LAMMINPÄÄ-2090-5, LINTUVIIDANKATU 5, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄYS ULLAKKORAKENTAMISTA VARTEN, KAAVA NRO 8326 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä kesäkuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8326. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Lamminpään kaupunginosassa Lintuviidankadulla noin 7 km kaupungin keskustasta länteen. Suunnittelualueen tontin lähiympäristössä on pääasiassa 1970-1990- luvuilla rakennettuja tiilipintaisia pientaloja sekä rivitaloja. Rakennusten kerrosluku vaihtelee Ι-ΙΙ kerrokseen sekä maanpäällisen kellarikerroksen ja Ι kerroksen yhdistelmään. Suunnittelualueen tontti nro 2090-5 on pinta-alaltaan 833 m 2. Tonttijako (tunnus 3396) on vahvistettu 20.3.1972 ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 4.10.1972. Tontilla sijaitsee vuonna 1978 valmistunut, Ι-kerroksisesta ΙΙ-kerroksiseksi 2000-luvulla korotettu asuinrakennus, jonka kerrosala on 199 k-m 2. Rakennus on julkisivultaan kellertävää tiiltä ja yläosastaan vaaleaksi maalattua puuta. Rakennus on alun perin rakennettu tasakattoiseksi, mutta se on myöhemmin muutettu satulakattoiseksi. Piha-alue on hoidettua. Kaavan tavoitteet Tontin nro 2090-5 asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin omistaja. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on hakea tontille lisää rakennusoikeutta muuttamalla olemassa oleva ullakkotila asuinhuoneiksi. Nykyinen rakennusoikeus on 200 k-m 2. Haetaan lisäystä noin 70 k-m 2. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille 7.5.2009, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 8.5. - 29.5.2009 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi kommenttia, joissa ei ollut huomauttamista. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianosaisilta hallintokunnilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijälle. Luonnoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa, joissa ei ollut huomauttamista.
Asemakaava Suunnittelualue osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Tontille nro 2090-5 osoitetaan rakennusoikeutta 270 k-m² :ä, mikä vastaa tehokkuuslukua 0.32. Suunnittelualueella korkein sallittu kerrosluku on ΙΙ. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Lamminpään kaupunginosan korttelin nro 2090 tonttia nro 5. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Marjut Lund. Dnro: TRE: 2779/10.02.01/2009 Kirjauspäivämäärä: 19.3.2009 Verkkonumero: 4019907 Vireille tulo: 7.5.2009 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 7 km luoteeseen kaupungin keskustasta, Lamminpään kaupunginosassa, osoitteessa Lintuviidankatu 5. Kaavan nimi ja tarkoitus Lamminpää-2090-5, Lintuviidankatu 5, Rakennusoikeuden lisäys ullakkorakentamista varten, kaava nro 8326. 1.1 Asiakirjat - Asemakaavan muutoshakemus 19.12.2008 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2009 - Asemakaavan selostus 1.6.2009 - Asemakaavakartta 1.6.2009, ja poistettava asemakaava - Havainnepiirros 1.6.2009
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Ennen liittämistä Tampereen kaupunkiin vuonna 1937 Lamminpään kaupunginosa kuului Harjun jakokuntaan, jonka asutus sai alkunsa 1200-luvulla. Lamminpään alueen vilkkainta rakentamisaikaa olivat vuodet 1925-1928, jolloin asuintaloja rakennettiin nykyisen hautausmaan ja Pohjanmaantien väliselle alueelle. Lintuviidankadulle alue laajentui 1960-luvun lopulla. Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee Myllypuronkatu, ja puolen kilometrin päässä sijaitsee Lamminpään hautausmaa. Suunnittelualueen tontin lähiympäristössä on pääasiassa 1970-1990- luvuilla rakennettuja tiilipintaisia pientaloja sekä rivitaloja. Rakennusten kerrosluku vaihtelee Ι-ΙΙ kerrokseen sekä maanpäällisen kellarikerroksen ja Ι kerroksen yhdistelmään. 2.1.2 Luonnonympäristö Tontin nro 2090-5 alue on hoidettua piha-aluetta ja maastoltaan tasaista. Maaperä tontilla on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan moreenia. Tontti rajautuu itäpuolella puistoalueeseen. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen pohjoispuolella on vuonna 1977 rakennettu tiilipintainen kaksikerroksinen omakotitalo. Eteläpuolella sijaitsee myöskin 1970-luvulla rakennettu tiilipintainen omakotitalo, jossa on maanpäällinen kellarikerros ja sen yläpuolella yksi kerros. Kummatkin naapurit ovat satulakattoisia, mutta naapurustossa sijaitsee myös muutamia tasakattoisia asuinrakennuksia. Lintuviidankadun itäpuolella on vuonna 1970 rakennettuja betonipintaisia ja yksikerroksisia rivitaloja. Suunnittelualueen tontti nro 2090-5 on pinta-alaltaan 833 m 2. Tonttijako (tunnus 3396) on vahvistettu 20.3.1972 ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 4.10.1972. Tontilla sijaitsee vuonna 1978 valmistunut, Ι-kerroksisesta ΙΙ-kerroksiseksi 2000-luvulla korotettu asuinrakennus, jonka kerrosala on 199 k-m 2. Rakennuksen julkisivu on alaosasta kellertävää tiiltä ja yläosasta vaaleaksi maalattua puuta. Rakennus on alun perin rakennettu tasakattoiseksi, mutta se on myöhemmin muutettu satulakattoiseksi. Autosuoja on erillisenä siipenä asuinrakennuksen yhteydessä. 2.1.4 Maanomistus Tontin nro 2090-5 omistaa Veikko Palmroth.
2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.2 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Sen mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), jonne voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. 2.2.1.3 Asemakaava Kaava-alueen tontilla nro 2090-5 on voimassa 3.2.1972 vahvistettu asemakaava nro 3627. Sen mukaan alue on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta. Asemakaavassa tontille nro 2090-5 on osoitettu 200 neliömetriä varsinaista kerrosalaa. Sallittu kerrosluku on ΙΙ. Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajaan ollessa pienempi kuin neljä metriä ei kyseessä olevan tontin rajalle päin olevaan seinään saa tehdä asuinhuoneen ikkunoita. 2.2.1.4 Tonttijako Kaava-alueella on voimassa 20.3.1972 vahvistettu tonttijako (tunnus 3396). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 4.10.1972. 2.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna 2009. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on hakea tontille lisää rakennusoikeutta muuttamalla olemassa oleva ullakkotila asuinhuoneiksi. Nykyinen rakennusoikeus on 200 k-m 2. Haetaan lisäystä noin 70 k-m 2. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Lamminpään- Tohlopin oky, Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön laatija) viranomaisyksikköineen, Kiinteistötoimi, Viranomaispalvelut, Aluepelastuslaitos, Kaupungin liikelaitokset, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan maakuntamuseo ja muut ilmoituksensa mukaan.
3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 19.2.2009. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 7.5.2009 ja asetettiin nähtäville 8.5. - 29.5.2009 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa 3.3.1 mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi kommenttia, joissa ei ollut huomauttamista. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianosaisilta hallintokunnilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijälle. Luonnoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa, joissa ei ollut huomauttamista. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on hakea tontille lisää rakennusoikeutta muuttamalla olemassa oleva ullakkotila asuinhuoneiksi. Nykyinen rakennusoikeus on 200 k-m 2. Haetaan lisäystä noin 70 k-m 2. 3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Tontille nro 2200-21 osoitetaan rakennusoikeutta 270 k-m², mikä vastaa tehokkuuslukua 0.32. Rakennusoikeuden määrä kasvaa 70 k-m². Suunnittelualueella korkein sallittu kerrosluku on ΙΙ. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Hakijan hakemuksen mukainen tavoite ullakkotilan muuttamisesta asuinhuoneiksi ei kuitenkaan ole mahdollista
2,4 metrin huonekorkeuden alittuessa ja pääikkunoiden suuntautuessa alle 8 metrin päässä olevaan naapurirakennukseen. 4.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu olemassaolevan rakennuksen toisen kerroksen sisätiloihin, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 4.3.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos. Rakennus on jo aiemmin korotettu yksikerroksisesta kaksikerroksiseksi ja tasakatto muutettu satulakatoksi, joten rakennusoikeuden lisääminen ei vaikuta Suoniemenkadun tai Tohlopinkadun yleisilmeeseen. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.