai hankintapäätöksen kumoaminen) Valvonnan resursointi 1.000.000 /vuosi (7 htv)» Vrt. hankintojen neuvonta 220.000 /hankintayksiköt ja 280.000 /yritykset 22 11
KKV päätös 18.4.2017 Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ensimmäinen päätös julkisten hankintojen valvonnassa Valvonnan kohteena kuntayhtymän 9.1.2017 käynnistämä etälääkäripalveluiden tarjouskilpailu Toimenpidepyyntö KKV:lle 3.2.2017: Vertailuperusteet syrjiviä Tarjoukset jätetty, ei vielä hankintapäätöstä 23 Lopputulos KKV:n mukaan vertailuperusteiden painotuksen vuoksi todennäköisesti vain yhdellä toimittajalla on ollut mahdollisuus voittaa kilpailutus» Aitoa kilpailua ei välttämättä päässyt syntymään ja yksi toimittaja voi käytännössä hinnoitella palvelunsa haluamallaan tavalla» Markkinatilanteen mahdollistamaa kilpailua eri terveyspalvelutoimijoiden välillä ei hyödynnetty KKV kiinnitti kuntayhtymän huomion hankintalain 2 :stä ilmeneviin hankintalain tavoitteisiin ja hankintalain 3 :n mukaisiin periaatteisiin Kuntayhtymän olisi tullut toteuttaa kilpailutus ja vertailuperusteiden asettaminen tavalla, joka mahdollistaa aidon kilpailutilanteen eri terveyspalvelutoimijoiden välillä, palveluiden laatua kuitenkaan vaarantamatta 24 12
Huomioita Vertailuperusteet ja pisteytystapa HY:n harkinnassa» Hankintalain 12 luku 115 : Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta» Vakiintunut oikeuskäytäntö, esim. MAO:765/16, MAO:611/16 Alakriteeri x koski lääkäriä eikä tarjoajayritystä» Vrt. esim. MAO:147/17: Tarjoajalla on mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa tai ostaa puuttuvia ratkaisuja ja osaamista muilta toimittajilta. Tarjouspyyntöä ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen tuotteen tarjoaja» Esim. MAO:122/17: Hankintayksikön ei hankintaa koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen.» Relevantit markkinat - rajat ylittävä intressi Kilpailuvaikutukset edellä?» Vrt. HE 108/2016: 2 :n yksityiskohtaiset perustelut 25 Kansalliset hankinnat 26 13
Kansallisten hankintojen erityispiirteet vs. EU hankinnat HE perustelut: kansallisten hankintojen joustovara ja erot suhteessa EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin, hankintayksiköllä olisi EU-säännöksiin nähden laajemmat mahdollisuudet esimerkiksi» neuvotella hankinnan vaatimuksista ja vertailuperusteista neuvottelua sisältävissä menettelyissä» soveltaa puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa esimerkiksi erityisalojen hankintalain kevyempiä säännöksiä» olla soveltamatta sähköisen tietojenvaihdon erityisvaatimuksia (64 tietoturvallisuus)» asettaa EU-kynnysarvot ylittäviin säännöksiin nähden tiukempia vaatimuksia ehdokkaille ja tarjoajille esimerkiksi tarjousten jättämisen määräajoissa. 27 Kansallisten hankintojen erityispiirteet vs. EU hankinnat Näiden ohella kansallisten hankintojen keskeisimmät erot liittyvät siihen, että laki ei velvoita hankintayksikköä esimerkiksi» asettamaan tarjoajan soveltuvuutta koskevia kriteerejä yhtä tiukasti kuin EU-tasolla (esim. vähimmäisliikevaihtoa koskeva rajoitus taikka referenssien pyytämisen vuosirajaa koskeva rajoitus)» käyttämään pakollisia tai harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita (80 ja 81 )» pyytämään voittaneelta tarjoajalta hankintalain tarkoittamaa rikosrekisteriotetta» käyttämään yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD)» jakamaan hankintaa osiin taikka perustelemaan, miksi hankintaa ei ole jaettu osiin» perustelemaan palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena 28 14
Esimerkkejä joustavammista menettelyistä? Perusajatus: Avoin ja rajoitettu ovat aina mahdollisia Neuvottelumenettelyistä» yhdellä ja samalla menettelyllä voitaisiin kilpailuttaa niin neuvottelumenettelyn, kilpailullisen neuvottelumenettelyn sekä innovaatiokumppanuuden mukaiset hankinnat» neuvottelumenettely voisi noudatella esimerkiksi enemmän innovaatiokumppanuuden mukaista neuvottelua, jolloin myös valitun toimittajan kanssa voitaisiin käydä tietyssä määrin neuvotteluja hankinnan sisällöstä. Avoin menettely, jossa neuvotteluja» Neuvotteluja voitaisiin liittää esimerkiksi avoimeen menettelyyn siten, että tarjousten jättämisen jälkeen menettelyssä käytäisiin yksi neuvottelukierros tarjoajien kanssa tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden varmistamiseksi.» HE perustelut: kansallisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksiköllä olisi EU-tasoon nähden laajemmat mahdollisuudet neuvotella hankinnan vaatimuksista ja vertailuperusteista. Puitejärjestelyt» Voitaisiin soveltaa esim. erityisalojen hankintalain kevyempiä säännöksiä» Huomioitavaksi: kansallisissa hankinnoissa ei ole menettelyä nimeltä puitejärjestely, viittaukset kuntoon Suorahankinnat ei joustovaraa Uutta» Toimittajarekisteri? 29 Muuta huomioitavaa Ilmoittaminen» Huom. suorahankinnat Tarjousten pyytämisen määräajat» vähintään 14 vrk Tietojenvaihtotapa määriteltävä» Sähköisesti vai paperilla Hankinnan sisällön määrittely» Joustovara suhteessa EU-tasoon? Soveltuvuutta koskevat vaatimukset» Joustovara suhteessa EU-tasoon Poissulkeminen» Haluaako kunta ottaa huomioon vai ei» Miten suhtaudutaan rikosrekisteriotteisiin» Korjaavat toimenpiteet Täydentäminen ja täsmentäminen Tarjousten vertailu» Joustovara hinta-laatusuhteen vertailuperusteissa Hankintapäätös Kirjallinen sopimus Sopimuksen seuranta? 30 15
Liitteen E mukaiset hankinnat 31 Palvelun käyttäjien tarpeiden huomioon ottaminen hankinnoissa, 108 Tämän luvun mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hankintayksikön on sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa otettava huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. 32 16
Liitteen E hankinnat vs. EU-hankinnat Liitteen E mukaisissa hankinnoissa hankintayksiköllä on EU-säännöksiin nähden laajemmat mahdollisuudet esimerkiksi» neuvotella hankinnan vaatimuksista ja vertailuperusteista neuvottelua sisältävissä menettelyissä» soveltaa puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa esimerkiksi erityisalojen hankintalain kevyempiä säännöksiä ja huomioida asiakaslähtöisyys» olla soveltamatta sähköisen tietojenvaihdon erityisvaatimuksia (64 tietoturvallisuus)» asettaa EU-kynnysarvot ylittäviin säännöksiin nähden tiukempia vaatimuksia ehdokkaille ja tarjoajille esimerkiksi tarjousten jättämisen määräajoissa» asettaa tarjoajan soveltuvuutta koskevia kriteerejä EU-tasoa tiukemmin (esim. vähimmäisliikevaihtoa koskeva rajoitus taikka referenssien pyytämisen vuosirajaa koskeva rajoitus)» olla pyytämättä voittaneelta tarjoajalta hankintalain tarkoittamaa rikosrekisteriotetta» olla käyttämättä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD)» olla jakamatta hankintaa osiin taikka perustelemaan, miksi hankintaa ei ole jaettu osiin 33 Muuta huomioitavaa Ilmoittaminen» Huom. suorahankinnat Tarjousten pyytämisen määräajat» vähintään 14 vrk Tietojenvaihtotapa määriteltävä» Sähköisesti vai paperilla Hankinnan sisällön määrittely» Joustovara suhteessa EU-tasoon? Soveltuvuutta koskevat vaatimukset» Joustovara suhteessa EU-tasoon Poissulkeminen» Miten suhtaudutaan rikosrekisteriotteisiin» Korjaavat toimenpiteet Täydentäminen ja täsmentäminen Tarjousten vertailu» Joustovara hinta-laatusuhteen vertailuperusteissa Hankintapäätös Kirjallinen sopimus Sopimuksen seuranta? 34 17
Pienhankinnat 35 Pienhankinnat Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat» Tavarat & palvelut alle 60.000e» Rakennusurakat alle 150.000e» SOTE-palvelut alle 400.000e» Muut erityiset palveluhankinnat alle 300.000e» Käyttöoikeussopimukset alle 500.000e» Silloin, kun kokonaisuudessa rajat ylittävä intressi -> perusperiaatteet soveltuvat» Hyvän hallinnon periaatteet 36 18
Pienhankintarajat? Tavarat ja palvelut Rakennusurakat Sote-palvelut Erityiset palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset, palvelut, urakat 37 Pienhankintojen kilpailuttaminen Organisaation omat hankintaohjeet Markkinatuntemus! Kevyt kisa» Kirjallinen tarjous 3-5 tunnetulta tarjoajalta Avoin ilmoitus pienhankintaportaalissa» Jos ei tunneta markkinoita» Jos lähellä kansallisia kynnysarvoja» Jos tavanomaista enemmän vaatimuksia Kirjallinen sopimus + mahdolliset (JYSE tms.) sopimusehdot 38 19
Pienhankintojen periaatteita Pienhankintojen hankintalain mukaiset periaatteet (tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, avoimuus ja suhteellisuus) soveltuvat silloin, kun kyseessä on rajat ylittävä intressi. Hyvän hallinnon periaatteet soveltuvat aina. Pienhankinnat on toteutettava suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja ne toteuttavat osaltaan hankintayksikön hankintastrategisia linjauksia. Pienhankintojen toteuttamisesta on laadittu hankintaohjeet, joita organisaatiossa noudatetaan. Organisaatiossa on määritelty pienhankintarajat. 39 Pienhankinnoissa noudatetaan riittävää avoimuutta.» Avoimuus voi toteutua esimerkiksi hankintayksikön avoimen hankintakalenterin tai muun vastaavan listauksen avulla.» Pienhankinnat ilmoitetaan tarvittaessa avoimesti kilpailutuksen yhteydessä. Pienhankinnat kilpailutetaan hankintaohjeiden mukaisesti.» Tarjoajia kohdellaan pienhankintakilpailun aikana tasapuolisesti ja syrjimättömästi.» Tarjousprosessissa käytetään kirjallista muotoa. Pienhankinnasta tehdään päätös ja se annetaan asianmukaisesti tiedoksi asianosaisille.» Päätöksen tekevällä taholla on riittävä taloudellinen ratkaisuvaltaraja tai muu riittävä toimivalta.» Päätökseen liitetään hankintaoikaisua ja muuta mahdollista muutoksenhakua koskeva ohjeistus.» Huom. erot tiedoksiantotavassa Pienhankintaa koskeva sopimus syntyy aina kirjallisesti. Tästä ilmoitetaan etukäteen tarjouspyynnössä. 40 20
Uudet ohjeet ja oppaat 41 Oppaita Ekocentria: Lähiruokaopas Motiva: Vastuulliset elintarvikehankinnat Motiva Services: Ympäristömerkin käyttäminen hankinnoissa TEM: Rikosrekisteriotteiden käsittely TEKES: Innovaatiokumppanuus Valtion hankintakäsikirjaa päivitetty JYSEt päivitetty teknisesti TEM: Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat 42 21
Tulossa:» Hansel, Kuntaliitto, JHNY, KL-Kuntahankinnat Oy: Tietosuoja-asetuksen huomioiminen julkisissa hankinnoissa» YM: Vihreän julkisen talonrakentamisen opas» RT: Opaskortit suunnittelupalveluiden hankinnasta 43 Tulossa HILMAn käyttökatko 15.-16.6.» Syy: Erityisalojen lomakkeet: ohjeellinen kausiilmoitus ja erityisalojen SOTE-lomake Rakenteinen ESPD jo kesällä? Liikesalaisuusdirektiivin implementointi Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa, laki??? 44 22
Kiitos mielenkiinnostanne! 45 23