MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY
Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen kykyä havaita ja tulkita toisten toimintaa mielen tilojen kautta ulkoisen käyttäytymisen sijaan tarkoittaa kurkistusta päällepäin näkyvän käyttäytymisen taakse mieleen on jokaisessa ihmisessä oleva normaali kyky liittää jokin tarkoitus ihmisten käyttäytymiseen on ymmärrystä siitä, että kaikilla on oma mieli
jatkuu l tarkoittaa kykyä yrittää kuvitella, mitä toiset ajattelevat, tuntevat ja uskovat, ja kykyä antaa arvoa tälle ponnistelulle l muokkaa ymmärrystämme itsestämme ja toisista ihmisistä l on keskeinen tekijä ihmisten välisessä viestinnässä ja ihmissuhteissa l on keskeinen tekijä myös kliinisessä ymmärryksessä ja erilaisten tunne-elämän häiriöiden hoidossa
Mentalisaatio vanhemmuudessa vanhemman kyky ottaa vastaan ja käsitellä mielessään lapsen kokemusta on normaalin kehityksen edellytys kun vanhempi antaa lapsen kokemukselle arvoa, lapsi itse voi antaa arvoa omalle kokemukselleen ja tunteilleen kun vanhemmalla itsellään on kykyä mentalisaatioon, tämä viestii lapselle, että sekä positiiviset että negatiiviset tunteet on siedettävissä ja yhdistettävissä
Lapsen pitäminen mielessä mentalisaatio auttaa äitiä/isää pitämään vauvan tai lapsen ainutlaatuiset kokemukset ja tarpeet mielessään mentalisaatio kehittää myös kykyä nähdä että lapsen tunteet ja ajatukset ovat yhteydessä mutta erillisiä omista tunteista ja ajatuksista
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen voi kehittyä vain, jos lapsen mielentilaa ja kokemuksia ymmärretään ja huomioidaan riittävästi mentalisaatiokyvyn kehittyminen liittyy olennaisesti vanhemman kykyyn kokea lapsi erillisenä itsestä Mentalisaatiokyky ja kuvitteellinen leikki liittyvät toisiinsa: molemmat kehittyvät normaalisti asteittain varhaiset vuorovaikutussuhteet ovat olennainen tekijä siinä, minkälaiseksi yksilön mentalisaatiokyky kehittyy
Mentalisaatio ja käyttäytymisen ymmärtäminen pintaa syvemmältä Mentalisaatio on pyrkimystä ymmärtää sitä, minkälainen kokemus tai tunne on voinut edeltää jotakin tekoa Kun ymmärtää, miltä toisesta on tuntunut ennen tekoa, siihen suhtautua muullakin tavoin kuin oikein väärin -asteikolla. Tullaan oivallukseen, ettei mikään teko oikeasti ole älytön, vaan itse asiassa mielekäs kun sen ymmärtää tekijän kokemuksen kautta.
Miten mentalisoiva asenne eroaa eimentalisoivasta? Lapsi: Sängyn alla on mörkö, pelottaa, en mee nukkumaan! Ei-mentalisoiva aikuinen: Älä oo hölmö, ei siellä mitään mörköä ole. Nyt pää tyynyyn! Mentalisoiva aikuinen: Hmm. Sua pelottaa kamalasti ja se on kurjaa. Mörköjähän ei oikeasti ole olemassa, mutta silti voi pelottaa ihan kauheasti ja TUNTUA siltä että sängyn alla on mörkö. Mikä voisi auttaa pelotukseen? Laitetaanko yövalo päälle?
Mentalisaatiota vahvistava työskentely lapsen kanssa = reflektiivinen työote Mentalisaatiota vahvistava työskentely ei pyri ratkaisemaan ongelmia tai parantamaan häiriöitä, vaan edistämään yksilön tai perheen kykyä tehdä se itse Edellyttää työntekijältä hyvää mentalisaatiokykyä ja mentalisaatiota vahvistavaa asennetta Mallintaminen, neuvominen, ja suora puuttuminen eivät kuulu mentalisaatiota vahvistavaan työskentelyyn: tietäminen ja asiantuntijuus eivät ole olennaisia, vaan utelias ja pohtiva lähestymistapa Ei-tietämisen lähtökohta lähentää ihmisiä ja vahvistaa suhdetta! Nina Pyykkönen, MLL 22.10.14
jatkuu Jo pienet lapset hyötyvät siitä, että tunteista, aikomuksista ja käyttäytymisen vaikutuksista keskustellaan ja niitä pohditaan yhdessä Jo muutaman vuoden ikäisten lasten kanssa voi nimetä eri osapuolten tunteita ja pohtia ääneen, miltähän lapsesta itsestään esimerkiksi riitatilanteissa tuntui Nina Pyykkönen, MLL 22.10.14
Työntekijän reflektiivinen työote Reflektiivisen työotteen omaksunut työntekijä voi tukea monin tavoin lapsen mentalisaatiokyvyn kehitystä Olennaista on olla suoraan kontaktissa lapsen kanssa esim. siten, että työntekijä asettuu keskustelemaan, leikkimään tai havainnoimaan lasta Nina Pyykkönen, MLL 22.10.14
jatkuu Suoran kontaktin ottaminen lapseen on tärkeää, jotta työntekijälle syntyy ymmärrys lapsen kehitysvaiheesta ja ihmissuhteista Suoran kontaktin tarkoitus on tavoittaa ymmärrys lapsen yksilöllisestä kokemusmaailmasta Tämän ymmärryksen avulla työntekijä voi pyrkiä myös auttamaan vanhempia tukemaan lapsensa mentalisaatiokykyä
Miten reflektiivinen työote eroaa eireflektiivisestä? Tyypillinen ei-reflektiivinen tapa vastata lapsen harmin ilmaisuihin on pyrkimys saada lapsi ymmärtämään tilanne kuten aikuinen sen ymmärtää Useimmiten tämä johtaa inttämiseen ja vastakkainasetteluihin: lapsi voidaan esim. nähdä hankalana tai tahallaan kiukuttelevana Nina Pyykkönen, MLL 22.10.14
jatkuu Reflektiivinen tapa on pysähtyä pohtimaan tilannetta lapsen kokemana ja pyrkiä ymmärtämään, minkälaiset mielen sisäiset tilat ovat yhteydessä ulospäin näkyvään ilmaisuun Näin toimiessaan työntekijä voi auttaa lasta yhdistämään mielessään kiukkua herättäneen tapahtuman ja tunnetilan, ja ajattelun ja sanoittamisen avulla myös löytämään rakentavia tunteiden ilmaisun tapoja
Mentalisoiva työntekijä pyrkii näkemään lapsen/ nuoren /vanhemman/ asiakkaan/ esimiehen/ alaisen/ oppilaan/ opettajan jne. näkökulman omaa uteliaan asenteen kysyy aktiivisesti ja kertoo myös omista ajatuksistaan viittaa aktiivisesti tunteisiin ja ajatuksiin nostaa esiin mahdollisuuden pohtia toisiin ihmisiin liittyviä toiveita ja kaipausta kykenee puhumaan omista virheistään kykenee pitämään lapsen/ nuoren / vanhemman mielessään
Miksi mentalisaatio on tärkeää ihmisten kanssa työskentelyssä? auttaa etsimään toisen käyttäytymiselle vaihtoehtoisia tulkintoja - tämä vähentää ja ehkäisee viestien väärintulkintoja sekä väkivallan ja itsetuhoisuuden riskiä mahdollistaa vanhempien ymmärtävän ja lapsen kokemusmaailmaan suuntautuvan vuorovaikutuksen lapsen kanssa ja sitä kautta lapsen oman mentalisaatiokyvyn kehittymisen
jatkuu l l l l Auttaa tunnistamaan paremmin omia tunnetiloja ja niiden vaikutusta toisiin sekä säätelemään tunteita auttaa säätelemään tervettä läheisyyttä ja etäisyyttä suhteessa toisiin auttaa ymmärtämään paremmin toisten kokemuksia ja tekee maailmasta ennustettavamman, turvallisemman ja mielenkiintoisemman vähentää vaikeiden ihmissuhdetapahtumien lamaavaa ja traumatisoivaa vaikutusta
Mentalisaatiopohdintoja Miksiköhän kaveri käyttäytyi niin kummallisesti? Mitäköhän kollegan mielessä oli kun se sanoi noin? Miksiköhän äiti näyttää vihaiselta? Miksiköhän olen tänään niin ärtynyt ja tiuskin kaikille? Miksiköhäni reagoin niin voimakkaasti asiaan, joka muiden mielestä on merkityksetön? Mitenköhän toiset ihmiset kokivat minun käyttäytymiseni tuossa tilanteessa?
MENTALISAATIOMUISTILISTA 1. Joudumme aina kuvittelemaan sen, mitä toinen ajattelee emme voi tietää varmaksi. 2. Kun luulemme tietävämme mitä toinen ajattelee, menemme usein enemmän tai vähemmän metsään ja väärinymmärryksen riski kasvaa 3. Ainoa tapa tietää mitä toinen ajattelee on kysyä ja kuulla se toiselta! 4. Vinkki: pohdi aina mielessäsi 3-5 eri vaihtoehtoista syytä toisen käyttäytymiselle!
Mentalisaatio ja vapaus Mentalisaatio on suojaavaa, elämää rikastuttavaa ja vapauttavaa Mentalisaation kautta huomaa, että on muita tapoja olla tässä maailmassa Mentalisaatio vapauttaa menneisyyden kahleista vaikka minulle ei osoitettu rakkautta, olen silti rakastettava Mentalisaatio johdattaa oivallukseen, että muutos on mahdollista elämän kaikissa vaiheissa
Kirjallisuutta Laitinen I & Ollikainen S (toim). Mentalisaatio - teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö, 2017. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. Mentalisaatio ydin lasta suojaavassa työssä. Perheterapia 1/2016. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 2015; 131 (11): 1050-7. Pajulo M & Pyykkönen N, 2011. Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Kirjassa Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.). Helsinki: WSOY s. 71-94. Viinikka A (toim.), 2014. Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
KIITOS! www.psykologit.com www.mentalisaatio.fi nina.pyykkonen@elisanet.fi