VIROLAHTI KLAMILA KLAMILAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2. (Klamilan osayleiskaavan ja Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan

VIROLAHTI KLAMILA KLAMILAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2 (Klamilan osayleiskaavan ja Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan muutos) Klamilan kalasataman alue Vanhan koulun alue Entisen Pyölintalon alue KAAVASELOSTUS 1.6.2017 1

Tämä kaavaselostus koskee 1.6.2017 päivättyä Klamilan osayleiskaavan muutos 2 kaavaluonnoskarttaa. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Klamilan osayleiskaavan muutos 2 (Klamilan osayleiskaavan ja Merenrantaalueiden ranta-osayleiskaavan muutos) Klamilan kalasataman alueella, vanhan koulun alueella ja entisen Pyölintalon alueella Kunta: Virolahti (935) Kaavan laadituttaja ja alueen maanomistajat: Virolahden kunta Opintie 2 B, 49900 VIROLAHTI Yhteyshenkilö: tekninen johtaja Markku Uski p. 050 3892150, markku.uski@virolahti.fi Alueella on maanomistajina Virolahden kunta, yksityisiä henkilöitä, yhtiöitä ja vuokraoikeuksien kautta yhteisöjä. Sydänkylän osakaskunta omistaa yhteiset maa- ja vesialueet. Kaavan laatija: Vireille tulo: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö: maanmittausinsinööri (AMK) Arto Remes p. 040 1629193, arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsauksessa 11.2.2016. Kaava-alueiden sijainti: Klamilan osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Klamilan kylätaajamassa noin 25 km Virojoelta lounaaseen. Kaavamuutos koskee Klamilan kalasataman aluetta (n. 75 ha), joka sijaitsee kylätaajaman eteläpuolisella Klamilanlahden merenranta-alueella. Lisäksi kaavamuutos koskee Klamilan vanhan koulun aluetta (n. 2 ha) ja entisen Pyölintalon aluetta (n. 4000 m 2 ) taajaman lävitse kulkevan Museotien pohjoispuolella. Merenranta-alueiden osayleiskaavan muutos koskee osaa rantaosayleiskaavan vesialueesta (W). Suunnittelualueiden sijainti on esitetty kartalla kuvassa 1. 2

Kaavan nimi ja tarkoitus: Kuva 1. Osayleiskaava-alueiden sijainti Klamilan osayleiskaavan muutostyön 2 tarkoituksena on mahdollistaa Kalasataman suunnittelualueella ympäristöhäiriöttömien teollisuus- ja varastotoimintojen sekä venesataman ja asuinalueiden laajentaminen. Muutoin osayleiskaava päivitetään kalasataman alueen osalta nykyistä käyttöä vastaavaksi. Klamilan vanhan koulun alueen ja entisen Pyölintalon alueen käyttötarkoitus on muuttunut. Tarkoituksena on muuttaa vanhan koulun alue asuin- ja yrityskäyttöön sekä mahdollistaa alueelle uuden ympäristöön soveltuvan rivitalon rakentaminen. Entisen seurantalon alueelle (Pyölintalo) on tarkoitus mahdollistaa asuin- ja yritys- /työpaikkakäyttö. Osayleiskaavan muutos laaditaan 1:10 000 -mittakaavaisena osayleiskaavana alueella voimassa olevan, Klamilan osayleiskaavan (hyv. kv 19.2.2007) suunnitteluperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksessa noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan osayleiskaavan kaavamerkintä- ja määräystekniikkaa. Osayleiskaavalla ohjataan pääsääntöisesti alueen tulevaa asemakaavoitusta. Ainakin kalasataman sekä uuden AP-1 alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Kaava mahdollistaa myös rakennuslupien myöntämisen suoraan osayleiskaavan perusteella (AP- alueet). Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Virolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan muutoksen..2018. Voimaantulo: 3

SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS... 5 2.3 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 16 3.1.4 Maanomistus... 25 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 25 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 31 4.1 KAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 31 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 31 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 31 4.3.1 Osalliset... 31 4.3.2 Vireille tulo... 31 4.3.3 Hallinnollinen käsittely... 32 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 32 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 32 4.4 KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 32 5 KAAVAN KUVAUS... 33 5.1 KAAVAN RAKENNE... 33 5.1.1 Rakentamisen alueet... 34 5.1.2 Satama-alueet ja venevalkama-alueet... 35 5.1.3 Virkistys-, urheilu-, uimaranta-, maa- ja metsätalous- ja vesialueet... 36 5.1.4 Kiinteät muinaisjäännökset ja suojellut rakennukset... 37 5.1.5 Luontoarvot... 38 5.1.6 Pohjavesialueet, vesi- ja viemäriverkosto... 38 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 38 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS... 42 LIITTEET 1. Maa-alueiden luontoselvitys (Luontoselvitys Korkansiipi Oy, Petri Parkko) 2. Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry) 3. Maa-alueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (Museovirasto) 4. Vesialueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (ARK-sukellus/R. Kokko) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulovaihe ja valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Virolahden kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Klamilan osayleiskaavan muutoksen laatimisesta Kalasataman alueelle 28.4.2014 60 ja alueen laajentamisesta koskemaan myös Klamilan vanhan koulun ja Pyölintalon aluetta 14.7.2015 119. Osayleiskaavan muutoksen valmistelu on aloitettu Virolahden kunnan aloitteesta alkuvuodesta 2016. Kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsauksessa 11.2.2016. Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) on järjestetty 17.3.2016. Neuvotteluun osallistuivat Kymenlaakson liiton, Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, Museoviraston, Virolahden kunnan ja kaavan laatijan edustajat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen (Tela 43, 30.3.2016). Selvitysten laatiminen Maa-alueiden luontoselvityksen laatiminen kevät-kesällä 2016 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy, Petri Parkko, loppuraportti 10.10.2016). Liito-oravaselvitys maaliskuussa 2016 Lepakkoselvitys kesä-elokuussa 2016 Sudenkorentoselvitys kesäkuussa 2016 Arvokkaat elinympäristöt ja kasvillisuus elokuussa 2016 Linnusto toukokuussa 2016 Vesialueiden luontoselvityksen laatiminen elokuussa 2016 (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry, loppuraportti 6.9.2016). Maa-alueiden kulttuurihistoriallisen ja arkeologinen selvityksen laatiminen kesäkuussa 2016 (Museovirasto, loppuraportti 17.7.2016). Vesialueiden kulttuurihistoriallisen ja arkeologinen selvityksen laatiminen toukokuussa 2016 (ARK-sukellus / R. Kokko, loppuraportti 20.7.2017). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja muu kaavamuutoksen valmisteluaineisto pidetään 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. 2.2 Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Virolahden kunnan länsiosassa, Klamilan kylätaajamassa, noin 25 kilometriä Virojoelta lounaaseen. Kaavamuutos koskee Klamilan kalasataman aluetta (n. 75 ha), Klamilan vanhan koulun aluetta (n. 2 ha) ja entisen Pyölintalon aluetta (n. 4000 m 2 ). Osayleiskaavan muutoksella muodostuu Klamilan kalasataman alueelle pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP-1), varastoaluetta (TV-1), teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa 5

toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY, TY-1), matkailupalvelujen alueita (RM-1, RM-2, RM-3), satama-aluetta (LS), venevalkama-aluetta (LV), urheilu ja virkistyspalvelujen alueita (VU, VU-1), retkeily- ja ulkoilualueita (VR, VR-1), uimaranta-alueita (VV, VV-1), maa- ja metsätalousvaltaisia aluetta (M, M-1), maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1) sekä vesialuetta (W). Klamilan vanhan koulun alueelle osayleiskaavan muutoksella muodostuu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), kyläaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AT/s) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Entisen Pyölintalon alueelle kaavamuutoksella muodostuu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Kaava toteutuu maanomistajien hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien määräämän aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Virolahden kunnan länsiosassa, Klamilan kylätaajamassa, noin 25 kilometriä Virojoelta lounaaseen. Kaavamuutos koskee Klamilan kalasataman aluetta (n. 75 ha), Klamilan vanhan koulun aluetta (n. 2 ha) ja entisen Pyölintalon aluetta (n. 4000 m 2 ). Suunnittelualueet on rajattu kartalle (kuvat 2-4). 6

Kuva 2. Osayleiskaavan muutoksen aluerajaus Klamilan kalasataman alueella. Kuva 3. Vanhan koulun alueen rajaus. Kuva 4. Entisen Pyölintalon alueen rajaus. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Kalasataman alue Kalasataman kaavamuutokseen kuuluva tausta-alue on pääosin mäntyvaltaista metsää (kuva 5). Paikoitellen alueella on myös sekametsää, kuten Salminiemessä (kuva 6). Satama-alue on asvalttipintainen satamarakennusten ympäristössä ja hiekkatie vie laivalaitu- 7

reille (kuvat 7-8). Suunnittelualueella on kaunis hiekkaranta (kuva 10), hiekkakenttiä, hiekkateitä sekä pururatoja. Alueella on runsaasti myös avokalliota ja kivenlohkareita. Satama-alueen itäpuolinen huvila-alue on pääosin jo rakentunut (kuva 9). Kuva 5. Mäntymetsää Hiihtomajan pohjoispuolella Kuva 6. Salniementietä kohti niemen kärkeä Kuva 7. Satama-aluetta Kuva 8. Satama-aluetta Kuva 9. Rannankankaan asuinaluetta Kuva 10. Klamilan uimaranta Mäkimajan länsipuolella Sataman ja Pyölinpohjan välisellä merialueella sekä Lantviikinvuoren eteläpuoleisella rannalla on kivikkopohjaa. Muutoin merenpohja on suhteellisen pehmeää muta/liejupohjaa. (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry: Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus 2016.) 8

Vanhan koulun alue Alue on pääosin rakentunut, eikä siellä ole luonnontilaista ympäristöä. Alueella on koulurakennusten välistä pihamaata, puutarhaa ja urheilukenttä sekä pienet metsäkaistaleet alueen itäosassa ja Museotien sekä Suuren Rantatien välissä (Kuvat 11-13). Puusto on lähinnä lehtipuita. Suunnittelualue rajautuu itä- ja pohjoisosistaan peltoalueisiin. Koulurakennukset sijaitsevat moreenimaalla ja alueen itäosissa esiintyy savea. Kuva 11. Vanhan koulun aluetta kuvattuna alueen koillispuoleiselta sillalta (GoogleMaps). Kuva 12. Vanhan koulun piha-aluetta (GoogleMaps). Kuva 13. Vanhan koulun aluetta kuvattuna lounaispuolelta, Keskeverintien risteyksestä kohti koillista (GoogleMaps). Pyölintalon alue Pyölintalon tonttia hallitsee suuri seurantalorakennus. Puusto on enimmäkseen suuria koivuja, mutta kokonaisuudessaan piha-alue on varsin avoin (Kuva 114). 9

Kuva 14. Entisen Pyölintalon alue kuvattuna lounaasta, Länsikyläntien risteyksestä kohti koillista (GoogleMaps). Maisema Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointityön on ollut määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden hyväksymisprosessi on käynnissä ympäristöministeriössä. Kymenlaakson liiton vuonna 1992 laatiman Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnin maisema-aluerajaukset ovat voimassa uusien aluerajausten vahvistamiseen asti. Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventointi 2013 2014 -raportissa Klamilan maakunnallisesti arvokas maisema-alue on esitetty muutettavan valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (Sweco Ympäristö Oy 2014). Koko maisema-alue rajautuu pohjoisessa Kattilaisilla E 18 tiehen ja jatkuu Pyölinjokilaaksoa pitkin Häppilän ja Länsikylän kautta Sydänkylän peltoaukeille. Merenranta-alueen maisema on yleisilmeeltään avoin, kallioinen ja karu. Alueen rapakiven myötä esiintyy myös louheisia kivikoita ja suuria siirtolohkareita. Paljaiden ja metsäisten kalliomaiden määrä on huomattava. Maisemat ovat monivivahteisia, joka johtuu maa- ja kallioperän sekä merenlahtien rikkonaisuudesta sekä perinteisten elinkeinojen monipuolisuudesta. (Sweco Ympäristö Oy 2014.) Salminiemen alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa merkinnällä sk-1 kulttuurimaiseman ja -historian kannalta arvokkaaksi alueeksi. Lahdenpoukaman kapeikkoa reunustava luonnontilainen niemenkärki ja toisen puolen valkama-alueet venevajoineen ovat kalasataman suunnittelualueen maisemallisesti merkittävin kohde. Klamilan vanhan koulun alue on monitahoinen kokonaisuus, jossa on kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltuja kohteita, rakennushistoriallisia kohteita sekä lisäksi se on näkyvä osa Klamilan vanhaa kylämaisemaa. Koulun ympäristössä, Koukilan kylällä on ollut asutusta jo 1500-luvulla, ja vanhan koulurakennuksen historia on alkanut jo ainakin 1700- luvulla. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kun kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhan koulun alueen maiseman arvokkainta osaa edustavat koulurakennukset ja lounaispuolinen puutarha-alue, Suuren Rantatien (pyörätie) linjaus sekä viereiset avoimet peltoaukeat. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2 Luonnonsuojelu ja Natura 2000 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole toteutettuja suojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. 10

Kaavaa varten tehdyt luontoselvitykset Suunnittelualueella tehtiin luontokartoitus (Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, 2016) ja Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2016). Selvitykset ovat kokonaisuudessaan selostuksen liitteenä ( Liitteet 1 ja 2). Selvityksissä esille tulleet luontoarvot on kuvattu tiivistetysti seuraavissa kappaleissa. Liito-orava Kaava-alueella lajille sopivaa metsää esiintyy hyppyrimäen läheisyydessä ja aivan kaavaalueen itäreunassa. Liito-oravalla on IV-liitteen lajina suuri maankäyttöä ohjaava merkitys, sillä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Liito-oravalla hävittämiseksi ja heikentämiseksi voidaan tulkita myös puustoisten kulkuyhteyksien katkaiseminen elinalueiden välillä. Alueelta löydettiin kaksi liito-oravan elinaluetta (kuva 15, alueet 1ja 2). Liito-oravan elinalueet tulee jättää hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Asemakaavavaiheessa on syytä tarkistaa kohteiden liito-oravatilanne. Kohteiden välillä tulee säilyä puustoinen kulkuyhteys, jossa varttuneiden puiden väli on enintään 50 metriä. Kulkuyhteys voidaan toteuttaa myös omakotitaloalueen tonttien läpi. Kuva 15. Suunnittelualueella sijaitsevat liito-oravan elinalueet 1 ja 2. Lisääntymis- ja levähdyspaikat on merkitty tähdillä, muut papanapaikat palloilla. Liito-oravan tarvitsema puustoinen kulkuyhteys on merkitty nuolilla. Lähde: Luontoselvitys, 2016 Lepakot Kaikki lepakkolajimme ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Lisäksi Suomen ratifioimassa EUROBATS -sopimuksessa edellytetään ruokailualueiden ja lentoreittien huomioimista kaikessa maankäytössä. 11

Klamilan osayleiskaava-alueella tavataan varsin paljon lepakoita ja alue on todennäköisesti myös muutonaikainen ruokailualue. Kalasataman alue Kaava-alueelta saatiin varmuudella määritettyä pohjanlepakko ja vesisiippa. Niiden lisäksi havaittiin viiksisiippaa / isoviiksisiippaa. Alueelta rajattiin seitsemän II-aluetta eli lepakoiden ruokailu- tai siirtymäaluetta. Merkittävimmät lepakoiden siirtymä- ja ruokailualueet ovat Kalasataman alueella ulkoilureitillä (kuva 16, kohteet 2, 4 ja 6), pikkuteillä (kuva 16, kohteet 3 ja 5), Korkiakallion kallioalueella (kuva 16, kohde 1) sekä Kelkkaniemen karikossa (kuva 16, kohde 7). Jos näille alueille ohjataan rakentamista tai muuta luonnonoloja merkittävästi muuttavaa maankäyttöä, on tarkemman lepakkoselvityksen tekeminen suositeltavaa. Kuva 16. Kalasataman alueella sijaitsevat lepakoiden ruokailu- ja siirtymäalueet 1 7 on rajattu punaisella. Havaintopisteet on merkitty punaisilla palloilla ja passiivilaitteen sijoituspaikka vihreällä pallolla. Lähde: Luontoselvitys, 2016. Klamilan vanhan koulun alue Kaava-alue rajautuu itäosastaan valtaojaan, joka on kasvanut lähes umpeen. Ojan reunassa kasvaa suurempia koivuja, pajuja, vaahteraa sekä pihlajaa. Oja on lepakoiden Dir IV saalistelu- ja siirtymäaluetta (kuva 17). Tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella merkittävä lepakoiden ruokailualue, mutta puisessa vanhassa koulurakennuksessa saattaa olla lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja. Rakennus voidaan arvioida lepakoiden I-alueeksi. Jos rakennus aiotaan joskus purkaa tai remontoida perusteellisesti, on syytä tehdä lepakkotarkis- 12

tus. Itäreunassa virtaavaa valtaojaa lepakot käyttävät saalistelu- ja siirtymisalueenaan. (Luontoselvitys, 2016) Kuva 17. Klamilan vanhan koulun tontilla oleva lepakoiden ruokailu- ja siirtymäalue on rajattu punaisella. Passiividetektorin sijoituspaikka on merkitty vihreällä pallolla. Punaisella merkitty vanha koulurakennus on I-alue, jolla lepakoiden lisääntyminen on mahdollista. Lähde: Luontoselvitys 2016. Pyölintalon alue Tontilla ei havaittu lepakoita kesäkuun aktiivikuuntelussa, mutta heinäkuussa kuultiin yksi saalistava pohjanlepakko ja elokuun kuuntelussa pihapiirissä saalisteli viiksisiippa / isoviiksisiippa. Pyölintalon rakennuksessa saattaa olla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja, mutta kokonaisuudessaan tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella lepakoille erityisen merkittävä ruokailualue. Ennen Pyölintalon mahdollista purkamista tai perusteellista remonttia on syytä tarkistaa rakennuksen lepakkotilanne. Muut IV-liitteen lajit Kaava-alueelta löytyy seuraaville IV-liitteen lajeille sopivaa habitaattia, mutta lajeja ei havaittu luontoselvityksen 2016 maastotöissä: - Kirjoverkkoperhonen - Idänkirsikorento - Täplälampikorento Asemakaavavaiheessa on vielä syytä tarkistaa kirjoverkkoperhosen esiintyminen suunniteltujen rakennuspaikkojen tuntumasta. Idänkirsikorennon esiintyminen tulisi selvittää Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahteen kohdistuvien suurempien ruoppaus- tai kaivuhankkeiden yhteydessä. Yhden kesän kartoitus ei välttämättä anna oikeaa kuvaa täplälampikorennon esiintymistilanteesta, sillä laji saattaa nopeasti ilmaantua uuteen paikkaan. Esiintymät ovat usein ly- 13

hytikäisiä, joskin kasvillisuudeltaan erityisen hyvillä paikoilla laji esiintyy runsaana vuodesta toiseen. Ennen suurempia ruoppauksia on syytä käydä tarkistamassa sen hetkinen esiintymistilanne kuvaan 18 (kohde 1) rajatulta alueelta, jonka perusteella hanke voidaan suunnitella. Täplälampikorennolle, kuten muillekin sudenkorentolajeille ja linnustolle, pohjukan ilmaversoiskasvustojen rikkominen kaivamalla ja niittämällä olisi hyvä toimenpide. Uhanalaiset lajit Keltamaiteella elävät lajit Keltamaitteella elää kaksi luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaa pikkuperholajia: maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Kaava-alueella esiintyy keltamaitetta kahdella erillisellä alueella, joista merkittävämpi on laaja sorapohjainen pysäköintialue Kelkkaniemessä (kuva 18, kohde 2). Pienemmällä, hiihtomajalle johtavan tien varrella olevalla kentällä sitä kasvaa vähemmän, mutta silti merkittävästi (kuva 18, kohde 3). Myös Lantviikinvuoren laen kalliokedoilla (kuva 18, kohde 4) on pieni keltamaite-esiintymä. Ennen kohteiden mahdollista rakentamista tai asfaltointia tulee selvittää keltamaitteella elävät pikkuperhoset. Meriuposkuoriainen Pyölinpohjan ja Kelkkaniemen välisellä alueella ja Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevällä lahdella (kuva 18, kohde 1) esiintyy meriuposkuoriaisen suosimia kasveja. Laajemmat ruoppaukset edellyttävät meriuposkuoriaisen esiintymisen selvittämistä. Laji on vaikeasti löydettävä ja viime vuosina se on löydetty lähinnä sukeltamalla ja tutkimalla ravintokasvien tyviä. Lantviikinvuoren kallioketojen lajisto Lantviikinvuoren laella kasvavista putkilokasveista monilla elää uhanalaisia perhoslajeja: isomaksaruoholla kalliosinisiipi, kultapiiskulla kulopussikoi sekä keltamaitteella maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Jos kallioalueelle (kuva 18, kohde 4) suunnitellaan rakentamista, on syytä tehdä perhosselvitys ainakin edellä esiteltyjen erityisesti suojeltavien lajien osalta. Pieni virkistyskäytöstä johtuva kulutus ei haittaa alueen kasvillisuutta. Linnusto Kaava-alue ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä, vaikka lajistoon kuuluukin useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä NT lajeja. Linnuston kannalta merkittävimmät alueet ovat Salminiemenkärjen pohjoispuolella oleva rehevä lahdelma (kuva 18, kuvio 1), Kelkkaniemen karikot (kuva 18, kohde 5) ja Korkiakallion kallioalue (kuva18, kohde 9). Rakentamista niiden läheisyyteen tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. 14

Kuva 18. Klamilan osayleiskaava-alueen luontokohteita. Arvokkaat elinympäristöt Valtakunnallisesti arvokas elinympäristö Noron varsi (kuva 18, kuvio 6) Vedenjuoksu-uomat ovat luonnontilaisen kaltaiselta osuudeltaan vesilain suojelemia ja sitä reunustavat metsät metsälain 10 suojelemia. Metsät ovat myös liito-oravan Dir IV, NT, V elinaluetta. Kohde jätetään hakkuiden, rakentamisen ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Paikallisesti arvokkaat elinympäristöt Tervaleppälehto (kuva 18, kuvio 7) Lehtolaikut ovat metsälain 10 suojelemia kohteita. Kostea runsasravinteinen lehto on uhanalainen VU luontotyyppi. Kohde tulisi jättää rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Jättipalsamikasvusto tulisi hävittää nopeasti ennen kuin se ehtii levitä lehtoon. Pohjavesivaikutteinen lehto (kuva 18, kuvio 8) Kohde pyritään jättämään rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Lantviikinvuoren kallioketo (kuva 18, kuvio 4) Kallioalue suositellaan jätettäväksi mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle ja varustettavaksi kaavassa suojelua edistävällä kaavamerkinnällä. Jos alueella suunnitellaan rakentamista, on syytä tehdä pikkuperhosselvitys. Korkiakallion karukkokalliot (kuva 18, kohde 9) Kallioalue suositellaan jätettäväksi mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle ja varustettavaksi kaavassa suojelua edistävällä kaavamerkinnällä. Virkistyskäyttö ei merkittävästi heikennä kallioalueen luontoarvoja. 15

Pohjavedet Vanhan koulun suunnittelualue sijaitsee Klamilan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0593504). Pohjavesialueen pinta-ala on 0,94 km 2, ja pohjavesialueen määrällinen sekä kemiallinen tila on hyvä. (www.syke.fi/avointieto) Vesistö Virkistys Kalasataman suunnittelualue sijaitsee Klamilanlahden merenranta-alueella. Vesialue kuuluu Virolahden rannikkoalueeseen (91.111) sekä siellä sisäsaariston merialueeseen. Sisäsaariston ekologinen tila on välttävä (v. 2013) (www.syke.fi/avointieto). Klamilanlahden luoteisosan lahdenpohjukkaan laskee valuma-alueen suurimmat uomat: Pyölinjoki pohjoisesta sekä Lamminoja ja muut siihen yhtyvät haarat länsi-luoteesta. Valuma-alueet ovat peltoisia ja niillä on runsaasti asutusta. Valumavesien kuormittavuus näkyy suistoalueen rehevyytenä ja umpeenkasvuna. Klamilanlahden pohjoisosan Pyölinpohjaan laskee pienempiä ojia metsäisiltä valumaalueilta. Merenrannat ovat karumpia kuin suunnittelualueen länsipuolella ja niillä on hieman vähemmän ilmaversoista vesikasvillisuutta kuin Salminiemenlahdella. Runsaimmat uposvesikasvillisuuden esiintymät sijoittuvat kuitenkin Pyölinpohjan läheisyyteen. Suunnittelualueella kokonaisuudessaan esiintyy tyypillisiä ja yleisiä rehevien merenlahtien kasvilajeja, ja tiheimmät kasvustot ovat matalimmilla merenranta-alueita (Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus 2016.) Suunnittelualueelle sijoittuu paljon yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita ja Klamilan alueella onkin varsin hyvät virkistysmahdollisuudet. Kalasataman tuntumassa sijaitsee hiihtokeskus, jonka yhteydessä on hyppyrimäki sekä valaistu latu/pururata. Klamilan urheiluseura Vedolla on lahdenpohjukassa Hiihtomaja ja Mäkimaja Lantviikinvuoren länsirinteellä, joita vuokrataan juhlia, leirejä, kursseja ym. varten. Alueella kulkee myös 6 km pituinen Hannun Huikku -luontopolku. Kyläläiset kunnostavat luontopolkua talkootöinä. Kalasataman vieraslaiturialueella on sauna, joka on vuokrattu talviajoiksi avanto/kylmävesiuimareille. Vieressä on myös uimaranta ja frisbeegolfrata. Alueella järjestetään erilaisia kesätapahtumia. (www.klamila.fi) Hamina-Virolahti merireitti on osoitettu Kaakkois-Suomen maakuntakaavassa ylimaakunnalliseksi melontareitiksi ja samoin Klamilan läpi kulkeva Museotie ylimaakunnalliseksi pyöräilyreitiksi. Klamilan satama on valittu veneilijöiden keskuudessa suosikkisatamaksi vuosina 2010 2012. Aktiivisten yhdistystoimijoidensa ansiosta Klamila valittiin myös Kymenlaakson vuoden kyläksi vuonna 2006 ja uudelleen vuonna 2016. (www.klamila.fi) Entisen Pyölintalon alueella ei ole erityisiä yleisiä virkistyskohteita, vaan alue on lähinnä maanomistajien omassa virkistyskäytössä. Vanhan koulun alueen pihapiirissä on lähiliikuntaan soveltuvia virkistyskohteita kuten urheilukenttä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Klamilan kylä koostuu useasta eri kylästä. Pohjankunnaksikin kutsuttu alue muodostuu Klamilan lisäksi seuraavista kyläalueista: Sydänkylä, Kouki, Malmila, Skipparinkylä, Länsikylä-Riko, Järvenkylä-Tinkanen, Häppilä ja Kattilainen. Alueella asuu noin 700 vakituista asukasta ja kesäisin asukasluku moninkertaistuu. Ympärivuotisesti asuttuja kiinteistöjä on noin 330 ja kesäkäytössä olevia kiinteistöjä on noin 500. (www.klamila.fi.) Koko Virolahden kunnan väkiluku on ollut vuoden 2014 lopussa 3407 asukasta (www.virolahti.fi). 16

Virolahden kunnan väestön ikärakenne (31.12.2013, www.stat.fi): 0-14 v. 13,8 % 15-64 v. 60,3 % 65- v. 25,9 % Klamilan ydinkylä on tiiviisti rakennettu taajama maantien varressa siten, että pääosa palveluista sijaitsee tien eteläpuolella ja pohjoispuolella laajempi asutus ja teollisuus. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta, koska Klamilan kylän keskusalue tuhoutui vuoden 1865 tulipalossa. Nykyinen vanha rakennuskanta on syntynyt palon jälkeen. Useat Klamilan rakennuksista liittyvät tavalla tai toisella Klamin suvun vaiheisiin. Kalasataman alue Kelkkaniemellä lienee sijainnut aikoinaan laivanrakennuspaikka, ja myöhemmin 1920- luvun alkupuolella niemelle rakennettiin laivalaituri, jonka yhteydessä olivat kylän kauppojen varastot (Klamilan kalasataman alueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2016). Klamilan Saha Oy aloitti sahaustoiminnan Kelkkaniemessä vuonna 1928. Varsinaisen raamisahan sisältävän rakennuksen lisäksi rakennuksiin kuuluivat konttori ja venevaja sekä vähän myöhemmin sivummalle rakennettu miilunpolttajan vaja. Paikalla oli toiminut myös kalansavustamo. Jatkosodan aikana Klamilan satamassa toimi merivoimien 1. torpedovenelaivue ja myös Merivoimien esikuntalaiva Merikotka otti Klamilan asemapaikakseen. Vuonna 1943 sahan osti osakeyhtiö, joka teki sahausta Asko Oy:lle ja vuonna 1947 sahan osti Repola-Viipuri Oy. Sahaustoiminta loppui vuonna 1952. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilan nykyinen kalasataman alue on valmistunut vuonna 1995. Se rakennettiin alun perin kalastustoimintaa varten, mutta matkailu- ja virkistystoiminta ovat osoittautuneet vetovoimaisemmiksi toiminnoiksi. Kalasataman suunnittelualueelle sijoittuu eri laiturialueiden lisäksi myös kalankäsittelytoimintaan tarkoitettuja rakennuksia sekä veneiden säilytystiloja. Satamassa on mm. sauna, kioski- ja ravintolarakennuksia (Kuvat 19-22). Kuva 19. Kalasataman alueen rakentunutta ympäristöä: ravintola ja veneilijöiden sosiaalitilat Kuvat 20-22. Kalasataman alueen rakentunutta ympäristöä: grillikota, sauna ja kioski. Kalasatama-alueen luoteispuolisella hiihtokeskusalueella on mm. vuonna 1960 käyttöönotettu hyppyrimäki ja Klamilan Vedon vuokraama Hiihtomaja (Kuvat 23 ja 24). Alueen 17

läheisyydessä on myös Klamilan vedon vuokraama Mäkimaja Salminniemenlahden etelärannalla. Salminiemenlahden pohjukkaa on ollut pitkään tarkoitus kehittää mm. täyttämällä lahdenpohjukan nykyisellään käyttökelvotonta aluetta merestä otettavalla täyttömaalla. Lahdenpohjukan täyttämiselle saatiin vesioikeuden lupa jo kalasataman rakentamisen yhteydessä 1990-luvulla, mutta lupa vanhentui ennen hankkeen ajankohtaistumista. Kuvat 23 ja 24. Hiihtokeskusalueen hyppyrimäki ja hiihtomaja Vanhan koulun alue Grönvikin kestikievari aloitti toimintansa Klamilan vanhan koulun paikalla jo 1700- luvulla, osittain niissä tiloissa, jotka ovat vieläkin olemassa entisellä yläkoululla (Kuvat 25 ja 26). Nykyinen rakennus on rakennettu pääosin vuonna 1892. Se osa tilasta, jossa nykyinen koulu sijaitsee, siirtyi vuonna 1888 Virolahden kunnan omistukseen ja koulutoiminta aloitettiin ko. rakennuksessa seuraavana vuonna. 1935-37 yläkoulun pihapiiriin rakennettiin oma alakoulurakennus, jossa myös koulukeittola aloitti toimintansa 1943 (Kuvat 27 ja 28). (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilan vanhan koulun toiminnot on siirretty uuteen vuonna 2014 valmistuneeseen koulu-päiväkotiin lähemmäksi kylätaajamaa, ja vanhoja koulurakennuksia pihapiireineen on suunnattu muuhun käyttöön. Koulukiinteistön (yläkoulu) nykyisellä omistajalla on ollut suunnitelmissa purkaa koulurakennuksen yhteyteen rakennettu lisäsiipi. Uudemmassa koulurakennuksessa (alakoulu) toimii nykyisin yritys, joka jalostaa metsien lannoitusliuosta. Kuvat 25 ja 26. Klamilan vanha yläkoulu on rakennettu pääosin vuonna 1892. 18

Kuvat 27 ja 28. Klamilan vanha alakoulu vuodelta 1937. Pyölintalon alue Entisestä Pyölintalosta on kerrottu Pohjakunnan kyläkirjassa II (2008, Alpo Lommi): Pyölinmäen työväentalo sijaitsee kolmen kylän risteyskohdassa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Pyölinmäellä ollut Virolahden Läntisen Työväenyhdistyksen toimitalo paloi salaman sytyttämänä loppukesästä 1962. Talo rakennettiin uudestaan valmistuen vuonna 1967, mutta työväenyhdistys luopui talosta pian. Talo myytiin vuonna 1968 Virolahden Urheilu- ja Nuorisotalo Oy:lle. Kunnan lisäksi kyläläisillä oli osuuksia rakennukseen. Rakennuksessa on ollut mm. elokuvasali, nuorisotila ja liikuntatila. Uuden koulun valmistumisen jälkeen vuonna 2014 kunta ei enää tukenut Pyölintalon toimintaa ja rakennuksen omistanut yhtiö purettiin. Nykyisin kiinteistö on yksityisessä omistuksessa. (Kuvat 29 ja 30) Yksittäisenä rakennuksena Pyölintaloa ei voitane pitää rakennushistoriansa tai merkityksensä puolesta suojeltavana kohteena, koska alkuperäinen rakennus on palanut. Pyölintalo on myöskin syrjässä Klamilan kylästä ja keskeisestä kylämaisemasta. Suuri Rantatie kulkee museotien reittiä talon edustalla. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Kuvat 29 ja 30. Suuren Rantatien varrella sijaitseva Pyölintalo. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suurin osa Klamilan alueen asukkaista työskentelee Virolahdella tai Haminassa. Virolahden kunnan työpaikkaomavaraisuus on 104,8 %, työttömyysaste on n. 8,5 %. Kunnan suurimmat työnantajat ovat: Virolahden kunta, Rajavartiolaitos, Tullilaitos, Harjun Oppimiskeskus Oy, Vaalimaan Kauppakartano Oy, Osuuskauppa Ympyrä ja R Hallikainen ky. (www.virolahti.fi) Virolahden kunnan elinkeinorakenne (31.12.2014, www.stat.fi): - Alkutuotanto 12,0 % - Jalostus 10,6 % - Palvelut 77,4 % 19

Suunnittelualueiden peruspalvelut löytyvät Klamilan kylältä. Virojoen keskustaajamaan on matkaa 20 km. Klamilassa on hyvät peruspalvelut kaikki ikäryhmät huomioiden: koulu-päiväkoti, seurakunnan kerhot, kyläkirkko, vanhusten palvelutalot, kauppa, kahvila, huoltoasema, asiamiesposti ja Kylätupa. Nuorisotalolla on arki-iltaisin toimintaa nuorille sekä varttuneemmillekin, ja kansalaisopiston piirit toimivat niin ikään vilkkaasti. Suunnittelualueiden lähiympäristössä harjoitetaan elinkeinona pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Klamilan kalasatama on rakennettu alun perin kalastustoimintaa varten, mutta ko. käyttö on ollut melko vähäistä. Satamassa on ollut siianpoikasten kassikasvatusta kalastuskuntien järjestämänä, ja satamaan rakennetuissa tiloissa on kalankäsittelytoimintaa. Alueen kaupallinen elinkeinotoiminta on keskittynyt kuitenkin Klamilan kylän ydinkeskustaan, jossa on myös jonkin verran vähäistä teollisuustoimintaa. Klamilan satama on Suomenlahden itäisin merisatama Saimaan kanavan kautta aina Viipuriin asti johtavan laivaväylän tuntumassa. Alue liittyy olennaisesti myös vireästi kehittyvään Vaalimaan raja-asemaan, jonne matkaa kertyy noin 20 kilometriä. Kalasataman alueella sijaitsee mm. ravintola, kioski, grillikota, matonpesupaikka, polttoaineasema, septitankin tyhjennys ja säiliö öljyisen nesteen varastointia varten. Laiturilla on yhdistetty sähkö- ja juomavesitolppa. Lähituntumassa on myös kuivakäymälät. Vieressä on lisäksi uimaranta ja frisbeegolfrata. Alueella järjestetään erilaisia kesätapahtumia. (Kuva 31.) Kuva 31. Kalasataman alueen palveluiden sijainnit. Liikenne Suunnittelualueille on hyvät kulkuyhteydet. Virolahden kunnan liikenneyhteyksien kannalta keskeinen tie 3513 (Museotie) kulkee Virojoelta Haminan Tallinmäelle. Vanhan koulun ja Pyölintalon suunnittelualueet sijaitsevat Museotiehen rajautuen tien pohjoispuolella. Tien varrelle toteutettiin vuonna 2007 noin 1,2 km:n pituinen kevyen liikenteen väylä vanhan koulun alueelta kylätaajamaan päin (www.klamila.fi). Kalasataman suunnittelualueelle kuljetaan pääosin Museotieltä etelään päin haarautuvaa Kalasatamantietä pitkin. 20

Tekninen huolto Myös Uuno Klamin tieltä haarautuva Satamatie kulkee suunnittelualueelle. Kalasataman alueella on hyvä sisäinen tieverkosto sekä runsaasti polkuja ja ulkoilureittejä. Lännestä vesitse tultaessa ensimmäinen pysähdyspaikka Virolahdella on Klamilan kalasatamassa, jossa on sodan aikana toiminut laivastomme tykkiveneiden ja muiden aluksien suojasatama. Nykyään se on kunnan suurin satama, joka pystyy palvelemaan keskikokoisia matkustaja-aluksiakin. Satamaan johtaa 4,2 m syvä väylä. Alueella on veneilijöille 12 vieraspaikkaa Klamilan Veneilijöiden vierassatamassa. Matkaa kylän keskustaan on 1,6 km. Pienemmillä aluksilla voi jatkaa satamasta viitoitettua väylää pitkin Pyölinjoen suuntaan ns. Lantviikinlahdelle kohden Klamilan taajamaa, josta löytyy muutama vieraspaikka. Lahdelle johtava väylä on 1,2 m syvä. (www.virolahti.fi, www.klamila.fi) Klamilan kylän kautta kulkee Virojoki-Helsinki linja-autoyhteys päivittäin. Virolahden kunnasta katsottuna lähin henkilöliikenteen lentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa ja lähimmät rautatieasemat Haminassa ja Taavetissa. Etelä-Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty vuonna 2009 sekä Miehikkälän ja Virolahden kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelma vuonna 2013. Aiempiin suunnitelmiin perustuen Hamina Virolahti Miehikkälä -välille on valmistunut uusi vesijohto ja viemäri vuonna 2011, jolla turvataan alueellista vedenjakelua ja viemäröintiä. Vesi- ja viemäriverkko on rakentunut Klamilan taajaman keskeisimmille alueille. Käytännössä tiheimmät asutuskeskittymät on liitetty yhdyskuntateknisen huollon piiriin. Virolahden kunnalla on oma vedenottamo. Jätevedet johdetaan Haminan Nuutniemen jätevedenpuhdistamoon. Vuonna 2006 perustettiin Pyölin vesiosuuskunta. Osayleiskaavamuutoksen suunnittelualueista entisen Pyölintalon alue ja kalasataman alueen luoteisosa sijaitsevat osuuskunnan rakennuttamien vesi- ja viemäriputkistojen vieressä. Pyölin vesiosuuskunta toimii Klamilan taajaman eteläpuolella Uuno Klamin tien ja Satamatien keskeisillä alueilla, itäpuolella Järvenkylän ja Tinkasentien alueella, sekä pohjoispuolen Länsikyläntien ja Rikontien alueella. (www.klamila.fi) Suunnittelualueella on jakelujännitteinen sähköverkosto. Rakennettu kulttuuriympäristö Suuri Rantatie, Klamilan koulu (yläkoulu) ja Klamilanlahden kivilouhimo ovat kohteina Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelossa. Klamilan vanhan koulun ja entisen Pyölintalon suunnittelualueisiin rajoittuva Suuri Rantatie (Museotie) on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Suuri Rantatie on Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä, joka on rakennettu yhdistämään Turkua ja Viipuria. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. (www.rky.fi) (Kuva 24) Suureen Rantatiehen oleellisena osana kuuluneita kestikievareita tiedetään olleen Klamilan kylässä 4-5 talossa, joista yksi oli Koukin eli Grönvikin kestikievari (vanha Klamilan yläkoulu). Vanhan koulun aluetta on tutkittu ja yläkoulusta on maininta rakennusinventoinnissa (1978) sekä Pohjakunnan kyläkirjoissa I (2003) ja II (2008, Alpo Lommi). Grönvikin kestikievari aloitti toimintansa jo 1700-luvulla, osittain niissä tiloissa, jotka ovat vieläkin olemassa entisellä yläkoululla. Vuonna 1874 kestikievarin pito siirtyi Uutelan tilalle, jossa Kestikievaritoimintaa jatkettiin aina vuoteen 1920 asti. Koulutoiminta aloitettiin Grönvikin kestikievarin vanhoissa tiloissa vuonna 1889 ja rakennus on raken- 21

nettu nykyasuunsa pääosin vuonna 1892. Lisäksi yläkouluun on rakennettu myöhemmin mm. uusi sisäänkäynti, eteinen ja käsityöluokka. Opettajan puutarha ja kasvimaa sijaitsivat yläkoulun takana. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilan vanhasta alakoulusta on kerrottu Pohjakunnan kyläkirjassa II (2008, Alpo Lommi). 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lapsiluvun kasvu aiheutti tilanahtautta Klamilan koululla ja koulua käytiin muissakin tiloissa kylällä. Tilantarve helpottui, kun 1937 yläkoulun pihapiiriin rakennettiin oma alakoulurakennus, jossa koulukeittola aloitti toimintansa 1943. Ennen 1950-luvun loppupuolella tehtyä maantien oikaisua tie kulki koulun kohdalla lähempänä koulua kuin nykyään. Alakoulu on lähes entisessä asussaan. Alakoulun luokkahuoneiden ja eteisen sisäseinät olivat hirrestä ja huoneet oli varustettu peltikuorisilla pystyuuneilla. Ulkorakennuksen yläpäässä oli suuri halkoliiteri, keskellä käymälät ja alapäässä opettajan kanala. Urheilukentän paikalla oli peltoa. Kohteen arvo lienee lähinnä sen historiassa osana Klamilan koulun historiaa ja 1800 1900 -luvuilla muodostunutta Klamilan kylämaisemaa. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Kuva 32. Klamilan vanhan koulun suunnittelualueen (rajaus vihreällä) muinaismuistokohteet. Tummansininen viiva = Suuren Rantatien alkuperäislinjaus, punaiset ympyrät = inventoidut kohteet ja punainen rasteri = Koukilan kylänpaikan muinaisjäännösrajaus, Entisestä Pyölintalosta on kerrottu Pohjakunnan kyläkirjassa II (2008, Alpo Lommi). Pyölinmäellä ollut Virolahden Läntisen Työväenyhdistyksen toimitalo paloi 1962. Talo rakennettiin uudestaan ja se valmistui vuonna 1967. Pyölintaloa ei voitane pitää rakennushistoriansa tai merkityksensä puolesta suojeltavana kohteena, koska alkuperäinen rakennus on palanut. Pyölintalo on myös syrjässä Klamilan kylästä ja keskeisestä kylämaisemasta. Suuri Rantatie kulkee museotien reittiä talon edustalla. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Muinaismuistot Virolahdella on tehty arkeologisia inventointeja ja muita tutkimuksia 1900-luvun alusta lähtien. Keskeisimmät koko kunnan aluetta koskevat arkeologiset perusinventoinnit on 22

tehty vuosina 1967 ja 2007 (Museovirasto). Vuonna 1967 inventointi käsitti vielä lähinnä esihistorialliset kohteet, mutta vuonna 2007 inventoitiin sekä esihistorialliset että historiallisen ajan kohteet. Lisäksi Helsingin yliopiston arkeologiopiskelijat ovat tehneet Virolahdella koko kunnan kattavaa arkeologista inventointia vuonna 2005. Suunnittelualueita on inventoitu edellisten perusinventointien lisäksi vuonna 2005 Klamilan osayleiskaavatyön yhteydessä (Pirjo Rautiainen, Kaavatalo Oy). (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilan osayleiskaavan muutostyön aikana tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Museovirasto/Pesonen 2016) suunnittelualueilta ei löydetty uusia esihistoriallisia muinaismuistoja. Ainoa inventointiraportin esihistoriallinen kohde on Korkiakallion pronssikautinen hautaröykkiö kaava-alueen rajauksen ulkopuolella. Muut inventointiraportin kohteet voidaan ajoittaa historialliselle ajalle. Koukilan (Utby/Kalffierd) kylä saattaa juuriltaan ajoittua jo keskiajalle, samoin Suuren Rantatien linjaus. Muut kohteet lienevät nuorempia ja ajoittunevat 1500-luvulta 1900-luvulle. Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden inventoinnin tuloksena suunnittelualueelta löytyi yhteensä 10 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta (kuva 33), joista 3 on ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä (Klamilanlahden kivilouhimo, Koukila ja Suuri Rantatie) ja kolme rakennuskohdetta. Uudet kohteet ovat neljä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltavaa kohdetta (Lantviikinvuori 1-3 ja Kelkkaniemi). (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Historiallisen ajan kylätontti Koukila (Utby/Kalffierd) (1000011059) mainitaan arkeologisena kohteena ensimmäistä kertaa vuoden 2007 inventointiraportissa. Kohde sisältää suunnittelualueista Klamilan vanhan koulun alueen. Koukilan kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjalähteissä vuonna 1544 ja Koukilassa oli vuonna 1550 yhdessä Klamilan, Malmilan ja Sydänkylän kanssa 20 verotettua taloa. Koukilan kylän talot ovat sijainneet Suuren Rantatien varrella. Koukila eli Utby ja läheiset Klamila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalffjerdin nautakuntaan. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilanlahden kivilouhimo (1000010968) on sijainnut Salminiemessä ja siitä on havaittavissa paikalla edelleen vähäisiä merkkejä kuopanteiden muodossa. Vuoden 1978 tarkastuksen mukaan kivenlohkareissa on ollut näkyvissä meislaamisen ja kiiloilla irrottamisen sekä myös porauksen jälkiä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu niemen kärki siten, että potentiaaliset kiviaineksenottopaikat ovat alueen sisällä (kuva 33). Klamilanlahden kivilouhimo saattaa liittyä alun perin 1700-luvun toimintoihin, jolloin Kymenlaaksosta vietiin rakennuskiviä Pietariin ja etelärannikon linnoitustyömaille. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Lantviikinvuoren kolme mahdollista uutta muinaisjäännöstä eivät pääsääntöisesti ole kiinteitä muinaisjäännöksiä vaan muita kulttuuriperintökohteita. Kohteissa 1-3 sijaitsee ojia, kuoppia ja betonijalusta. (Kuva 33) (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilanlahden rannalla, Kelkkaniemen kärjen koillispuolella sijaitsee historialliselta ajalta peräisin oleva talon paikka (kuva 33), joka on mahdollinen uusi muinaismuistokohde; muu kulttuuriperintökohde. Kohteessa on jäljellä betonirengaskaivo ja sen vierellä vanhaa tienpohjaa. Vanhoilla peruskartoilla (1968 ja 1975) paikalla on vielä talo, johon kaivo liittynee ja rakennus on saattanut liittyä esimerkiksi sahan historiaan. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) 23

Kuva 33. Kalasataman alueen muinaismuistokohteiden sijainnit. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Vesialueen arkeologinen inventointi Klamilan osayleiskaavan muutostyön aikana tilattuun arkeologiseen inventointiin sisältyi myös vedenalaiset tutkimukset. Maa-alueiden arkeologisesta inventoinnista vastannut Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden yksikkö tilasi kalasataman suunnittelualueen arkeologisen vedenalaisinventoinnin alikonsultilta; ARK-sukellukselta. Klamilan kalasataman alueen arkeologisen vedenalaisinventoinnin raportin (ARKsukellus 20.7.2016) mukaan osayleiskaavan muutosalueella suoritetuissa vedenalaisinventoinneissa ei havaittu vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Vierasvenesataman eteläpuolelta paikannettiin kaksi kivillä täytettyä pyöröhirsiarkkua, jotka liittynevät Klamilan sahan toimintaan vuosina 1928 1952. Kyseessä saattaa olla myös kirjallisissa lähteissä mainitun 1920-luvun alkupuolella rakennetun laivalaiturin perustukset. Rakenteet voitaneen luokitella muu kulttuuriperintökohde -kategoriaan. Noin 10 % suunnittelualueen vesialueesta Klamilan kalasataman itäpuolisella matalikolla ja Salminiemenkärjen itäpuolisessa lahdessa ei pystytty inventoimaan kattavasti vedenalaismenetelmin, koska runsas vesikasvillisuus haittasi näkyvyyttä ja kulkua. (Klamilan kalasataman alueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2016.) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sataman toiminnoista tai tapahtumista voi aiheutua ajoittain satunnaista liikenne- tai meluhäiriötä. 24

Kalasataman suunnittelualueelta tunnetaan yksi Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) kohde eli mahdollisesti pilaantunut maa-alue; Lopetettu saha, Klamilan sahanranta (41390). Kohteella on MATIN mukaan selvitystarve, jonka johdosta asiasta on lähetetty kirje omistajalle 10.5.2007. Puhdistusvastuuarviossa alueen mahdollinen puhdistaminen on todettu kohtuuttomaksi. Sahan alue on sijainnut nykyisen satama-altaan kohdalla (Kuvat 33 ja 34). Sahalle tuleva puutavara otettiin sahaukseen pääsääntöisesti vedestä, joten sahakin sijaitsi rantarakennuksessa. Sinistyksenestoon tarkoitettu myrkkyallas oli heti sahan jälkeen. Sahattu puutavara meni ensin myrkkyaltaaseen ja vasta siitä eteenpäin. Sahalla työskennelleiden henkilöiden mukaan myrkkyallas tyhjennettiin suoraan maahan ottamalla pohjan tappi pois. (Virolahden kunta/markku Uski.) Entisen sahan alueen mahdollisia myrkkyjä on tutkittu MATIN mukaan vuonna 1989, jolloin Kymen lääninhallituksen ottamien maaperänäytteiden kloorifenolipitoisuudet eivät ylittäneet luonnon tausta-arvoja. Näytteitä otettiin myös satama-alueen rakentamisen yhteydessä vuonna 1995, kun alueelta louhittiin kalliota n. 5 m paksuudelta. Alueelta ei löytynyt tuolloinkaan sinistymisenestoaineen jäämiä. Kuvat 34 ja 35. Karttaote vuoden 1968 peruskartasta Klamilanlahdella ja karttapiirros Kelkkaniemen alueesta. Kuvaan 35 on piirretty katkoviivalla vanha rantaviiva sekä vinoviivoituksella sahan aikaiset rakennukset ja laiturit. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016) 3.1.4 Maanomistus Alueella on maanomistajina Virolahden kunta, yksityisiä henkilöitä, yhtiöitä ja vuokraoikeuksien kautta yhteisöjä. Sydänkylän osakaskunta omistaa yhteiset maa- ja vesialueet. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on - Varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 25

- Auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. - Arvioida ympäristövaikutusten lisäksi taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. - Toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä. - Edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. - Luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Klamilan vanhan koulun ja entisen Pyölintalon suunnittelualueisiin rajoittuva Suuri Rantatie (Museotie) on RKY-kohde. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointityön on ollut määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden hyväksymisprosessi on käynnissä ympäristöministeriössä. Vuonna 1995 vahvistetut maisema-aluerajaukset ovat voimassa uusien aluerajausten vahvistamiseen asti. Klamilan maakunnallisesti arvokas maisema-alue on esitetty inventoinnissa muutettavan valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan (Maaseutu ja luonto) 14.12.2010 (Kuva 36). Suunnittelualueita koskevat seuraavat määräykset: - taajamatoimintojen alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s) - yhdystie, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (yt/s) - ylimaakunnallinen pyöräilyreitti - tärkeä pohjavesialue (pv 1709; Klamila) - ylimaakunnallinen melontareitti (1468; Hamina-Virolahti merireitti) - päävesijohto ja siirtoviemäri (2084, Hamina-Virojoki2) - satama-alue (1876; Klamilan satama) - muinaismuistokohteet (930; Korkiakallio 2, 966; Klamilanlahden kivilouhimo) - merkittävä vähintään maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön kohde (1088; Klamilanlahden louhos) - maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma 174; Pyölinjoki, Kattilainen-Klamila) (Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnin / Kymenlaakson liitto 1992 mukaisesti.) 26

Kuva 36. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta. Suunnittelualueet on rajattu kartalle likimääräisesti punaisilla ympyröillä. Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 laatiminen on aloitettu maakuntahallituksen päätöksellä 22.2.2016. Kokonaismaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat yleisesti nähtävillä 17.8.-30.9.2016 ja kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2017 loppupuolella. Yleiskaava Alueella on voimassa Klamilan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on Virolahden kunnanvaltuuston hyväksymä 19.2.2007 ( 1) ja saanut lainvoiman 2.5.2007 (Kuva 37). Kalasataman suunnittelualueelle on osoitettu yleiskaavassa pientalovaltaista asuinaluetta (AP, AP-2), teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), matkailupalvelujen aluetta (RM-1), venevalkama-aluetta (LV), satamaaluetta (LS), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU, VU-1), retkeily- ja ulkoilualuetta (VR, VR-1), uimaranta-aluetta (VV, VV-1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M, M-1). Virkistysalueille on osoitettu ulkoilureittejä ja Kalasatamantien varteen kevyenliikenteen yhteystarve. Salminiemenkärjessä on kulttuurimaiseman ja -historian kannalta arvokkaan alueen rajaus (sk-1). Alueella kulkee myös vesi- ja viemärijohto (j/v). 27

Kuva 37. Ote Klamilan osayleiskaavasta kalasataman osalta (suunnittelualue rajattu keltaisella), Vanha koulun alue on osoitettu Klamilan osayleiskaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueena, jolla ympäristö säilytetään (YO/s). Vanha koulurakennus (alakoulu) on rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava kohde (sr). Museotien varteen on osoitettu valtakunnallisesti merkittävän historiallisen Suuren Rantatien linjaus (sm) ja kevyenliikenteen reitti. Alue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle (pv-1). (Kuva 38.) Entisen Pyölintalon alue on osoitettu osayleiskaavassa julkisten lähipalvelurakennusten alueeksi (YL) (Kuva 39). Kuva 38. Ote Klamilan osayleiskaavasta vanhan koulun alueelta. Kuva 39. Ote Klamilan osayleiskaavasta entisen Pyölintalon alueelta. 28

Osalla vesialuetta on voimassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 15.11.2000 vahvistama Virolahden merenranta-alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava (kuva 40). Alueelle on osoitettu vesialuetta (W) ja kylä-alueen aluerajaus (at). Kyläalueen at- kaavamääräyksessä todetaan: kyläalue, jolle voidaan sijoittaa pysyvää asumista ja palvelu- ja kylärakennetta tukemaan. Myös rantavyöhykkeellä on erityisten syiden perusteella mahdollista lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutos, mikäli rakennus ja rakennuspaikka teknisesti, vesihuollon ja ympäristön kannalta täyttää ympärivuotisen asumisen tarpeet. Lisämääräyksiä 8. (Lisämääräykset koskevat rakennuspaikkaa ja vesi ja jätehuollon järjestämistä). Kuva 40. Ote voimassa olevasta Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavasta, jossa on myös esitetty hyväksymisvaiheessa olevan rantaosayleiskaavan muutoskohteiden rajaukset. Lähde: Virolahden merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan muutos sekä Pulterin rantaosayleiskaava, kaavaselostus 31.5.2017, liitteet. Asemakaavoitus Kalasataman suunnittelualueella on yksi voimassa oleva ranta-asemakaava: Klamilan sataman pohjoisosan ranta-asemakaava, joka on kunnanvaltuuston hyväksymä 16.8.2010 (saanut lainvoiman 6.10.2010). Ranta-asemakaavassa on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM), virkistysalueita (VL, VV, VU), erityisalue (ET) sekä katualueita. (Kuva 41.) 29

Kuva 41. Ote Klamilan sataman pohjoisosan ranta-asemakaavasta. Klamilan osayleiskaavan muutosalueelle on tarkoitus laatia Klamilan Rannankankaan asemakaava, jossa tutkitaan mm. kalasataman yhteydessä olevan teollisuusalueen kehittämistä tarkemmin sekä asutuksen sijoittamista hiihtomajan pohjoispuoliselle alueelle. Rakennusjärjestys Virolahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.9.2002 ( 35). Uusi rakennusjärjestys on valmisteilla. Pohjakartta Osayleiskaavan muutos laaditaan 1:10 000 -mittakaavaisena osayleiskaavana alueella voimassa olevan, Klamilan osayleiskaavan (hyv. kv 19.2.2007) suunnitteluperusteiden lähtökohdista. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit - Voimassa olevan osayleiskaavan selvitykset - Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri - Virolahden arkeologinen inventointi (Helsingin yliopisto, 2005) - Virolahti, Osa I: Esihistoriallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 3. 28.9.2007. Museovirasto / Enqvist, J. - Virolahti, Osa II: Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 3. 28.9.2007. Museovirasto / Enqvist, J. - Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisemaalueiden päivitysinventointi 2013 2014. Loppuraportti 4.9.2014. Sweco Ympäristö Oy / Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot. - Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Sweco Ympäristö Oy / Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan liitot, 2014. - Etelä-Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitys. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2005. - Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992. - Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma, Kymenlaakson liitto 1993. - Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Ympäristöopas 2014. - Maanmittauslaitoksen maastotietokanta- ja kiinteistöraja-aineisto 30

Kaavamuutoksen yhteydessä laaditut selvitykset - Maa-alueiden luontoselvitys (Luontoselvitys Korkansiipi Oy, Petri Parkko) - Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry) - Maa-alueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (Museovirasto) - Vesialueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (ARK-sukellus/R. Kokko) 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavamuutoksen suunnittelun tarve Virolahden kunnalla on tarve muuttaa vuonna 2007 voimaan tullutta Klamilan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kalasataman suunnittelualuetta on tarve kehittää mm. laajentamalla ympäristöhäiriöttömien teollisuus- ja varastotoimintojen alueita sekä asuinalueita ja parantamalla venesataman toimintamahdollisuuksia. Klamilan vanhan koulun alueen ja entisen Pyölintalon alueen käyttötarkoitus on muuttunut. Osayleiskaavaa on tarve muuttaa siten, että vanhan koulun alueelle voidaan osoittaa asuintiloja sekä yrityskäyttöä ja mahdollistaa alueelle uuden ympäristöön soveltuvan rivitalon rakentaminen. Entinen huonokuntoinen seurantalo (Pyölintalo) on tarkoitus purkaa ja mahdollistaa alueelle asuinrakennusten rakentaminen sekä mahdollisesti yritys- /työpaikkakäyttö. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan muutoksen kaavoituspäätös 28.4.2014 (KH 60). Päätös liittää Klamilan vanhan koulun ja Pyölintalon alueet kalasataman aluetta koskevaan osayleiskaavan muutosalueeseen 14.7.2015 (KH 119). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). - Viranomaiset: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto, Museovirasto/ Kymenlaakson maakuntamuseo, puolustusvoimat, Haminan kaupungin ympäristöterveydenhuolto - Virolahden kunnan hallintokunnat: tekninen lautakunta, ympäristönsuojelulautakunta ja rakennuslautakunta - Energia-/sähkölaitos - Yhteisöt: mm. Sydänkylän osakaskunta, Pyölin vesiosuuskunta, Klamilan alueella toimivat yhdistykset 4.3.2 Vireille tulo Kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsauksessa. 31

4.3.3 Hallinnollinen käsittely Ajankohta KH 60 28.4.2014 KH 119 14.7.2015 Tela 12 27.1.2016 Tela 43 30.3.2016 Suunnitteluvaihe Kaavoituspäätös osayleiskaavan muutoksesta Klamilan kalasataman alueelle Päätös liittää Klamilan vanhan koulun ja Pyölintalon alueet kalasataman aluetta koskevaan osayleiskaavan muutosalueeseen Virolahden kunnan tekninen lautakunta valitsi osayleiskaavan muutoksen laatijaksi Ympäristönsuunnittelu Oy:n. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen. 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 11.2.2016 Kuulutus osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kaavoituskatsauksen yhteydessä 11.2.2016. 22.6.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos pidetään yleisesti 7.8.2017 nähtävillä 30 vrk. - Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 17.3.2016 Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Klamilan koululla. Neuvotteluun osallistuivat Kymenlaakson liiton, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Museoviraston, Virolahden kunnan ja kaavan laatijan edustajat. Neuvottelussa käytiin läpi kaavamuutoksen tavoitteita sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 22.6.2017 7.8.2017 Valmisteluaineistosta, OAS:sta ja kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kymenlaakson liitolta, Museovirastolta / Kymenlaakson maakuntamuseolta, puolustusvoimilta, Haminan kaupungin ympäristöterveydenhuollosta sekä Virolahden kunnan hallintokunnilta. 4.4 Kaavamuutoksen tavoitteet Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kalasataman alueella nykyisen teollisuusaluevarauksen laajentaminen ympäristöhäiriöttömälle teollisuus- ja varastotoiminnalle sekä laajentaa sataman aluetta pienvenesatamaksi (marina). Teollisuusaluetta on tarkoitus laajentaa nykyisen alueen taustalle sekä laajentamalla aluetta vesistöön. Hiihtomajan koillispuolelle suunnitellaan asumista (asuintaloja, rivitaloja, vapaa-ajan asuntoja). Asuntojen sijoittamista muuallekin tutkitaan. Hiihtomajan luona oleva lahdenpohja on tarkoitus täyttää ja muodostaa siihen viereen tuleville asuinrakennuksille venevalkama. Alueen virkistyskäyttötarpeet huomioidaan suunnittelussa. Korkiakallion alueelta on tarkoitus ottaa kiviainesta satama-alueiden rakentamiseen. Muodostuva alue suunnitel- 32

laan varasto- ja pienteollisuuskäyttöön. Muutoin osayleiskaava päivitetään kalasataman alueen osalta nykyistä käyttöä vastaavaksi. Vanhan koulun alue on tavoitteena muuttaa asuin- ja yrityskäyttöön. Tavoitteena on myös mahdollistaa alueelle uuden ympäristöön soveltuvan rivitalon rakentaminen. Entisen seurantalon alueen (Pyölintalo) käyttötarkoitus on myös muuttumassa. Tavoitteena on mahdollistaa Pyölintalon asuin- ja yritys-/työpaikkakäyttö. Osayleiskaavan muutos laaditaan 1:10 000 -mittakaavaisena osayleiskaavana alueella voimassa olevan, Klamilan osayleiskaavan (hyv. kv 19.2.2007) suunnitteluperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksessa noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan osayleiskaavan kaavamerkintä- ja määräystekniikkaa. Osayleiskaavalla ohjataan alueen tulevaa asemakaavoitusta. Kalasataman alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. 5 KAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Hiihtomajan pohjoispuolisella alueella (kuva 43 alue1) voimassa olevan kaavan pientalovaltainen asuntoalue (AP-2) on jäsennetty uudelleen ja muodostettu siitä pientalovaltaisia asuntoalueita (AP/2 ja AP-1). Samalla AP-1 aluetta on laajennettu hiihtomajan suuntaan. (kuva 42). Korkiakallion alueelle (kuva 43 alue2) on osayleiskaavan muutoksella muodostettu uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). TYalue muodostuu voimassa olevan kaavan maa- ja metsätalousalueesta (M) ja kolmesta asuinpintalotontista (AP/6). TY-alueen pohjoispuolelle jää edelleen kolme voimassa olevan kaavan mukaista asuinpientalotonttia (AP/3). Rannankankaan alueella (kuva 43 alue 4) asuinpientalo kortteleita on muotoiltu tarkoituksenmukaisemmiksi. Osaa tonteista on laajennettu, jotta kahdesta tontista saatiin omarantaisia ja yhteen merinäköala. Kuva 42. Ote voimassa olevasta kaavasta Kuva43. Ote kaavamuutosluonnoksesta 1.6.2017 33

Satama-alueelle (kuva 43 alue 5) kaavamuutoksella on muodostettu uusi varastoalue (TV- 1). Teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY- 1) on laajennettu Kelkkaniemessä merialueelle. Myös satama-aluetta (LS) on laajennettu. Matkailupalvelujen alue (RM-1) on pysynyt ennallaan. Hiihtomajaa ympäröivälle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (kuva 43 alue 3) on osoitettu kaksi uutta matkailupalvelujen aluetta (RM-2, RM-3). Venevalkama-aluetta (LV) on supistettu luontoarvojen vuoksi Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevällä lahdella ja rajattu tarkoituksenmukaisemmaksi. Urheilu ja virkistyspalvelujen alueita (VU, VU-1) ja uimaranta-alueita (VV) on suunniteltu paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi ja VU-1 alueelle on lisätty tori- ja tapahtuma-alue. Klamilan vanhan koulun alueelle osayleiskaavan muutoksella muodostuu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), kyläaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AT/s) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Voimassa olevassa kaavassa alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten aluetta, jolla ympäristö säilytetään (YO/s). Entisen Pyölintalon alueelle muodostuu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Voimassa olevassa kaavassa alue on julkisten lähipalvelurakennusten aluetta (YL). 5.1.1 Rakentamisen alueet Kalasataman alue Osayleiskaavan muutoksella muodostuu yksi uusi pientalovaltainen asuntoalue (AP-1). Alueelle voidaan sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m². Alueen pinta-ala on 1,83 hehtaaria. Kaavamuutosalueelle osoitetaan viisi pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kauttaviivalla (/) AP määräyksestä erotettu luku kertoo alueelle enintään sallittavien rakennuspaikkojen lukumäärän, yleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, tarvittavia talous-, varasto-, huoltotms. rakennuksia. AP -alueille, joille yleiskaavassa on osoitettu ohjeellinen tonttijako, voi myöntää rakennusluvan tähän yleiskaavaan perustuen. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0,2 ei ylity. Alueen rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen. Alueen pinta-ala on 8,77 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella muodostuu yksi uusi varastoalue (TV-1). Alueelle saa sijoittaa veneen säilytykseen, kalastukseen, urheiluun sekä matkailuun liittyviä varastorakennuksia. Alueen pinta-ala on 0,86 hehtaaria. Kaavan muutoksella muodostuu yksi uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Alueen pinta-ala on 2,73 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella muodostuu teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakentamisen lisäksi alueelle voi sijoittaa satama-alueen toimintoihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia sekä kaupallisiin toimintoihin liittyviä tiloja. Rakentamisen ja rantamaiseman yhteensovittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen käytössä. Alueen vähäistä merkittä- 34

vämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueen pinta-ala on 3,91 hehtaaria. Kaavamuutoksella muodostuu matkailupalvelujen aluetta (RM-1). Alueelle voi sijoittaa vuokrakäyttöön tarkoitettuja loma-asuntoja sekä muita matkailupalveluihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueelle voi sijoittaa hiihtolatuja ja ulkoilureittejä. Alueen pinta-ala on 2,96 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella muodostuu uusi matkailupalvelujen alue (RM-2). Alueelle voi sijoittaa matkailuun ja leirintään sekä veneiden säilytykseen liittyviä rakennuksia, rakennelmia, laitteita sekä ulkotiloja. Alueen pinta-ala on 2,58 hehtaaria. Kaavan muutoksella muodostuu uusi matkailupalvelujen alue (RM-3). Alueelle voi sijoittaa vuokrakäyttöön tarkoitettuja loma-asuntoja ja muita matkailupalveluihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia sekä pysäköintiin liittyviä alueita. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueen pinta-ala on 0,44 hehtaaria. Klamilan vanhan koulun alue Osayleiskaavan muutoksella muodostuu uusi pientalovaltainen asuntoalue (AP-1). Alueelle voidaan sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m². Alueen pinta-ala on 0,57 hehtaaria. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kyläalue, jolla ympäristö säilytetään (AT/s). Alueelle saa sijoittaa asuinrakentamista, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Alueelle sijoitettavan uuden asuinrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Kullekin omakotitalon rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0,2 ei ylity. Alueen rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen. Alueella on kulttuuri- ja rakennushistoriallista sekä kyläkuvan kannalta arvokasta rakennuskantaa. Pihapiirit tulee säilyttää ja rakennuksia kunnostettaessa niiden luonnetta ei saa olennaisesti muuttaa. Alueen pinta-ala on 0,88 hehtaaria. Entisen Pyölintalon alue Osayleiskaavan muutoksella muodostuu yksi pientalovaltainen asuntoalue (AP). Alue on ensisijaisesti tarkoitettu omakotitalokäyttöön, mutta alueelle on mahdollista sijoittaa myös kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. AP-alueelle sijoitettavan uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Kullekin omakotitalon rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0,2 ei ylity. Alueen rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen. Alueen pinta-ala on 0,57 hehtaaria. 5.1.2 Satama-alueet ja venevalkama-alueet Kalasataman alue Osayleiskaavan muutoksella muodostuu satama-aluetta (LS). Alueelle saa sijoittaa satamatoimintojen huoltoon ja palveluihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Alueen käy- 35

tössä tulee kiinnittää erityistä huomiota rantamaisemaan. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueen pinta-ala on 15,34 hehtaaria. Kaavamuutoksella muodostuu venevalkama-aluetta (LV). Alueelle saa sijoittaa pienimuotoisia perinteisiä kalastusta ja vesiliikennettä palvelevia varastorakennuksia. Alueen pintaala on 1,50 hehtaaria. 5.1.3 Virkistys-, urheilu-, uimaranta-, maa- ja metsätalous- ja vesialueet Kalasataman alue Osayleiskaavan muutoksella muodostuu laaja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU). Alueelle voi sijoittaa urheilutoimintoihin liittyviä rakennuksia enintään 1500 k-m2. Alueen pinta-ala on 10,17 hehtaaria. Kaavan muutoksella muodostuu hiihtomajan ympäristöön yksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1). Alueelle voi sijoittaa urheilu- ja virkistyspalveluihin liittyviä rakennuksia enintään 500 k-m2. Alueen pinta-ala on 1,42 hehtaaria. VU-1-alueella sijaitsee myös tori- ja tapahtuma-alue, joka on tarkoitettu tori- ja pysäköintialueeksi. Alueelle saa sijoittaa tori- ja tapahtumatoimintaa sekä pysäköintiä palvelevia rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Osayleiskaavan muutoksella muodostuu kaksi retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 1,40 hehtaaria. Kaavamuutoksella muodostuu Salminiemeen retkeily- ja ulkoilualuetta (VR-1). Alueelle saa sijoittaa pienveneiden ankkurointiin liittyviä rakennelmia. Alueen pinta-ala on 0,72 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella muodostuu kaksi uimaranta-aluetta (VV). Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 0,56 hehtaaria. Kaavan muutoksella muodostuu Rannankankaan alueelle uimaranta-aluetta (VV-1). Alueelle saa sijoittaa yhden uimaranta-alueeseen liittyvän saunarakennuksen. Alueen pinta-ala on 0,61 hehtaaria. Muut kuin rakentamiseen ja virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet on osoitettu kaavassa M-alueiksi: Hiihtomajan länsipuoliselle ranta-alueelle muodostuu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 2 mom:n perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP, AM ja RA -alueille. Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 1,17 hehtaaria. Kaavamuutoksella muodostuu voimassa olevan kaavan mukaisesti maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueen käytössä tulee ottaa erityiseen huomioon ympäristöön liittyvät erityisarvot. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, MRL 128 ). Alueen pinta-ala on 2,61 hehtaaria. 36

Muut maa- ja metsätalouskäyttöön osoitetut alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Laajimmat M- alueet sijaitsevat Kalasatamantien itäpuolisella alueella. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä maa- ja metsätaloutta palvelevaan rakentamiseen. Alueella on sallittu haja-asutusluonteinen rakentaminen. Uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000 m2. Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 13,99 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella muodostuu vesi-aluetta (W). Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 6,58 hehtaaria. Klamilan vanhan koulun alue Osayleiskaavan muutoksella muodostuu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) kaavamuutoksella osoitetun AP-1 alueen itä- ja eteläpuolelle. Alueen tarkoituksena on sopeuttaa uusi rakentamisalue maisemaan ja osaltaan turvata alueen luontoarvoja. Alueen pinta-ala on 0,71 hehtaaria. 5.1.4 Kiinteät muinaisjäännökset ja suojellut rakennukset Kalasataman alue Klamilanlahden kivilouhimo on osoitettu SM- ja sm-1- merkinnöillä; muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Salminnienenlahden ympäristöön on sk-1-merkinnällä osoitettu kulttuurimaiseman ja historian kannalta arvokas alue. Alueella on erityisiä kulttuurimaisemaan ja -historiaan liittyviä arvoja. Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia pihapiireineen, joihin liittyvien arvojen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennus-perinteeseen. Olemassa olevien rakennusten ulkoasua ei tulisi muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne muuttuu. Historialliset kaivannot Lantviikinvuori 1-3 ja historiallinen talon paikka Kelkkaniemi ovat osoitettu (s)-merkinnällä; säilytettävä historiallinen rakenne. Klamilan vanhan koulun alue Alueen läpi kulkee valtakunnallisesti merkittävä historiallisen Suuren Rantatien linjaus, joka on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisella sm-merkinnällä. Tietä ja sen rinnalle rakennettavia kevyenliikenteenväyliä koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviraston lausunto. Suuren Rantatien linjaus on lisäksi osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-kohde). Koukilan kylätontti on osoitettu sm-1-merkinnällä; muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koske- 37

vista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Historialliset rakennuskohteet Klamilan entinen koulu (yläkoulu eli entinen Grönvikin kestikievari) ja Klamilan entinen koulu (alakoulu) ovat osoitettu SR-merkinnällä; rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava kohde. Entisen Pyölintalon alue Alueen eteläosassa kulkee valtakunnallisesti merkittävä historiallisen Suuren Rantatien linjaus, joka on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisella sm-merkinnällä. Tietä ja sen rinnalle rakennettavia kevyenliikenteenväyliä koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviraston lausunto. 5.1.5 Luontoarvot Kalasataman alue Arvokkaat luontokohteet on osoitettu luo-merkinnällä; luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölaji-esiintymien säilyttämisedellytykset. 5.1.6 Pohjavesialueet, vesi- ja viemäriverkosto Kalasataman alue Alueen eteläosaan on osoitettu vesi-ja viemärijohto merkintä pääosin voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Klamilan vanhan koulun alue: Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Voimassa olevan osayleiskaavan pohjavesialueen merkintä pv-1 näkyy pohjakartalla suunnittelualueen ulkopuolella. Alueen eteläosaan on osoitettu vesi-ja viemärijohto merkintä voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa osoitetut rakentamisalueet eivät merkittävästi muuta alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Voimassa olevan kaavan ulkoilureitit on säilytetty ennallaan. Suunnittelualueella säilyy edelleen laajat urheilu- ja virkistyspalveluiden alueita ja jokamiehenoikeudella hyödynnettäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Kaavamuutos ei heikennä merkittävästi alueen tai lähiympäristön asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. 38

Kaavamuutoksen kohteena oleva alue liitetään vesihuoltoverkostoon, joten jätevesien käsittelystä ei aiheudu haittaa lähiympäristölle. Vanhan koulun alueelle ei tarkemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyssä tule sallia rakennettavaksi sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pohjaveden pilaantumista. Arvokkaat luontokohteet on huomioitu osayleiskaavassa kaavamerkinnöin ja / tai osoittamalla alueet pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Yleiskaavalla ohjataan tulevia asemakaavaratkaisuja ja edistetään alueen luontoarvojen säilymistä. Satama-alueella linnustollisten ja lepakoille aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi on tarkemman suunnittelun yhteydessä tarkoitus selvittää mm. tekoluotojen rakentamisen vaikutusta. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tarvittaessa tarkentaa muitakin luontoselvityksiä muun muassa liitoorava ja perhosalueiden osalta. Vanha rakennuskanta, kulttuurimaisema, historialliset rakenteet ja tielinjaukset sekä kiinteät muinaisjäännökset on huomioitu kaavaratkaisussa ja arvojen säilymistä edistetään osayleiskaavalla. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella mahdollistetaan Klamilan satama-alueen tarkoituksenmukainen kehittäminen ja edistetään kylän elinvoimaisuutta. Alueet ovat voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu pääosin rakentamiseen ja kaavamuutoksen johdosta rakentaminen tulee olemaan keskitetympää ja vastaamaan alueiden kehittämisen todellisia tarpeita. Kalasatama-alueen kulttuurimaisema, historialliset rakenteet ja kiinteät muinaisjäännökset on huomioitu kaavaratkaisussa ja arvojen säilymistä edistetään osayleiskaavalla. Vanhan koulun alueen arvokas rakennuskanta, kylätontti ja historiallinen Suuren rantatien linjaus on huomioitu kaavaratkaisussa ja niiden säilymistä edistetään kaavamuutoksella. Pyölintalon eteläpuolinen Suuren rantatien linjaus on huomioitu kaavaratkaisussa ja sen säilymistä edistetään kaavamuutoksella. Pyölintalo on tarkoitus käyttötarkoituksen muuttumisesta ja rakennuksen huonosta kunnosta johtuen purkaa, joten kaavamuutoksen myötä muodostuva uuden maankäytön merkitys rakennetussa ympäristössä on näkyvä. Vanhan koulun ympäristössä muutetaan vanhan pallokentän alueen maankäyttöä merkittävällä tavalla. Arvokas rakennuskanta pihapiireineen on rauhoitettu kuitenkin uuden rakentamisen ulkopuoliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi alueelle osoitettu uusi pientalovaltainen asuinalue on sovitettu maisemaan osoittamalla alueen ympärille puustoisena säilyvää maa- ja metsätalousaluetta. Uusi rakentaminen sopeutuu maisemaan Museotien (tie 3513) suunnasta ja peltoalueen suunnasta tarkasteltuna, joten maiseman ei arvioida muuttuvan merkittävästi. Kokonaisuutena arvioiden kaikki muutokset ovat Klamilan kylän kehittämiseen kuuluvaa täydennysrakentamisesta. Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia alueen nykyiselle rakennetulle ympäristölle. 39

5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole toteutettuja suojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. Suunnittelualueella tehtiin luontokartoitus (Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, 2016) ja Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2016). Liito-orava Alueelta löydettiin kaksi liito-oravan elinaluetta. Liito-oravan elinalueet on huomioitu kaavalla osoittamalla ne luo-merkinnällä pääosin kaavan maa- ja metsätalousalueelle ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueille. Elinalueiden välinen kulkuyhteys on huomioitu säilyttämällä alueiden välillä kaavassa maankäytöllinen viheryhteys. Tarvittaessa liitooravaselvityksiä voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Lepakot Klamilan osayleiskaava-alueella tavataan varsin paljon lepakoita ja alue on todennäköisesti myös muutonaikainen ruokailualue. Merkittävimmät lepakoiden siirtymä- ja ruokailualueet ovat Kalasataman alueella ulkoilureitillä ja pikkuteillä. Ulkoilureitit ja tiet pysyvät kaavamuutoksessa ennallaan. Korkiakallion kallioalueella osa lepakoiden siirtymä- ja ruokailualueesta on M-alueella ja osa jää TY-alueelle. Kelkkaniemen karikossa osa alueesta jää satama-alueelle ja osa laajenevalle TY-alueelle. Tarvittaessa lepakkoselvityksiä voidaan tarkentaa alueen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Sataman ja TY-alueen laajenemisalueen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on tarkoitus tutkia mahdollisuutta rakentaa linnustolle korvaavia karikoita / tekoluotoja. Samassa yhteydessä voidaan selvittää hyötyvätkö lepakotkin tekoluodoista / kareista. Klamilan vanhan koulun alueella sijaitseva oja on lepakoiden Dir IV saalistelu- ja siirtymäaluetta. Ojan alue on osoitettu kaavassa M-alueeksi. Puisessa vanhassa koulurakennuksessa saattaa olla lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja. Rakennus voidaan arvioida lepakoiden I-alueeksi. Koulurakennukset on merkitty rakennuslainsäädännön nojalla suojeltaviksi tarkoitettuina rakennuksina kaavaan. Rakennusten säilymisen edistäminen turvaa osaltaan lepakoiden päivehtimispaikkojen säilymistä. Pyölintalon rakennuksessa saattaa olla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja, mutta kokonaisuudessaan tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella lepakoille erityisen merkittävä ruokailualue. Uhanalaiset lajit Alueen luontoselvityksessä inventoitujen uhanalaisten lajien esiintymisalueen on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo)-merkinnällä. Tarvittaessa näiden lajien esiintymistä voidaan selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä: Keltamaitteella elää kaksi luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaa pikkuperholajia: maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Alueet: sorapohjainen pysäköintialue Kelkkaniemessä (kuva 18, kohde 2). Pienempi, hiihtomajalle johtavan tien varrella oleva kenttä (kuva 18, kohde 3) ja Lantviikinvuoren laen kalliokedot (kuva 18, kohde 4). 40

Meriuposkuoriainen. Pyölinpohjan ja Kelkkaniemen välisellä alueella ja Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevällä lahdella (kuva 18, kohde 1) esiintyy meriuposkuoriaisen suosimia kasveja. Lantviikinvuoren kallioalueen laella (kuva 18, kohde 4) kasvavista putkilokasveista monilla elää uhanalaisia perhoslajeja: isomaksaruoholla kalliosinisiipi, kultapiiskulla kulopussikoi sekä keltamaitteella maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Linnusto Linnuston kannalta merkittävimmät alueet ovat Salminiemenkärjen pohjoispuolella oleva rehevä lahdelma (kuva 18, kuvio 1), Kelkkaniemen karikot (kuva 18, kohde 5) ja Korkiakallion kallioalue (kuva18, kohde 9). Salminniemenkärjen pohjoispuolisen lahdelman arvo on huomioitu kaavassa supistamalla venevalkama-aluetta ja osoittamalla alue luo-merkinnällä; luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Kelkkaniemen karikossa osa alueesta jää satama-alueelle ja osa laajenevalle TY-alueelle. Alue on huomioitu luo-merkinnällä kaavassa. Tarvittaessa linnustoselvityksiä voidaan tarkentaa alueen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Sataman ja TY-alueen laajenemisalueelle on tarkoitus tutkia mahdollisuutta rakentaa linnustolle korvaavia karikoita / tekoluotoja. Samassa yhteydessä voidaan selvittää hyötyvätkö myös lepakotkin tekoluodoista / kareista. Korkiakallion kallioalueella toinen linnustollisesti arvokas alue on M-alueella ja toinen jää uudelle TY-alueelle. Molemmat alueet on huomioitu luo-merkinnällä kaavassa ja tarvittaessa linnustoa voidaan selvittää tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Arvokkaat elinympäristöt Luontoselvityksessä (2016) valtakunnallisesti arvokkaaksi elinympäristöksi luokiteltu vesilain ja metsälain suojaama noronvarsi (kuva 18, kuvio 6), jossa sijaitsee myös liitooravan elinalue on huomioitu kaavaratkaisussa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo). Luontoselvityksessä (2016) paikallisesti arvokkaiksi elinympäristöiksi luokitellut; tervaleppälehto (kuva 18, kuvio 7), pohjavesivaikutteinen lehto(kuva 18, kuvio 8) ja Lantviikinvuoren kallioketo (kuva 18, kuvio 4) on huomioitu kaavaratkaisussa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo). Alueet säilyvät nykyisen maankäytön mukaisesti virkistys / maa-ja metsätalouskäytössä. Ainoastaan Korkiakallion karukkokallioiden (kuva 18, kohde 9) toinen kallioalue sijaitsee uudella TY-alueella. Kokonaisuutena arvioiden arvokkaat luontokohteet on huomioitu osayleiskaavassa ja kaavalla edistetään alueen luontoarvojen säilymistä. Tarkemman suunnittelun yhteydessä voidaan vielä tarkentaa luontoselvityksiä muun muassa linnusto-, lepakko- ja perhosalueiden osalta ja selvittää keinoja vaikutusten vähentämiseksi (mm. korvaavat tekoluodot linnuille ja lepakoille). 41

5.3.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella mahdollistetaan Klamilan satama-alueen tarkoituksenmukainen kehittäminen ja edistetään kylän elinvoimaisuutta. Kaavamuutoksessa alueelle on osoitettu uusi tori ja tapahtuma-alue, joka mahdollistaa entistä monipuolisempien tapahtumien järjestäminen. Kaavamuutoksen myötä alueen käyttäjämäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan. Kylän kehittyminen tuo alueen ja lähiympäristön asukkaiden elämään positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Vireässä kylässä on mukava asua ja nauttia palveluista. 5.3.4 Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoksella osoitettu rakentaminen tukeutuu Klamilan kylän rakennuskantaan ja olemassa olevaan infrastruktuuriin. Uusien rakentamisalueiden sijoittamisessa on siten osaltaan huomioitu jo muodostunut alueen yhdyskuntarakenne. Uusi rakentaminen täydentää ja tiivistää Klamilan rakentamista ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset Toimintojen sijoittaminen keskeisille osille kylää on taloudellisesti kestävää, sillä asutus ja palvelut ovat lähellä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on niin ikään taloudellista, kun olemassa olevalle infrastruktuurille tulee enemmän käyttäjiä. Uudet asuinalueet tuovat todennäköisesti alueelle uusia asukkaita. Hankkeesta saattaa olla pitkällä tähtäimellä monia välillisiä positiivisia vaikutuksia kunnalle. Uusien asukkaiden muuttaminen kuntaan tuo merkittävimmät positiiviset vaikutukset kuntatalouteen. Samalla kaavamuutos edistää osaltaan myös Klamilan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä ja laajenemismahdollisuuksia. Taloudellisesti kaavamuutos voidaan nähdä kunnan kannalta positiivisena, koska mahdollisista uusista asukkaista ja elinkeinotoiminnasta tulee kunnalle myös verotuloja. 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien määräämän aikataulun mukaisesti. Ainakin kalasataman alueen maankäytön (LS / TY-1 alueet) ja kaavamuutoksella osoitetun uuden asuinpientaloalueen (AP-1) sekä matkailupalvelualueiden laaja-alaisempi toteuttaminen edellyttää tätä yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa 1.6.2017 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes Niina Järvinen Sanna Anttila maanmittausinsinööri (AMK) maankäytön suunnittelija maankäytön suunnittelija 42