Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (VAIHTOEHDON VALINTA) VARASTOKATU 3-5 (1-37-1 JA -2) 6.8.2015 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 6.9.2014 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINVALTUUSTO KUOPION KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRIS- TÖN SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAA- VOITUS???
SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS LIITTEET 1 Kooste vireilletulovaiheessa saaduista mielipiteistä 2 Kooste valmisteluvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä
KUVAT 1 Suunnittelualueen sijaintikartta 1 2 Yleisnäkymä idästä 3 3 Varastokatu 5 4 4 Kirkkokatu 1 4 5 Ote keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta 5 6 Ote yleiskaavan kulttuurihistoriallisista rakennuskohteista 5 7 Kulttuuriympäristö-Strategia ja hoito-ohje / kohdealue 8 5 8 Ote ajantasa-asemakaavasta 6 9 Ote vuonna 1948 vahvistetusta asemakaavasta 7 10 Ote vuonna 1938 vahvistetusta asemakaavasta 7 11 Ote vuonna 1976 vahvistetusta asemakaavasta 8 12 Ote vuonna 1986 vahvistetusta asemakaavasta 8 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot: 13 VE 1, näkymä idästä 12 14 VE 2, näkymä idästä 12 15 VE 3, näkymä idästä 13 16 Autopaikat ulkona 14 17 Autopaikat kellarissa 15 Valinnan pohjaksi esitettävät vaihtoehdot 18 Valinnan pohjaksi esitettävä VE 1..17 19 Valinnan pohjaksi esitettävä VE 2. 17
VARASTOKATU 3-5 (1-37-1 JA -2) VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (Vaihtoehdon valinta) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 23.10.2014 päivättyjä valintavaiheen vaihtoehtoja. Asemakaavan muutos koskee: Kuopion kaupungin 1. kaupunginosan (Väinölänniemi) kortteleita 37 ja 38 sekä katu-, virkistys- ja vesialueiden osia sekä venevalkama-aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Alueen sijainti: Koljonniemenkadun, Varastokadun, Hallituskadun jatkeen ja satamaaltaan rajaama suunnittelualue sijaitsee Matkustajasatamassa, noin 0,9 km etäisyydellä torista. KUVA 1. SUUNNITTELUALUEEN SIJANTIKARTTA Kaavatunnus:
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 2 Kaavan tarkoitus: 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toisen (Varastokatu 5) suojelukohteisiin sisältyvän, toimistokäytössä olevan rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön. Samalla selvitetään rakennuksen korottamismahdollisuudet. Toisen rakennuksen osalta (Varastokatu 3) asemakaava saatetaan vastaamaan suojelutavoitteita. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ensimmäinen neuvottelu ko. tontteja koskevan asemakaavan muutoksen sisällyttämisestä asemakaavoitusohjelmaan järjestettiin 22.8.2012. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 12.3.2013. Myöhemmin Kiinteistö Oy Kirkkokatu 1 edustajat ilmoittivat, ettei heillä ole tarvetta asemakaavan muutokseen. Koy Kuopion Musta Rudolf jätti tonttiaan koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 16.10.2013 ja allekirjoitti asemakaavoituksen käynnistämistä koskevan sopimuksen 23.6.2014. Kaavatyö sisältyi asemakaavoituksen vuoden 2014 työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 27.8.2014. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 8.9.2014 8.10.2014. Nähtävänäoloaikana jätettiin kuusi mielipidettä. Valmisteluvaiheen aineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 18.3.2015 ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 23.3. 22.4.2015. Valmisteluaineistoa esiteltiin yhteistyötahoille 20.3.2015. Tiedonanto kaavatyön valmistelusta lähetettiin naapurikiinteistöille ja yhdistyksille 19.3.2015. Lausunnon aineistosta antoivat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä ja ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Valmisteluaineistosta saatiin yksi mielipide. 2.2 Asemakaavan muutos Kaavatyössä tutkitaan tontin 1-37-1 (Varastokatu 5) osalta suojelutavoitteet huomioon ottaen rakennuksen korottamismahdollisuus ja varasto- ja konttorikorttelialueen muuttaminen asuin- ja toimistorakennusten kortteli-alueeksi. Tontin 1-37-2 (Varastokatu 3) osalta asemakaava saatetaan vastaamaan suojelutavoitteita. Lisäksi kaavatyössä tutkitaan Varastokadun liittämistä korttelialueeseen. Vuodelta 1948 oleva asemakaava on vanhentunut, sillä se ei vastaa mm. alueeseen kohdistuvia yleiskaavallisia tai suojelullisia tavoitteita. Kaavatyön yhteydessä ranta-alueen vanhentunut asemakaava vuodelta 1976 saatetaan tarpeettoman venevalkama-aluevarauksen ja pysäköintilaitoksen korttelin 1-37 osalta vastamaan nykytilannetta sekä yleiskaavan mukaisia tavoitteita.
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 3 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Tontin 1-37-1 (Varastokatu 5) osalta muutokset toteutetaan heti kun se on kaavatilanteen puolesta mahdollista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus KUVA 2. YLEISNÄKYMÄ IDÄSTÄ Asemakaavan muutosalueeseen sisältyvät rakennukset ovat eteläisin osa satamaalueen funktionalististen varastorakennusten kokonaisuutta. Täyteen rakennettu kortteli rajoittuu etelässä Kirkkokatuun, lännessä Varastokatuun, pohjoisessa Koljonniemenkatuun ja idässä satama-laituriin. Korttelin pohjoispuolella on vuosina 1939 1941 valmistunut, Arkkitehti Erkki Huttusen SOK:n rakennusosastolla suunnittelema SOK:n varasto- ja konttorirakennuskokonaisuus, josta rannanpuolella oleva varasto-makasiini on muutettu poikkeusluvalla asuinkäyttöön. Aluetta koskeva asemakaavan muutos on työn alla. Korttelin länsipuolella on entinen Raninin mylly ja Lignell & Piispasen likööritehdas jotka olivat viimeisiä jäänteitä Koljonniemen satama-alueen teollisen tuotannon pitkästä historiasta. Aluetta koskeva asemakaavan muutos vahvistui vuonna 2008 ja sen mukaista rakentamista toteutetaan parhaillaan. Korttelin vieressä, sen eteläpuoliselle ranta-alueelle on pysäköintialue, jonka molemmin puolin kulkevat rannan suuntaiset puistokäytävät. Pysäköintialuetta ja rannalla olevia soutuvenepaikkoja lukuun ottamatta ranta-alue on Väinöläniemelle asti ulottuvaa yhtenäistä puistoaluetta.
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö KUVA 3. VARASTOKATU 5 KUVA 4. KIRKKOKATU 1 Korttelissa 37 olevat varastorakennukset on muutettu poikkeusluvalla toimistotiloiksi. Keskon käyttöön (Oy Savo-Karjalan Tukkuliikkeelle) valmistuneen rakennuksen (Koy Kuopion Musta Rudolf, Varastokatu 5) suunnitteli arkkitehti Pekka Saarema vuonna 1939 ja nelikerroksinen toimitalo oli valmis seuraavana vuonna. Tarkempi kuvaus rakennuksesta ilmenee asiakirjoissa olevasta, Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy:n laatimasta rakennushistoriaselvityksestä. Varastokokonaisuuden täydensi vuonna 1950 valmistunut Osuustukku-kauppa r.l:n varasto- ja konttorirakennus (Kirkkokatu 1), jonka suunnittelivat arkkitehdit Georg Jägerroos ja Niilo Pulkka. 3.1.4 Maanomistus Tontin 1-37-1 (Varastokatu 5) rakennuksineen omistaa Kiinteistö Oy Kuopion Musta Rudolf ja tontin 1-37-2 (Kirkkokatu 1) rakennuksineen omistaa Kiinteistö Oy Kuopion Kirkkokatu 1. Muilta osin kaava-alue on Kuopion kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Ympäristöministeriö on 3.7.2008 vahvistanut Kuopion seudun maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta / rakennussuojelualuetta (SR 11.1006 Kuopion satama)). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittävien kulttuuriarvojen ja ominaispiirteiden säilyminen. Alueen suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja kulttuurihistorialliselta museolta / museovirastolta. Ympäristöministeriössä 7.12.2011vahvistettu Pohjois-Savon maakunta-kaava 2030 ei sisällä suunnittelualuetta koskevia merkintöjä tai määräyksiä. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.1.2014. Kaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia määräyksiä.
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 5 Yleiskaava, yleiskaavalliset selvitykset: Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa (kv 11.12.2000) kortteli on merkitty asuntoalueeksi sekä palvelujen ja hallinnon alueeksi (A, P). Kortteleissa olevat rakennukset sisältyvät yleiskaavan kulttuurihistoriallisiin rakennuskohteisiin. Rakennukset on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi kohteiksi, jotka tulee ainakin arvokkaimmilta osiltaan säilyttää. Säilyttäminen tutkitaan ja määritetään asemakaavassa (sr-2). Korttelin eteläpuolinen ranta-alue on merkitty puistoalueeksi, jolla on sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti. KUVA 5. OTE KESKEISEN KAUPUNKIALUEEN YLEISKAAVASTA KUVA 6. OTE KULTTUURIHISTORIALLISITA RAKENNUSKOH- TEISTA Muut selvitykset: Suunnittelualue sisältyy Kuopion kulttuuriympäristö-strategia ja hoito-ohjeet raportin arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin (kohdealue 8, Kuopion satama-alue). Toimenpidesuosituksena todetaan seuraavaa: Sataman symboliarvo kulttuurihistoriallisen järviliikenteen edustajana otetaan huomioon toiminnallisessa kehittämisessä, mm. kesätoripaikkana. Kulttuurihistoriallinen rakennuskanta, satamapuisto ja muu ympäristö säilytetään. Ympäristöön soveltuva uudisrakentaminen on eräissä kohdissa mahdollista. Historiallisten rakennusten ulkoasua muuttavia toimenpiteitä vältetään. Vasikkasaaren maisemaa hoidetaan. KUVA 7. KOHDEALUE 8 / RAJAUS
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 6 Kuopion kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys on valmistunut 30.3.2006, mutta kaupunkipuiston perustamisen jatkotyö on keskeytynyt. Suunnittelualue sisältyy esiselvityksessä puistoketjuun 1, Satamareitti. Arvotaulukon mukaan siihen liitetään arvoluokka valtakunnallinen merkitys, alue sisältää tärkeitä luonnonalueita, merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen, puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä viheralueita ja se on kaupunkikeskeisyysluokituksen mukaan osa kaupunkirakennetta. Lisäksi Koy Kuopion Musta Rudolf, Varastokatu 5 on laadituttanut asemakaavan muutoksen pohjaksi Rakennushistoriaselvityksen (asiakirjoissa) omistamastaan rakennuksesta. Asemakaava: KUVA 8. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Korttelissa 37 on voimassa sisäasiainministeriön 15.3.1948 vahvistama asemakaava, jossa kortteli on merkitty makasiinikortteliksi, jolla tontille saadaan rakentaa varasto- ja konttorihuoneita sekä varaston ja konttorin hoidolle tarpeelliset asunnot.
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 7 KUVA 9. OTE VUONNA 1948 VAHVISTETUSTA ASEMAKAAVASTA Varastokadun katualueella on voimassa sisäasiainministeriön 3.1.1938 vahvistama asemakaava. KUVA 10. OTE VUONNA 1938 VAHVISTETUSTA ASEMAKAAVASTA Korttelissa 1-38 ja kaava-alueeseen kuuluvalla Kirkkokadun osalla on voimassa sisäasiainministeriön 13.2.1976 vahvistama asemakaava, jossa kortteli on merkitty autopaikkarakennusten korttelialueeksi yleisen pysäköintitarpeen tyydyttämiseksi rakennettavaa kaupungin pysäköintilaitosta varten (YA 7 ). Alueelle saa sijoittaa Ya 7 merkinnällä varustettujen kortteleiden autopaikkoja siinä määrin kuin asemakaavamerkinnällä on osoitettu sekä rakentaa yksikerroksisia polttoaineenjakelu- ja moottoriajoneuvojen huoltotiloja kerrosalaltaan enintään 500 m 2. Autopaikoista tulee enemmänkuin puolet olla yleiseen pysäköintiin varattuja. Asemakaavaan sisältyy myös toteuttamaton venevalkama-alue (LV).
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 8 KUVA 11. OTE VUONNA 1976 VAHVISTETUSTA ASEMAKAAVASTA Korttelin 1-38 länsipuolisella, kaava-alueeseen kuuluvalla puistoalueella on voimassa kaupunginvaltuuston 13.1.1986 hyväksymä asemakaava, jossa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). KUVA 12. OTE VUONNA 1986 VAHVISTETUSTA ASEMAKAAVASTA
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 9 Ohjelmat ja tavoitteet: Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 ja ne sisältävät muun muassa toimivaan aluerakenteeseen sekä eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyviä erityistavoitteita. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.4.2009 otettavaksi aktiiviseen käyttöön kaikessa valmistelussa. Rakennusjärjestys: Kuopion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.5.2012 ja se on tullut voimaan Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 14.6.2013. Tonttijako ja -rekisteri: Tontti 1 37-1 (Varastokatu 5) on merkitty kiinteistörekisteriin 28.21938 ja sen pinta-ala on 1 000 m2. Tontti 1 37-2 (Kirkkokatu 1) on merkitty kiinteistörekisteriin 28.21938 ja sen pinta-ala on 862 m2. Muut alueet ovat yleisten alueiden rekisterissä. Pohjakartta: Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Rakennuskiellot: Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset: Alueeseen liittyvät maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan suojelumerkinnät on selvitetty selostuksen edellisissä kohdissa. Kortteli 1-37 sisältyy vuonna 2009 valmistuneeseen luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä. (RKY 2009). Inventointi on lainvoimainen ja otettu valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Inventoinnissa satama-alueesta todetaan seuraavaa: Kuopion satama-alue eri-ikäisine rakennuksineen ja satamarakennelmineen on erinomainen esimerkki sisämaan rantakaupungin satamasta, jolla on ollut keskeinen merkitys kaupungin synnylle ja kehitykselle. Tulli- ja pakkahuone, satamakonttori, laiturit ja Satamapuisto valottavat kaupungin historiallista merkitystä sisävesiliikenteen keskuksena. 1880-luvulta alkaen rakentuneet punatiiliset myllyrakennukset tuovat satama- ja kaupunkikuvaan teollistumisen ajan lisän. Myllyt olivat järviliikenteen valtakaudella keskeinen osa Kuopion sisääntulojulkisivua, jota nyt niiden eteen 1930 40-luvulla rakennetut mittavat osuusliikkeiden funkisrakennukset hallitsevat. Satama-alue rajautuu Satamakatuun, joka puolestaan on Kuopion vanhan ruutukaavaalueen rannan puoleinen raja. Satamakadulla on säilynyt yhtenäinen, vanhaa Kuopiota
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 10 edustava puutalorivistö. Viime vuosikymmenille asti Satamakatu on erottanut asuinkorttelit satama-alueen liikenteelle, kaupankäynnille ja tuotannolle varatusta alueesta. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavatyössä tutkitaan tontin 1-37-1 (Varastokatu 5) osalta suojelutavoitteet huomioon ottaen rakennuksen korottamismahdollisuus ja varasto- ja konttorikorttelialueen muuttaminen asuin- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontin 1-37-2 (Varastokatu 3) osalta asemakaava saatetaan vastaamaan suojelutavoitteita. Lisäksi kaavatyössä tutkitaan Varastokadun liittämistä korttelialueeseen. Vuodelta 1948 oleva asemakaava on vanhentunut, sillä se ei vastaa mm. alueeseen kohdistuvia yleiskaavallisia tai suojelullisia tavoitteita. Kaavatyön yhteydessä selvitetään ja tarkennetaan myös Kirkkokadun ja Hallituskadun välisellä ranta-alueella olevan autopaikkarakennusten korttelialueen pysäköintijärjestelyjä ja aluevarausta. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ensimmäinen neuvottelu ko. tontteja koskevan asemakaavan muutoksen sisällyttämisestä asemakaavoitusohjelmaan järjestettiin 22.8.2012. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 12.3.2013. Myöhemmin Kiinteistö Oy Kirkkokatu 1 edustajat ilmoittivat, ettei heillä ole tarvetta asemakaavan muutokseen. Koy Kuopion Musta Rudolf jätti tonttiaan koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 16.10.2013 ja allekirjoitti asemakaavoituksen käynnistämistä koskevan sopimuksen 23.6.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat Kulttuurihistoriallinen museo / Museovirasto, Pohjois-Savon ELYkeskuksen Luonnonvarat ja ympäristö vastuualue, lähialueen maanomistajat ja asukkaat, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry, Kanta-Kuopion Seura ry, Pohjois-Savon perinnepoliittinen yhdistys r.y, Pohjois-Savon pelastuslaitos / Aluepelastuslautakunta, Kuopion Energia Liikelaitos, Kuopion Vesi Liikelaitos ja kaupungin viranomaiset sekä kaavanmuutosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 27.8.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletuloaineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 8.9.2014 8.10.2014. Nähtävänäoloaikana jätettiin viisi (6) mielipidettä. Kaikissa saaduissa mielipiteissä kannetaan huolta järvi- ja puistonäkymien sekä puiston virkistyskäyttömahdollisuuksien huononemisesta, mikäli puisto-alueella olevaa pysäköintialuetta laajennetaan tai alueelle toteutetaan pysäköintilaitos. Pysäköintilai-
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 11 toksen rakentamista tai pysäköintialueen laajentamista vastustetaan ehdottomasti. Kahdessa mielipiteessä vastustetaan myös kaavan muutosalueen rakennusten korottamista. Kooste vireilletulovaiheessa saaduista mielipiteistä on selostuksen liitteenä 1. Valmisteluvaiheen aineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 18.3.2015 ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 23.3. 22.4.2015. Valmisteluaineistoa esiteltiin yhteistyötahoille 20.3.2015. Tiedonanto kaavatyön valmistelusta lähetettiin naapurikiinteistöille ja yhdistyksille 19.3.2015. Lausunnon aineistosta antoivat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä, ulkoilu- ja virkistyspalvelut sekä ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Valmisteluaineistosta saatiin yksi mielipide. Valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet ovat selostuksen liitteenä 2. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Vireille tulo- ja valmisteluaineistot on lähetty tiedoksi ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle ja Kuopion kulttuurihistorialliselle museolle. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Kaavatyössä tutkitaan tontin 1-37-1 (Varastokatu 5, Kiinteistö Oy musta Rudolf) osalta suojelutavoitteet huomioon ottaen rakennuksen korottamismahdollisuus ja varasto- ja konttorikorttelialueen muuttaminen asuin- ja toimistorakennusten kortteli-alueeksi. Tontin 1-37-2 (Varastokatu 3) osalta asemakaava saatetaan vastaamaan suojelutavoitteita. Lisäksi kaavatyössä tutkitaan Varastokadun liittämistä korttelialueeseen. Vuodelta 1948 oleva asemakaava on vanhentunut, sillä se ei vastaa mm. alueeseen kohdistuvia yleiskaavallisia tai suojelullisia tavoitteita. Kaavatyön yhteydessä selvitetään ja tarkennetaan myös Kirkkokadun ja Hallituskadun välisellä ranta-alueella olevan autopaikkarakennusten korttelialueen pysäköintijärjestelyjä ja aluevarausta 4.5 Asemakaavan muutoksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot Tontin 1-37-2 (Kiinteistö Oy Kirkkokatu 1) osalta oleva rakennus merkitään suojelutavoitteiden mukaisesti säilytettäväksi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr). Asemakaan muutoksessa ei esitetä lisärakennusoikeutta ja tontin käyttötarkoitus määritellään nykytilanteen mukaisesti liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (KY). Autopaikkavaatimuksen määrityksessä sovelletaan rakennuksen säilyttämistä edistäviä, suojelluille rakennuksille tarkoitettuja autopaikkamääräyksiä. Kiinteistöosakeyhtiö Musta Rudolfin (1-37-1) osalta valmisteluvaiheen vaihtoehdoissa on tutkittu rakennuksen korottamista. Korotusvaihtoehtoja ovat yhden kerroksen korotus (vaihtoehto 1), osittain yhden ja osittain kahden kerroksen korotus (vaihtoehto 2) sekä kokonaisuudessaan kahden kerroksen korotus (vaihtoehto 3). Kaikkien vaihtoehtojen suunnitteluperusteena on ollut korotusmassan sisentäminen olemassa olevan rakennuksen julkisivupinnoista. Sisentämällä korotuskerrokset saadaan alkuperäinen funktionalistista tyyliä edustava osa hahmottumaan selkeästi korottamisen jälkeenkin. Korotusmassoja on sisennetty Varastokadun ja sataman puoleisilla julkisivuilla vajaan metrin.
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 12 Sisennyksen lähtökohtana on naapurirakennuksen ylimmän kerroksen sisennys. Jatkamalla samassa linjassa naapurirakennuksen julkisivupinnan kanssa saadaan yleisilmeestä eheä. Koljonniemen kadun suuntaisella julkisivulla korotusosaa on sisennetty reippaammin, jotta korotusmassa ei erotu katunäkymässä. Luonnoksissa korotusosaan on osoitettu asuntoja sataman puoleiselle osalle ja toimitiloja Varastokadun puolelle. Asunnot ovat luonteva käyttötarkoitus ympäristöönsä, koska naapurissa sijaitsevan SOK:n rakennuksen korotuksessa on myös asuntoja. Korotuskerroksiin sijoitettavat toimitilat mahdollistavat olemassa olevissa tiloissa sijaitsevien lääkäriasemien laajentamisen. VE1: KUVA 13. VE 1, NÄKYMÄ IDÄSTÄ Ensimmäisessä vaihtoehdossa on suunniteltu yhden kerroksen korotus. Varastokadun puolella korotuksella on jatkettu julkisivua naapurin räystäskorkeuteen VE 2: KUVA 14. VE 2, NÄKYMÄ IDÄSTÄ
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 13 Vaihtoehto kahdessa korotus on puoliksi yksikerroksinen ja puoliksi kaksikerroksinen. Kahden kerroksen korotusosa sijaitsee naapurirakennuksen seinää vasten. Korotus madaltuu kohti Koljonniemenkatua. VE3: KUVA 15. VE 3, NÄKYMÄ IDÄSTÄ Vaihtoehto 3:ssa rakennusta on korotettu kahdella kerroksella. Korotetun rakennuksen ilmettä on kevennetty maisemahissin luomalla pystysuuntaisella julkisivuelementillä. Maisemahissi on sijoitettu olemassa olevan porrashuoneen yhteyteen 1980-luvulla nauhaikkunarytmin rikkoneiden ruutuikkunoiden kohdalle. Lasisesta hissikuilusta on tehty rohkeasti ulkoneva julkisivua rytmittävä elementti. Autopaikat: Kiinteistöosakeyhtiö Kuopion Musta Rudolfilla on 36 kpl olemassa olevia autopaikkoja, 12 kpl autopaikoista sijaitsee rakennuksen kellarikerroksessa ja 24 kpl autopaikoista sijaitsee rakennusta ympäröivien katujen varsilla. Kadunvarsipaikat sijoittuvat siten että 5 kpl autopaikoista sijaitsee rakennuksen sataman puoleisella kadulla, 3 kpl autopaikoista sijaitsee rakennuksen päädyssä Koljoniemenkadun puolella ja loput 16 kpl autopaikoista sijaitsee rakennuksen sivulla Varastokadun puolella. Rakennuksen korotuksen yhteydessä autopaikkojen tarve lisääntyy seuraavasti (asemakaavan vaatimus 2ap/3 asuntoa ja 1ap/80 liike-kem² ): VE1-1. kerroksen korotus: 4 asuntoa / 2ap/3as = 3 autopaikkaa ja liiketiloja 109 k-m 2 / 1ap/ 80 K-m 2 = 1 autopaikka. Tarve on yhteensä 4 autopaikalle. VE 2 - osittain 1. & 2. kerroksen korotus: 6 asuntoa / 2ap/3as = 4 autopaikkaa ja liiketiloja 338 k-m 2 / 1ap/ 80 K-m 2 = 4 autopaikkaa. Tarve on yhteensä 8 autopaikalle.
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 14 VE 3-2. kerroksen korotus: 8 asuntoa / 2ap/3as = 5 autopaikkaa ja liiketiloja 363 k-m2/ 1ap/ 80 K-m 2 = 5 autopaikkaa. Tarve on yhteensä 10 autopaikalle. Uusia autopaikkoja on esitetty sijoitettavaksi seuraavasti; Poistuvat autopaikat: 3 autopaikkaa poistuu Koljoniemenkadun puoleisesta päädystä (36 3 = 33 ap). Lisättävät autopaikat: 2 autopaikkaa lisätään Varastokadun puoleiselle sivulle (33 + 2 = 35 ap), 7 autopaikkaa lisätään KOY Kuopion Satama 2:n Koljoniemenkadun puoleiseen päätyyn (35 + 7 = 42 ap) ja 3 autopaikkaa lisätään Koljoniemenkadun varteen KOY Mustan Rudolfin käyttöön (42 + 3 = 45). KUVA 16. AUTOPAIKAT ULKONA Mahdolliset lisättävät autopaikat: 3 autopaikkaa on mahdollista lisätä KOY Mustan Rudolfin kellarikerrokseen (45 + 3 = 48 ap).
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 15 KUVA 17. AUTOPAIKAT KELLARISSA Uusien autopaikkojen määrä: Uusia autopaikkoja on esitetty 9. Uusia autopaikkoja voidaan järjestää maksimissaan 12, jos KOY Mustan Rudolfin kellariin lisätään 3 autopaikkaa. Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutukset: Rakennuksen korottaminen muuttaa lähialueen kaupunkikuvaa sekä vaikuttaa lähinaapureiden näkymiin ja olosuhteisiin. Uusien asuntojen rakentamismahdollisuus on keskustan palvelujen säilymisen kannalta perusteltua ja vastaa asuntojen kysyntätilanteeseen. Hanke lisää jonkin verran liikennettä ja pysäköintipaikkojen tarvetta alueella. Pysäköintialuevarauksen säilyttäminen nykyisellään ja venevalkama-aluevarauksen poistaminen säilyttää ranta-alueen nykyisen käytön. Kaavahanke on ilmastopoliittisen ohjelman mukainen, koska se edistää olevien rakennusten hyötykäyttöä ja mahdollistaa täydennysrakentamista. Kaavaehdotus toteuttaa Kuopion kaupungin yritysstrategiaa tarjoamalla työtä rakentamisaikana sekä monipuolistamalla ja lisäämällä kaupungin keskustan asuntotarjontaa, mikä on myös strategisten tavoitteiden ja kasvuohjelman mukaista. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaikissa valmisteluvaiheen vaihtoehdoista saaduissa lausunnoissa pidetään yhden kerroksen korotusta parhaana tai jopa ainoana (museo) vaihtoehtona. Osittain 2- kerroksistakin vaihtoehtoa 2 on pidetty järjestetyissä neuvotteluissa mahdollisena, mikäli ratkaisu todetaan kaavaprosessissa toteuttamiskelpoiseksi. Valmisteluvaiheen vaihtoehdoista saadut lausunnot toimitettiin tiedoksi hakijan edustajille, jolloin hakijan edustajat ilmoittivat, ettei mielipiteissä ja lausunnoissa esitetty yhden kerroksen korotus ole kannattamattomana toteutuskelpoinen vaihtoehto. Kaavatyöstä hakijan edustajien kanssa pidetyssä palaverissa 3.6.2013 sovittiin, että hakija toimittaa selvityksen ja perustelut sille, miksi yhden kerroksen korotus ei ole mahdollista toteuttaa, jonka jälkeen toteutusvaihtoehdon valinta viedään kaupunkirakennelautakunnan päätettäväksi.
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 16 Kaupunkirakennelautakunnan valinnan pohjaksi esitetään seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehdot 1 ja 2 perustuvat Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy:n laatimiin suunnitelmiin. Kiinteistöosakeyhtiö Musta Rudolfin (1-37-1) osalta vaihtoehdoissa on tutkittu rakennuksen korottamista yhdellä kerroksella (vaihtoehto 1) tai osittain yhdellä ja osittain kahdella kerroksella (vaihtoehto 2). Vaihtoehtojen suunnitteluperusteena on ollut korotusmassan sisentäminen olemassa olevan rakennuksen julkisivupinnoista. Sisentämällä korotuskerrokset saadaan alkuperäinen funktionalistista tyyliä edustava osa hahmottumaan selkeästi korottamisen jälkeenkin. Korotusmassoja on sisennetty Varastokadun ja sataman puoleisilla julkisivuilla vajaan metrin. Sisennyksen lähtökohtana on naapurirakennuksen ylimmän kerroksen sisennys. Jatkamalla samassa linjassa naapurirakennuksen julkisivupinnan kanssa saadaan yleisilmeestä eheä. Koljonniemen kadun suuntaisella julkisivulla korotusosaa on sisennetty reippaammin, jotta korotusmassa ei erotu katunäkymässä. Luonnoksissa korotusosaan on osoitettu asuntoja sataman puoleiselle osalle ja toimitiloja Varastokadun puolelle. Asunnot ovat luonteva käyttötarkoitus ympäristöönsä, koska naapurissa sijaitsevan SOK:n rakennuksen korotuksessa on myös asuntoja. Korotuskerroksiin sijoitettavat toimitilat mahdollistavat olemassa olevissa tiloissa sijaitsevien lääkäriasemien laajentamisen. VE1: KUVA 18. VALINNAN POHJAKSI ESITETTÄVÄ VE 1, NÄKYMÄ IDÄSTÄ Ensimmäisessä vaihtoehdossa on suunniteltu yhden kerroksen korotus. Varastokadun puolella korotuksella on jatkettu julkisivua naapurin räystäskorkeuteen
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 17 VE 2: KUVA 19. VALINNAN POHJAKSI ESITETTÄVÄ VE 2, NÄKYMÄ IDÄSTÄ Vaihtoehto kahdessa korotus on puoliksi yksikerroksinen ja puoliksi kaksikerroksinen. Kahden kerroksen korotusosa sijaitsee naapurirakennuksen seinää vasten. Korotus madaltuu kohti Koljonniemenkatua. Valinnan pohjana olevien vaihtoehtojen autopaikoitukset ja vaihtoehtojen vaikutukset ilmenevät kohdasta 4.5.1 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot / Autopaikoitus: ja Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutukset: 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kohdan 5 tekstit kirjoitetaan kaavaehdotuksen pohjaksi valitusta vaihtoehdosta. 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
VARASTOKATU 3-5, 1-37-1 JA -2 18 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Kuopiossa 6.8.2015 Martti Lätti asemakaavapäällikkö Jussi Partanen kaavoitusteknikko
ASEMAKAAVAN MUUTOS / VARASTOKATU 3-5 (1-37-1 JA -2) Kooste vireilletulovaiheessa mielipiteistä: 1) Asun satamakatu 9:ssä ja eilen oli ilmoitustaululle tullut kopio osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastustusta näyttää aiheuttavan tuo suunnitelma pysäköintilaitoksen toteuttamisesta. Se ei varmasti tule sinullekaan yllätyksenä. Nykyisen kaavan määräyksethän sallivat jopa polttoaineenjakelu- ja moottoriajoneuvojen huoltotilojen rakentamisen. Itse luulisin että muutettavassa asemakaavassa ei enää ainakaan tuollaista sallita. Mutta sehän se kiinnostaa, että onko alueelle tarkoitus rakentaa pysäköintitalo ja jos on, niin miten se sijoitettaisiin alueelle. Ainakin jos se tulisi poikittain järvimaisemaan, niin kyllä siitä moni mielensä pahoittaa. Jotta osaisin muodostaa kantani, niin täytyy tietää asiasta enemmän. Kaavaluonnos tulee aikanaan esille, mutta uteliaisuuttani tietysti haluaisin ennakkotietoja jos mahdollista. 2) Vastustan em. rantaan sijoittuvalle puistoalueelle kaavailtua autopaikkarakennusten, polttoainejakelu-, moottoriajoneuvojen huoltotilojen sekä autojen pysäköintipaikkojen rakentamista mahdollistavaa asemakaavaa sekä rakentamista. Perusteena esitän, että puisto- ja järvilähinäkymä omistamani huoneistosta muuttuu oleellisesti. Myös alueen kaukonäkymä muuttuu puisto-, lähivirkistys- ja kävelyalueen osalta huonommaksi. Hankkiessani osakehuoneiston Satamakatu 7 B:stä (As.oy Pihlajanmarja) vuonna 1988 minulle ei kerrottu sanallakaan kyseisen alueen asemakaavasta, joka antaisi mahdollisuuden emo rakennustöihin. Halusin asunnon nimenomaan puistoalueen vierestä. Asuntoni myyntiarvo tulee myös vähenemään, mikäli kyseinen asemakaava toteutetaan. 3) Vastustamme otsikossa mainitulle alueelle sijoittuvalle puistoalueelle kaavailtua autopaikkarakennusten, polttoainejakelu-, moottoriajoneuvojen huoltotilojen sekä autojen pysäköintipaikkojen rakentamista mahdollistavaa asemakaavaa sekä rakentamista. Lenkkeilemme päivittäin kyseisellä alueella. Havaintojemme mukaan edes jo olemassa olevat pysäköintialueet eivät ole täysimittaisesti käytössä, vaan valtaosa pysäköintipaikoista on tyhjillään. Esimerkiksi tenniskenttien ja rannan välinen pysäköintialue on ilman minkäänlaista käyttöä suurimman osan päivästä. Perusteena esitämme myös, että Kuopion poikkeuksellinen ranta-alue alkaen Maljalahdesta ja päättyen Väinölänniemen kautta Kuopionlahdelle ja Haapaniemelle - on arvokas ja kaikille kaupunkilaisille avoin virkistyskohde. Se pitää ehdottomasti suojella enemmältä rakentamiselta. Myös alueen kaukonäkymä muuttuu puisto alueen ja kävelyalueen osalta huonommaksi, mikäli siihen annetaan mahdollisuus rakentaa. 4) Kirkkokadun ja Hallituskadun välinen ranta-alue pitää joko säilyttää nykyisellään, tai mikä vielä parempi, nykyisen pysäköintialueenkin voisi muuttaa puistomaiseksi alueeksi kukkaistutuksineen. Kirkko- ja Satamakadulla sijaitsevat asuinkerrostalot, jotka Lujabetoni rakensi 1980-luvun lopulla, muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ja on suunniteltu nerokkaasti niin, että pienimmistäkin asunnoista avautuu esteetön näkymä Kallavedelle, aina Säyneensaloon saakka.
Ehdotus pysäköintilaitoksesta on järkyttänyt talojen asukkaat, osan varmasti sanattomiksi. Tieto hankkeesta on saavuttanut asukkaita huonosti. Ikääntyneillä ei välttämättä ole edes käytössään internetiä. Lehti-ilmoitus oli kuulema ollut todella pieni ja huomaamaton. Vaikeaselkoinenkin on teksti. Mitä esimerkiksi tarkoittaa "Varastokadun liittäminen korttelialueeseen"? Jos pysäköintilaitos rakennettaisiin, lähi- ja kaukonäkymät tärveltyisivät. Kaikenlainen rakentaminen alueelle huonontaa maisemaa. Vastustan Kirkkokadun ja Hallituskadun välisen ranta-alueen muuttamista pysäköintilaitokseksi. Eivätkä ainoastaan lähitalojen asukkaat, vaan muutkin kuntalaiset ja vierailijat, nauttivat ja virkistyvät kauniin ranta-alueen tarjoamista esteettisistä elämyksistä. 5) Rakennusten korottaminen peittää ympärillä olevien jo rakennettujen asuin kerrostalojen osalta näkymän Kallavedelle. Samoin rakennusten korottamiset muuttavat kaupunkinäkymää Kallavedeltä kaupunkiin päin. Rakennusten nykyinen korkeus on sopusoinnussa rantaviivassa pohjoiseen päin olevien rakennusten kanssa. Jos rakennuksia korotetaan, niin se rikkoo satamaalueen sopusointuisen kattolinjanäkymän järveltä päin. Kirkkokadun ja Hallituskadun välissä oleva ranta-alue on nykyisessä asemakaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alueella on 46 autopaikan pysäköintialue, joka on kuitenkin ympäröity pensailla. Kyseinen ranta-alue on Sataman ja Väinölänniemen tyven alueen asukkaiden keskeistä ulkoilu- ja virkistysaluetta. Alueella asuu paljon eläkeikäisiä, liikuntakyvyiltään jo heikentyneitä asukkaita, joiden päivittäinen ulkoliikunta keskittyy Satama-alueen ja Väinölänniemen tyvessä olevan hotellin väliselle ranta-alueelle. Ei ole näiden asukkaiden edun mukaista, että alueelle rakennetaan vehreän ranta-alueen rikkova pysäköintirakennus. Satama-alueen jälkeen vehreä rantanäkymä Kallavedeltä kaupunkiin päin alkaa nimenomaan Kirkkokadun kohdalta Väinölänniemelle päin. Alue vastaanottaa kesäisin myös veneillä ja laivoilla kaupunkiin tulevia turisteja. Vehreää näkymää ei pitäisi mennä enää rikkomaan lisärakennuksilla alueelle. Pysäköintirakennus tulisi myös peittämään Kallavesinäkymän merkittävästä osasta pysäköintialueen kohdalla olevien asuinrakennusten huoneistoista. Myös korkeammalla kerroksissa olevilla huoneistoilla vehreän ranta-alueen sijaan näkymäksi tulisi pysäköintirakennus. Kallavesinäkymän peittäminen tai vehreän ranta-alueen näkymän muuttaminen kolkoksi pysäköintirakennukseksi on kohtuuton asumisviihtyisyyteen vaikuttava haitta asukkaille, joka heijastuu myös taloudellisena vahinkona alueen huoneistojen omistajille. Kaupunkisuunnittelussa on aina otettava huomioon myös autot. Kiinteistöjen suunnittelussa lähtökohtana on kuitenkin aina ollut se, että kiinteistöjen tehokkuus tulee mitoittaa niin, että kiinteistö pystyy vastaanottamaan autot omalla tontillaan. Millä oikeudella nyt yksi kaupungin arvokkaimmista lähivirkistysalueista pitäisi luovuttaa autojen käyttöön? Edellä lueteltuihin perusteluihin nojaten vastustamme muutosalueen rakennusten korottamista ja pysäköintirakennuksen rakentamista pysäköintialueelle. Toivomme jo tässä suunnitteluvaiheessa kaupungin luopuvan pysäköintirakennuksen teosta ja edellyttävän kiinteistöjä suunnittelemaan rakennustensa kehittämisen niin, että rakennuksia ei lähdetä korottamaan. Lisäksi autopaikat kiinteistöjen tulee sijoittaa omille tonteilleen, kuten viereisessä Vanhan Myllyn saneerauksessa tehdään. Edellytämme myös, että kaikki asemakaavamuutoksia koskeva aineisto lähetetään aina asiointiosoitteeseemme. Pidätämme samalla oikeuden itsellemme antaa lausuntoja jatkossa suunnittelun edetessä.
6) Alueella on niin uutta kuin vanhaa rakennuskantaa. Ympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä on huomioitava nykyiset olemassa olevat rakennukset ja niiden osakkaat ja asukkaat. Ei ole tarkoituksen mukaista tuoda pysäköintitaloa puisto- ja virkistyskäyttöön tarkoitetulle alueelle. Lisäksi alueen taloyhtiöiden osakkaat ovat ostaneet asuntonsa siinä uskossa, että alueen puistomaisuus ja yhtenäinen ilme säilyy. Emme voi hyväksyä muutosta joka heijastuu myös taloudellisena vahinkona alueen huoneistojen omistajille. Eihän uudella maljalahden alueellakaan autopaikkoja sijoiteta rakennusten ja rannan väliin. Näillä perusteilla vastustamme pysäköintitalon rakentamista ja muutosalueen rakennusten korottamista. Muu lisärakentaminen pitää painottaa siten, että se kunnioittaa jo rakennettuja kiinteistöjä, eikä tuota niille lisärasitteita autopaikkojen ja maisemallisten asioiden osalta. Toivomme jo tässä suunnitteluvaiheessa kaupungin luopuvan pysäköintirakennuksen teosta ja edellyttävän kiinteistöjä suunnittelemaan rakennustensa kehittämisen niin, että rakennuksia ei lähdetä korottamaan. Lisäksi autopaikat kiinteistöjen tulee sijoittaa omille tonteilleen, kuten viereisessä Vanhan Myllyn saneerauksessa tehdään. Edellytämme myös, että kaikki asemakaavamuutoksia koskeva aineisto lähetetään aina asiointiosoitteeseemme. Pidätämme samalla oikeuden itsellemme antaa lausuntoja jatkossa suunnittelun edetessä.
ASEMAKAAVAN MUUTOS / VARASTOKATU 3-5, VÄINÖLÄNNIEMI 1-37-1 JA -2 VALMISTELUVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET 1.7.2015 LIITE 2 VARASTOKATU 3-5, VÄINÖLÄNNIEMI 1-37-1 JA -2 KOOSTE / VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Valmisteluvaiheen aineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 18.3.2015 ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 23.3. 22.4.2015. Valmisteluaineistoa esiteltiin yhteistyötahoille 20.3.2015. Tiedonanto kaavatyön valmistelusta lähetettiin naapurikiinteistöille ja yhdistyksille 19.3.2015. Lausunnon aineistosta antoivat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä ja ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Valmisteluaineistosta saatiin yksi mielipide. Valmisteluaineistoon sisältyneet vaihtoehdot, joista lausunnot on annettu: VE 1 VE 2 VE 3 SISÄLLYSLUETTELO: Saija ja Martti Roine 16.4.2015:... 2 Kulttuurihistoriallisen museon lausunto 7.6.2010:... 3 ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausunto 22.4.2015:... 3 Laajennetun kaupunkikuvatyöryhmän lausunto 7.5.2015:... 5 1
ASEMAKAAVAN MUUTOS / VARASTOKATU 3-5, VÄINÖLÄNNIEMI 1-37-1 JA -2 VALMISTELUVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Saija ja Martti Roine 16.4.2015: Olemme vastustaneet (lähettämämme kirje 29.9.2014) otsikossa mainitulle alueelle sijoittuvalle puistoalueelle kaavailtua autopaikkarakennusten, polttoainejakelu-, moottoriajoneuvojen huoltotilojen sekä autojen pysäköintipaikkojen rakentamista mahdollistavaa asemakaavaa sekä rakentamista. Nyt olemme saaneet asiaa koskevan tiedotteen (19.3.2015/ kaavoitusteknikko Jussi Partanen). Tiedotteessa viitataan nähtävänä oleviin kaavasuunnitelmiin ja mielipiteiden esittämismahdollisuuteen. Kysymme ja mielipiteenämme esitämme seuraavaa: Mikä kaava alueella nyt on voimassa? Mitkä ovat nykytilanteen ja yleiskaavan mukaiset tavoitteet? Selostuksesta ei selviä, aiotaanko YA7 kaavamerkintä poistaa. Ja mitä tulee tilalle? Kaava-alue on osin Kuopion kaupungin omistuksessa. Onko kaupungilla suunnitelmia myydä tai vuokrata alue LP-alueeksi? Kaavasuunnitelmissa mainitaan, että kaava-asian yhteydessä selvitetään ja tarkennetaan myös Kirkkokadun ja Hallituskadun välisellä ranta-alueella olevan autopaikkarakennusten korttelialueen pysäköintijärjestelyjä ja aluevarausta. Vaadimme, ettei pysäköintilaitosta tai polttoaineenjakelu- tai moottoriajoneuvojen huoltorakennusta tulla sallimaan puistoalueen jatkeena järven rannalla. Vaatimuksemme perusteena on liitteenä oleva aiemmin (29.9.2014) lähettämämme asiaa koskeva kirje: Vastustamme otsikossa mainitulle alueelle sijoittuvalle puistoalueelle kaavailtua autopaikkarakennusten, polttoainejakelu-, moottoriajoneuvojen huoltotilojen sekä autojen pysäköintipaikkojen rakentamista mahdollistavaa asemakaavaa sekä rakentamista. Lenkkeilemme päivittäin kyseisellä alueella. Havaintojemme mukaan edes jo olemassa olevat pysäköintialueet eivät ole täysimittaisesti käytössä, vaan valtaosa pysäköintipaikoista on tyhjillään. Esimerkiksi tenniskenttien ja rannan välinen pysäköintialue on ilman minkäänlaista käyttöä suurimman osan päivästä. Perusteena esitämme myös, että Kuopion poikkeuksellinen ranta-alue alkaen Maljalahdesta ja päättyen Väinölänniemen kautta Kuopionlahdelle ja Haapaniemelle - on arvokas ja kaikille kaupunkilaisille avoin virkistyskohde. Se pitää ehdottomasti suojella enemmältä rakentamiselta. 2
ASEMAKAAVAN MUUTOS / VARASTOKATU 3-5, VÄINÖLÄNNIEMI 1-37-1 JA -2 VALMISTELUVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Myös alueen kaukonäkymä muuttuu puisto alueen ja kävelyalueen osalta huonommaksi, mikäli siihen annetaan mahdollisuus rakentaa. Kulttuurihistoriallisen museon lausunto 7.6.2010: Kaava-alueeseen sisältyy kaksi vierekkäistä rantarakennusta. Osoitteessa Varastokatu 3 (Kirkkokatu 1, 1-37-2) on vuonna 1950 valmistunut, alkujaan Osuustukkukauppa r.l:n varasto- ja konttorirakennus, jonka suunnittelivat arkkitehdit Georg Jägerroos ja Niilo Pulkka. Osoitteessa Varastokatu 5 (1-37-1) sijaitsee vuonna 1940 valmistunut, alkujaan Keskon (Oy Savo-Karjalan Tukkuliikkeen) toimitalo, jonka suunnitteli arkkitehti Pekka Saarema. Tästä talosta on tehty kaavoitukseen liittyen rakennushistoriaselvitys. Kaava-alueen rakennukset ovat eteläisin osa Kuopion satama-alueen rakennuksia. Ne sisältyvät valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kuopion satama-alue. Korttelin pohjoispuolella on entinen SOK:n varasto- ja konttorirakennuskokonaisuus ja länsipuolella sijaitsee entinen Raninin mylly. Asemakaavan tavoitteena on Varastokatu 5 rakennuksen muuttaminen osin asuinkäyttöön sekä selvittää sen korottamista. Molemmat rakennukset ovat yleiskaavan suojelukohteita (sr-2), ja ne on tarkoitus osoittaa nyt sopivalla asemakaavallisella suojelumerkinnällä. Valmisteluaineistossa on esitetty Varastokatu 5 rakennuksen korottamisesta kolme vaihtoehtoa: Yhden kerroksen korotus (vaihtoehto 1), osittain yhden ja osittain kahden kerroksen korotus (vaihtoehto 2) sekä kokonaisuudessaan kahden kerroksen korotus (vaihtoehto 3). Vaihtoehto 3 on kaupunkikuvalliselta kannalta aivan liian korkea. Rakennus nousisi naapuritaloa (Varastokatu 3) - nyt sataman rantarivin korkeinta taloa - korkeammaksi. Samalla näkymä järveltä Raninin myllylle peittyisi lähes kokonaan. Vaihtoehdon 2 ongelmat ovat hyvin pitkälti samat, vaikka näkyvyys Ranin mylly ei peittyisi yhtä voimakkaasta. Vaihtoehdon 2 erityisongelmana voidaan kuitenkin pitää osittaisten korottamisten aiheuttamaa julki sivujen sekavuutta. Vaihtoehtoa 1 voidaan pitää ainoana mahdollisena, jos korottavaan ratkaisuun päädytään. Kaupunkikuvallisen muutoksen pitämiseksi maltillisissa rajoissa edellyttää tämäkin vaihtoehto huolellista jatkosuunnittelua. Laajemman kaupunkikuvan lisäksi on myös huomioitava, että kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojelurakennus. Esitetty korotuskerroksen toteuttaminen, rannan puolelta hieman ja pohjoispäädystä voimakkaasti -sisennetysti, on ehdottoman tarpeellista. ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausunto 22.4.2015: Kaavamuutoksen lähtökohdat 3
ASEMAKAAVAN MUUTOS / VARASTOKATU 3-5, VÄINÖLÄNNIEMI 1-37-1 JA -2 VALMISTELUVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Kaavamuutoksen lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, sillä alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kuopion satama-alue (RKY-kohde). Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta ja rakennussuojelualuetta. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittävien kulttuuriarvojen ja ominaispiirteiden säilyminen. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa alue on merkitty asuntoalueeksi sekä palvelujen ja hallinnon alueeksi. Korttelissa olevat rakennukset on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Korttelien eteläpuolinen ranta on puistoaluetta ja rantaa pitkin on osoitettu ulkoilureitti. Alueen asemakaavat ovat vanhentuneita. Ne eivät ota huomioon esim. alueen suojeluarvoja. Kaavat ovat vuosilta 1938, 1948, 1976 ja 1986. Kaavamuutokselle asetetut tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteeksi on esitetty, että tutkitaan tontin 37-1 (Varastokatu 5) rakennuksen korottamismahdollisuus ja käyttötarkoituksen muuttaminen varasto- ja konttorikorttelialueesta asuin- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ottaen huomioon alueen suojeluarvot. Samalla saatetaan tontin 37-2 (Varastokatu 3) osalta asemakaava vastaamaan suojelutavoitteita. Lisäksi kaavatyössä tutkitaan Varastokadun liittämistä korttelialueeseen. Kaavatyön yhteydessä ranta-alueen vanhentunut asemakaava saatetaan tarpeettoman venevalkama-aluevarauksen ja pysäköintilaitoksen osalta vastamaan nykytilannetta sekä yleiskaavan mukaisia tavoitteita. Valmisteluvaiheen esitetyt vaihtoehdot Tontin 37-1 osalta on esitetty kolme vaihtoehtoa: olevan rakennuksen korottaminen Ve1 yhdellä kerroksella, Ve 2 osin yhdellä ja osin kahdella kerroksella ja Ve 3 kahdella kerroksella. Autopaikkojen lisätarve on 4, 8 tai 10. Tontin 37-2 osalta kaavaratkaisusta todetaan, että oleva rakennus merkitään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr). Tontin käyttötarkoitus määritellään nykytilanteen mukaisesti liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (KY). Autopaikkoja osoitetaan suojelulle rakennukselle tarkoitettujen autopaikkamääräyksien mukaisesti. Asiakirjoista ei ilmene, onko Varastokadun liittämistä tontteihin tutkittu. Myöskään ei ilmene, minkälaisia kaavamerkintöjä korttelin eteläpuolisille pysäköinti- ja puistoalueille esitetään. ELY-keskus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Satama-alueen kortteleissa 35, 36 ja 37 on ollut alkuaan kaupan tukkuvarastoja. Näitä SOK:n, Keskon ja OTK:n omistamien varastorakennusten julkisivut ovat muodostaneet yhtenäisen valkoista funktionalismia edustavan julkisivun Satamapuistoon ja Kallavedelle päin. Tästä yhtenäisestä vuoden 1940 molemmin puolin rakennettujen rakennusten tyyliä on rikottu jo kahdessa korttelissa yhden kerroksen korotuksen vuoksi. Korttelissa 36 rakennus on muutettu asuinkäyttöön ja korotettu yhdellä kerroksella. Korttelin 37 Kirkkokadun puoleinen osa (tontti 2) on muutettu toimistokäyttöön ja korotettu (5+1) 1990-luvulla. Molemmissa kohteissa rakennusten funk- 4
ASEMAKAAVAN MUUTOS / VARASTOKATU 3-5, VÄINÖLÄNNIEMI 1-37-1 JA -2 VALMISTELUVAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET tionalistinen tyyli on osin kadonnut. ELY-keskus katsoo, että esitettyjen vaihtoehtojen julkisivukuvien perusteella parhaiten ympäristön soveltuva rakennuksen korotus on Ve1 eli yksi sisennetty kerros. Kaavaratkaisun maisema- ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia tulee tarkastella mm. rantaraitilta ja Kallavedeltä sekä Raninin Myllyn kortteliin. Myös, mitkä ovat korotusvaihtoehtojen ja julkisivumuutosten vaikutukset alueen ja rakennusten kulttuurihistoriallisiin arvoihin, tulee selvittää. Kaavakartalta tulee käydä ilmi, että alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja rakennukset on osoitettava riittävin suojelumerkinnöin. Laadittu rakennushistoriaselvitys tontin 37-1 osalta pyydetään toimittamaan ELYkeskukselle. Ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot osallisten joukkoon on syytä lisätä Pohjois-Savon perinnepoliittinen yhdistys r.y. Laajennetun kaupunkikuvatyöryhmän lausunto 7.5.2015: Työryhmä suosittelee jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoa 1 (yksi kerros lisää). Mikäli kattoterassit katetaan, niiden tulee olla lasikatteisia ja terassin etäisyydessä ulkoseinälinjasta on otettavahuomioon katteelta putoava lumi. Porrashuoneen ylimmän kerroksen ulkoseinä tulee olla lasia. 5