Muutosta tarvitaan - tapahtuuko se itsestään? Valtio Expo 20.5.2014 Pirjo Ståhle Aalto-yliopisto
Millaiseen muutokseen pyritään? Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukokonaisuuksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön. Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Asiakkaan näkökulmasta tavoitellaan nykyistä sujuvampaa ja helpompaa asiointia sekä uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja
Muutosjohtamisen kohteita SADe-ohjelmassa Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukoko-naisuuksia kansalaisten, yritysten ja viran-omaisten käyttöön.
Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta.
Asiakkaan näkökulmasta tavoitellaan nykyistä sujuvampaa ja helpompaa asiointia sekä uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja.
Muutosjohtamisen kohteet yhteen toimivia palvelukokonaisuuksia > teknologia kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia > ihmisten sitoutuminen ja uudet toimintatavat hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta > organisaatiorakenteet ja polkuriippuvuudet uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja > demokratian syventäminen
Miten muutosta tulee johtaa / 1 Muutos on rationaalinen toimeenpanoprosessi, jota voidaan hallita täydellisesti. Määritellään toimenpiteet, vaiheet ja muutoksen vakiintumisen tavoiteaika -> luottamus suunniteltuun prosessiin ja ennustettavuuteen (esim. Carnall 2007)
Miten muutosta tulee johtaa / 2 Muutos tapahtuu pääosin ennustamattomasti ja spontaanisti. Muutoksen johtamisessa korostuvat oppimisen ja tiedon luonnin mahdollisuudet. > taustalla kompleksisuusteoriat ja itseorganisoituvien systeeminen teoriat (esim. Stacey 2010)
INPUT Muutosjohtaminen: suunnittelua JA spontaania reagointia Spontaani Suunniteltu Ennakoitu IMPACT Ennakoimaton
SADe-ohjelmassa on varauduttu tukemaan hankkeissa tuotettujen palveluiden käyttöönottoa. Tuki kohdennetaan ohjelman johtoryhmän hyväksymien yhteisten periaatteiden mukaisesti viestintään, koulutukseen ja valmennukseen sekä käyttöönottovalmiuksien varmistamiseen. On tärkeää, että palveluille saadaan alusta asti riittävä käyttäjämäärä. Muutosjohtamisen keinoja SADeohjelmassa
Muutosjohtamisen peruskysymyksiä
Top-down vai Bottom-up Tavoitteet ja (organisaatio)kulttuuri määräävät, edetäänkö alhaalta ylös vai ylhäältä alas. Useimmiten muutosta on johdettava molemmista suunnista. Muutosjohtaminen voidaan nähdä suoraviivaisesti toteutettuna projektina tai kehittämisprosessina.
Muutosjohtaminen on vaikeaa Jopa 70% organisaatiouudistuksista on arvioitu epäonnistuvan (Holbeche 2006)
mutta se onnistuu, kun 1. Muutos on hyvin suunniteltu - Tieto, viestintä, koulutus 2. Ihmiset saadaan innostumaan - Vuorovaikutus, ohjaus, valmennus 3. Reagoidaan nopeasti ennakoimattomiin vaikutuksiin - Jatkuva seuranta, aktiivinen kommunikaatio, valmius toimia
Hyvä suunnittelu on muutosjohtamisen perusta, mutta paljon tapahtuu myös itsestään. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta kaikkeen on kyettävä reagoimaan.
Lähteitä Carnall C. 2007. Managing Change in Organizations. Prentice Hall, Pearson Education Ltd. Ashford Colour Press, Gosport. Holbeche L. (2006). Understanding Change: Theory, Implementation and Success. Butterworth-Heinemann Publications, MBG Publication Ltd, Cornwall. Stacey R.D. (2010). Complexity and Organizational Reality. Uncertainty and the need to rethink management after the collapse of investment capital. Routledge. TJ International, Padstow. Vakkala, H. 2012. Henkilöstö kuntauudistuksissa. Psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä. Suomen Kuntaliitto, Acta 238. ISBN 978-952-213-899-6 (nid.), ISBN 978-952-213-900-9 (pdf), ISSN 1237-8569 Ståhle, P. & Grönroos, M. 1999. Knowledge Management tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. WSOY: Porvoo, Helsinki, Juva. Ståhle,P. & Wilenius,M. 2006. Luova tietopääoma tulevaisuuden kestävä kilpailuetu. Edita: Helsinki