ORIMATTILAN KAUPUNKI 19.6.2017 Kaupunginhallitus Valiokunnat TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2018 2020 LAADINTAOHJEET
1 Talousarvion laadinta vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman laadinta vuosille 2019 2020 on alkamassa. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 13.6.2016 hyväksynyt Talouden hoidon keskeiset periaatteet, joissa on 22 keskeistä kohtaa, jotka tähtäävät saavutetun talouden tasapainon säilyttämiseen. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden tuloksen, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Korjausinvestointien nettomäärä on sidottu poistojen määrään ja uusinvestoinnit käsitellään tämän lisäksi. Henkilöstöesitykset tehdään koko suunnittelukaudelle, jolloin näistä esityksistä saadaan henkilöstösuunnitelman suuntaviivat. Esityksissä pyydetään ottamaan huomioon, että verorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) vähentyminen aiheuttaa sen, että henkilöstömäärän kasvua ei voi olla kuin selkeästi perustellusta syystä paitsi silloin, kun rahoitus siihen tulee joko ulkopuolelta tai rakenteellisella muutoksella (esim. ostopalveluita vähentämällä). Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kommentit tulee ottaa huomioon tavoitteiden asettamisessa. Strategian valmistelu alkaa kesän jälkeen; uusia strategialinjauksia tulee ottaa valmistelussa huomioon siinä määrin kuin se on mahdollista aikataulujen puitteissa. Valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen tämän vuoden kasvuksi ennakoidaan 1,2 prosenttia. Työttömyysasteen ennakoidaan laskevan 8,5 prosenttiin, joka johtuu talouden hienoisesta piristymisestä. Väestörakenteen muutosten vaikutuksesta työllisyysasteen ennakoidaan tulevina vuosina kehittyvän myönteiseen suuntaa. Haasteena on kuitenkin työvoiman saatavuus niille aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta. Inflaation ennakoidaan olevan 1,2 prosenttia. Vuoden 2018 osalta kasvuennuste on 1 prosentti, työttömyysaste 8,1 prosenttia ja inflaatio 1,3 prosenttia. Aikaisempien vuosien hyvien tulosten vuoksi Orimattilan kaupungilla on taseessa vuoden 2017 alussa 9.87 milj. euron kirjanpidollinen ylijäämä. Valtionosuusleikkaukset aiheuttavat tulopohjan kaventumista, joka saadaan kompensoitua verotulojen kehityksellä. Menojen kasvua ei näin ollen pitäisi tulla. Tuloksen pitäminen positiivisena edellyttää sekä tulo- että menoarvioissa pysymistä. Terveydenhuollon menoissa on ensihoidon ja erikoissairaanhoidon kohdalla kasvupaineita. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän osalta budjettineuvottelut eivät vielä ole alkaneet. Myös pitkäaikaistyöttömyyden hoidon kustannuksissa on kasvupaineita. Peruspäivärahaosuuden kasvu aiheutuu osin työttömyyden lisääntymisestä ja osin työttömyysjaksojen pidentymisestä. Peruspäivärahan kustannusosuutta on siirretty muutaman vuoden kuluessa huomattavassa määrin kuntien vastuulle. Kunta-alan työehtosopimukset päättyvät tammikuun 2018 lopussa. Palkankorotusvarauksiin ennakoidaan tarvittavan 1,1 prosenttia sekä sen lisäksi paikalliseen palkkausjärjestelmän kehittämiseen 0,4 prosenttia (henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi). Vuoden 2018 tulopohja on kaventuva; valtionosuusleikkaukset sekä valtion ja kuntien työnjaon muutokset vaikuttavat valtionrahoitukseen koko suunnittelukaudella. Vuoden 2018 osalta peruspalveluiden valtionosuudet leikkautuvat koko maan tasolla indeksikorotusten jäädyttämisen vaikutuksesta 56 milj, indeksisidonnaisten menojen lisäleikkauksen vaikutuksesta 75 milj, ja Kiky-sopimuksen vaikutuksesta 389 milj. euroa. Sote ja maakuntauudistuksen suunniteltu voimaantulo vuoden 2019 aiheuttaa talousarviossa euromääräisesti suuren muutoksen; yli puolet kustannuksista poistuu maakuntaan, mutta myös tulopohja kaventuu samassa suhteessa.
2 YLEISET PERIAATTEET 1. Käyttötalousmenojen raami on tiukka vuodelle 2018 verorahoituksen menojen kasvua pienemmästä kasvusta johtuen. Verotulojen ennakoidaan kasvavan n. 0,5 milj. euroa vuoden 2017 tasosta vuonna 2018, mutta valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset syövät kokonaiskasvun. 2. Annetusta raamista poikkeaminen on perusteltava tulosaluekohtaisesti tuloslaskelmatasolla; ei siis riitä, että tehtäväalueelle tarvitaan esim. 10 000 euroa lisää johtuen kysynnän kasvusta. Perusteluissa pyydetään selvittämään myös suoritemäärien avulla volyymien muutokset niissä toiminnoissa, missä sellaisia on. Myös volyymin vähentyminen on selvitettävä sekä palvelutuotannossa tapahtuneet/tapahtuvat rakenteelliset muutokset. 3. Valiokuntien tulee noudattaa talouden hoidon keskeisiä periaatteita. Menojen säästökohteita on etsittävä sisäisillä kehittämishankkeilla sekä osallistumalla seudullisiin kehittämishankkeisiin silloin, kun se on perusteltua. Kunta- ja seutuyhteistyön mahdollisuudet tulee selvittää etsittäessä taloudellisempia toimintamuotoja ja kuntalaisten kannalta joustavia ja laadukkaita palveluja. Säästökohteet ja tuottavuuden kasvua tukevat toimenpiteet tulee esittää talousarvioehdotuksessa. 4. Valiokuntien tulee talousarvioesityksiä laadittaessa asettaa strategian mukaisia painopistealueita vuoden 2018 toiminnassa siinä määrin, kun se aikataulullisesti on mahdollista, asettaa palvelutuotantonsa tärkeysjärjestykseen ja siirtää resursseja muusta palvelutuotannosta painopistealueille. 5. Investointiohjelmaan voidaan ottaa vain hankkeet, joiden tarpeellisuus on vahvasti perusteltu ja jotka lähinnä ylläpitävät kaupungin infrastruktuurin kuntoa tai tuovat käyttötalouteen selkeästi säästöjä. Investointien toteuttamista joudutaan rahoittamaan osin velkarahoituksella. Investointiohjelman kustannustasot tulee päivittää myös suunnitelmavuosien osalta sekä pyrkiä kartoittamaan tarpeet mahdollisimman tarkkaan. Tavoitteena on, että investointiohjelman ulkopuolisia hankkeita ei toteuteta muutoin kuin silloin, kun se on välttämätöntä. 6. Kaupungin edustajat kuntayhtymissä velvoitetaan noudattamaan tätä ohjetta kuntayhtymien vuoden 2018 talousarvioista päätettäessä. 7. Toimialat informoivat henkilöstöään talousarvion laadintaperusteista sekä ottavat henkilöstön näkemyksiä toiminnan tehostamisesta mahdollisuuksien mukaan huomioon. Suositeltavaa on, että talousarvioesitystä valmistellaan yhteistyössä tulosyksiköiden esimiesten kanssa.
3 8. Esityksiin sisällytetään henkilöstösuunnitelma koko suunnittelukaudelle 2018 2020. Määrärahat käytetään ensisijaisesti lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon luonnollisen poistuman mahdollistamat henkilöstörakenteen muutokset sekä tehtäväkuvausten ajantasaisuus. Tehtävien vapautuessa täyttölupaa on edelleen haettava kaupunginhallitukselta lukuun ottamatta päivähoidon virkoja ja työsuhteita, jotka liittyvät ryhmien mitoituksiin. Opettajien virkojen osalta täyttöluvat haetaan talouden hoidon keskeisten periaatteiden 5 kohdan mukaisesti. 9. Sosiaalisen työllistämisen eri vaihtoehdot tulee ottaa huomioon henkilöstöresurssien suunnittelussa (palkkatuki, työkokeilut, kuntouttava työtoiminta). Työttömien aktivointitoimenpiteisiin saaminen vaikuttaa positiivisesti koko talouden hallintaan ja mahdollistaa sitä kautta liikkumavaraa budjetissa. 10. Vuonna 2016 valmistuneen FCG:n talousanalyysin johtopäätökset sekä Perlacon Oy:n esittämät näkökulmat tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan taloussuunnittelussa huomioon. Henkilöstösuunnitelmaa varten tehdään luettelo vuosien 2017 ja 2018 henkilöstöstä. Vuoden 2018 henkilöstöehdotuksista tehdään perusteltu esitys erillisellä lomakkeella. Ehdotetut henkilöstömuutokset 2018-2020 esitetään luettelona. Esityksissä tulee ottaa huomioon se, että henkilöstömäärän kasvu ei ole mahdollista tulopohjan vähenemisen vuoksi, ellei menokasvua pystytä kattamaan joko tulojen kasvulla tai menojen vähentymisellä muista tuloslaskelman menolajeista (esim. palvelujen ostosta). TALOUSARVIOESITYSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Lautakunnat esittävät valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteensa tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Kukin lautakunta esittää valtuuston hyväksyttäväksi vähintään yhden kutakin omana toimintana hoidettua tulosaluetta koskevan sitovan tavoitteen vuodelle 2018, tavoitteiden mittaamistavat sekä tavoitetason vuodelle 2018. On syytä ottaa huomioon, että yhdellä tavoitteella voi olla useampi mittari ja tavoitetaso, jolloin tavoitteesta saadaan laajemmin tulosalueen toimintaa kuvaava. Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään myös toiminnan painopistealueet vuonna 2018 sekä sitovien tavoitteiden kytkeytyminen Orimattilan strategian linjauksiin ja talouden hoidon keskeisiin periaatteisiin. Tavoitteet, toiminnan painopistealueet sekä toiminnalliset tavoitteet tehdään tulosalueittain, ja käsitellään ao. valiokunnassa. Tulosalueiden esittämistä tavoitteista valitaan vähintään yksi sitova tavoite jokaiselta tulosalueelta lautakuntatasolla valtuustolle esitettäviksi. Lomakkeella esitetään myös suoritteet ja tunnusluvut. Tarkastuslautakunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota talousarviossa asetettavien tavoitteiden mitattavuuteen, realistisuuteen ja selkeyteen, joten tavoitteita on edelleen
4 syytä tarkastella myös näistä näkökulmista. Kuntalain 110 pykälän mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Näin ollen toiminnallisten tavoitteiden pitäisi olla loogisia ja niiden pitäisi olla sidoksissa kunkin toimialan perustehtävään. Riskien hallinta otetaan mukaan taloussuunnitteluun kuluvan vuoden tapaan. Strategian ja tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä tunnistetaan ja dokumentoidaan ja todetaan hallintakeinot jo talousarvion laadinnan yhteydessä. Alla olevassa luettelossa on riskejä, joiden mahdolliseen toteutumiseen ja hallintaan on taloussuunnittelun yhteydessä otettava kantaa. Riskeissä, jotka eivät liity kaikkien toimielinten toimintaan, valmisteleva toimielin on merkitty suluissa loppuun. Ellei merkintää ole, kaikki toimielimet valmistelevat ko. riskin hallinnan omalta osaltaan (ympäristövaliokunta ja elinvoima- ja tekninen valiokunta sovitun tehtäväjaon mukaisesti; hallinto-ja talousasiat elinvoima- ja tekninen valiokunta ) 1. Rahoitusriskit muodostuu riskiksi, jos rahoituksen saatavuus vaikeutuu (KH) 2. Velkaantuminen - muodostuu riskiksi, jos velanhoitokulut nousevat hallitsemattomalle tasolle. Orimattila on vuoden 2014 lopun tilanteessa selkeästi alle valtakunnallisten keskiarvojen, ja korkokulujen hallitsemiseen on keinoja (KH) 3. Menojen hallinta muodostuu riskiksi, ellei tavoitellussa menojen kasvutasossa pysytä 4. Sote-uudistus ja sen rahoitus muodostuu riskiksi, jos päätäntävalta menetetään ja kustannukset kohdentuvat muun kuin kapitaatio- tai aiheuttamisperiaatteen mukaan (KH). 5. Toimintaympäristön muutokset - voivat muodostua riskiksi, ellei vaikutuksia pystytä arvioimaan riittävän ajoissa 6. Strategian mukainen eteneminen ja päätöksenteko voi muodostua riskiksi, jos on kyvyttömyyttä kokonaisvaltaisesti hahmotettuihin päätöksiin; seurauksena uskottavuuden ja luottamuksen puute 7. Ydintehtävien tunnistaminen muodostuu riskiksi, jos ei tunnisteta 8. Rakennusten ja yhdyskuntatekniikan kunto muodostuu riskiksi, jos investoinnit toteutuvat suunnitelmattomasti (Elinvoima- ja tekninen valiokunta). 9. Konserniyhtiöiden johdon sitoutumattomuus emon tavoitteisiin ja strategiaan muodostuu riskiksi, ellei sitoutumista ole (KH)
5 10. Avainjohtajien ja -osaajien menettäminen - voi muodostua riskiksi (tasapainotilan löytyminen muutoksen jälkeen voi kestää suhteellisen kauan) 11. Tiedonkulku muodostuu riskiksi sekä henkilöstössä että päättäjien kesken, jos ajantasainen tieto ei kulje tai jos kulkee väärässä muodossa 12. Ympäristövahingot joka kunnalla on jonkintasoinen riski - taloudellisia vaikutuksia voi syntyä; toisaalta kaikkeen ei ole mahdollista varautua (Ympäristövaliokunta) 13. Sitoutumisen puuttuminen, roolien ymmärtäminen voi muodostua riskiksi; keskeiset päättäjät, keskeiset viranhaltijat, ja keskeiset sidosryhmät 14. Yhteistyökumppanit - muodostaa riskin esim. siten, että yhteistyö loppuu. Toisaalta uusi yhteistyö uudella suunnalla voi olla mahdollisuus 15. Prosessien toimimattomuus - vastuunkantamisen puute 16. Tapaturmat, henkilöstön työmotivaation puute ja työhyvinvoinnin puute (KH, sivistys- ja hyvinvointivaliokunta, elinvoima- ja tekninen valiokunta) KÄYTTÖTALOUS Maksujen ja taksojen tarkistukset vuodelle 2018 tulee huomioida. Palkkojen tarkistusvaraus vuoden 2017 talousarviossa on 1,5 %. Mikäli prosentuaalinen kasvu on suurempi kuin 1,5 % kuluvan vuoden talousarvion summasta, ko. tulosalueen kohdalla on annettava asiasta perusteltu selvitys. Kiky-sopimukseen perustuva lomarahojen leikkaus otetaan vakinaisten osalta huomioon keskitetysti; määräaikaisten ja sijaisten kohdalla tämä tulee ottaa määrärahojen syöttövaiheessa huomioon. Luottamushenkilöiden kokouspalkkioista ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Poikkeuksena tästä ovat vuosipalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset, joista sv-maksu maksetaan. Luottamushenkilöiden palkkiomääräraha laitetaan tilikohtaan 4021 ja vuosipalkkiot ja ansionmenetyksistä ja vuosipalkkioista aiheutuvat määrärahat tilikohtaan 4001. Sosiaalivakuutusmaksut lasketaan tältä osin manuaalisesti.
6 Palkkojen sivukulut lasketaan seuraavien prosenttien mukaisesti: -sv-maksu 0,98 - työttömyysvakuutusmaksu 2,75 - Kuel maksu 17,00 - Vael-maksu 16,75 - tapaturmavakuutusmaksu 0,6 - muut 0,1 - varhemaksu korotetaan 1,0 % Eläkemenoperusteisten eläkevakuutusmaksujen vuoden 2017 tilinpäätösennusteen mukaista summaa korotetaan 1,01 % vuoden 2018 määrärahaa arvioitaessa. Muiden tuloslaskelman erät määritellään raamin rajoissa, kokonaismenot eivät kuitenkaan voi ylittää annettua toimielinkohtaista euromääräistä raamia. Raamin ylittäminen on mahdollista, jos tuloarvioita on korotettu samalla summalla. Taloussuunnittelussa käytetään elokuussa käyttöön otettavaa Raindance-Kuntamallin taloussuunnittelu -ohjelmistoa. Ohjelma on käytössä elokuun 17. päivän jälkeen asiasta tulee lisäinformaatiota talousvastaaville. Talousarvioesitykset syötetään keskitetysti toimialoilla lisäinformaatiota käytännön toimenpiteistä elokuussa. Myös sisäisiin palvelujen ja tarvikkeiden ostoihin esitetään määrärahat. Määrärahan on täsmättävä sisäisen palvelun myyjän vastaavaan tulomäärärahaan. Palvelujen osalta määrärahojen tulee perustua palvelusopimuksiin. Sisäiset erät ovat vuoden 2018 talousarviossa sitovia samojen periaatteiden mukaisesti kuin ulkoisetkin määrärahat. Valiokunnat käsittelevät alaisensa toiminnan talousarvioesitykset tulosalueittain tuloslaskelman muodossa, jossa tulee näkyä vuoden 2016 toteutuneet tiedot, vuoden 2017 talousarvio ja tilinpäätösennuste sekä määräraha vuodelle 2018. Lisäksi tulee näkyä muutosprosentit vuosien 2016 ja 2017 välillä sekä vuoden 2017 tilinpäätösennusteen ja vuoden 2018 talousarvioesityksen välillä. Valiokunta voi esittää tulosalueiden välisiä muutoksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että toisen tulosalueen sopeuttamisella voi kattaa toisen tulosalueen pakollista nousua. Tulomäärärahat on arvioitava realistisesti ja niiden tulee seurata menokehitystä varsinkin siinä tapauksessa, että menokehitystä perustellaan volyymin muutoksella. Koko suunnittelukauden henkilöstösuunnitelman esittämistä varten toimitetaan lomakepohja, jossa ilmoitetaan nykyinen henkilöstö sekä tulevat muutokset seuraavan kolmen vuoden sisällä. Henkilöstön lisäämisesitysten tulee olla perusteltuja sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. TOIMIELINKOHTAISET EUROMÄÄRÄISET RAAMIT Toimielin Menot Tulot Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus 61 922 830* 3 188 000* Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 23 800 000 2 430 800 Elinvoima- ja tekninen valiokunta 7 989 670 4 300 000 Ympäristövaliokunta 292 000 150 000
7 *Hyvinvointikuntayhtymän ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden poisjäämistä ei ole huomioitu (menoissa sekä tuloissa liikaa ei kuitenkaan vaikutusta tulokseen) Perusturvalautakunnan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä ostettavien palvelujen osuus budjetoidaan palvelusopimusneuvottelujen tuloksen mukaisesti. Tasapainottamisvaiheessa raamin pienentäminen on mahdollista, jos talousarvion tasapainottamista ei muutoin saada tehtyä. INVESTOINNIT Investointihankkeista esitykset tehdään vuosille 2018 2022. Näistä vuosien 2018 2020 hankkeet tulevat mukaan varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Vuosien 2018 2020 korjausinvestointien netto saa olla korkeintaan vuosikatteen suuruinen kutakin vuotta kohti. Poikkeuksena tästä ovat investoinnit, jotka vähentävät käyttötalousmenoja sekä maanostot ja uusinvestoinnit. Vuosien 2023 2027 korjausinvestoinneista tehdään suuntaa antava vuosittainen arvio. Investointiesityksistä on neuvoteltava elinvoima- ja teknisen toimialan kanssa (kustannusarviot, resurssit, aikataulu). Investointiesitykset toimitetaan talousarvioarvio- ja taloussuunnitteluesitysten kanssa talousjohtajalle. Talousarvioesityksen liitteeksi teknisen lautakunnan on liitettävä kustakin suunnittelukaudella 2018 2020 toteutettavaksi tai käynnistettäväksi esitettävästä rakennushankkeesta aiemmin annettujen ohjeiden mukainen hankesuunnitelma ja muusta hankinnasta selkeä ja riittävä perustelu sekä erittely hankinnan sisällöstä. Kalustohankintojen osalta pienhankintaraja on 20 000 euroa. Tätä pienemmät hankinnat kuuluvat käyttötalousosaan. Rakennusten ja alueiden rakentamishankkeet, jotka eivät pidennä kohteen käyttöikää, kuuluvat käyttötalouteen.; samoin määrällisesti pienet hankkeet (alle 50 000 euroa). AIKATAULU Lautakuntien tulosalueille jaettujen määrärahojen ja tuloarvioiden tulee olla valmiit viimeistään perjantaina 27.9.2017. Myös lomakkeiden, joilla lautakunnat esittävät sitovat toiminnalliset tavoitteensa ja suoritteensa sekä toimialaa koskevien yleisten tavoitteiden kärkitavoitteet tulee olla toimitettuna talousjohtajan sähköpostiin 27.9.2017 mennessä. KÄSITTELYAIKATAULU xx.xx. Taloustyöryhmä 2.10. Valtuusto talousarvioseminaari (esitysten esittely) 9.10. Kaupunginhallitus kannanotto kokonaisuuteen 30.10. Kaupunginhallitus, esitys veroprosenteista
8 13.11. Valtuusto, veroprosentit 20.11./27.11. Kaupunginhallitus, TA 2018 esitys valtuustolle 11.12. Kaupunginvaltuusto Lisätietoja ja lisäohjeistusta saa talousjohtajalta. Lomakkeet lähetetään toimialoille erikseen sähköpostitse. Osmo Pieski kaupunginjohtaja Päivi Suikkanen talous- ja hallintojohtaja