Raportti 1 (31) TARKASTUSRAPORTTI LAITILAN KAUPUNGINTALO VESIKATON KUNTOARVIO
Raportti 2 (31) TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ tarkastuksessa tutkittiin n bitumikermikatteen ja kuparipeltikatteen kunto ja kartoitettiin vesikaton riskikohtia sekä selvitettiin jäljellä oleva käyttöikä. Ennen tarkastusta perehdyttiin tilaajan toimittamiin arkkitehtipiirustuksiin, yläpohjarakenteen selvittämiseksi. Vesikatto tarkastettiin silmämääräisesti, ilman henkilönostinta. Rakenneavauksia ei tehty. Vesikatteet ovat todennäköisesti alkuperäisiä, vuodelta 1986. Tilaajalla ei ollut tiedossa vesikaton korjaushistoriaa. Huoltohenkilöstön mukaan pohjoissiiven sisäpihan puoleisen tiiliseinän kohdalla on havaittu vesivuotoja. Vesikatteen vedenpitävyyden säilyttämiseksi suosittelemme lyhyellä aikavälillä tehtäväksi lähinnä tiivistyskorjauksia sekä yksittäisten havaittujen puutteiden korjaamista lisävaurioiden välttämiseksi. Kuparipeltikatteen elinkaari on hyvin pitkä, kunhan erilaiset läpivientien tiivistykset ja liittyvät rakenteet pidetään hyväkuntoisina koko elinkaaren aikana. Kermikatteen osalla tekninen käyttöikä on lähestymässä elinkaaren loppua, mutta kate on vielä pääosin hyväkuntoinen. Suosittelemme kuitenkin kermikatteen pinnoittamista tai uuden kermikatteen asentamista 5 vuoden tarkastelujaksolla. Kattokaivojen ja sadevesiviemäröintien toimintaa tulee tarkkailla. Kohteeseen soveltuvia korjausvaihtoehtoja ja niiden kustannusarvioita on esitetty luvussa 5. Toteutuvat kustannukset täsmentyvät suunnitteluvaiheessa tehtävien valintojen ja urakkatarjousten myötä.
Raportti 3 (31) Sisällys 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot... 4 1.1 Kohde ja tilaaja... 4 1.2 Tekijä ja ajankohta... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät... 4 1.4 Tutkimuksen lähtötiedot... 5 2 Kiinteistön yleistiedot... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Korjaus- ja kunnossapitohistoria... 6 3 Havainnot kohteesta... 6 3.1 Kattorakenteet... 6 3.2 Bitumikermikate... 6 3.3 Kuparipeltikate... 9 3.4 Muut tarkastuksen yhteydessä tehdyt havainnot... 10 4 Johtopäätökset... 11 4.1 Selvityksen tulosten kattavuus... 11 4.2 Bitumikermikate... 11 4.3 Kuparipeltikate... 12 4.4 Mahdolliset turvallisuusriskit... 13 4.5 Lisätutkimustarve ja jatkoseuranta... 13 5 Toimenpide-ehdotukset... 14 5.1 Kermikate... 14 5.2 Kuparipeltikate... 14 5.3 Toimenpide-ehdotusten kustannusarvioita... 15 6 Valokuvat... 16
Raportti 4 (31) 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde Keskuskatu 30 23801 Laitila Tilaaja Yhteyshenkilö Laitilan kaupunki/ Tekninen toimi PL25 23801 Laitila Eva Ervanko Puh. 040-7549122 S-posti: eva.ervanko@laitila.fi 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijä Yhteyshenkilö RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C 20100 TURKU Puh 0207 698 618 Faksi 0207 698 619 S-posti markus.jarvinen@vahanen.com Markus Järvinen, RI Amk Gsm 044-511 9534 Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin 16.5.2014. Sää oli tarkastuksen aikana hieman sateinen. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Toimeksiantomme käsittää n vesikattojen kuntoarvion. Tarkastus suoritettiin silmämääräisesti, rakenneavauksia ei tehty. Kuntoarvion sisältö tarjouspyynnön mukaisesti: Vesikatteen ja kattorakenteiden riskikohdat ja niiden korjausehdotus. Läpivientien ja sadevesijärjestelmien riskikohdat ja niiden korjausehdotus. Tarkasteltujen rakenneosien kunto ja mahdollinen lisätutkimustarve. Alustava kustannusarvio ehdotetuista korjaustoimenpiteistä.
Raportti 5 (31) Tutkimuksessa käytettiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavia välineitä: digikamera muistiinpanovälineet vesivaaka Tulokset pätevät vain tutkittujen rakenteiden alueisiin. Rakenteissa saattaa olla piileviä vaurioita, joita tämän tutkimuksen avulla ei ole saatu selville tai vaurioiden aste ja laajuus saattavat poiketa tutkimushetkellä todetusta. Näihin seikkoihin tulee varautua mahdollisissa korjaussuunnitteluasiakirjoissa ja urakkasopimuksissa. Raportin liitteenä olevaan valokuvaliitteeseen on koottu tutkimuksessa otettuja valokuvia eri rakenneosista ja niissä havaituista tyypillisimmistä vaurioista. 1.4 Tutkimuksen lähtötiedot Tutkimuksen lähtötietoina oli käytettävissä kohteen arkkitehtipiirustukset sekä vesikattojen tasopiirustukset. Ennen tarkastusta haastateltiin talonmies Kari Lainetta. Laineen mukaan kaupungintalon katossa ei varsinaisesti ole todettu vesivuotoja, mutta sisäpihan puoleisen tiiliverhoillun julkisivun kautta on havaittu vesivuotoja tuulisella sadesäällä. 2 Kiinteistön yleistiedot 2.1 Yleistä : Rakennusvuosi 1986 Laajuus 4825 k-m 2 Rakennuksia 1 kpl kerroksia 3-4 kpl Rakennuksen vesikatteena on kuparipeltikate ja pintasirotteinen bitumikermikate. Vesikatto on monitasoinen. Sisäpihalle suuntautuvien matalampien rakennuksen osien katteena on saumattu kuparipeltikate, kattomuotona on pulpettikatto. Korkeammilla katto-osilla on bitumikermikate, kattomuotona on tasakatto. Pulpettikattojen sadevesien poisto on toteutettu tuplasadevesikouruilla ja jalkaränneillä. Tasakattojen sadevesienpoisto on toteutettu kattokaivoilla. Pulpettikaton sadevedet on johdettu maahan syöksytorvilla.
Raportti 6 (31) 2.2 Korjaus- ja kunnossapitohistoria Vesikattoon liittyvästä korjaus- ja kunnossapitohistoriasta ei ollut saatavilla tietoa. 3 Havainnot kohteesta 3.1 Kattorakenteet Arkkitehtipiirustusten perusteella yläpohjarakenne on seuraava: YP1-YP2: bitumikermikate aluslaudoitus kallistusrakenne, lämmöneriste betonilaatta Kallistusrakenne on aistinvaraisten havaintojen perusteella pääosin toteutettu puurakentein. Paikoitellen saattaa olla myös villa-alustalle tehtyjä kallistusrakenteita. 3.2 Bitumikermikate Havaintokohtien tarkentamiseksi vesikatto-osat on numeroitu ja merkattu liitteenä olevaan vesikaton tasopiirustukseen.
Raportti 7 (31) Vesikatteena on sirotepintainen kumibitumikermikate. Kumibitumikermiä on käytetty 1980-luvulta eteenpäin. Yleistä: Kermikattojen alusrakenteita ei päästy tarkastamaan, koska rakenne on suljettu, eikä tarkastusluukkuja havaittu. Kattorakenteiden tuuletus toimii todennäköisesti räystäsrakenteiden kautta. Räystäspellityksiä ei tarkastuksen yhteydessä irrotettu, joten räystäsrakenteen tuuletuksen toimivuudesta ei ole täysin varmuutta. Räystäspellitysten naulat ovat ruostuneet ja niiden kiinnitys on paikoin pettänyt. Nauloissa olevat tiivisteet ovat ikääntyneitä. OSA 1: Vesikatolle johtavan porrashuoneen yläoven läheisen kattotasanteen kaivosyvennyksessä on sammalkerros, joka estää sadevesien esteettömän pääsyn kaivoon. Tasanteella on lauhdutinyksikkö. Tasanteella on seinätikkaat, joiden kautta pääsee ylemmälle katto-osalle. Kermikatteen päällä on vihertävää leväkasvustoa. Katteessa ei havaittu selkeitä vaurioita. Räystäspellityksen läpi on johdettu teräsrakenteiset pilarit, jotka kannattavat näkösuojana toimivaa metallisäleikköä. Pilarin ja räystäspellin liittymämassaukset ovat paikoin vanhentuneet ja niiden vedentiiveydessä voi olla puutteita. Lauhdutinyksikön läpivientiputket on johdettu porrashuoneen ulkoseinän läpi. Läpiviennin tiiveydessä on puutteita. Ylemmällä kermikattotasanteella kallistukset ovat asianmukaiset. Vesivaa alla mitattiin kallistukseksi n. 3 cm yhden metrin matkalla. Kermikate on hyväkuntoinen, katteen päällä kasvaa ohut vihertävä sammalkerros. Kattokaivot on asennettu syvennyksiin. Kaivosyvennyksissä ei havaittu roskia. Suojapellitettyjen IV-rakennelmien kauluspeltien kallistus on puutteellinen ja sadevesi makaa peltien päällä. Räystäspellitys on kiinnitetty tiivisteellisin kampanauloin, suuri osa nauloista on ruosteessa ja osa nauloista on kohonnut ylös. Räystäsrakenteessa havaittiin myrskypelti ja pieneläinsuojaverkko. Viemärin tuuletusputken kumikauluksesta puuttuu kiristyspanta. OSA 2: Kermikate on hyväkuntoinen ja kallistus kaivoihin päin on hyvä. Valtuustosalin luoteisnurkassa olevan kattokaivon sihti puuttuu, kaivoviemärin mutkaosassa havaittiin irtoaineskerrostumaa n. 1 m syvyydellä kattopinnasta. Valtuustosalin lännen puoleiseen ulkoseinään liittyvän kaivon ja kermikatteen liittymästä on päässyt vettä kermikatteiden väliin, tai sen alle. Valtuustosalin ulkoseinän tiilisaumoissa havaittiin vaakahalkeamia. Ulkoseinässä kiinni olevien peltikoteloiden ja ulkoseinän liittymän saumoissa havaittiin puutteita, saumamassat ovat ikääntyneet ja niissä on halkeami. Ulkoseinän vastainen rintataitepellityksen liittymässä oleva saumamassa on ikääntynyt. OSA 3: Osalla 3 sijaitsee kapea katto-osa, jossa on useampia IV-kojeita sekä tiilimuurattu piippu. Katteen päällä on paljon sammalkasvustoa, joka estää sadevesien esteettömän
Raportti 8 (31) pääsyn kattokaivoon. IV-poistoimurin sähkökytkinkotelo on rikkonainen. Sähkönsyöttöputken ja viemärin tuuletusputken läpivienneistä puuttuu kiristyspannat. Kattokaivon syvennyksessä on paljon roskia. IV-poistoimureiden kauluspeltien päällä makaa vesi, kallistukset ovat puutteelliset. IV-kojeiden kotelon ja räystään välisellä alueella havaittiin kupla kermikatteessa. Idän puoleisen sivun peltikoteloiden ja ulkoseinän liittymäsaumaukset ovat huonokuntoiset, peltikotelon yläpään ja tiiliverhouksen vaakasuuntaista liitossaumaa ei ole tiivistetty. OSA 4: Osan 3 kautta on pääsy seinätikkaita pitkin valtuustosalin katto-osalle, joka sijaitsee n. 2,5 metriä korkeammalla. Katon päällä on aurinkopaneeleita. Katto-osalla ei ole muita läpivientejä kuin yksi kattokaivo, joka sijaitsee keskiosalla. Kallistus tarkastettiin vesivaa alla 2-3 cm yhden metrin matkalla, kallistus on hyvä ja vesilammikoita ei havaittu. Kaakkoisnurkan räystäällä havaittiin avonainen katteen saumaliitos. Pintakermin liimaus on hieman avonainen kahdessa kohdassa, itäsivulla. Katteen kunto on pääosin hyvä ja kate on melko puhdas. Katolle on jäänyt kuormalava, jossa oli puutavaraa. OSA 5: Osa 5 sijaitsee hieman alempana osan 1-3 kattotasoista. Kate on pääosin hyväkuntoinen ja kallistukset kaivoihin päin ovat riittävät. Tasolla sijaitsee 2 kattokaivoa ja alemmalla tasolla on 1 kattokaivo. Kaivosyvennyksissä ei havaittu roskia. Pääsisäänkäynnin puoleisen räystään tuntumassa havaittiin kohoumia katteen pinnassa. Viemärin tuuletusputken läpivientikauluksen kiristyspanta on löysällä. Katolla sijaitsee valoaukko, joka on katettu lämpölasijärjestelmällä ja runko on suojapellitetty. Valoaukon sisäreunoissa havaittiin paikoin vesivuotojälkiä. Lasien ja metalliprofiilien väliset tiivisteet ovat huonokuntoisia ja profiilien kiinnitysruuvit ovat ruostuneita, osa ruuveista on noussut ylös. Valoaukon ympäristössä havaittiin pieniä vesilammikoita. Katteen kallistus on paikallisesti puutteellinen. Osan 5 alemman kattotason (peltikattoon liittyvä) kattokaivon syvennyksessä havaittiin avonainen kermisauma, saumasta tirskui vettä. Kallistukset kattokaivoon ovat asianmukaiset. Kermikatteen saumat olivat osittain auenneet räystäiden ylösnoston tuntumassa. Katon ja viereisten ulkoseinien liittymien tiivistysmassauksissa on puutteita, massaukset ovat ikääntyneitä. OSA 6: Osan 6 kaksi kermikattotasoa sijaitsevat eteläsiiven päädyssä, joiden kautta on toteutettu kulku sisäpihan puoleisille peltikatoille, seinätikkailta. Kate on pääosin hyväkuntoinen, muutama osittain avonainen pintakermin sauma paikannettiin ylemmältä kattotasolta. Katteen pinnassa on jonkun verran sammalta. Kallistukset ovat asianmukaiset. Kahden kattotason sadevesienpoisto on toteutettu räystäällä olevan ulosheittäjän kautta. Ulosheittäjät on liitetty syöksytorviin, joissa olevan sulanapitokaapelin jakorasia on rikkonainen. Viemärin tuuletusputken panta puuttuu. Ylemmältä tasolta on pääsy katteen alapuolella sijaitsevaan yläpohjan ontelotilaan. Kattoluukun kautta tarkastettiin vesikaton tuuletustila. Tilassa ei ollut havaittavissa vuotojälkiä. Yläpohjalaatan päällä havaittiin lämmöneriste n. 300 mm paksuudelta ja
Raportti 9 (31) sen alla musta höyrynsulkumuovikalvo, betonilaatan päällä. Tarkastusluukusta puuttuu tuulihaka. 3.3 Kuparipeltikate Arkkitehtipiirustusten ja kenttähavaintojen perusteella yläpohjarakenne on seuraava: YP1, peltikate: kuparipeltikate aluskatekermi raakaponttialuslaudoitus kattoristikot, tuulettuvat ullakkotila lämmöneriste, mineraalivilla höyrynsulkumuovi betonilaatta Ylempi kattotaso Pulpettimallisen peltikatteen kallistus on asianmukainen. Saumatun peltikatteen rivisaumat on toteutettu ns. rimasaumoilla, joissa on kolmioviisteiset päät. Rimasaumojen yläpäät, jotka liittyvät räystäälle ja pystyrakenteisiin, on tiivistetty massalla. Tiivistysmassaukset ovat paikoin vanhentuneet, mutta pääosin elastiset ja kunnolliset. Räystäspellityksen naulat ovat ruostuneita ja tiivisteet ovat paikoin huonokuntoiset.
Raportti 10 (31) Katto-osan 6 syöksytorvet on johdettu kuparipeltikatteen päälle. Peltikatteessa on pistesyöpymät syöksytorvien kohdalla. Reikien kohdalla ja katteen alla on näkyvissä bitumikermialuskate. Tarkastusluukun kautta tehdyn tarkastuksen perusteella alusrakenteissa ei havaittu vuotojälkiä pistesyöpymän kohdalla, vesikaton tuuletustilassa. Länsisiiven tarkastusluukun kautta tarkastettiin katon alusrakenteita. Tarkastusluukut sijaitsevat tuuletustilaan asennettujen IV-kanavointien nuohousluukkujen kohdalla. Lähempänä yläräystästä olevien luukkujen kautta on kulku tuuletustilaan. Tarkastuksen perusteella räystään tuuletusrako on paikoin tukkeutunut lämmöneristeistä. Viemärin tuuletusputken yläreunassa, kuparikate on hapertunut ja putken sekä katteen välissä on rako. Pohjoissiiven räystäällä tuuletusreitti on auki tarkastusluukun kautta tehtyjen havaintojen perusteella. Peltikatteen sadevedenpoisto on rakennettu pääosin jalkaränneillä, osittain myös sadevesikouruilla. Jalkarännin sileän kourupellin ja katepellin liitossauma on nostettu pystyyn. Pystyyn nostetun sauman tyveen patoutuu paikoitellen vettä ja epäpuhtauksia. Jalkarännin pellitykset ovat ehjät, paikoin havaittiin mahdollisesta lumenpoistosta aiheutuneita naarmuja ja hankausjälkiä. Pohjoissiiven peltikatteen rintataitepellityksissä, tiiliseinää vasten, havaittiin puutteita, tiivistysmassat ovat huonokuntoiset ja ikääntyneet joistakin kohdista puuttui massa lähes kokonaan. Puiset kulkutasot ovat harmaantuneita ja muutamassa kohdassa havaittiin puuaineksen osittain lahonneen. Kulkutasojen metalliset tukiraudat ovat hyväkuntoiset ja tukirautojen ja katteen välissä on kumitiivisteet kiinnityspuutteita ei havaittu. Alempi kattotaso Katolle johtavan seinätikkaan yläpään tuennassa peltikatteeseen on tiiveyspuutteita, tiiviste on huonokuntoinen ja kiinnitysruuvi on ruostunut. Peltikate on pääosin hyväkuntoinen. Etelä- ja länsisiiven jiirin alapäässä havaittiin katesauman murtuma. Em. jiirin kohdalla, ylemmän kattotason räystään nurkassa havaittiin paikallinen lahovaurio, räystäslaudat ja kattovasojen päät ovat lahonneet. Länsisiiven ulkoseinän ikkunoiden kohdalla rintataitepelti on irti tiiliseinän urasta ja tiivistysmassaukset ovat puutteelliset. Länsi- ja pohjoissiiven jiirin alapäässä havaittiin paikallinen kohta, jossa on sadevesien padotusriski. Em. kohdassa jalkarännin kallistus on osittain puutteellinen. Peltikatteen rintataitepellityksissä, tiiliseinää vasten, havaittiin yleisesti puutteita, tiivistysmassat ovat huonokuntoiset ja ikääntyneet joistakin kohdista puuttui massa lähes kokonaan. 3.4 Muut tarkastuksen yhteydessä tehdyt havainnot Ulkoseinien liikuntasaumat ovat ikääntyneitä ja huonokuntoisia. Saumamassat ovat paikoin irronneet rakenteista ja saumoissa on halkeamia ja kulumia. Katto-osalla 3 havaittiin tiilipiipun rapautumaa.
Raportti 11 (31) Ulkoseinien tiiliverhouksessa havaittiin vaakasuuntaisia halkeamia ja saumalaastien rapautumaa. 4 Johtopäätökset 4.1 Selvityksen tulosten kattavuus Selvityksen yhteydessä tehdyt havainnot ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset pätevät ainoastaan tutkimushetken tilanteeseen. Rakenteen toiminnassa saattaa ilmetä puutteita muissakin kuin tässä selvityksessä esitetyissä kohdissa ja ennen annetun käyttöikäarvion täyttymistä. 4.2 Bitumikermikate Kattokaltevuudet tarkastettiin pistokoemaisesti vesivaa alla. Kaltevuuksissa ei pääosin havaittu puutteita. Tiivissaumakatteen suositeltava kallistus on 1:50 1:80. Tarkastuksen perusteella kermikatteiden kallistukset ovat varsin riittävät ja ne asettuvat välille 1:25 1:50. Kermikatteiden kunto on käyttöikään nähden pääosin hyvä. Vesitiiveyteen liittyvät puutteet havaittiin pääosiin liittyvissä rakenteissa ja läpivientientien kohdissa. Katteessa havaittiin paikoitellen avautuneita pintakermin liitossaumoja, jotka ovat korjattavissa. Sammalta ja epäpuhtauksia havaittiin paikoitellen runsaastikin tietyissä kattoosissa, mutta suurin osa kattopinta-alasta oli vain ohuen sammalkasvuston peitossa ei suurta vaikutusta sadevedenpoiston toimivuuteen. IV-kojeiden kauluspellityksissä havaitut kallistuspuutteet on suositeltavaa korjata nopealla aikataululla. Viemärin tuuletusputkien ja muiden putkimaisten läpivientien tiiveydessä havaittiin myös puutteita. Läpivientikumien kiristyspantoja tulee uusittavaksi ja lisättäväksi, kermin ja kumikauluksen liitokset on tiivistettävä uudelleen, koska massat ovat kovettuneita voivat pian menettää vesitiiveytensä. Tasakattojen sadevesienpoisto on toteutettu sisäpuolisilla kattokaivoilla. Valumamatkat kattokaivoihin ovat pääosin sallituissa rajoissa eli alle 15 m pituisia. Kattokaivojen syvennyksissä havaittiin veden päässeen kermien alle, vedeneristys on syytä uusia em. kattokaivojen kohdalla. Kaivosyvennyksen alustat vaikuttivat kiinteiltä ja tukevilta. Kattokaivojen puuttuvat sihtiosat pitää asentaa paikoilleen, vaurioituneet sihdit tulee uusia. Katto-osalla 4 on vain yksi sadevesikaivo, katon pinta-ala on noin 300 m 2. Rankkasateilla on mahdollista, että kattokaivon virtauskapasiteetti ei riitä sadevedenpoistoon. Korjaus voidaan suorittaa asentamalla ulosheittäjiä räystäälle tai lisäämällä kattokaivoja. Räystäspellityksiä ei avattu tarkastuksen yhteydessä, mutta havaintojen perusteella räystäillä on myrskypellit ja hyönteisverkotus. Räystäspellit ovat monin paikoin likaiset ja niiden kiinnitykset alustaan ovat paikoin puutteelliset. Kiinnitysnaulojen tiivisteet ovat huonokuntoiset ja kiinnikkeet tulee uusia, samalla on suositeltavaa tarkastaa räystäsrakenteen toimivuus myrskypeltien tiiveyden ja alusrakenteiden tuulettumisen suhteen.
Raportti 12 (31) Merkittävimmät puutteet katteen vedenpitävyydessä olivat ylösnostopeltien ja ulkoseinien liittymäsaumat, joiden tiivistysmassaukset ovat vanhentuneet ja menettäneet ainakin osittain vesitiiveyden. Valtuustosalin ulkoseiniä vasten asennettujen peltikotelointien liittymissä tiivistysmassaukset olivat myös huonokuntoiset. Huonokuntoisten tiivistysmassausten kautta voi olla vesivuotoreittejä rakenteisiin. Lisäksi tiivistysten korjauksissa on huomioitava kaikki vesikatolla olevat varusteiden ja erilaisten kiinnitysten läpiviennit tasakatolla sekä ulkoseinissä. Osan 5 valoaukon lasijärjestelmien profiilitiivisteet ja kiinnitykset ovat elinkaarensa päässä. Tiivisteet, profiilit ja kiinnitykset tulee uusia. Samalla täytyy arvioida uudelleen lämpölasien kunto ja uusimistarve. Kermikatteiden huoltoväli on 10 15 vuotta, jolloin mm. tiivistykset tulisi uusia. Havaintojen perusteella vesikatteen läpivientien ja erilaisten kiinnitysten tiivistykset ovat todennäköisesti alkuperäiset ja niiden elinkaari on päättynyt. Vesikaton elinkaaren jatkamiseksi tulee varautua kermikatteen pinnoittamiseen tai sen uusimiseen seuraavan 5 vuoden ajanjaksolla. Nykyään on markkinoilla uusia kermikatoille soveltuvia pinnoitteita, joilla katteen käyttöikää voidaan jatkaa. Pinnoittaminen on edullisempi ja nopeampi korjausvaihtoehto kuin katteen uusiminen, mutta elinkaari uusitulla kermikatteella on vastaavasti pidempi. RT-kortin kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot -ohjekortin mukaisesti kaksikerroskatteiden laskennallinen käyttöikä normaalirasituksessa on noin 30 vuotta. Kermikate on nyt noin 28 vuoden ikäinen. 4.3 Kuparipeltikate Peltikatteen kallistus on katemateriaali huomioiden riittävä. Kallistusvaatimus on 1:7, kun kyseessä on kiinteälle alustalle asennettu aluskatteella varustettu saumattu peltikate, kohteen kate on jyrkempi. RT-kortin kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot -ohjekortin mukaisesti saumatun peltikatteen laskennallinen käyttöikä normaalirasituksessa on noin 50 vuotta. Kuparipeltikate on nyt noin 28 vuoden ikäinen. Käytännössä kuparikatteiden elinkaari voi olla hyvinkin pitkä, koska kate itsessään kestää erittäin hyvin ilmastorasituksia ja se ei vaadi esim. huoltomaalauksia, kunhan liittyvät rakenteet toimivat ja kaikki liittymät on asianmukaisesti tiivistetty. Peltikatteen kunto on pääosin hyvä. Eteläsiiven kermikattojen kupeessa on kaksi syöksytorvea johdettuna peltikatteen päälle. Peltikatteeseen on muodostunut pistemäiset syöpymät ja kate on puhki. Syöpymät todennäköisesti johtuvat sinkin/raudan ja kuparin hapettumis-pelkistymisreaktiosta. Muilta osin katteessa havaittiin lähinnä naarmuja ja hankaumia, joilla ei ole vaikutusta vedenpitävyyteen. Jiirin alapäässä oleva rikkonainen sauma on korjattava. Viemärin tuuletusputken ja peltikartion liitos on tiivistettävä.
Raportti 13 (31) Sadevesienpoisto on toteutettu jalkarännein ja syöksytorvin, leveämpien räystäsosien kohdalla on tuplavesikourut. Kourut ja syöksytorvet on varustettu sulanapitokaapeleilla. Kourut olivat puhtaita, irtoroskaa havaittiin vain vähäisesti. Vesikaton tuuletustilassa havaittiin (länsisiipi) yläpohjan lämmöneristeiden paikoin tukkineen räystään tuuletusraon ja tuuletus on puutteellinen. Peltikatteen tuuletus on toteutettu räystäiden kautta. Räystäsnurkassa havaittiin paikallinen lahovaurio etelä- ja länsisiiven liittymässä. Peltikatteen elinkaaren aikana on syytä kiinnittää huomiota tiivistysmassauksiin mm. yläräystäillä, joissa katteen vedenpitävyys on osittain massausten varassa. Tarkastuksen perusteella rimasaumojen yläpäiden tiivistysmassat olivat vielä melko elastisia ja vedenpitäviä. Tiivistysten kuntoa on tarkkailtava vuosittain ja paikkaukset on tehtävä ajoissa. Räystäspellitysten kiinnityksissä havaittiin vastaavia puutteita kuin muillakin kattoosilla, kiinnitysnaulat ovat ruosteiset ja niiden tiivisteet ovat ikääntyneet. Peltikatteen rintataitepellitysten tiivistysmassaukset ovat huonokuntoiset ja ne tulee uusia. Myös muiden liittymien massaukset on tarkastettava ja puutteet korjattava, koska massausten tiiveydellä on vaikutusta katon vedenpitävyyteen. Kulkutasojen puusoirot ovat huonokuntoiset. Seinätikaskiinnitykset kattopintoihin ovat huonokuntoiset ja niissä havaittiin tiiveyspuutteita. Liittymien tiivistysmassausten uusimisella, katon oikea-aikaisilla huoltotoimenpiteillä ja räystästuuletusten korjaamisella peltikatteen elinkaarta voidaan jatkaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. 4.4 Mahdolliset turvallisuusriskit Kaikissa vesikattojen tarkastusluukuissa ei ollut varmuusketjuja/ tuulihakoja, jotka on syytä asentaa. Kovin tuulisella säällä luukut saattavat irrota paikoiltaan. 4.5 Lisätutkimustarve ja jatkoseuranta Jatkossa vesikatto on syytä tarkastaa 2 kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin, jotta mahdolliset puutteet ja mahdolliset vesivuotoriskit voidaan korjata ajoissa ennen lisävaurioiden syntymistä. Sadevesijärjestelmät ja kattokaivot tulee puhdistaa säännöllisesti ja tarkkailla niiden toimintaa vesisateilla, tukkeutumien ja padotustilanteiden välttämiseksi. Peltikatteen rimasaumojen yläpään tiivistysmassojen kunnon seuranta. Peltikaton jiirin kohdalla olevan räystään lahovaurion aiheuttajan selvitys. Tarkastus voidaan suorittaa korjauksen yhteydessä.
Raportti 14 (31) 5 Toimenpide-ehdotukset 5.1 Kermikate Suoritetun tarkastuksen perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä lyhyellä aikavälillä tehtäväksi, katteen elinkaaren jatkamiseksi (suositeltava korjausajankohta on ilmoitettu suluissa): 5.2 Kuparipeltikate Räystäspellitysten kiinnitysten uusiminen kateruuveilla (1-2 vuotta). Kaikkien läpivientien tiivistysten uusiminen (heti). Peltikotelointien kauluspeltien uusiminen ja liittymien tiivistysmassaukset (heti). Kattokaivosyvennysten vedeneristeen uusiminen paikallisesti niissä kohdissa, joissa havaittiin puutteita (heti). Katto-osan 5 valoaukon lasijärjestelmän korjaukset (heti). Valtuustosalin katon kaivon toiminnan seuraaminen kovemmilla vesisateilla. Kattopintojen puhdistus ja pesu, epäpuhtauksien poisto (heti). Kermikatteen pinnoitus tai katteen uusiminen (3-5 vuotta). Suoritetun tarkastuksen perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä lyhyellä aikavälillä tehtäväksi, katteen elinkaaren jatkamiseksi: Pistesyöpymien ja jiirin saumamurtuman paikkakorjaus (heti). Rintataitepellitysten ja liittymien tiivistysmassaukset (heti). Viemärin tuuletusputken ja peltikartion tiivistys (heti). Räystäspellitysten kiinnitysten uusiminen kateruuveilla (1-2 vuotta). Kulkutasojen puuosien uusiminen (heti). Seinätikkaiden kiinnitysten tiivistys ja uusiminen, peltikatteeseen liittyvin osin (heti). Räystään tuuletusrakojen avaus, länsisiipi (heti). Räystään lahovaurion korjaus ja vaurion aiheuttajan selvitys (heti). Korjausten laajuuden ja niiden kustannusten tarkentamiseksi suosittelemme hankesuunnitelman tekemistä. Hankesuunnitelman avulla toteutuksessa tarvittavat suunnitteluasiakirjat saadaan parhaiten vastaamaan tilaajan toiveita ja tavoitteita. Korjausten ajankohdasta ja toteutuksesta päätettäessä on otettava huomioon taloudelliset resurssit, tekninen käyttöikä, esteettiset näkökohdat ja tehtävien korjausten jaka-
Raportti 15 (31) minen järkeviin urakkakokonaisuuksiin. Onnistuneen ja pitkäikäisen lopputuloksen saamiseksi korjaustyön valvonnalla, riittävällä laadunvarmistuksella ja suunnitelmien mukaisella toteuttamisella on suuri merkitys. 5.3 Toimenpide-ehdotusten kustannusarvioita Vesikattojen pinta-alat ja muut massat on määritelty suurin piirtein tasopiirustuksesta. Määrät ovat suuntaa antavia ja ne tulee tarkastaa. Piirustuksesta arvioidut vesikattoalat: Kermikatteiden pinta-ala ~1200 m² Kuparipeltikatteiden pinta-ala ~1110 m² Kermikate Rakennusosat määrä yks Toimenpide /yks yht VE: Kermikatteen pinnoitus 1200 m 2 Katteen pesu, puhdistus ja pinnoitus 35 42000 Räystäspeltien kiinn. uusiminen 360 jm Vanhojen kiinnikkeiden poisto ja uudet kateruuvit 6 2160 Kermikatteen paikkakorjaukset ja tiivistys 1 erä Arvio, työ ja materiaalit 7500 Lasikatteen tiiv.korjaukset 1 erä Uusiminen 1500 yhteensä 53 160 /vesikattoneliö /m2 44 VE: Kermikatteen uusiminen 1200 m 2 2-kertainen kermieristys + pellitykset + läpiviennit 55 66000 Huom. myös yo. Liittyvät työt yhteensä 66 000 /vesikattoneliö /m2 55 Peltikate 1110 m 2 Rakennusosat määrä yks Toimenpide /yks yht Kuparikatteen tiiv.korjaukset 1 erä Arvio, työ ja materiaalit 5000 Puisten kattosiltojen korjaus 100 jm 20 2000 yhteensä 7 000 /vesikattoneliö /m2 6 Taulukot 1 ja 2. Kermikatteen ja peltikatteen korjauskustannusarvio (sis. alv. 24%). Kustannuksiin on lisättävä rakennuttajan kustannukset mm. hankesuunnittelu, suunnittelu, valvonta ja mahdollisen toimenpide- tai rakennusluvan aiheuttamat kustannukset.
Raportti 16 (31) Turussa RTC Vahanen Turku Oy Markus Järvinen, RI (Amk) Sisäilmatutkimukset ja korjausrakentamisen palvelut Liitteet 1. Vesikaton tasopiirustus, merkinnät Jakelu s-postilla: eva.ervanko@laitila.fi Tiedoksi - 6 Valokuvat Kuva 1. Kermikate on pääosin vielä hyväkuntoinen ja kallistukset ovat toimivat. Kuva osasta 1.
Raportti 17 (31) Kuva 2. Sammaleesta tukkeutunut kaivo lauhduttimen vierustalla. Kuva 3. IV-kojeiden kauluspeltien kallistukset ovat puutteelliset.
Raportti 18 (31) Kuva 4. Kattokaivon liittymässä havaittiin avoin kermisauma. Kuva 5. Runsaasti sammalta kattopinnalla.
Raportti 19 (31) Kuva 6. Sadevesi lammikoituu pellitysten päälle, kauluspeltien kallistukset ovat puutteelliset. Kuva 7. Viemärin tuuletusputken kauluspanta puuttuu.
Raportti 20 (31) Kuva 8. Ulkoseinään liittyvien peltikoteloiden ja seinän välisissä saumoissa on tiiveyspuutteita. Kuva 9. Räystään ja ulkoseinän liittymän tiivistysmassauksissa on rakoja.
Raportti 21 (31) Kuva 10. Rintataitepeltien liittymien tiivistysmassat ovat monin paikoin ikääntyneet. Kuva 11. Lasikatteisen osan profiilien tiivisteet ovat huonokuntoiset, ruuvit ovat ruosteisia ja löystyneitä.
Raportti 22 (31) Kuva 12. Valtuustosalin vesikatto-osalla on vain 1 kattokaivo. Läpivientejä ei ole. Kattokaivon viemäröintikapasiteetti saattaa olla riittämätön. Kuva 13. Valtuustosalin räystään ylösnoston pintakermi on osittain irti. Räystäspellin kiinnitys on irronnut.
Raportti 23 (31) Kuva 14. Tiilisaumoissa on halkeamia ja saumalaastit ovat rapautuneet. Rintataitepellitysten tiivistysmassaukset todettiin monin paikoin puutteelliseksi. Kuva 15. Räystäspellityksessä on puutteellinen kaato. Peltien kiinnitysnaulat ja niiden tiivisteet ovat huonokuntoisia.
Raportti 24 (31) Kuva 16. Räystäspelti ulkoseinän puolelta kuvattuna. Räystäsrakenteessa on myrskypelti ja pieneläinsuojaverkko. Kuva 17. Kuparipeltikatteinen katto-osa, kaupungintalon sisäpihalle suuntautuen.
Raportti 25 (31) Kuva 18. Peltikatteille on pääsy talotikkailta. Kuvassa osa 6 kermikatteet, joiden alusrakenteita tarkasteltiin. Kuva 19. Osa 6 ylemmän kattotason tarkastusluukun kautta tarkasteltiin tuuletustilaa. Havaittiin, että betonisen yläpohjalaatan päällä on musta muovihöyrynsulku.
Raportti 26 (31) Kuva 20. Pistesyöpymä kuparikatteessa, syöksytorven alla. Kuva 21. Seinätikkaiden yläkaarien kiinnitysten tiiveys on puutteellinen, tiivisteet ja kiinnikkeet tulee uusia.
Raportti 27 (31) Kuva 22. Rintataitepeltien ja seinien liittymämassat ovat huonokuntoisia. Kuva 23. Tuulettava pellitysrakenne, tiivistysmassauksessa puutteita.
Raportti 28 (31) Kuva 24. Jalkarännin ja rivipellin pellityssaumaan patoutuu roskia. Saumat tulee puhdistaa säännöllisesti. Kuva 25.Katteen murtuma, jiiripellityksen alapäässä.
Raportti 29 (31) Kuva 26. Räystäspeltien kallistukset ovat puutteelliset. Rivisaumojen liittymien tiivistys räystääseen on toteutettu tiivistysmassalla. Tiivistysten kuntoa on tarkkailtava. Kuva 27. Kattojiiri ja tarkastusluukku alusrakenteisiin.
Raportti 30 (31) Kuva 28. Tuuletustila vesikaton alla, puurakenteet ovat hyväkuntoiset. Kuva 29. Räystään tuuletusraossa havaittiin paikoin puutteita, lämmöneriste on paikoitellen tukkinut tuuletusraon.
Raportti 31 (31) Kuva 30. Räystään aluslautojen paikallinen lahovaurio etelä- ja länsisiiven liittymässä. Vaurion aiheuttajaa ei voitu varmuudella selvittää.