Hankintadirektiivin uudistus sote-hankintojen näkökulmasta To 23.4.2015, 9.15-10.45, Terva ry:n opintopäivät 2015 OTM, Specialist Counsel Hanna-Mari Leppänen Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy
Keitä me olemme? Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Perustettu 08/2012 Toimistot Helsingissä ja Lontoossa Vahvasti kasvava asianajotoimisto: tällä hetkellä palveluksessa 16 henkilöä Toimitusjohtaja, OTK, HTM Valtteri Nieminen Asiakassuhdepäällikkö KTM Pirita Lehto Markkinointipäällikkö Kiira Fischer
Julkiset hankinnat Kilpailuoikeus Riidanratkaisu Sopimusoikeus Työoikeus Rahoitusoikeus Englannin oikeus Yritysjärjestelyt ja yhtiöoikeus Oikeudelliset palvelut ja asianajopalvelut
I. Puolen päivän koulutuksia II. Koko päivän koulutuksia Esimerkkejä koulutusten teemoista: Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastaminen Hinta- ja laatuvertailun toteuttaminen käytännössä Hankintaprosessin ongelmatilanteiden ratkaisu käytännössä Hyödy puitejärjestelystä! JYSE-ehdot Koulutuspalvelut
Hankintadirektiiviuudistus
Hankintalakiuudistuksen aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014 30.4.2015 työryhmän ehdotus Suomen uudeksi hankintalaiksi valmis Näillä näkymin uusi hankintalaki eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2015 Uudet hankintalait viimeistään huhtikuussa 17.4.2016 implementointiaika 2 vuotta direktiivien voimaantulosta
EU:n hankintastrategia EU2020-strategia: Edellytetään entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen, sekä työllisyyttä lisäävään sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talouteen. Strategian toteuttamisessa julkiset hankinnat näyttelevät isoa roolia. Keskeistä on varmistaa julkisten hankintojen strateginen käyttö ja hyödyntäminen. Kullekin hankintataholle, kuten kunnille, pakolliseksi sellaisen hankintastrategian luominen, joka määrittää ja selkeyttää alueelliset ja kunnalliset hankintaprioriteetit. Isoja ihmisjoukkoja koskevien palveluhankintojen kohdalla tulee järjestää palveluiden loppukäyttäjien kuuleminen ennen hankintaprosessin käynnistämistä.
Uudistuksen tavoitteet Yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja tehdä niistä aiempaa joustavampia. Selkeämmät ja tehokkaammat menettelyt Joustovaraa hankintaviranomaisille Keskeisiä käsitteitä on tarkennettu: mm. sidosyksikkö, horisontaalinen yhteistyö Parantaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osallistumismahdollisuuksia Huomioida paremmin sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat Hankintamenettelyjen valvonnan lisääminen: Jäsenvaltioille asetettu velvollisuus perustaa erityinen julkisten hankintojen valvontaviranomainen, joka toimisi julkisten hankintojen neuvonantajana, valvojana, valitustahona sekä Euroopan komission kansallisena yhteystahona jäsenvaltioissa. Innovaatioiden tukeminen
Hankintalain valmistelu Kansallisen lain tavoitteet yhdenmukaiset komission asettamien tavoitteiden kanssa: pk yritysten aseman parantaminen, ympäristöystävälliset hankinnat, sosiaaliset näkökohdat ja yhteiskuntavastuu, innovatiivisuus. Laki on edelleen menettelytapalaki, joka velvoittaa avoimeen ja tasapuoliseen kilpailuttamiseen. Tarkoituksena ei ole säännellä hankinnan sisältöä eli mitä hankintayksiköt ostavat ja millä ehdoilla. Syrjivät tai hankintaan liittymättömät ehdot olisivat edelleen kiellettyjä. Laissa korostettaisiin aiempaa enemmän ostajan mahdollisuuksia huomioida esim. laatua tai asiakkaiden kuulemista hankinnoissaan.
Muutokset sote-palveluiden osalta Perinteinen ero ns. A- ja B-palvelujen välillä poistuu B- listan palvelut EU-kilpailutuksen piiriin Menettelyt kevyemmät kuin tavanomaisissa EU-hankinnoissa Oma EU-kynnysarvo 750.000 euroa Direktiiveissä painotetaan sotepalvelujen erityisluonteen huomioimista ja kansallisen liikkumavaran laajuutta
Muutokset sote-palveluiden osalta Jäsenvaltiot päättävät noudatettavista kevyemmistä kansallisista menettelytavoista hankintamenettelyjä mahdollista kehittää kansallisten tarpeiden mukaan Varmistettava, että sote-palveluja kilpailutettaessa voidaan huomioida erityispiirteet laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus, kattavuus, käyttäjäryhmien erityistarpeet ja käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen Etukäteisen ilmoittamisen vaatimus ja jälki-ilmoitus
Muutokset sote-palveluiden osalta Soveltamisalan selvennyksiä asiakasvalinta- ja palvelusetelijärjestelmät eivät hankintasopimuksia, jos HY ei käytä harkintavaltaa valitessaan toimittajia mukaan järjestelmään Useita mainintoja siitä, että direktiivi ei edellytä hankintayksiköitä ulkoistamaan toimintojaan, vaan kilpailuttamaan hankintansa, mikäli ne tehdään oman organisaation ulkopuolelta markkinoilta
Hankintojen jakaminen osiin Velvoite jakaa arvoltaan merkittävät hankinnat pienempiin osiin, ellei kokonaishankinnalle erityisiä perusteita Hankintayksikkö saa tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä osien koot ja kohteet vapaasti Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, voiko tarjouksia jättää yhdestä, useammasta vai kaikista osista Vaikka direktiivissä ei nimenomaisesti mainita, on jakaminen tapahduttava ensisijaisesti sallimalla osatarjoukset
Hankintojen jakaminen osiin EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintayksikön esitettävä peruste sille, miksi osatarjouksia ei sallita jakaminen hankintayksikön harkinnassa, mutta päätös perusteltava Peruste: esim. sopimuksen toimeenpano teknisesti vaikeaa tai kallista tai usean sopimuskumppanin koordinointi voisi riskeerata sopimuksen asianmukaisen toteuttamisen Koko ja sisältö hankintayksikön harkinnassa Esitetystä perusteesta sinänsä ei voi valittaa Hankintayksikkö voi edelleen rajoittaa osatarjousten määrää ja sitä kuinka moneen osaan sama tarjoaja voi tulla valituksi
Sähköiseen kilpailutuskäytäntöön siirtyminen Velvoite kilpailuttaa hankinnat sähköisesti Sähköisistä viestintätavoista pääasialliset/ käytännössä pakolliseksi velvoite ei koske tarjousten käsittelyä, arviontia ja vertailua/ hankintayksikön sisäistä viestintää/ hankintasopimuksen tekemisen jälkeisiä vaiheita Viestintävälineiden/kanavien oltava yhteensopivia, esteettömiä, syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteen toimivia, eivätkä ne saa rajoittaa yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailuun Hankintayksikkö voi rajoittaa tiedostokokoja
Sähköiseen kilpailutuskäytäntöön siirtyminen Poikkeustilanteet hankinnan erityisluonteen vuoksi sähköinen viestintä vaatisi erityislaitteita tai tiedostomuotoja, jotka eivät yleisesti saatavilla tai joita yleisesti saatavilla olevat sovellukset ei tue vaaditaan fyysisiä näytteitä, pienoismalleja erityisen arkaluonteiset tiedot Direktiiveissä siirtymäaika siirryttäessä käyttämään sähköisiä viestintävälineitä yhteishankintayksiköille 18.4.2017 muille hankintayksiköille 18.10.2018
Sähköiset katalogit/luettelot Jos käytössä sähköiset menettelyt, hankintayksikkö voi vaatia tarjouksen tai sen osan tekemistä katalogimuodossa Jäsenvaltiot voivat tehdä katalogien käytöstä pakollista joissain hankinnoissa Katalogin käytöstä ilmoitettava tarjouspyynnössä Katalogin käyttö puitejärjestelyn osana Hankintayksiköt voivat pyytää tarjoajia antamaan minikilpailutusvaiheessa päivitetyt katalogit TAI Ilmoittaa, että hankintayksikkö itse kerää jo annetuista katalogeista yksittäisen tilauksen mukaiset tuotteet tarjoajille kuitenkin annettava mahdollisuus tarkistaa kerätyn tiedon paikkansapitävyys Hankintayksikön on ilmoitettava päivä ja kellonaika, jolloin tiedot kerätään Tarkistamismahdollisuuden tarjoamisella pyritään poistamaan virheiden mahdollisuus
Muutokset hankintamenettelyissä Edelleen avoin ja rajoitettu menettely Kilpailullinen neuvottelumenettely ja neuvottelumenettely säilyvät, tiettyjä tiukennuksia Tavoitteena menettelyjen joustavoittaminen Lähes kaikkien menettelyjen osalta määräaikoja on lyhennetty.
Muutokset hankintamenettelyissä Kilpailullinen neuvottelumenettely Käyttöala sama tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn kanssa Ero tarjousperusteiseen neuvottelumenettelyyn korostuu: Neuvottelut käytävä pääasiassa ratkaisumallin löytämiseksi Kun ratkaisu löytynyt, tulee neuvottelut päättää Hankintayksikön on ilmoitettava tarpeensa ja vaatimuksensa (hankekuvaus). Asiakirjoissa ilmaistava perusteet, joiden mukaisesti hankintasopimus tehdään Valintaperuste: paras hinta-laatusuhde
Muutokset hankintamenettelyissä Tarjousperusteinen neuvottelumenettely Tarkoituksena laajentaa neuvottelumenettelyn käyttöalaa Neuvottelujen kohteen rajoittaminen Hankintayksikön tulee ilmoituksessa yksilöidä hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset sekä vertailuperusteet Korostettu tarjousperusteisuus: alustavat tarjoukset, päivitetyt tarjoukset Dynaaminen hankintajärjestelmä Tarkoitus yksinkertaistaa Toimittajalle velvollisuus päivittää tuotetietojaan
Muutokset hankintamenettelyissä Sähköinen huutokauppa edelleen vain osana jotain muuta menettelyä Suunnittelukilpailu Puitejärjestely Pääsääntöisesti edelleen enintään 4 v. voimassa Poikkeuksellisesti pidempi aika, jos esim. ajoneuvon lainan kuoletusaika on pidempi kuin 4 v. Tarkennettu, että puitejärjestelyn perusteella tehty yksittäinen sopimus voi olla voimassa pidempäänkin
Uusi hankintamenettely: innovaatiokumppanuus Uusi erityismenettely uudentyyppisten palvelujen kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten mahdollinen, jos hyödykettä ei vielä markkinoilla edellytyksenä, että palvelu voidaan toimittaa sovitulla suoritustasolla ja sovituin kustannuksin Kumppanuudesta seuraavien myöhempien palvelujen hankkimista koskevan sopimuksen arvon ja keston pysyttävä tarkoituksenmukaisissa rajoissa Hankintayksikkö kilpailuttaa ensimmäisen vaiheen tuotekehityksen, mutta voi tehdä jälkimmäisen hankinnan suoraan ensimmäisen vaiheen voittaneelta toimittajalta
Tarjoajan soveltuvuus Sähköinen asiakirjojen toimittaminen European single procurement document (ESPD), E-Certis Toimitettavien todistusten määrän vähentäminen, voittajan todistusten tarkastamiseen keskittyminen Vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus enintään 2 x hankinnan ennakoitu arvo erityisistä syistä johtuen (erittäin vaativat hankinnat, korkea riski, sopimuksen toteuttaminen on kriittinen ennakkotoimi muiden sopimusten toteuttamiseksi tms.) korkeampi vaatimus, mutta kohtuullinen hankinnan kokoon nähden perusteluvelvollisuus, jos asettaa 2 x korkeamman liikevaihtovaatimuksen
Pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet Uutena pakollisena perusteena verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti ei jos maksujärjestely tehty Valmistelutyöryhmä: uutena harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuden säännösten laiminlyönti tarjoajien kielletty yhteistyö: kilpailusääntöjen rikkominen negatiiviset kokemukset tarjoajasta merkittävät tai toistuvat puutteet sopimuksen täyttämisessä tilaajavastuulain laiminlyönnit
Tarjouksen valintaperuste Ainoa valintaperuste kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka sisällä voidaan huomioida hinta-laatusuhde tai halvin hinta/ alhaisimmat kustannukset vertailussa voidaan siis arvioida myös pelkät kustannukset Voidaan direktiivin mukaan esittää myös kiinteä hinta, jolloin toimittajat kilpailevat ainoastaan laatuperusteilla Direktiivi mahdollistaa, että jäsenvaltiossa hinta-laatusuhteen vertailuperuste asetetaan ainoaksi vertailuperusteeksi kaikissa tai tietyissä hankinnoissa oikeus säätää, että esim. jollain palvelualoilla ei mahdollista lainkaan kilpailuttaa pelkillä kustannuksilla, vaan aina tulisi ottaa huomioon laatutekijöitä
Vertailuperusteet Vertailuperusteissa lähdetään ns. elinkaariarvionnista voidaan siis käyttää erilaisia tekijöitä, kunhan ne liittyvät johonkin hankinnan kohteen elinkaaren vaiheeseen (esim. tuotantoprosessi) Vertailuperusteiden tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat tarjoajien antamien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen epäselvissä tilanteissa Direktiivissä todetaan nimenomaisesti, että vertailuperusteena voidaan käyttää myös henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta, jos henkilöstön laatu voi merkittävästi vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamisen tasoon
Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskaudella Sopimuksen muuttamisen rajat määritellään direktiivissä sääntelee yksityiskohtaisesti mikä sallittua sopimuksen muuttamista ja mikä ei tähän saakka sopimusaika jäänyt pääasiassa sääntelemättä asia ollut EU-tuomioistuimen ratkaisujen varassa Sopimuksen olennainen muuttaminen jatkossa laiton suorahankinta 72 artikla: Hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä voidaan muuttaa ilman tämän direktiivin mukaista uutta hankintamenettelyä jossakin seuraavista tapauksista
Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskaudella 1. Sopimuksessa on oltava yksityiskohtainen sopimuksen tarkistuslauseke 2. Syntyy tarve lisähankinnoille ja a) sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja b) sopimuskumppanin vaihtamisesta aiheutuisi merkittävää haittaa tai kustannusten olennaista päällekkäisyyttä hankintaviranomaiselle Hinta ei kuitenkaan saa nousta yli 50 % alkuperäisen hankintasopimuksen arvosta! Jos muutoksia tehdään peräkkäin, tulee rajoitusta soveltaa kunkin muutoksen arvoon
Hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskaudella 3. Muutoksen tarve johtuu ennakoimattomista olosuhteista muutos ei vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen eikä hinta nouse yli 50 % alkuperäisen sopimuksen arvosta 4. Sopimuskumppani korvataan uudella, koska a. sopimuksessa on yksiselitteinen ja täsmällinen tarkistuslauseke b. yrityskauppa tms. järjestely: alkuperäinen sopimuskumppani siirtyy toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laadulliset valintaperusteet c. hankintayksikkö ottaa itse pääsopimusvelvoitteen täytettäväkseen 5. Muutokset eivät niiden arvosta riippumatta ole merkittäviä
Mikä ei muutu? Hankintadirektiivin aineellinen soveltamisala (tavarat, palvelut, urakat) Hankintoja koskevat periaatteet: Tasapuolinen kohtelu, syrjimättömyys, avoimuus yms. Hankintamenettelyt (pääpiirteissään) Oikeusturvakeinot Puitejärjestelyt edelleen mahdollisia Suorahankintamahdollisuudet edelleen hyvin rajatut
KIITOS! Hanna-Mari Leppänen p. 040 7063 828 hanna-mari.leppanen@hankintajuristit.fi Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy www.hankintajuristit.fi