Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne Kuulemistilaisuus 31.10.2014 1
Taustaa Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa, valmisteluryhmä 24 kertaa Asioita on käsitelty teemoittain siten, että vielä käsittelemättä ovat osin kansalliset menettelyt ja kansalliset kynnysarvot, valvonta ja oikeusturvakeinot. Suuri osa säätelystä tulee suoraan direktiivistä ja velvoitteet on otettava sellaisenaan osaksi Suomen hankintalakia. Lähtökohtana on minimisäätely. Perusteluiden merkitys aiempaan lainsäädäntöön nähden suurempi: Direktiivin uudistukset pohjautuvat pitkälti EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jolloin tätä voidaan perusteluissa avata ja tuoda esiin hyviä esimerkkejä. 2
Lain tavoitteet ja tarkoitus Tarkoituksena edelleen julkisten varojen tehokas käyttö, sisämarkkinoiden tehokas toiminta, ympäristöystävälliset hankinnat. Keskisenä periaatteena tasapuolisuus ja syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuusperiaate Uusia tavoitteita: pk-yritysten aseman parantaminen, sosiaaliset näkökohdat ja yhteiskuntavastuu, innovatiivisuus Laki olisi edelleen menettelytapalaki, joka velvoittaisi avoimeen ja tasapuoliseen kilpailuttamiseen. Laki ei edelleenkään sääntelisi hankinnan sisältöä eli mitä hankintayksiköt ostavat ja millä ehdoilla. Syrjivät tai hankintaan liittymättömät ehdot olisivat edelleen kiellettyjä. Laissa korostettaisiin kuitenkin aiempaa enemmän ostajan mahdollisuuksia huomioida esim. laatua tai asiakkaiden kuulemista hankinnoissaan. 3
Esimerkkejä eräistä keskeisistä ehdotuksista Tarjousperusteinen neuvottelumenettely: uusi menettelytapa, joka antaa mahdollisuuden käyttää aiempaa useammin neuvotteluelementin sisältävää hankintatapaa. Pyritään lain perusteluissa antamaan mahdollisimman kattavasti esimerkkejä käyttötavoista ja hankinnoista, joihin menettelyä voitaisiin soveltaa. Innovaatiokumppanuus: uusi tapa ostaa kehitysvaiheessa olevia tuotteita tai palveluita, joita kehitetään yhteistyössä tilaajan ja myyjän kanssa sopimusaikana. Valintaperusteena erityisesti suunnitellun tutkimus- ja kehittämistyön ominaisuudet. Puitejärjestelyn käyttö: kerrottava aiempaa tarkemmin etukäteen yhteishankintayksiköiden sopimusten käyttäjät sekä valintaperuste: etusijajärjestys, minikilpailutus tai asiakasvalinta varsinaisen sopimuksen tekemisessä 4
jatkoa Tarjoajan kelpoisuus: uutena harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuden säännösten laiminlyönti, tarjoajien kielletty yhteistyö ja negatiiviset kokemukset tarjoajasta sekä tilaajavastuulain laiminlyönnit. Tarjouksen sisällön määrittely: Hankintayksiköllä olisi edelleen oikeus määritellä hankinnan sisältö. Laissa tuotaisiin kuitenkin erityisesti perusteluja avaamalla aiempaa enemmän esille erilaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi: direktiivin mukaan kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, tekniset eritelmät on laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon esteettömyys vammaisille henkilöille tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu. Ympäristö ja muut merkit: direktiivin mukaan hankintayksiköt voivat suoraan vaatia merkkiä tai vastaavaa merkkiä osituksena asettamiensa ja yksilöimiensä vaatimusten täyttymisestä. 5
jatkoa Tarjouksen selventämien tai täydentämien: Direktiivi antaa mahdollisuuden korjata pieniä tarjousten puutteita, jotta muutoin hyviä tarjouksia ei ole tarpeen hylätä pienten muotovirheiden vuoksi. Samalla on huomioitava tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Asiasta on runsaasti oikeuskäytäntöä, jota voidaan avata perusteluissa. Tarjouksen valintaperuste: Kielletäänkö pelkkä hinta valintaperusteena? Entä jos laatu huomioitu jo tuotteen sisältökuvauksessa tai muissa perusteissa ja hinta vain viimeinen valintaperuste? Hankintayksiköillä oltava liikkumavaraa. Viestintä: direktiivin mukaan kaikkien hankintayksiköiden on viimeistään lokakuussa 2018 ryhdyttämä käyttämään ainoastaan sähköistä viestintää (Hankintailmoitukset, tarjouspyynnöt ja tarjoukset vain sähköisinä). Sopimusmuutokset: olennaiset muutokset eivät sallittuja, 10 % tavaroiden ja palvelujen ja 15 % urakoiden arvosta ei olennainen muutos, ennakkoon ilmoitetut ehdot eivät muutoksia (esim. optiot). 6
Soveltamisala Keskeisiä uudistuksia, jotka huomioidaan laissa: - Täsmennettyjä ohjeita hankintayksikön käsitteestä (etenkin ns. julkisoikeudellinen laitos), todetaan myös kotimainen oikeuskäytäntö - Täsmennettyjä ohjeita siitä, mikä on hankintasopimus ja mikä ei - Uusia nimenomaisia soveltamisalapoikkeuksia sekä nykyisten soveltamisalapoikkeusten täsmennyksiä: esim. rahoituspoikkeusta täsmennetty, vapaaehtoistyö pelastusalalla (VPK) vapautettu sekä eräät edunvalvontatehtävät. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen soveltamisalapoikkeuksia on täsmennetty viittauksilla ns. CPVkoodeihin. 7
Soveltamisalan selvennyksiä - Asiakasvalinta- ja palvelusetelijärjestelmät eivät ole hankintasopimuksia, jos hankintayksikkö ei käytä harkintavaltaa valitessaan toimittaja mukaan järjestelmään (puuttuu selektiivisyys) - Tavanomaiset avustukset ja tuet eivät ole hankintasopimuksia, vaikka tuki perittäisiinkin takaisin tukiehtojen täyttymättä jäädessä (puuttuu vastavuoroisuus) - Direktiivin johdannossa useita mainintoja siitä, että direktiivi ei puutu tai edellytä hankintayksiköitä ulkoistamaan toimintojaan, vaan kilpailuttamaan hankintansa, mikäli ne päätetään tehdä oman organisaation ulkopuolelta markkinoilta 8
Sidosyksikkö ja yhdessä järjestäminen Suorahankinta on mahdollista edelleen omalta sidosyksiköltä (in house) tai useamman hankintayksikön yhdessä omistamalta sidosyksiköltä. Edellyttää määräysvaltaa ja sitä, ettei omistajina ole yksityisiä tahoja. Yhdessä järjestäminen: kahden tai useamman hankintayksikön välinen yhteistyöjärjestely sopimuksen muodossa ei ole hankintasopimus, jos sopimuksella käynnistetään tai toteutetaan hankintayksiköiden välinen yhteistyö niiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteistyön toteuttamista ohjaavat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Jäsenvaltiot päättävät sallitusta ulosmyynnistä, joka voi olla enintään 20 % sidosyksikön 3 vuoden keskimääräisestä liikevaihdosta. Suomessa otetaan huomioon kilpailulain asettama vaatimus julkisomisteisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetista. 9
Kynnysarvot direktiivissä Pysyneet pääosin samoina kuin ennen - tavarat ja palvelut 207 000 (134 000) euroa, - urakat 5 186 000 euroa Uusi EU-kynnysarvo sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin ja eräisiin muihin hankintoihin - 750 000 euroa Uusi kynnysarvo julkisiin käyttöoikeussopimuksiin = sama kuin rakennusurakoissa eli hieman yli 5 milj. euroa Kansallisten kynnysarvojen määrittelyssä huomioitava myös kilpailuttamismenettelyt. 10
Työ jatkuu Ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat menettelyt (linjattavaksi ohjausryhmään 2.12.) ---- Marras-joulukuussa käsittelyyn valmisteluryhmässä: - EU-kynnysarvot alittavien ns. kansallisten hankintojen sääntely (erityisesti kansalliset kynnysarvot ja kilpailuttamisessa käytettävä joustavat menettelyt) - Hankintojen valvonta - Oikeussuojajärjestelmän uudistaminen Tammi-helmikuu 2015: - Pykälät ja yksityiskohtaiset perustelut 11