VIROLAHTI KLAMILA KLAMILAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2. (Klamilan osayleiskaavan ja Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan

Transkriptio

1 VIROLAHTI KLAMILA KLAMILAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2 (Klamilan osayleiskaavan ja Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan muutos) Klamilan kalasataman alue Vanhan koulun alue Entisen Pyölintalon alue KAAVASELOSTUS

2 Tämä kaavaselostus koskee päivättyä Klamilan osayleiskaavan muutoksen 2 kaavakarttaa. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Klamilan osayleiskaavan muutos 2 (Klamilan osayleiskaavan ja Merenrantaalueiden ranta-osayleiskaavan muutos) Klamilan kalasataman alueella, vanhan koulun alueella ja entisen Pyölintalon alueella Kunta: Virolahti (935) Kaavan laadituttaja ja alueen maanomistajat: Virolahden kunta Opintie 2 B, VIROLAHTI Yhteyshenkilö: tekninen johtaja Markku Uski p , markku.uski@virolahti.fi Alueella on maanomistajina Virolahden kunta, yksityisiä henkilöitä, yhtiöitä ja vuokraoikeuksien kautta yhteisöjä. Sydänkylän osakaskunta omistaa yhteiset maa- ja vesialueet. Kaavan laatija: Vireille tulo: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö: maanmittausinsinööri (AMK) Arto Remes p , arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsauksessa Kaava-alueiden sijainti: Klamilan osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Klamilan kylätaajamassa noin 25 km Virojoelta lounaaseen. Kaavamuutos koskee Klamilan kalasataman aluetta (n. 75 ha), joka sijaitsee kylätaajaman eteläpuolisella Klamilanlahden merenranta-alueella. Lisäksi kaavamuutos koskee Klamilan vanhan koulun aluetta (n. 2 ha) ja entisen Pyölintalon aluetta (n m 2 ) taajaman lävitse kulkevan Museotien pohjoispuolella. Merenranta-alueiden osayleiskaavan muutos koskee osaa rantaosayleiskaavan vesialueesta (W). Suunnittelualueiden sijainti on esitetty kartalla kuvassa 1. 2

3 Kaavan nimi ja tarkoitus: Kuva 1. Osayleiskaavan muutosalueiden sijainti Klamilan osayleiskaavan muutostyön 2 tarkoituksena on mahdollistaa Kalasataman suunnittelualueella ympäristöhäiriöttömien teollisuus- ja varastotoimintojen sekä venesataman ja asuinalueiden laajentaminen. Muutoin osayleiskaava päivitetään kalasataman alueen osalta nykyistä käyttöä vastaavaksi. Klamilan vanhan koulun alueen ja entisen Pyölintalon alueen käyttötarkoitus on muuttunut. Tarkoituksena on muuttaa vanhan koulun alue asuin- ja yrityskäyttöön sekä mahdollistaa alueelle uuden ympäristöön soveltuvan rivitalon rakentaminen. Entisen seurantalon alueelle (Pyölintalo) on tarkoitus mahdollistaa asuin- ja yritys- /työpaikkakäyttö. Osayleiskaavan muutos laaditaan 1: mittakaavaisena osayleiskaavana alueella voimassa olevan, Klamilan osayleiskaavan (hyv. kv ) mukaisesti. Kaavamuutoksessa noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan osayleiskaavan kaavamerkintä- ja määräystekniikkaa. Osayleiskaava laaditaan Vanhan koulun ja Pyölintalon alueiden osalta sekä osalla Kalasataman kaavan muutosaluetta MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana siten, että rakennusluvat omakotitalojen ja rivitalojen rakentamiseen voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella. Muun kaavan muutosalueen osalta osayleiskaavalla ohjataan alueen tulevaa maankäyttöä voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti (esim. AP- alueet ja M- alueet) sekä alueiden tulevaa asemakaavoitusta. Erityisesti varsinaisen Kalasataman alueen ja siihen liittyvien matkailupalvelujen alueiden yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Virolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan muutoksen Voimaantulo: 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET KAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheen osallispalautteen huomioiminen KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET KAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE JA YLEISPERUSTEET Rakentamisen alueet Satama- ja venevalkama-alueet Virkistysalueet Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ja vesialueet Kulttuuriympäristön erityispiirteet ja arkeologia Luonnonympäristön erityispiirteet Tekninen huolto YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Maa-alueiden luontoselvitys (Luontoselvitys Korkansiipi Oy, Petri Parkko) 2. Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry) 3. Maa-alueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (Museovirasto) 4. Vesialueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (ARK-sukellus/R. Kokko) 5. Klamilanlahden kivilouhimon tarkkuusinventointi (Museovirasto) 6. Alustava suunnitelma AO/9- AP-1- alueen rakennuspaikkojen muodostamisesta 7. MRL 44 osayleiskaava-alueen rakennusoikeuksien mitoituslaskelma ja mitoituskartat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulovaihe ja valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Virolahden kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Klamilan osayleiskaavan muutoksen laatimisesta Kalasataman alueelle ja alueen laajentamisesta koskemaan myös Klamilan vanhan koulun ja Pyölintalon aluetta Osayleiskaavan muutoksen valmistelu on aloitettu Virolahden kunnan aloitteesta alkuvuodesta Kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsauksessa Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Neuvotteluun osallistuivat Kymenlaakson liiton, Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, Museoviraston, Virolahden kunnan ja kaavan laatijan edustajat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen (Tela ). Selvitysten laatiminen - Maa-alueiden luontoselvityksen laatiminen kevät-kesällä 2016 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy, Petri Parkko, loppuraportti ). Liito-oravaselvitys maaliskuussa 2016, lepakkoselvitys kesä-elokuussa 2016, sudenkorentoselvitys kesäkuussa 2016, arvokkaat elinympäristöt ja kasvillisuus elokuussa 2016 ja linnusto toukokuussa Vesialueiden luontoselvityksen laatiminen elokuussa 2016 (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry, loppuraportti ). -Maa-alueiden kulttuurihistoriallisen ja arkeologinen selvityksen laatiminen kesäkuussa 2016 (Museovirasto, loppuraportti ). -Vesialueiden kulttuurihistoriallisen ja arkeologinen selvityksen laatiminen toukokuussa 2016 (ARK-sukellus / R. Kokko, loppuraportti ). - Klamilanlahden kivilouhimon tarkkuusinventointi (Museovirasto, Vesa Laulumaa, Tuija Väisänen, loppuraportti ). Tekninen lautakunta päätti asettaa Klamilan osayleiskaavan muutosluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot (Tela ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja muu kaavamuutoksen valmisteluaineisto pidettiin yleisesti nähtävillä. Valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaislausunnot ja osallisilla on mahdollisuus ilmaista hankkeesta mielipiteensä. Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson maakuntamuseo, Museovirasto, Puolustusvoimat, Suomen Turvallisuusverkko Oy ja Virolahden kunnan rakennuslautakunta antoivat lausunnon osayleiskaavan muutosluonnoksesta. Yksi maanomistaja esitti kaavaluonnoksesta kaksi erilistä mielipidettä pidettiin viranomaisten työneuvottelu, jossa käsiteltiin kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet. Neuvotteluun osallistuivat Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, puolustusvoimien, Virolahden kunnan ja kaavan laatijan edustajat. 5

6 2.2 Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Virolahden kunnan länsiosassa, Sydänkylän kylän Klamilan kylätaajamassa, noin 25 kilometriä Virojoelta lounaaseen. Kaavamuutos koskee Klamilan kalasataman aluetta (n. 75 ha), Klamilan vanhan koulun aluetta (n. 2 ha) ja entisen Pyölintalon aluetta (n m 2 ), joka sijaitsee Länsikylän alueella. Osayleiskaavan muutoksella muodostuu Klamilan kalasataman kaava-alueen osalle erillispientalovaltaisia asuntoalueita (AO), pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP-1), varastoaluetta (TV-1), teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY, TY-1), matkailupalvelujen alueita (RM-1, RM-2, RM-3), satama-aluetta (LS), venevalkama-alueita (LV), urheilu ja virkistyspalvelujen alueita (VU, VU-1, VU-2), retkeily- ja ulkoilualueita (VR, VR-1), uimaranta-alueita (VV, VV-1), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M, M-1, M-2), maa- ja metsätalousalueita, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1, MY-2) sekä vesialuetta (W). Klamilan vanhan koulun alueelle osayleiskaavan muutoksella muodostuu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), kyläaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AT/s) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-2). Entisen Pyölintalon alueelle kaavamuutoksella muodostuu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1). 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Kaava toteutuu maanomistajien hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien määräämän aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Virolahden kunnan länsiosassa, Sydänkylän kylän Klamilan kylätaajamassa, noin 25 kilometriä Virojoelta lounaaseen. Kaavamuutos koskee Klamilan kalasataman aluetta (n. 75 ha), Klamilan vanhan koulun aluetta (n. 2 ha) ja entisen Pyölintalon aluetta (n m 2 ), joka sijaitsee Länsikylän alueella. Suunnittelualueet on rajattu kartalle (kuvat 2-4). 6

7 Kuva 2. Osayleiskaavan muutoksen aluerajaus Klamilan kalasataman alueella. Kuva 3. Vanhan koulun alueen rajaus. Kuva 4. Entisen Pyölintalon alueen rajaus Luonnonympäristö Luonnonolot Kalasataman alue Kalasataman kaavamuutokseen kuuluva Hiihtomajan pohjoispuolinen tausta-alue on pääosin mäntyvaltaista metsää (kuva 5). Paikoitellen alueella on myös sekametsää, kuten Salminiemessä (kuva 6). Salminiemenkärjen etelärannalla on kaunis hiekkaranta (kuva 10). Satama-alue on asvalttipintainen satamarakennusten ympäristössä ja hiekkatie vie lai- 7

8 valaitureille (kuvat 7-8). Asvaltoidun laiturialueen koillispuolella on avoin hiekkapohjainen pysäköintialue. Satama-alueen itäpuolinen Rannankankaan alue on pääosin jo rakentunut (kuva 9). Alueella on runsaasti myös avokalliota ja kivenlohkareita. Kuva 5. Mäntymetsää Hiihtomajan pohjoispuolella Kuva 6. Salniementietä kohti niemen kärkeä Kuva 7. Satama-aluetta Kuva 8. Satama-aluetta Kuva 9. Rannankankaan asuinaluetta Kuva 10. Uimaranta Mäkimajan länsipuolella Salminiemenkärjen pohjoispuolella sijaitsee kasvistoltaan rehevä lahtialue. Sataman ja Pyölinpohjan välisellä merialueella sekä Lantviikinvuoren eteläpuoleisella rannalla on kivikkopohjaa. Muutoin merenpohja on suhteellisen pehmeää muta/liejupohjaa. (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry: Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus 2016.) Maastoltaan alueen korkeimpia paikkoja ovat Kalasataman ja Salminiemenkärjen väliin jäävä Lantviikinvuori sekä alueen pohjoisosan Korkiakallion alue. 8

9 Vanhan koulun alue Alue on pääosin rakentunut, eikä siellä juurikaan ole luonnontilaista ympäristöä. Alueella on vanhojen koulurakennusten välistä pihamaata, puutarhaa ja urheilukenttä sekä pienet metsäkaistaleet alueen itäosassa ja kevyen liikenteen väylän ja Museotien välissä (Kuvat 11-13). Puusto on lähinnä lehtipuita. Suunnittelualue rajautuu itä- ja pohjoisosistaan peltoalueisiin. Koulurakennukset sijaitsevat moreenimaalla ja alueen itäosissa esiintyy savea. Kuva 11. Vanhan koulun aluetta kuvattuna alueen koillispuoleiselta sillalta (GoogleMaps). Kuva 12. Vanhan koulun piha-aluetta (GoogleMaps). Kuva 13. Vanhan koulun aluetta kuvattuna lounaispuolelta, Keskeverintien risteyksestä kohti koillista (GoogleMaps). Pyölintalon alue Pyölintalon tonttia hallitsee suuri aiemmin seurantalona toiminut rakennus. Puusto on enimmäkseen suuria koivuja, mutta kokonaisuudessaan piha-alue on varsin avoin (Kuva 14). 9

10 Kuva 14. Entisen Pyölintalon alue kuvattuna lounaasta, Länsikyläntien risteyksestä kohti koillista (GoogleMaps). Maisema Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan (Loppuraportti ). Inventoinnin pohjalta on valmisteltu ehdotus Kymenlaakson valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ja ehdotuksesta on järjestetty kuuleminen. Klamilan maakunnallisesti arvokas maisema-alue on esitetty muutettavan valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Vanhan koulun ja Pyölintalon osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat ehdotetulla Klamilan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Vuonna 1995 vahvistetut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset ovat voimassa uusien aluerajausten vahvistamiseen asti. Koko Klamilan maisema-alue rajautuu pohjoisessa Kattilaisilla E 18 tiehen ja jatkuu Pyölinjokilaaksoa pitkin Häppilän ja Länsikylän kautta Sydänkylän peltoaukeille. Merenrantaalueen maisema on yleisilmeeltään avoin, kallioinen ja karu. Alueen rapakiven myötä esiintyy myös louheisia kivikoita ja suuria siirtolohkareita. Paljaiden ja metsäisten kalliomaiden määrä on huomattava. Maisemat ovat monivivahteisia, joka johtuu maa- ja kallioperän sekä merenlahtien rikkonaisuudesta sekä perinteisten elinkeinojen monipuolisuudesta. (Sweco Ympäristö Oy 2014.) Salminiemen alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa merkinnällä sk-1 kulttuurimaiseman ja -historian kannalta arvokkaaksi alueeksi. Lahdenpoukaman kapeikkoa reunustava luonnontilainen niemenkärki ja toisen puolen valkama-alueet venevajoineen ovat kalasataman suunnittelualueen maisemallisesti merkittävin kohde. Klamilan vanhan koulun alue on monitahoinen kokonaisuus, jossa on kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltuja kohteita, rakennushistoriallisia kohteita sekä lisäksi se on näkyvä osa Klamilan vanhaa kylämaisemaa. Koulun ympäristössä, Koukilan kylällä on ollut asutusta jo 1500-luvulla, ja vanhan koulurakennuksen historia on alkanut jo ainakin luvulla kievarina. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kun kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vanhan koulun alueen maiseman arvokkainta osaa edustavat koulurakennukset ja lounaispuolinen puutarha-alue, Suuren Rantatien (pyörätie) linjaus sekä viereiset avoimet peltoaukeat. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2 ja Markku Uski, Virolahden kunta) Luonnonsuojelu ja Natura 2000 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole toteutettuja suojelualueita eikä Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Kaavaa varten tehdyt luontoselvitykset Suunnittelualueella tehtiin luontokartoitus (Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, 2016) ja Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2016). Selvitykset ovat kokonaisuudessaan selostuksen liitteinä ( Liitteet 1 ja 2). 10

11 Selvityksissä esille tulleet luontoarvot on kuvattu tiivistetysti seuraavissa kappaleissa. Liito-orava Kaava-alueella lajille sopivaa metsää esiintyy hyppyrimäen läheisyydessä ja aivan kaavaalueen itäreunassa. Liito-oravalla on IV-liitteen lajina suuri maankäyttöä ohjaava merkitys, sillä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Liito-oravalla hävittämiseksi ja heikentämiseksi voidaan tulkita myös puustoisten kulkuyhteyksien katkaiseminen elinalueiden välillä. Alueelta löydettiin kaksi liito-oravan elinaluetta (kuva 15, alueet 1ja 2). Liito-oravan elinalueet tulee jättää hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Asemakaavavaiheessa on syytä tarkistaa kohteiden liito-oravatilanne. Kohteiden välillä tulee säilyä puustoinen kulkuyhteys, jossa varttuneiden puiden väli on enintään 50 metriä. Kulkuyhteys voidaan toteuttaa myös omakotitaloalueen tonttien läpi. Kuva 15. Suunnittelualueella sijaitsevat liito-oravan elinalueet 1 ja 2. Lisääntymis- ja levähdyspaikat on merkitty tähdillä, muut papanapaikat palloilla. Liito-oravan tarvitsema puustoinen kulkuyhteys on merkitty nuolilla. Lähde: Luontoselvitys, 2016 Lepakot Kaikki lepakkolajimme ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Lisäksi Suomen ratifioimassa EUROBATS -sopimuksessa edellytetään ruokailualueiden ja lentoreittien huomioimista kaikessa maankäytössä. Klamilan osayleiskaava-alueella tavataan varsin paljon lepakoita ja alue on todennäköisesti myös muutonaikainen ruokailualue. 11

12 Kalasataman alue Kaava-alueelta saatiin varmuudella määritettyä pohjanlepakko ja vesisiippa. Niiden lisäksi havaittiin viiksisiippaa / isoviiksisiippaa. Alueelta rajattiin seitsemän II-aluetta eli lepakoiden ruokailu- tai siirtymäaluetta. Merkittävimmät lepakoiden siirtymä- ja ruokailualueet ovat Kalasataman alueella ulkoilureitillä (kuva 16, kohteet 2, 4 ja 6), pikkuteillä (kuva 16, kohteet 3 ja 5), Korkiakallion kallioalueella (kuva 16, kohde 1) sekä Kelkkaniemen karikossa (kuva 16, kohde 7). Jos näille alueille ohjataan rakentamista tai muuta luonnonoloja merkittävästi muuttavaa maankäyttöä, on tarkemman lepakkoselvityksen tekeminen suositeltavaa. Kuva 16. Kalasataman alueella sijaitsevat lepakoiden ruokailu- ja siirtymäalueet 1 7 on rajattu punaisella. Havaintopisteet on merkitty punaisilla palloilla ja passiivilaitteen sijoituspaikka vihreällä pallolla. Lähde: Luontoselvitys, Klamilan vanhan koulun alue Kaava-alue rajautuu itäosastaan valtaojaan, joka on kasvanut lähes umpeen. Ojan reunassa kasvaa suurempia koivuja, pajuja, vaahteraa sekä pihlajaa. Oja on lepakoiden Dir IV saalistelu- ja siirtymäaluetta (kuva 17). Tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella merkittävä lepakoiden ruokailualue, mutta puisessa vanhassa koulurakennuksessa saattaa olla lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja. Rakennus voidaan arvioida lepakoiden I-alueeksi. Jos rakennus aiotaan joskus purkaa tai remontoida perusteellisesti, on syytä tehdä lepakkotarkistus. Itäreunassa virtaavaa valtaojaa lepakot käyttävät saalistelu- ja siirtymisalueenaan. (Luontoselvitys, 2016) 12

13 Kuva 17. Klamilan vanhan koulun tontilla oleva lepakoiden ruokailu- ja siirtymäalue on rajattu punaisella. Passiividetektorin sijoituspaikka on merkitty vihreällä pallolla. Punaisella merkitty vanha koulurakennus on I-alue, jolla lepakoiden lisääntyminen on mahdollista. Lähde: Luontoselvitys Pyölintalon alue Tontilla ei havaittu lepakoita kesäkuun aktiivikuuntelussa, mutta heinäkuussa kuultiin yksi saalistava pohjanlepakko ja elokuun kuuntelussa pihapiirissä saalisteli viiksisiippa / isoviiksisiippa. Pyölintalon rakennuksessa saattaa olla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja, mutta kokonaisuudessaan tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella lepakoille erityisen merkittävä ruokailualue. Ennen Pyölintalon mahdollista purkamista tai perusteellista remonttia on syytä tarkistaa rakennuksen lepakkotilanne. Muut IV-liitteen lajit - Kaava-alueelta löytyy IV-liitteen lajeille Kirjoverkkoperhonen, Idänkirsikorento, Täplälampikorento sopivaa habitaattia, mutta lajeja ei havaittu luontoselvityksen 2016 maastotöissä. Asemakaavavaiheessa on vielä syytä tarkistaa kirjoverkkoperhosen esiintyminen suunniteltujen rakennuspaikkojen tuntumasta. Idänkirsikorennon esiintyminen tulisi selvittää Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahteen kohdistuvien suurempien ruoppaus- tai kaivuhankkeiden yhteydessä. Yhden kesän kartoitus ei välttämättä anna oikeaa kuvaa täplälampikorennon esiintymistilanteesta, sillä laji saattaa nopeasti ilmaantua uuteen paikkaan. Esiintymät ovat usein lyhytikäisiä, joskin kasvillisuudeltaan erityisen hyvillä paikoilla laji esiintyy runsaana vuodesta toiseen. Ennen suurempia ruoppauksia on syytä käydä tarkistamassa sen hetkinen esiintymistilanne kuvaan 18 (kohde 1) rajatulta alueelta, jonka perusteella hanke voidaan suunnitella. Täplälampikorennolle, kuten muillekin sudenkorentolajeille ja linnustolle, pohjukan ilmaversoiskasvustojen rikkominen kaivamalla ja niittämällä olisi hyvä toimenpide. 13

14 Uhanalaiset lajit Keltamaiteella elävät lajit Keltamaitteella elää kaksi luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaa pikkuperholajia: maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Kaava-alueella esiintyy keltamaitetta kahdella erillisellä alueella, joista merkittävämpi on rakennettu laaja sorapohjainen pysäköintialue Kelkkaniemessä (kuva 18, kohde 2). Pienemmällä, hiihtomajalle johtavan tien varrella olevalla kentällä sitä kasvaa vähemmän, mutta silti merkittävästi (kuva 18, kohde 3). Myös Lantviikinvuoren laen kalliokedoilla (kuva 18, kohde 4) on pieni keltamaiteesiintymä. Ennen kohteiden mahdollista rakentamista tai asfaltointia tulee selvittää keltamaitteella elävät pikkuperhoset. Meriuposkuoriainen Pyölinpohjan ja Kelkkaniemen välisellä alueella ja Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevällä lahdella (kuva 18, kohde 1) esiintyy meriuposkuoriaisen suosimia kasveja. Laajemmat ruoppaukset edellyttävät meriuposkuoriaisen esiintymisen selvittämistä. Laji on vaikeasti löydettävä ja viime vuosina se on löydetty lähinnä sukeltamalla ja tutkimalla ravintokasvien tyviä. Lantviikinvuoren kallioketojen lajisto Lantviikinvuoren laella kasvavista putkilokasveista monilla elää uhanalaisia perhoslajeja: isomaksaruoholla kalliosinisiipi, kultapiiskulla kulopussikoi sekä keltamaitteella maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Jos kallioalueelle (kuva 18, kohde 4) suunnitellaan rakentamista, on syytä tehdä perhosselvitys ainakin edellä esiteltyjen erityisesti suojeltavien lajien osalta. Pieni virkistyskäytöstä johtuva kulutus ei haittaa alueen kasvillisuutta. Linnusto Kaava-alue ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä, vaikka lajistoon kuuluukin useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä NT lajeja. Linnuston kannalta merkittävimmät alueet ovat Salminiemenkärjen pohjoispuolella oleva rehevä lahdelma (kuva 18, kuvio 1), Kelkkaniemen karikot (kuva 18, kohde 5) ja Korkiakallion kallioalue (kuva18, kohde 9). Rakentamista niiden läheisyyteen tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. 14

15 Kuva 18. Klamilan osayleiskaava-alueen luontokohteita. Arvokkaat elinympäristöt Valtakunnallisesti arvokas elinympäristö Noron varsi (kuva 18, kuvio 6) Vedenjuoksu-uomat ovat luonnontilaisen kaltaiselta osuudeltaan vesilain suojelemia ja sitä reunustavat metsät metsälain 10 suojelemia. Metsät ovat myös liito-oravan Dir IV, NT, V elinaluetta. Kohde jätetään hakkuiden, rakentamisen ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Paikallisesti arvokkaat elinympäristöt Tervaleppälehto (kuva 18, kuvio 7) Lehtolaikut ovat metsälain 10 suojelemia kohteita. Kostea runsasravinteinen lehto on uhanalainen VU luontotyyppi. Kohde tulisi jättää rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Jättipalsamikasvusto tulisi hävittää nopeasti ennen kuin se ehtii levitä lehtoon. Pohjavesivaikutteinen lehto (kuva 18, kuvio 8) Kohde pyritään jättämään rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Lantviikinvuoren kallioketo (kuva 18, kuvio 4) Kallioalue suositellaan jätettäväksi mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle ja varustettavaksi kaavassa suojelua edistävällä kaavamerkinnällä. Jos alueella suunnitellaan rakentamista, on syytä tehdä pikkuperhosselvitys. Korkiakallion karukkokalliot (kuva 18, kohde 9) Kallioalue suositellaan jätettäväksi mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle ja varustettavaksi kaavassa suojelua edistävällä kaavamerkinnällä. Virkistyskäyttö ei merkittävästi heikennä kallioalueen luontoarvoja. 15

16 Pohjavedet Vanhan koulun suunnittelualue sijaitsee Klamilan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ( ). Pohjavesialueen pinta-ala on 0,94 km 2, ja pohjavesialueen määrällinen sekä kemiallinen tila on hyvä. ( Vesistö Virkistys Kalasataman suunnittelualue sijaitsee Klamilanlahden merenranta-alueella. Vesialue kuuluu Virolahden rannikkoalueeseen (91.111) sekä siellä sisäsaariston merialueeseen. Sisäsaariston ekologinen tila on välttävä (v. 2013) ( Klamilanlahden luoteisosan lahdenpohjukkaan laskee valuma-alueen suurimmat uomat: Pyölinjoki pohjoisesta sekä Lamminoja ja muut siihen yhtyvät haarat länsi-luoteesta. Valuma-alueet ovat peltoisia ja niillä on runsaasti asutusta. Valumavesien kuormittavuus näkyy suistoalueen rehevyytenä ja umpeenkasvuna. Klamilanlahden pohjoisosan Pyölinpohjaan laskee pienempiä ojia metsäisiltä valumaalueilta. Merenrannat ovat karumpia kuin suunnittelualueen länsipuolella ja niillä on hieman vähemmän ilmaversoista vesikasvillisuutta kuin Salminiemenlahdella. Runsaimmat uposvesikasvillisuuden esiintymät sijoittuvat kuitenkin Pyölinpohjan läheisyyteen. Suunnittelualueella kokonaisuudessaan esiintyy tyypillisiä ja yleisiä rehevien merenlahtien kasvilajeja, ja tiheimmät kasvustot ovat matalimmilla merenranta-alueita (Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus 2016.) Suunnittelualueelle sijoittuu paljon yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita ja Klamilan alueella onkin varsin hyvät virkistysmahdollisuudet. Kalasataman tuntumassa sijaitsee hiihtokeskus, jonka yhteydessä on hyppyrimäki sekä valaistu latu/pururata. Klamilan urheiluseura Vedolla on lahdenpohjukassa Hiihtomaja ja Mäkimaja Lantviikinvuoren länsirinteellä, joita vuokrataan juhlia, leirejä, kursseja ym. varten. Alueella kulkee myös 6 km pituinen Hannun Huikku -luontopolku. Kyläläiset kunnostavat luontopolkua talkootöinä. Kalasataman vieraslaiturialueella on sauna, joka on vuokrattu talviajoiksi avanto/kylmävesiuimareille. Vieressä on myös uimaranta ja frisbeegolfrata. Alueella järjestetään erilaisia kesätapahtumia. ( Hamina-Virolahti merireitti on osoitettu Kaakkois-Suomen maakuntakaavassa ylimaakunnalliseksi melontareitiksi ja samoin Klamilan läpi kulkeva Museotie ylimaakunnalliseksi pyöräilyreitiksi. Klamilan satama on valittu veneilijöiden keskuudessa suosikkisatamaksi vuosina Aktiivisten yhdistystoimijoidensa ansiosta Klamila valittiin myös Kymenlaakson vuoden kyläksi vuonna 2006 ja uudelleen vuonna ( Entisen Pyölintalon alueella ei ole erityisiä yleisiä virkistyskohteita, vaan alue on lähinnä maanomistajan omassa käytössä. Vanhan koulun alueen pihapiirissä on lähiliikuntaan soveltuva entinen koulun urheilukenttä, joka on kuitenkin nykyään ainoastaan kiinteistön omistajan omassa käytössä Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Klamilan kylä koostuu useasta eri kylästä. Pohjankunnaksikin kutsuttu alue muodostuu Klamilan lisäksi seuraavista kyläalueista: Sydänkylä, Kouki, Malmila, Skipparinkylä, Länsikylä-Riko, Järvenkylä-Tinkanen, Häppilä ja Kattilainen. Alueella asuu noin 700 vakituista asukasta ja kesäisin asukasluku moninkertaistuu. Ympärivuotisesti asuttuja kiinteistöjä on noin 330 ja kesäkäytössä olevia kiinteistöjä on noin 500. ( Koko Virolahden kunnan väkiluku on ollut vuoden 2014 lopussa 3407 asukasta ( 16

17 Virolahden kunnan väestön ikärakenne ( , v. 13,8 % v. 60,3 % 65- v. 25,9 % Klamilan ydinkylä on tiiviisti rakennettu taajama maantien varressa siten, että pääosa palveluista sijaitsee tien eteläpuolella ja pohjoispuolella laajempi asutus ja teollisuus. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta, koska Klamilan kylän keskusalue tuhoutui vuoden 1865 tulipalossa. Nykyinen vanha rakennuskanta on syntynyt palon jälkeen. Useat Klamilan rakennuksista liittyvät tavalla tai toisella Klamin suvun vaiheisiin. Kalasataman alue Kelkkaniemellä lienee sijainnut aikoinaan laivanrakennuspaikka, ja myöhemmin luvun alkupuolella niemelle rakennettiin laivalaituri. (Klamilan kalasataman alueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2016). Klamilan Saha Oy aloitti sahaustoiminnan Kelkkaniemessä vuonna Varsinaisen raamisahan sisältävän rakennuksen lisäksi rakennuksiin kuuluivat konttori ja venevaja sekä vähän myöhemmin sivummalle rakennettu miilunpolttajan vaja. Paikalla oli toiminut myös kalansavustamo. Jatkosodan aikana Klamilan satamassa toimi merivoimien 1. torpedovenelaivue ja myös Merivoimien esikuntalaiva Merikotka otti Klamilan asemapaikakseen. Vuonna 1943 sahan osti osakeyhtiö, joka teki sahausta Asko Oy:lle ja vuonna 1947 sahan osti Repola-Viipuri Oy. Sahaustoiminta loppui vuonna (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016) Klamilan nykyinen kalasataman alue on valmistunut vuonna Se rakennettiin alun perin kalastustoimintaa varten, mutta matkailu- ja virkistystoiminta ovat osoittautuneet vetovoimaisemmiksi toiminnoiksi. Kalasataman suunnittelualueelle sijoittuu eri laiturialueiden lisäksi myös kalankäsittelytoimintaan tarkoitettuja rakennuksia sekä veneiden säilytystiloja. Satamassa on mm. sauna, kioski- ja ravintolarakennuksia (Kuvat 19-22). Kuva 19. Kalasataman alueen rakentunutta ympäristöä: ravintola ja veneilijöiden sosiaalitilat Kuvat Kalasataman alueen rakentunutta ympäristöä: grillikota, sauna ja kioski. Kalasatama-alueen luoteispuolisella hiihtokeskusalueella on mm. vuonna 1960 käyttöönotettu hyppyrimäki ja Klamilan Vedon vuokraama Hiihtomaja (Kuvat 23 ja 24). Alueen läheisyydessä on myös Klamilan vedon vuokraama Mäkimaja Salminniemenlahden etelä- 17

18 rannalla. Salminiemenlahden pohjukkaa on ollut pitkään tarkoitus kehittää mm. täyttämällä lahdenpohjukan nykyisellään käyttökelvotonta aluetta merestä otettavalla täyttömaalla. Lahdenpohjukan täyttämiselle saatiin vesioikeuden lupa jo kalasataman rakentamisen yhteydessä 1990-luvulla, mutta lupa vanhentui ennen hankkeen ajankohtaistumista. Kuvat 23 ja 24. Hiihtokeskusalueen hyppyrimäki ja hiihtomaja Vanhan koulun alue Grönvikin kestikievari aloitti toimintansa Klamilan vanhan koulun paikalla jo luvulla, osittain niissä tiloissa, jotka ovat vieläkin olemassa entisellä yläkoululla (Kuvat 25 ja 26). Nykyinen rakennus on rakennettu pääosin vuonna Se osa tilasta, jossa nykyinen koulu sijaitsee, siirtyi vuonna 1888 Virolahden kunnan omistukseen ja koulutoiminta aloitettiin ko. rakennuksessa seuraavana vuonna yläkoulun pihapiiriin rakennettiin oma alakoulurakennus, jossa myös koulukeittola aloitti toimintansa 1943 (Kuvat 27 ja 28). (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilan vanhan koulun toiminnot on siirretty uuteen vuonna 2014 valmistuneeseen koulu-päiväkotiin lähemmäksi kylätaajamaa, ja vanhoja koulurakennuksia pihapiireineen on suunnattu muuhun käyttöön. Koulukiinteistön (yläkoulu) nykyisellä omistajalla on ollut suunnitelmissa purkaa koulurakennuksen yhteyteen rakennettu lisäsiipi. Uudemmassa koulurakennuksessa (alakoulu) on ollut koulukäytön jälkeen yritystoimintaa, mutta tällä hetkellä rakennuksessa ei toimi yrityksiä. Kuvat 25 ja 26. Klamilan vanha yläkoulu on rakennettu pääosin vuonna

19 Kuvat 27 ja 28. Klamilan vanha alakoulu vuodelta Pyölintalon alue Entisestä Pyölintalosta on kerrottu Pohjakunnan kyläkirjassa II (2008, Alpo Lommi): Pyölinmäen työväentalo sijaitsee kolmen kylän risteyskohdassa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Pyölinmäellä ollut Virolahden Läntisen Työväenyhdistyksen toimitalo paloi salaman sytyttämänä loppukesästä Talo rakennettiin uudestaan valmistuen vuonna 1967, mutta työväenyhdistys luopui talosta pian. Talo myytiin vuonna 1968 Virolahden Urheilu- ja Nuorisotalo Oy:lle. Kunnan lisäksi kyläläisillä oli osuuksia rakennukseen. Rakennuksessa on ollut mm. elokuvasali, nuorisotila ja liikuntatila. Uuden koulun valmistumisen jälkeen vuonna 2014 kunta ei enää tukenut Pyölintalon toimintaa ja rakennuksen omistanut yhtiö purettiin. Nykyisin kiinteistö on yksityisessä omistuksessa. (Kuvat 29 ja 30) Yksittäisenä rakennuksena Pyölintaloa ei voitane pitää rakennushistoriansa tai merkityksensä puolesta suojeltavana kohteena, koska alkuperäinen rakennus on palanut. Pyölintalo on myöskin syrjässä Klamilan kylästä ja keskeisestä kylämaisemasta. Suuri Rantatie kulkee museotien reittiä talon edustalla. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Kuvat 29 ja 30. Suuren Rantatien varrella sijaitseva Pyölintalo. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suurin osa Klamilan alueen asukkaista työskentelee Virolahdella tai Haminassa. Virolahden kunnan työpaikkaomavaraisuus on 104,8 %, työttömyysaste on n. 8,5 %. Kunnan suurimmat työnantajat ovat: Virolahden kunta, Rajavartiolaitos, Tullilaitos, Harjun Oppimiskeskus Oy, Vaalimaan Kauppakartano Oy, Osuuskauppa Ympyrä ja R Hallikainen ky. ( Virolahden kunnan elinkeinorakenne ( , - Alkutuotanto 12,0 % - Jalostus 10,6 % - Palvelut 77,4 % 19

20 Suunnittelualueiden peruspalvelut löytyvät Klamilan kylältä. Virojoen keskustaajamaan on matkaa 20 km. Klamilassa on hyvät peruspalvelut kaikki ikäryhmät huomioiden: koulu-päiväkoti, seurakunnan kerhot, kyläkirkko, vanhusten palvelutalot, kauppa, kahvila, huoltoasema, asiamiesposti ja Kylätupa. Nuorisotalolla on arki-iltaisin toimintaa nuorille sekä varttuneemmillekin, ja kansalaisopiston piirit toimivat niin ikään vilkkaasti. Suunnittelualueiden lähiympäristössä harjoitetaan elinkeinona pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Klamilan kalasatama on rakennettu alun perin kalastustoimintaa varten, mutta ko. käyttö on ollut melko vähäistä. Satamassa on ollut siianpoikasten kassikasvatusta kalastuskuntien järjestämänä, ja satamaan rakennetuissa tiloissa on kalankäsittelytoimintaa. Alueen kaupallinen elinkeinotoiminta on keskittynyt kuitenkin Klamilan kylän ydinkeskustaan, jossa on myös jonkin verran vähäistä teollisuustoimintaa. Klamilan satama on Suomenlahden itäisin merisatama Saimaan kanavan kautta aina Viipuriin asti johtavan laivaväylän tuntumassa. Alue liittyy olennaisesti myös vireästi kehittyvään Vaalimaan raja-asemaan, jonne matkaa kertyy noin 20 kilometriä. Kalasataman alueella sijaitsee mm. ravintola, kioski, grillikota, matonpesupaikka, polttoaineasema, septitankin tyhjennys ja säiliö öljyisen nesteen varastointia varten. Laiturilla on yhdistetty sähkö- ja juomavesitolppa. Lähituntumassa on myös kuivakäymälät. Vieressä on lisäksi uimaranta ja frisbeegolfrata. Alueella järjestetään erilaisia kesätapahtumia. (Kuva 31.) Kuva 31. Kalasataman alueen palveluiden sijainnit. Liikenne Suunnittelualueille on hyvät kulkuyhteydet. Virolahden kunnan liikenneyhteyksien kannalta keskeinen tie 3513 (Museotie) kulkee Virojoelta Haminan Tallinmäelle. Vanhan koulun ja Pyölintalon suunnittelualueet sijaitsevat Museotiehen rajautuen tien pohjoispuolella. Tien varrelle toteutettiin vuonna 2007 noin 1,2 km:n pituinen kevyen liikenteen väylä vanhan koulun alueelta kylätaajamaan päin ( Kalasataman suunnittelualueelle kuljetaan pääosin Museotieltä etelään päin haarautuvaa Kalasatamantietä pitkin. 20

21 Tekninen huolto Myös Uuno Klamin tieltä haarautuva Satamatie kulkee suunnittelualueelle. Kalasataman alueella on hyvä sisäinen tieverkosto sekä runsaasti polkuja ja ulkoilureittejä. Lännestä vesitse tultaessa ensimmäinen pysähdyspaikka Virolahdella on Klamilan kalasatamassa, jossa on sodan aikana toiminut laivastomme tykkiveneiden ja muiden aluksien suojasatama. Nykyään se on kunnan suurin satama, joka pystyy palvelemaan keskikokoisia matkustaja-aluksiakin. Satamaan johtaa 4,2 m syvä väylä. Alueella on veneilijöille 12 vieraspaikkaa Klamilan Veneilijöiden vierassatamassa. Matkaa kylän keskustaan on 1,6 km. Pienemmillä aluksilla voi jatkaa satamasta viitoitettua väylää pitkin Pyölinjoen suuntaan ns. Lantviikinlahdelle kohden Klamilan taajamaa, josta löytyy muutama vieraspaikka. Lahdelle johtava väylä on 1,2 m syvä. ( Klamilan kylän kautta kulkee Virojoki-Helsinki linja-autoyhteys päivittäin. Virolahden kunnasta katsottuna lähin henkilöliikenteen lentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa ja lähin rautatieasema Kotkassa. Etelä-Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty vuonna 2009 sekä Miehikkälän ja Virolahden kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelma vuonna Aiempiin suunnitelmiin perustuen Hamina Virolahti -välille on valmistunut vesijohto ja viemäri vuonna 2002, jolla on turvattu alueellista vedenjakelua ja viemäröintiä. Vesi- ja viemäriverkko on rakentunut Klamilan taajaman keskeisimmille alueille. Käytännössä tiheimmät asutuskeskittymät ja Kalasataman alue on liitetty yhdyskuntateknisen huollon piiriin. Virolahden kunnalla on oma vedenottamo. Jätevedet johdetaan Kotkan jätevedenpuhdistamoon. Vuonna 2006 perustettiin Pyölin vesiosuuskunta. Osayleiskaavamuutoksen suunnittelualueista entisen Pyölintalon alue ja kalasataman alueen luoteisosa sijaitsevat osuuskunnan rakennuttamien vesi- ja viemäriputkistojen vieressä. Pyölin vesiosuuskunta toimii Klamilan taajaman eteläpuolella Uuno Klamin tien ja Satamatien keskeisillä alueilla, itäpuolella Järvenkylän ja Tinkasentien alueella, sekä pohjoispuolen Länsikyläntien ja Rikontien alueella ( Kalasataman alue liitettiin kunnan vesi- ja viemäriverkostoon vuonna Suunnittelualueella on jakelujännitteinen sähköverkosto. Rakennettu kulttuuriympäristö Suuri Rantatie, Klamilan koulu (yläkoulu) ja Klamilanlahden kivilouhimo ovat kohteina Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelossa. Klamilan vanhan koulun ja entisen Pyölintalon suunnittelualueisiin rajoittuva Suuri Rantatie (Museotie) on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Suuri Rantatie on Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä, joka on rakennettu yhdistämään Turkua ja Viipuria. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. ( (Kuva 24) Suureen Rantatiehen oleellisena osana kuuluneita kestikievareita tiedetään olleen Klamilan kylässä 4-5 talossa, joista yksi oli Koukin eli Grönvikin kestikievari (vanha Klamilan yläkoulu). Vanhan koulun aluetta on tutkittu ja yläkoulusta on maininta rakennusinventoinnissa (1978) sekä Pohjakunnan kyläkirjoissa I (2003) ja II (2008, Alpo Lommi). Grönvikin kestikievari aloitti toimintansa jo 1700-luvulla, osittain niissä tiloissa, jotka ovat vieläkin olemassa entisellä yläkoululla. Vuonna 1874 kestikievarin pito siirtyi Uutelan tilalle, jossa Kestikievaritoimintaa jatkettiin aina vuoteen 1920 asti. Koulutoiminta 21

22 aloitettiin Grönvikin kestikievarin vanhoissa tiloissa vuonna 1889 ja rakennus on rakennettu nykyasuunsa pääosin vuonna Lisäksi yläkouluun on rakennettu myöhemmin mm. uusi sisäänkäynti, eteinen ja käsityöluokka. Opettajan puutarha ja kasvimaa sijaitsivat yläkoulun takana. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilan vanhasta alakoulusta on kerrottu Pohjakunnan kyläkirjassa II (2008, Alpo Lommi) luvun alkuvuosikymmeninä lapsiluvun kasvu aiheutti tilanahtautta Klamilan koululla ja koulua käytiin muissakin tiloissa kylällä. Tilantarve helpottui, kun 1937 yläkoulun pihapiiriin rakennettiin oma alakoulurakennus, jossa koulukeittola aloitti toimintansa Ennen 1950-luvun loppupuolella tehtyä maantien oikaisua tie kulki koulun kohdalla lähempänä koulua kuin nykyään. Alakoulu on lähes entisessä asussaan. Alakoulun luokkahuoneiden ja eteisen sisäseinät olivat hirrestä ja huoneet oli varustettu peltikuorisilla pystyuuneilla. Ulkorakennuksen yläpäässä oli suuri halkoliiteri, keskellä käymälät ja alapäässä opettajan kanala (halkoliiteri, käymälät ja kanala on purettu luvulla). Urheilukentän paikalla oli peltoa. Kohteen arvo lienee lähinnä sen historiassa osana Klamilan koulun historiaa ja luvuilla muodostunutta Klamilan kylämaisemaa. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016 ja Markku Uski, Virolahden kunta) Kuva 32. Klamilan vanhan koulun suunnittelualueen (rajaus vihreällä). Tummansininen viiva = Suuren Rantatien alkuperäislinjaus, punaiset ympyrät = inventoidut arkeologisen inventoinnin 2016 kohteet. Punainen rasteri = Koukilan kylänpaikan rajaus, joka on kuitenkin rajattu suppeammaksi Museoviraston 2016 inventoinnin jälkeen Museoviraston 2018 tekemän arkistotutkimuksen perusteella (Kuva 32.1) Entisestä Pyölintalosta on kerrottu Pohjakunnan kyläkirjassa II (2008, Alpo Lommi). Pyölinmäellä ollut Virolahden Läntisen Työväenyhdistyksen toimitalo paloi Talo rakennettiin uudestaan ja se valmistui vuonna Pyölintaloa ei voitane pitää rakennushistoriansa tai merkityksensä puolesta suojeltavana kohteena, koska alkuperäinen rakennus on palanut. Pyölintalo on myös syrjässä Klamilan kylästä ja keskeisestä kylämaisemasta. Suuri Rantatie kulkee museotien reittiä talon edustalla. (Pesonen, P: Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) 22

23 Kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet Virolahdella on tehty arkeologisia inventointeja ja muita tutkimuksia 1900-luvun alusta lähtien. Keskeisimmät koko kunnan aluetta koskevat arkeologiset perusinventoinnit on tehty vuosina 1967 ja 2007 (Museovirasto). Vuonna 1967 inventointi käsitti vielä lähinnä esihistorialliset kohteet, mutta vuonna 2007 inventoitiin sekä esihistorialliset että historiallisen ajan kohteet. Lisäksi Helsingin yliopiston arkeologiopiskelijat ovat tehneet Virolahdella koko kunnan kattavaa arkeologista inventointia vuonna Suunnittelualueita on inventoitu edellisten perusinventointien lisäksi vuonna 2005 Klamilan osayleiskaavatyön yhteydessä (Pirjo Rautiainen, Kaavatalo Oy). (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilan osayleiskaavan muutostyön aikana tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Museovirasto/Pesonen 2016) suunnittelualueilta ei löydetty uusia esihistoriallisia muinaismuistoja. Ainoa inventointiraportin esihistoriallinen kohde on Korkiakallion pronssikautinen hautaröykkiö kaava-alueen rajauksen ulkopuolella. Muut inventointiraportin kohteet voidaan ajoittaa historialliselle ajalle. Koukilan (Utby/Kalffierd) kylä saattaa juuriltaan ajoittua jo keskiajalle, samoin Suuren Rantatien linjaus. Muut kohteet lienevät nuorempia ja ajoittunevat 1500-luvulta 1900-luvulle. Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden inventoinnin tuloksena suunnittelualueelta raportoitiin yhteensä 10 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta (kuva 33), joista 3 on ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä (Klamilanlahden kivilouhimo, Koukila ja Suuri Rantatie) ja kolme rakennuskohdetta. Uudet kohteet ovat neljä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltavaa kohdetta (Lantviikinvuori 1-3 ja Kelkkaniemi). (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Historiallisen ajan kylätontti Koukila (Utby/Kalffierd) ( ) mainitaan arkeologisena kohteena ensimmäistä kertaa vuoden 2007 inventointiraportissa. Kohde sisältää suunnittelualueista Klamilan vanhan koulun alueen. Koukilan kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjalähteissä vuonna 1544 ja Koukilassa oli vuonna 1550 yhdessä Klamilan, Malmilan ja Sydänkylän kanssa 20 verotettua taloa. Koukilan kylän talot ovat sijainneet Suuren Rantatien varrella. Koukila eli Utby ja läheiset Klamila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalffjerdin nautakuntaan. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Koukilan kylänpaikan rajaus on täsmentynyt Klamilan arkeologisen inventoinnin 2016 laatimisen jälkeen Museoviraston 2018 tekemän arkistotutkimuksen perusteella. Koukilan kylänpaikka on myös luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Kylänpaikan rajaus kaavan muutosaluetta koskien on esitetty kuvassa

24 Kuva Koukilan kylänpaikan rajaus osayleiskaavan muutosaletta koskien (Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkuna ) Klamilanlahden kivilouhimo ( ) on sijainnut Salminiemessä ja siitä on havaittavissa paikalla edelleen vähäisiä merkkejä kuopanteiden muodossa. Vuoden 1978 tarkastuksen mukaan kivenlohkareissa on ollut näkyvissä meislaamisen ja kiiloilla irrottamisen sekä myös porauksen jälkiä. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu niemen kärki siten, että potentiaaliset kiviaineksenottopaikat ovat alueen sisällä (kuva 33). Klamilanlahden kivilouhimo saattaa liittyä alun perin 1700-luvun toimintoihin, jolloin Kymenlaaksosta vietiin rakennuskiviä Pietariin ja etelärannikon linnoitustyömaille. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Museoviraston osayleiskaavan muutosluonnoksesta antaman lausunnon perusteella Klamilanlahden kivilouhimon alueelle laadittiin tarkkuusinventointi loppuvuodesta 2017 (Inventointiraportti , Museovirasto Vesa Laulumaa ja Tuija Väisänen). Salminiemenkärjen alueella sijaitsevan kivilouhimon muinaisjäännösalueen tarkkuusinventoinnissa täsmentynyt rajaus on esitetty kuvassa Lantviikinvuoren kolme mahdollista uutta muinaisjäännöstä eivät pääsääntöisesti ole kiinteitä muinaisjäännöksiä vaan muita kulttuuriperintökohteita. Kohteissa 1-3 sijaitsee ojia, kuoppia ja betonijalusta. (Kuva 33) (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Klamilanlahden rannalla, Kelkkaniemen kärjen koillispuolella sijaitsee historialliselta ajalta peräisin oleva talon paikka (kuva 33), joka on mahdollinen uusi muinaismuistokohde; muu kulttuuriperintökohde. Kohteessa on jäljellä betonirengaskaivo ja sen vierellä vanhaa tienpohjaa. Vanhoilla peruskartoilla (1968 ja 1975) paikalla on vielä talo, johon kaivo liittynee ja rakennus on saattanut liittyä esimerkiksi sahan historiaan. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Paikalla oleva betonirengaskaivo on tehty vuonna 1995 kalasataman kaivoksi. Kaivon veden laatu oli kuitenkin heikko ja veden riittävyys huonoa, ja kaivo tehtiin pohjoisemmaksi. Kaivon paikalla oli ennen luonnonlähde, josta Klamilan VPK tankkasi säiliöauton (Markku Uski, Virolahden kunta.) 24

25 Kuva 33. Kalasataman alueen muinaismuistokohteiden sijainnit. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016.) Kuva Klamilanlahden kivilouhimon muinaisjäännösalueen uusi rajaus. (Museoviraston tarkkuusinventointi ) Vesialueen arkeologinen inventointi Klamilan osayleiskaavan muutostyön aikana tilattuun arkeologiseen inventointiin sisältyi myös vedenalaiset tutkimukset. Maa-alueiden arkeologisesta inventoinnista vastannut Mu- 25

26 seoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden yksikkö tilasi kalasataman suunnittelualueen arkeologisen vedenalaisinventoinnin alikonsultilta; ARK-sukellukselta. Klamilan kalasataman alueen arkeologisen vedenalaisinventoinnin raportin (ARKsukellus ) mukaan osayleiskaavan muutosalueella suoritetuissa vedenalaisinventoinneissa ei havaittu vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Vierasvenesataman eteläpuolelta paikannettiin kaksi kivillä täytettyä pyöröhirsiarkkua, jotka liittynevät Klamilan sahan toimintaan vuosina Kyseessä saattaa olla myös kirjallisissa lähteissä mainitun 1920-luvun alkupuolella rakennetun laivalaiturin perustukset. Rakenteet voitaneen luokitella muu kulttuuriperintökohde -kategoriaan. Noin 10 % suunnittelualueen vesialueesta Klamilan kalasataman itäpuolisella matalikolla ja Salminiemenkärjen itäpuolisessa lahdessa ei pystytty inventoimaan kattavasti vedenalaismenetelmin, koska runsas vesikasvillisuus haittasi näkyvyyttä ja kulkua. (Klamilan kalasataman alueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2016.) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sataman toiminnoista tai tapahtumista voi aiheutua ajoittain satunnaista liikenne- tai meluhäiriötä. Kalasataman suunnittelualueelta tunnetaan yksi Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) kohde eli mahdollisesti pilaantunut maa-alue; Lopetettu saha, Klamilan sahanranta (41390). Kohteella on MATIN mukaan selvitystarve, jonka johdosta asiasta on lähetetty kirje omistajalle Puhdistusvastuuarviossa alueen mahdollinen puhdistaminen on todettu kohtuuttomaksi. Sahan alue on sijainnut nykyisen satama-altaan kohdalla (Kuvat 33 ja 34). Sahalle tuleva puutavara otettiin sahaukseen pääsääntöisesti vedestä, joten sahakin sijaitsi rantarakennuksessa. Sinistyksenestoon tarkoitettu myrkkyallas oli heti sahan jälkeen. Sahattu puutavara meni ensin myrkkyaltaaseen ja vasta siitä eteenpäin. Sahalla työskennelleiden henkilöiden mukaan myrkkyallas tyhjennettiin suoraan maahan ottamalla pohjan tappi pois. (Virolahden kunta/markku Uski.) Entisen sahan alueen mahdollisia myrkkyjä on tutkittu MATIN mukaan vuonna 1989, jolloin Kymen lääninhallituksen ottamien maaperänäytteiden kloorifenolipitoisuudet eivät ylittäneet luonnon tausta-arvoja. Näytteitä otettiin myös satama-alueen rakentamisen yhteydessä vuonna 1995, kun alueelta louhittiin kalliota n. 5 m paksuudelta. Alueelta ei löytynyt tuolloinkaan sinistymisenestoaineen jäämiä. Kuvat 34 ja 35. Karttaote vuoden 1968 peruskartasta Klamilanlahdella ja karttapiirros Kelkkaniemen alueesta. Kuvaan 35 on piirretty katkoviivalla vanha rantaviiva sekä vinoviivoituksella sahan aikaiset rakennukset ja laiturit. (Klamilan arkeologinen inventointi 2016) 26

27 3.1.4 Maanomistus Alueella on maanomistajina Virolahden kunta, yksityisiä henkilöitä, yhtiöitä ja vuokraoikeuksien kautta yhteisöjä. Sydänkylän osakaskunta omistaa yhteiset maa- ja vesialueet. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätöksen mukaiset uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. - Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. - Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. - Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 2. Tehokas liikennejärjestelmä - Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. - Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. - Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. - Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. - Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. - Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. - Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltu- 27

28 vien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. - Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto - Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. - Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan (Maaseutu ja luonto) (Kuva 36). Suunnittelualueita koskevat seuraavat määräykset: - taajamatoimintojen alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s) - yhdystie, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (yt/s) - ylimaakunnallinen pyöräilyreitti - tärkeä pohjavesialue (pv 1709; Klamila) - ylimaakunnallinen melontareitti (1468; Hamina-Virolahti merireitti) - päävesijohto ja siirtoviemäri (2084, Hamina-Virojoki2) - satama-alue (1876; Klamilan satama) - muinaismuistokohteet (930; Korkiakallio 2, 966; Klamilanlahden kivilouhimo) - merkittävä vähintään maakunnallinen rakennetun kulttuuriympäristön kohde (1088; Klamilanlahden louhos) - maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma 174; Pyölinjoki, Kattilainen-Klamila) (Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnin / Kymenlaakson liitto 1992 mukaisesti.) - koko maakuntakaava-aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: 28

29 Kuva 36. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti on esitetty punaisilla ympyröillä. Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 laatiminen on aloitettu maakuntahallituksen päätöksellä Kokonaismaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat yleisesti nähtävillä Maakuntakaava 2040 on valmisteluvaiheessa. Yleiskaava Alueella on voimassa Klamilan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on Virolahden kunnanvaltuuston hyväksymä ( 1) ja saanut lainvoiman (Kuva 37). Kalasataman suunnittelualueelle on osoitettu yleiskaavassa pientalovaltaista asuinaluetta (AP, AP-2), teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), matkailupalvelujen aluetta (RM-1), venevalkama-aluetta (LV), satamaaluetta (LS), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU, VU-1), retkeily- ja ulkoilualuetta (VR, VR-1), uimaranta-aluetta (VV, VV-1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M, M-1). Virkistysalueille on osoitettu ulkoilureittejä ja Kalasatamantien varteen kevyenliikenteen yhteystarve. Salminiemenkärjessä on kulttuurimaiseman ja -historian kannalta arvokkaan alueen rajaus (sk-1). Alueella oleva vesi- ja viemärijohto on esitetty (j/v)- viivamerkinnällä. 29

30 Kuva 37. Ote Klamilan osayleiskaavasta kalasataman osalta (suunnittelualue rajattu keltaisella), Vanha koulun alue on osoitettu Klamilan osayleiskaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueena, jolla ympäristö säilytetään (YO/s). Vanha koulurakennus (alakoulu) on rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava kohde (sr). Museotien varteen on osoitettu valtakunnallisesti merkittävän historiallisen Suuren Rantatien linjaus (sm) ja kevyenliikenteen reitti. Alue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle (pv-1). (Kuva 38.) Entisen Pyölintalon alue on osoitettu osayleiskaavassa julkisten lähipalvelurakennusten alueeksi (YL) (Kuva 39). Kuva 38. Ote Klamilan osayleiskaavasta vanhan koulun alueelta. Kuva 39. Ote Klamilan osayleiskaavasta entisen Pyölintalon alueelta. 30

31 Osalla vesialuetta on voimassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama Virolahden merenranta-alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava (kuva 40). Alueelle on osoitettu vesialuetta (W) ja kylä-alueen aluerajaus (at). Kyläalueen at- kaavamääräyksessä todetaan: kyläalue, jolle voidaan sijoittaa pysyvää asumista ja palvelu- ja kylärakennetta tukemaan. Myös rantavyöhykkeellä on erityisten syiden perusteella mahdollista lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutos, mikäli rakennus ja rakennuspaikka teknisesti, vesihuollon ja ympäristön kannalta täyttää ympärivuotisen asumisen tarpeet. Lisämääräyksiä 8. (Lisämääräykset koskevat rakennuspaikkaa ja vesi ja jätehuollon järjestämistä). Kuva 40. Ote voimassa olevasta Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavasta, jossa on myös esitetty hyväksymisvaiheessa olevan rantaosayleiskaavan muutoskohteiden rajaukset. Lähde: Virolahden merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan muutos sekä Pulterin rantaosayleiskaava, kaavaselostus , liitteet. Asemakaavoitus Kalasataman suunnittelualueella on yksi voimassa oleva ranta-asemakaava: Klamilan sataman pohjoisosan ranta-asemakaava, joka on kunnanvaltuuston hyväksymä (saanut lainvoiman ). Ranta-asemakaavassa on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM), virkistysalueita (VL, VV, VU), erityisalue (ET) sekä katualueita. (Kuva 41.) 31

32 Kuva 41. Ote Klamilan sataman pohjoisosan ranta-asemakaavasta. Osalle Klamilan osayleiskaavan muutosaluetta on tarkoitus laatia asemakaava, jossa tutkitaan mm. kalasataman yhteydessä olevan teollisuusalueen kehittämistä tarkemmin. Rakennusjärjestys Virolahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 35). Uusi rakennusjärjestys on valmisteilla. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistoa vuodelta 2012 ja kiinteistöraja-aineistona Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikarttaa vuodelta Osayleiskaavan muutos laaditaan 1: mittakaavaisena osayleiskaavana alueen voimassa olevan Klamilan osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit - Voimassa olevan osayleiskaavan selvitykset - Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 (Klamilan vanhan koulun ja entisen Pyölintalon suunnittelualueisiin rajoittuva Suuri Rantatie (Museotie) on RKY-kohde) - Ympäristöministeriön mietintö 1992 arvokkaista maisema-alueista, jonka perusteella Valtioneuvosto teki 1995 periaatepäätöksen voimassa olevista valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina Inventointien pohjalta on valmisteltu ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi ja ehdotuksesta on järjestetty kuuleminen. Klamilan maakunnallisesti arvokas maisema-alue on esitetty muutettavan valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Vanhan koulun ja Pyölintalon osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat ehdotetulla Klamilan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Vuonna 1995 vahvistetut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset ovat voimassa uusien aluerajausten vahvistamiseen asti) - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri - Virolahden kylätonttien aluerajauksien tarkistus (Museovirasto, Esa Mikkola 2018) - Virolahden arkeologinen inventointi (Helsingin yliopisto, 2005) - Virolahti, Osa I: Esihistoriallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Museovirasto / Enqvist, J. - Virolahti, Osa II: Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi

33 Museovirasto / Enqvist, J. - Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisemaalueiden päivitysinventointi Loppuraportti Sweco Ympäristö Oy / Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot. - Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Sweco Ympäristö Oy / Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan liitot, Etelä-Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitys. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliitto Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma, Kymenlaakson liitto Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Ympäristöopas Maanmittauslaitoksen maastotietokanta- ja kiinteistöraja-aineisto Kaavamuutoksen yhteydessä laaditut selvitykset - Maa-alueiden luontoselvitys (Luontoselvitys Korkansiipi Oy, Petri Parkko, ) - Vesialueiden luontoselvitys (Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry., Janne Raunio 2016) - Maa-alueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (Museovirasto, Petro Pesonen, ja ) - Klamilanlahden kivilouhimon tarkkuusinventointi (Museovirasto, Vesa Laulumaa ja Tuija Väisänen ) - Vesialueiden kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys (ARK-sukellus/R. Kokko, ) 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavamuutoksen suunnittelun tarve Virolahden kunnalla on tarve muuttaa vuonna 2007 voimaan tullutta Klamilan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kalasataman suunnittelualuetta on tarve kehittää mm. laajentamalla ympäristöhäiriöttömien teollisuus- ja varastotoimintojen alueita sekä asuinalueita ja parantamalla venesataman toimintamahdollisuuksia. Klamilan vanhan koulun alueen ja entisen Pyölintalon alueen käyttötarkoitus on muuttunut. Osayleiskaavaa on tarve muuttaa siten, että vanhan koulun alueelle voidaan osoittaa asuintiloja sekä yrityskäyttöä ja mahdollistaa alueelle uuden ympäristöön soveltuvan rivitalon rakentaminen. Entinen huonokuntoinen seurantalo (Pyölintalo) on tarkoitus purkaa ja mahdollistaa alueen asuinrakentaminen sekä mahdollisesti yritys-/työpaikkakäyttö. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan muutoksen kaavoituspäätös (KH 60). Päätös liittää Klamilan vanhan koulun ja Pyölintalon alueet kalasataman aluetta koskevaan osayleiskaavan muutosalueeseen (KH 119). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). 33

34 4.3.2 Vireille tulo - Viranomaiset: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto, Museovirasto/ Kymenlaakson maakuntamuseo, puolustusvoimat, Haminan kaupungin ympäristöterveydenhuolto - Virolahden kunnan hallintokunnat: tekninen lautakunta, ympäristönsuojelulautakunta ja rakennuslautakunta - Energia-/sähkölaitos - Yhteisöt: mm. Sydänkylän osakaskunta, Pyölin vesiosuuskunta, Klamilan alueella toimivat yhdistykset Kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin kaavoituskatsauksessa Hallinnollinen käsittely Ajankohta KH KH Tela Tela Tela Tela Suunnitteluvaihe Kaavoituspäätös osayleiskaavan muutoksesta Klamilan kalasataman alueelle Päätös liittää Klamilan vanhan koulun ja Pyölintalon alueet kalasataman aluetta koskevaan osayleiskaavan muutosalueeseen Virolahden kunnan tekninen lautakunta valitsi osayleiskaavan muutoksen laatijaksi Ympäristönsuunnittelu Oy:n. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen. Evästyskeskustelu kaavaluonnoksen valmistelelua varten. Tekninen lautakunta päätti asettaa Klamilan osayleiskaavan muutosluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus osayleiskaavan muutoksen vireille tulosta kaavoituskatsauksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä. - Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Yksi maanomistaja esitti kaavaluonnoksesta kaksi erilistä mielipidettä Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Klamilan koululla. Neuvotteluun osallistuivat Kymenlaakson liiton, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Museoviraston, Virolahden kunnan ja kaavan laatijan edustajat. Neuvottelussa käytiin läpi kaavamuutoksen tavoitteita sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluaineistosta, OAS:sta ja kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaislausunnot

35 Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson maakuntamuseo, Museovirasto, puolustusvoimat, Suomen Turvallisuusverkko Oy ja Virolahden kunnan rakennuslautakunta antoivat lausunnon osayleiskaavan muutosluonnoksesta Viranomaisten työneuvottelu, jossa käsiteltiin kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet. Neuvotteluun osallistuivat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, puolustusvoimien, Virolahden kunnan ja kaavan laatijan edustajat Luonnosvaiheen osallispalautteen huomioiminen Luonnosvaiheen lausunnot Virolahden rakennuslautakunnalla, Kymenlaakson pelastuslaitoksella ja Suomen Turvallisuusverkko Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. ELY- keskuksen lausunto / viranomaisten työneuvottelu Osayleiskaavan tavoitetta päätettiin muuttaa siten, että kaava laaditaan osittain MRL 44 :n mukaisena yleiskaavana ja kaavalla ohjataan suoraan rakennuslupien myöntämistä erillispientalovaltaisille alueille (AO) ja pientalovaltaisille asuntoalueille (AP-1) - MY-1- aluevarauksesta (Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) poistettiin MRL 128 :n mukainen maisematyölupamääräys - RM-2- alueelle lisättiin määräys yksityiskohtaisemman suunnittelun tarpeesta (vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen) - Suunnittelumääräyksiin lisättiin määräys rakentamisen alimmasta korkeustasosta Kymenlaakson liiton lausunto - Kaavaselostusta täydennetään koko maakuntakaavaa koskevien suunnittelumääräysten osalta Museoviraston lausunto ja esitys Koukin kylätontin merkitsemisestä ym. sekä viranomaisten työneuvottelu Klamilanlahden kivilouhimon alueelle laadittiin tarkkuusinventointi ja kivilouhimon muinaisjäännösalue rajatiin osayleiskaavaan tarkkuusinventoinnin mukaisesti SM- viivamerkinnällä. Päällekkäinen SM- kohdemerkintä poistettiin kaavakartalta - Koukin kylätontin kaavarajaus muutettiin Museoviraston arkistotutkimuksen 2018 mukaiseksi ja kaavaluonnoksessa ollut kylätontin muinaisjäännösalueen kaavamerkintä muutettiin kaavamerkinnäksi muu kulttuuriperintökohde (S) - Suuren Rantatien kaavamerkinnäksi muutettiin historiallisen tielinjan viivamerkintä (s- 1) ja merkinnän kaavamääräys muutettiin lausunnossa esitetyn mukaiseksi Kymenlaakson museon lausunto / viranomaisten työneuvottelu Rakennuslainsäädännön nojalla suojellun kohteen (Klamilan vanha yläkoulu / Grönvikin kestikievari ja Klamilan vanha alakoulu) kaavamerkintä muutetaan kohdemerkinnäksi Merkittävä rakennuskohde (SR-1) ja kaavamerkintään lisätään Kymenlaakson museon esittämä kaavamääräys Puolustusvoimien lausunto / viranomaisten työneuvottelu Kaavan suunnittelumääräyksiin lisättiin määräys, että yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee pyytää erillinen lausunto puolustusvoimien Pääesikunnalta. 35

36 Luonnosvaiheen mielipiteet - Rannankankaan pientalovaltaisella asuntoalueella AP/5 sijaitsevat kaksi kaavaluonnoksen mukaista rakennuspaikkaa muutetaan yhdeksi AP- rakennuspaikaksi, koska vanhan osayleiskaavan rakennuspaikkojen mukaisesti muodostetut kiinteistöt ja on yhdistetty yhdeksi kiinteistöksi ja alueen rakentaminen on jo toteutettu yhtenä rakennuspaikkana. AP/5- aluevarausmerkintä muutetaan AP/4- aluevaraukseksi. 4.4 Kaavamuutoksen tavoitteet Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kalasataman alueella nykyisen teollisuusaluevarauksen laajentaminen ympäristöhäiriöttömälle teollisuus- ja varastotoiminnalle sekä laajentaa sataman aluetta pienvenesatamaksi (marina). Teollisuusaluetta on tarkoitus laajentaa nykyisen alueen taustalle sekä laajentamalla aluetta vesistöön. Hiihtomajan pohjoispuolelle suunnitellaan asumista (asuintaloja, rivitaloja, vapaa-ajan asuntoja). Asuntojen sijoittamista muuallekin tutkitaan. Hiihtomajan luona oleva lahdenpohja on tarkoitus täyttää ja muodostaa siihen viereen tuleville asuinrakennuksille venevalkama. Alueen virkistyskäyttötarpeet huomioidaan suunnittelussa. Korkiakallion alueelta on tarkoitus ottaa kiviainesta satama-alueiden rakentamiseen. Muodostuva alue suunnitellaan varasto- ja pienteollisuuskäyttöön. Muutoin osayleiskaava päivitetään kalasataman alueen osalta nykyistä käyttöä vastaavaksi. Vanhan koulun alue on tavoitteena muuttaa asuin- ja yrityskäyttöön. Tavoitteena on myös mahdollistaa alueelle uuden ympäristöön soveltuvan rivitalon rakentaminen. Entisen seurantalon alueen (Pyölintalo) käyttötarkoitus on myös muuttumassa. Tavoitteena on mahdollistaa Pyölintalon alueen asuin- ja yritys-/työpaikkakäyttö. Osayleiskaavan muutos laaditaan 1: mittakaavaisena osayleiskaavana alueella voimassa olevan, Klamilan osayleiskaavan (hyv. kv ) mukaisesti. Osayleiskaavan muutos laaditaan vanhan koulun ja Pyölintalon alueiden osalta sekä osalla Kalasataman kaavan muutosaluetta MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana siten, että rakennusluvat omakotitalojen ja rivitalojen rakentamiseen voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavan muutos laaditaan MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana niille asuinrakentamiseen edulliselle kaava-alueen osille, joille maankäytön ohjaustarve ei edellytä asemakaavan laatimista, ja joiden rakentamista voidaan ohjata riittävästi osayleiskaavalla. Muun kaavan muutosalueen osalta osayleiskaavalla ohjataan alueen tulevaa maankäyttöä voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti (esim. AP- alueet ja M- alueet) sekä alueiden tulevaa asemakaavoitusta. Erityisesti varsinaisen Kalasataman alueen ja siihen liittyvien matkailupalvelujen alueiden yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Kaavamuutoksessa noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan osayleiskaavan kaavamerkintä- ja määräystekniikkaa. 5 KAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja yleisperusteet Osayleiskaavan muutos on laadittu osalla Kalasataman ja vanhan koulun alueita sekä Pyölintalon alueella MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana siten, että rakennusluvat voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella erillispientalovaltaiselle asuntoalueelle (AO) ja pientalovaltaisille asuntoalueille (AP-1). Kaavan muutosalueen muilla osilla osayleiskaavalla ohjataan alueen tulevaa maankäyttöä voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti sekä alueiden tulevaa asemakaavoitusta. Kaavamuutoksessa on käytetty soveltuvin osin voimassa olevan osayleiskaavan kaavamerkintä- ja määräystekniikkaa. 36

37 Kalasataman alue Osayleiskaavan muutoksella muodostuu Klamilan kalasataman kaava-alueen osalle erillispientalovaltaisia asuntoalueita (AO), pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP-1), varastoaluetta (TV-1), teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY, TY-1), matkailupalvelujen alueita (RM-1, RM-2, RM-3), satamaaluetta (LS), venevalkama-alueita (LV), urheilu ja virkistyspalvelujen alueita (VU, VU-1, VU-2), retkeily- ja ulkoilualueita (VR, VR-1), uimaranta-alueita (VV, VV-1), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M, M-1, M-2), maa- ja metsätalousalueita, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1, MY-2) sekä vesialuetta (W). Osayleiskaavan muutos on laadittu Hiihtomajan ja Kalasatamantien välisen alueen osalta sekä osittain myös Kalasatamantien pohjoispuolisten alueiden osalta MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana. MRL 44 :n mukaisesti laaditun osayleiskaavan alueelle on osoitettu yhdeksän uuden erillispientalon rakennuspaikan asuntoalue (AO/9), kahden uuden erillispientalon rakennuspaikan asuntoalue (AO/2) ja vanhan osayleiskaavan kolmen AP- rakennuspaikan alue (AP/3) on muutettu kolmen erillispientalon rakennuspaikan asuntoalueeksi (AO/3). Lisäksi Kalasatamantien varteen on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP-1). Vanhan osayleiskaavan vielä toteutumaton pientalovaltaisen asuntoalueen aluevaraus (AP-2) on muuttunut AP-1- ja AO/2- alueiksi. MRL 44 :n mukaisen osayleiskaavan alue on osoitettu muilta osin maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M-2), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-2). M-2-, MY-2- ja VU-2- alueiden rakennusoikeus on siirretty MRL 44 :n mukaisille osayleiskaavan rakentamisalueille (AO- ja AP-1). Kalasatamantien koillispuolelle Korkiakallion alueelle on osayleiskaavan muutoksella osoitettu uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). TY-alue muodostuu vanhan osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueesta (M) ja kolmesta vielä toteutumattomasta pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) rakennuspaikasta. TY-alueen pohjoispuolelle jäävät kolme voimassa olevan kaavan mukaista asuinrakennuspaikkaa on osoitettu kaavamuutoksessa MRL 44 :n mukaisesti kaavoitettuina erillispientalon rakennuspaikkoina (AO/3). Rannankankaan alueen pientalovaltaisten asuntoalueiden (AP) rakennuspaikkojen alueita on muotoiltu toiminnallisesti tarkoituksenmukaisemmiksi. Kahden rakennuspaikan alue laajennettiin ulottumaan merenrantaan ja kahden rakennuspaikan laajuutta ja suuntaa muutettiin siten, että ne olisi toteutettavissa paremmin merinäköalalla. Lisäksi vanhan osayleiskaavan mukainen Rannankankaantien pohjoispuolella sijaitseva AP/5- aluevaraus on muutettu AP/4- alueeksi, koska kaksi vanhan kaavan mukaista rakennuspaikkaa on toteutettu yhtenä rakennusyksikkönä ja myös alun perin alueelle muodostetut kaksi erillistä kiinteistöä on yhdistetty yhdeksi kiinteistöksi. Satama-alueelle kaavamuutoksella on osoitettu uusi varastoalue (TV-1). Teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1) on laajennettu Kelkkaniemessä merialueelle. Myös satama-alueen aluevarausta (LS) on laajennettu. Lisäksi satama-alueen pohjoispuolelle Kalasatamantien varteen on osoitettu uusi matkailupalvelujen alue (RM-2). Satama-alueen vanhan matkailupalvelujen alueen (RM-1) osalta kaavaratkaisu on pysynyt ennallaan. Osayleiskaavan muutos ohjaa satama-alueella ja sen lähiympäristössä alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Osayleiskaavalla määrätään, että TY-1-, LS-, RM-1- ja RM-2- alueiden vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Hiihtomajan-Salminiemenkärjen-hyppyrimäen- alueen kaavaratkaisu on säilynyt pääpiirteissään vanhan osayleiskaavan mukaisena. Hiihtomajan alueen ja ympäristön urheilu ja 37

38 virkistyspalvelujen alueita (VU, VU-1) ja Salminiemenkärjen aluevarauksia (venevalkama-alue LV, retkeily- ja ulkoilualueet VR, VR-1 ja uimaranta-alue VV) on kuitenkin täsmennetty joiltakin osin paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi ja hiihtomajan VU-1 alueelle on lisätty tori- ja tapahtuma-alue. Lisäksi Mäkimajan alue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM-3). Salminiemenkärjen pohjoispuolelle osittain jo rakentuneen venevalkaman LV- aluevaraus on rajattu toiminnallisesti tarkoituksenmukaisemmaksi kokonaisuudeksi, mutta myös supistettu vesialueen osalta rehevän lahden luontoarvojen vuoksi. Salminiemenkärjen eteläpuolella oleva uimaranta-alue on osoitettu kaavamuutoksessa kaavallisesti omana aluevarauksena (VV). Sataman matkailupalvelujen alueen (RM- 1) ja Mäkimajan RM-3- alueen väliselle rannanosalle on osoitettu uusi venevalkamaalueen (LV) aluevaraus. Vanhan koulun alue Vanhojen koulurakennusten alue on osoitettu osayleiskaavan muutoksella kyläalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AT/s). Vanhan koulualueen entisen urheilukentän alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1) ja muu osa kaavan muutosalueesta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-2). Vanhassa osayleiskaavassa alue oli kokonaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten aluetta, jolla ympäristö säilytetään (YO/s). Osayleiskaavan muutos on laadittu AP-1- ja M-2- alueiden osalta MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana. Pöylintalon alue Entisen Pyölintalon alue on osoitettu kaavamuutoksella pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1). Osayleiskaavan muutos on laadittu Pyölintalon alueen osalta MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana. Vanhassa osayleiskaavassa alue oli julkisten lähipalvelurakennusten aluetta (YL) Rakentamisen alueet Kalasataman alue Erillispientalovaltaiset asuntoalueet (AO) Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu Hiihtomajan pohjoispuoliselle alueelle uusi yhdeksän rakennuspaikan erillispientalovaltainen asuntoalue (AO/9). Lisäksi Kalasatamantien viereinen vanhan osayleiskaavan vielä toteutumaton AP-2- aluevaraus on muutettu osittain kahden rakennuspaikan erillispientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AO/2) ja Kalasatamantien pohjoispuolelle vanhassa osayleiskaavassa osoitetut vielä toteutumattomat kolme AP- alueen rakennuspaikkaa on muutettu kolmen rakennuspaikan erillispientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AO/3). Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu yhteensä 14 erillispientalon rakennuspaikkaa (AO). AO/9- alueen pinta-ala on 3,18 ha, AO/3- alueen 1,41 ha ja AO/2- alueen 0,84 ha. AO- alueille saa sijoittaa asuinrakentamista sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta pienyritystoimintaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen sekä tarvittavia talous-, varasto-, huolto-, työtila tms. rakennuksia. Rakennuspaikan pinta-ala tulee olle vähintään 2700 m 2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0,2 ei ylity. 38

39 Hiihtomajan pohjoispuolelle osoitettu uusi AO- alue tukeutuu kulkuyhteyksien osalta Kalasatamantiehen ja Satamantiehen, joiden väliin on osoitettu ohjeellinen uuden kokoojatien linjaus. Muut AO- alueet ovat saavutettavissa Kalasatamantien kautta. AO- alueen rakennuspaikkojen muodostamisesta ja alueen tiestöstä on laadittu osayleiskaavan muutoksen yhteydessä yksityiskohtaisempi suunnitelma, jonka mukaisesti toteutettuna alueelle sijoitettavat rakennuspaikat olisivat pinta-alaltaan 2751 m m 2 (LIITE 6). Osayleiskaavan suunnittelumääräyksissä ohjataan AO- alueiden rakentamista mm. seuraavasti: - Uusien rakennuspaikkojen rakennusluvan myöntämisen ehtona on, että rakennuspaikka liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. - AO- alueiden rakentamisen tulee sopeutua kyläkuvaan ja ympäristöön. Rakentamisessa tulee noudattaa alueen perinteistä rakentamistapaa. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. - Kullekin AO- alueen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 1 1/2- kerroksisen asuinrakennuksen sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla enintään neljä. Pientalovaltainen asuntoalue (AP-1) Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu Hiihtomajan pohjoispuolelle Kalasatamantien viereen pientalovaltainen asuntoalue (AP-1). AP-1- alueen pinta-ala on 1,30 ha. AP-1- alue sijoittuu pääosiltaan vanhan osayleiskaavan pientalovaltaisen asuntoalueen (AP-2) aluevarauksen alueelle. Vanhan kaavan AP-2- alue oli tarkoitettu omakotitalorakentamiseen ja/tai pienimuotoiseen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan teollisuustoimintaan. Kaavamuutos ohjaa alueen tulevaa maankäyttöä yksiselitteisemmin asuinrakentamiseen. AP-1- alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2. AP-1- alueen rakennuspaikkojen muodostamisesta ja alueen tiestöstä on laadittu osayleiskaavan muutoksen yhteydessä yksityiskohtaisempi suunnitelma, jossa AP-1- alueelle on esitetty muodostettavaksi rivitalorakentamista (LIITE 6). Osayleiskaavan suunnittelumääräyksissä ohjataan AP-1- alueen rakentamista mm. seuraavasti: - Uusien rakennuspaikkojen rakennusluvan myöntämisen ehtona on, että rakennuspaikka liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. - AP-1- alueen rakentamisen tulee sopeutua kyläkuvaan ja ympäristöön. Rakentamisessa tulee noudattaa alueen perinteistä rakentamistapaa. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Pientalovaltaiset asuntoalueet (AP) Kaavamuutoksella on osoitettu Rannankanakaan alueelle kolme pientalovaltaista asuntoaluetta (AP/4, AP/4 ja AP/3). AP- alueet perustuvat vanhaan osayleiskaavaan ja pääosa alueiden rakennuspaikoista on jo toteutunut. AP- rakennuspaikkojen alueita on muotoiltu toiminnallisesti tarkoituksenmukaisemmiksi. Kahden rakennuspaikan alue laajennettiin ulottumaan merenrantaan ja kahden rakennuspaikan laajuutta ja suuntaa muutettiin siten, että ne olisi toteutettavissa paremmin merinäköalalla. Lisäksi vanhan osayleiskaavan mukainen Rannankankaantien pohjoispuolella sijaitseva AP/5- aluevaraus on muutettu AP/4-39

40 alueeksi, koska kaksi vanhan kaavan mukaista rakennuspaikkaa on toteutettu yhtenä rakennusyksikkönä ja myös alun perin alueelle muodostetut kaksi erillistä kiinteistöä on yhdistetty yhdeksi kiinteistöksi. AP- alueille on osoitettu yhteensä 11 rakennuspaikkaa. AP- alueiden pinta-ala on yhteensä 3,43 ha. AP- alueiden merkintä- ja määräystekniikka perustuvat vanhaan osayleiskaavaan. Kauttaviivalla (/) AP merkinnästä erotettu luku kertoo kunkin AP- alueen rakennuspaikkojen lukumäärän. Lisäksi rakennuspaikkojen rajat on esitetty ohjeellisella viivamerkinnällä. Osayleiskaavalla määrätään, että kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kullekin AP- alueen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, tarvittavia talous-, varasto-, huolto- tms. rakennuksia. AP -alueille, joille yleiskaavassa on osoitettu ohjeellinen tonttijako, voi myöntää rakennusluvan tähän yleiskaavaan perustuen. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0,2 ei ylity. Alueen rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen. Osayleiskaavan suunnittelumääräyksissä ohjataan AP- alueiden rakentamista mm. seuraavasti: - Mikäli AP ja AT -alueille on tarpeellista rakentaa tehokkaammin kuin e = 0,2, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rakentaminen soveltuu ympäröivään rakennuskantaan ja alueen kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Teollisuus- ja varastoalueet (TV-1, TY, TY-1) Osayleiskaavan muutoksella muodostuu satama-alueen pohjoispuolelle yksi uusi varastoalue (TV-1). Alueelle saa sijoittaa veneen säilytykseen, kalastukseen, urheiluun sekä matkailuun liittyviä varastorakennuksia. Alueen pinta-ala on 0,86 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu alueen pohjoisosassa sijaitsevan Korkiakallion alueelle yksi uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Alueen pinta-ala on 2,73 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu satama-alueeseen kytkeytyvä teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Vanhaan osayleiskaavaan perustuvaa TY-1- aluetta on laajennettu Kelkkaniemessä merialueelle. Pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakentamisen lisäksi TY-1- alueelle voi sijoittaa satama-alueen toimintoihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia sekä kaupallisiin toimintoihin liittyviä tiloja. Rakentamisen ja rantamaiseman yhteensovittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen käytössä. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueen pinta-ala on 3,91 hehtaaria. Matkailupalvelujen alueet (RM-1, RM-2 ja RM-3) Kaavamuutoksella on osoitettu satama-alueen yhteyteen matkailupalvelujen alue (RM-1). RM-1- alueella on voimassa Klamilan sataman pohjoisosan ranta-asemakaava ja alue oli osoitettu matkailupalvelujen alueeksi RM-1- myös vanhassa osayleiskaavassa. RM-1- alueelle voi sijoittaa vuokrakäyttöön tarkoitettuja loma-asuntoja sekä muita matkailupalveluihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueelle voi sijoittaa hiihtolatuja ja ulkoilureittejä. RM-1- alueen pinta-ala on 2,94 hehtaaria. 40

41 Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu satama-alueen pohjoispuolelle Kalasatamantien varteen uusi matkailupalvelujen alue (RM-2), joka muodostuu vanhan osayleiskaavan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueesta (VU). RM-2- alueelle voi sijoittaa matkailuun ja leirintään sekä veneiden säilytykseen liittyviä rakennuksia, rakennelmia, laitteita sekä ulkotiloja. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueen pinta-ala on 2,58 hehtaaria. Kaavan muutoksella on osoitettu Salminiemenkärjen eteläpuolella sijaitsevan Mäkimajan alue matkailupalvelujen alueena (RM-3), kun vanhassa osayleiskaavassa Mäkimajan alue oli kaavoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi ja uimaranta-alueeksi. RM-3- alueelle voi sijoittaa vuokrakäyttöön tarkoitettuja loma-asuntoja ja muita matkailupalveluihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia sekä pysäköintiin liittyviä alueita. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. Alueen pinta-ala on 0,44 hehtaaria. Klamilan vanhan koulun alue Vanhojen koulurakennusten alue on osoitettu osayleiskaavan muutoksella kyläalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AT/s). Vanhan osayleiskaavan kaavamerkintä, opetustoimintaa palvelevien rakennusten alue, jolla ympäristö säilytetään (YO/s), on muutettu vanhojen koulurakennusten alueen osalta AT- alueeksi, jolloin muodostuu vanhan osayleiskaavan AT- alueen kanssa yhtenäinen kaavallinen kyläalueen (AT) aluevarauskokonaisuus. ATalueelle saa sijoittaa asuinrakentamista, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Alueelle sijoitettavan uuden asuinrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Kullekin omakotitalon rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0,2 ei ylity. Alueen rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen. AT/s- alueella on kulttuuri- ja rakennushistoriallista sekä kyläkuvan kannalta arvokasta rakennuskantaa. Pihapiirit tulee säilyttää ja rakennuksia kunnostettaessa niiden luonnetta ei saa olennaisesti muuttaa. AT/s- alueen pinta-ala on 0,57 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu vanhojen koulurakennusten alueen itäpuolelle uusi pientalovaltainen asuntoalue (AP-1). AP-1- alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Alueen pinta-ala on 0,88 hehtaaria. Osayleiskaavan suunnittelumääräyksissä ohjataan AP-1- alueen rakentamista mm. seuraavasti: - Uusien rakennuspaikkojen rakennusluvan myöntämisen ehtona on, että rakennuspaikka liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. - AP-1- alueen rakentamisen tulee sopeutua kyläkuvaan ja ympäristöön. Rakentamisessa tulee noudattaa alueen perinteistä rakentamistapaa. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Entisen Pyölintalon alue Osayleiskaavan muutoksella on muutettu vanhan osayleiskaavan julkisten lähipalvelurakennusten alueen kaavamerkintä (YL) entisen Pyölintalon alueen osalta pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1). AP-1- alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Alueen pinta-ala on 0,57 hehtaaria. Tähän alueeseen on rajattu mukaan vanhan osayleiskaavan YL- aluevarauksen rajauksen mukaisesti tiealuetta ja myös muuta kiinteistöä ympäröivää aluetta. Varsinaisen AP-1- rakentamisalueen (kiinteistön alue) pinta-ala on n. 0,40 hehtaaria. 41

42 Osayleiskaavan suunnittelumääräyksissä ohjataan AP-1- alueen rakentamista mm. seuraavasti: - Uusien rakennuspaikkojen rakennusluvan myöntämisen ehtona on, että rakennuspaikka liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. - AP-1- alueen rakentamisen tulee sopeutua kyläkuvaan ja ympäristöön. Rakentamisessa tulee noudattaa alueen perinteistä rakentamistapaa. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta Satama- ja venevalkama-alueet Kalasataman alue Klamilan kalasataman alue on osoitettu osayleiskaavan muutoksella satama-alueeksi (LS). Vanhan osayleiskaavan satama-alueen aluevarausta on laajennettu jonkin verran vanhan sataman ja Kelkkaniemen edustan merialueelle. Osayleiskaavan satama-alueen aluevarauksen laajentaminen huomioi Klamilan sataman tulevaisuuden kehittämistarpeet. LSalueelle saa sijoittaa satamatoimintojen huoltoon ja palveluihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Alueen käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota rantamaisemaan. Alueen vähäistä merkittävämpi lisärakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan. LS- alueen pinta-ala on 15,34 hehtaaria. Salminiemenkärjen pohjoispuolella sijaitsee jo osittain rakentunut venevalkama, joka on osoitettu venevalkama-alueena (LV) myös vanhassa osayleiskaavassa. Salminiemenkärjen venevalkama-alueen aluevaraus on rajattu kaavamuutoksella toiminnallisesti tarkoituksenmukaisemmaksi kokonaisuudeksi, mutta sitä on myös supistettu vesialueen osalta rehevän lahden luontoarvojen vuoksi. Salminiemenkärjen LV- alueen pinta-ala on 1,50 ha. Sataman matkailupalvelujen alueen (RM-1) ja Mäkimajan RM-3- alueen väliselle rannanosalle on osoitettu uusi 0,10 hehtaarin suuruinen venevalkama-alue (LV). LV- alueiden pinta-ala on yhteensä 1,51 ha. LV- alueille saa sijoittaa pienimuotoisia perinteisiä kalastusta ja vesiliikennettä palvelevia varastorakennuksia Virkistysalueet Kalasataman alue Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU, VU-1, VU-2) Osayleiskaavan muutoksella on jonkin verran supistettu vanhan osayleiskaavan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen VU- aluevarausta osoittamalla uusia rakentamisalueita (uusi AO- alue, uusi RM-2- alue, Mäkimajan RM-3- alue ja uusi TV-1- alue). Lisäksi osa vanhan kaavan VU- alueesta on muutettu kaavateknisesti urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-2) liittyen MRL 44 :n mukaiseen yleiskaavoitukseen. Osayleiskaavan muutoksessa on kuitenkin turvattu keskeisten urheilu- ja virkistyskäytössä olevien alueiden säilyminen edelleen virkistyskäyttöalueina ja huomioitu erityisesti alueen virkistyskäytössä olevat reitistöt ja niiden käyttömahdollisuuksien säilyminen. Osayleiskaavan muutoksella osoitetun VU- alueen pinta-ala on 5,80 hehtaaria. Alueelle voi sijoittaa urheilutoimintoihin liittyviä rakennuksia enintään 600 k-m2. VU- alueen urheilutoimintoihin liittyvän rakentamisen rakennusoikeutta on pienennetty (vanhassa kaavassa 1500 k-m2) aluevaruksen supistuminen huomioiden. 42

43 MRL 44 :n mukaisesti laaditun osayleiskaavan alueeseen kuuluva osa Hiihtomajan ja Kalasatamantien välisestä virkistysalueesta on osoitettu kaavamuutoksessa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-2). Maankäyttö- ja rakennuslain 43 2 mom:n perusteella määrätään, että VU-2- alueella ei sallita asuin- ja lomarakennuksien rakentamista. Tämä rakennusoikeus on siirretty maanomistajakohtaisesti AO- ja AP-1- alueille. Alueelle voi kuitenkin sijoittaa urheilutoimintoihin liittyviä rakennuksia enintään 200 k-m2. VU-2- alueen pinta-ala on 4,44 hehtaaria. Hiihtomajan alue on osoitettu kaavamuutoksessa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1) pääpiirteissään vanhan osayleiskaavan mukaisesti. VU-1- alueelle voi sijoittaa urheilu- ja virkistyspalveluihin liittyviä rakennuksia enintään 500 k-m2. Alueen pinta-ala on 1,43 hehtaaria. Hiihtomajan VU-1- alueen tulevaisuuden kehittämistavoite on huomioitu osoittamalle osalle VU-1- aluetta tori- ja tapahtuma-alueen kaavamerkintä. Tori- ja tapahtuma-alue on tarkoitettu tori- ja pysäköintialueeksi ja alueelle saa sijoittaa tori- ja tapahtumatoimintoja sekä pysäköintiä palvelevia rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Retkeily- ja ulkoilualueet (VR, VR-1) ja uimaranta-alueet (VV, VV-1) Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu vanhan osayleiskaavan mukainen retkeily- ja ulkoilualueen VR- aluevaraus (0,18 ha) Salminiemenkärkeen. Toinen VR- alue (1,22 ha) sijaitsee Kalasataman ja Rannanmaan AP- alueiden välissä. Vanhan osayleiskaavan VRaluetta on hieman supistettu AP- rakennuspaikkojen muutoksista johtuen. VR- alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1,40 hehtaaria. Salminiemenkärven etelän puoleinen ranta-alue on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR-1). Kaavamuutos täsmentää vanhan osayleiskaavan VR-1- aluevarausta siten, että alueella sijaitseva uimaranta-alue on erotettu VR-1- alueesta VV- alueeksi. VR-1- alueelle saa sijoittaa pienveneiden ankkurointiin liittyviä rakennelmia. Alueen pinta-ala on 0,72 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu uimaranta-alueina (VV) Salminiemenkärjen eteläosan uimarantakäytössä oleva alue (0,17 ha) sekä VR- alueeseen liittyvä ranta-alue (0,39 ha) Kalasataman ja Rannankankaan asuinalueen välissä. VV- alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 0,56 hehtaaria. Kaavan muutoksella on osoitettu Rannankankaan alueelle uimaranta-alue (VV-1) vanhan osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle saa sijoittaa yhden uimaranta-alueeseen liittyvän saunarakennuksen ja venelaitureita. VV-1- alueen kaavamääräykseen on lisätty kaavamuutoksen yhteydessä venelaiturin sijoittamisen salliva kaavamääräys alueen toteutuneen maankäytön mukaisesti. VV-1- alueen pinta-ala on 0,61 hehtaaria Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ja vesialueet Kalasataman alue Kaavamuutoksella on muutettu vanhan osayleiskaavan mukaista kaavaratkaisua maa- ja metsätalousalueiden osalta koskien lähinnä MRL 44 :n mukaisena osayleiskaavana laadittua kaava-alueen osaa. Osa vanhan kaavan maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta on muutettu asuinalueeksi (AO). MRL 44 :n mukaisen osayleiskaava-alueen maa- ja metsätalouskäytössä säilyvät alueen osat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisina alueina (M- 2) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2). MY-2- aluevaraus perustuu vanhan osayleiskaavan MY-1- aluevaraukseen. Vanhan 43

44 osayleiskaavan MY-1- aluevaraus on osoitettu kaavamuutoksessa MRL 44 :n mukaisesti laadittavan osayleiskaavan rajauksen ulkopuolella edelleen MY-1- alueena. Osayleiskaavan muutoksella määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 43 2 mom:n perusteella, että kaavamuutoksen M-2- ja MY-2- alueilla ei sallita asuin- ja lomarakennuksien rakentamista. M-2- ja MY-2- alueiden rakennusoikeus on siirretty maanomistajakohtaisesti AO- ja AP-1- alueille. MY-1- alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueen käytössä tulee ottaa erityiseen huomioon ympäristöön liittyvät erityisarvot. Vanhan osayleiskaavan MY-1- alueen kaavamääräystä on muutettu poistamalla maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen perustuen MRL 128 :n mukainen maisematyölupavaatimus. M-2- alueiden pinta-ala on yhteensä 3,34 hehtaaria, MY-2- alueen pinta-ala 2,09 hehtaaria ja MY-1- alueen pinta-ala 0,51 hehtaaria. Hiihtomajan länsipuoliselle ranta-alueelle on osoitettu vanhan osayleiskaavan mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 2 mom:n perusteella määrätään, että asuinja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP, AM ja RA -alueille. M-1- alueen kaavamääräys perustuu vanhaan osayleiskaavaan. Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 1,18 hehtaaria. Muut MRL 44 :n mukaisesti laaditun osayleiskaavan ulkopuoliset edelleen pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Laajin yhtenäinen M- alue sijaitsee Kalasatamantien itäpuolisella alueella. M- alueet on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä maa- ja metsätaloutta palvelevaan rakentamiseen. Alueella on sallittu haja-asutusluonteinen rakentaminen. Uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000 m2. M- alueen kaavamääräys perustuu vanhaan osayleiskaavaan. M- alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 11,00 hehtaaria. Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu 6,48 hehtaaria merialuetta vesi-alueena (W). Klamilan vanhan koulun alue Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-2) kaavamuutoksella osoitetun uuden AP-1- alueen itä- ja eteläpuolelle. M-2- alueen tarkoituksena on sopeuttaa uusi rakentamisalue maisemaan ja myös osaltaan turvata alueen luontoarvoja. M-2- alueen pinta-ala on 0,71 hehtaaria Kulttuuriympäristön erityispiirteet ja arkeologia Kalasataman alue Salminiemenkärjen eteläpuolisella alueella sijaitseva Klamilanlahden kivilouhimo on osoitettu kaavamuutoksessa Museoviraston tarkkuusinventoinnissa määritetyn rajauksen mukaisesti muinaismuistolain (295/63) rauhoittamana kiinteänä muinaisjäännöksenä SM- viivamerkinnällä. SM- alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Osayleiskaavan arkeologiseen inventointiin perustuvat historialliset kaivannot Lantviikinvuori 1, 2 ja 3 ja historiallinen talon paikka Kelkkaniemi on osoitettu kaavamuutoksessa säilytettävän historiallisen rakenteen S- kohdemerkinnällä. Kohteita koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on oltava yhteydessä museoviranomaiseen. 44

45 Vanhan osayleiskaavan mukainen kulttuurimaiseman ja historian kannalta arvokkaan alueen sk-1- viivamerkintä ulottuu kaavan muutosalueelle Salminiemenkärjen eteläpuolisella ranta-alueelle sekä vesialueella. sk-1- alueen vanhaan osayleiskaavaan perustuva kaavamääräys on muotoa: Alueella on erityisiä kulttuurimaisemaan ja -historiaan liittyviä arvoja. Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia pihapiireineen, joihin liittyvien arvojen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennus-perinteeseen. Olemassa olevien rakennusten ulkoasua ei tulisi muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne muuttuu. Klamilan vanhan koulun alue Alueen eteläosan nykyistä kevyenliikenteen väylää pitkin kulkee valtakunnallisesti merkittävä historiallisen Suuren Rantatien linjaus, joka on osoitettu kaavan muutoksessa Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti historiallisen tielinjan viivamerkinnällä (s-1). Historiallisen tielinjan (s-1) kaavamääräys on muotoa: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Suuren rantatien linjaus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Koukilan historiallinen kylänpaikka on osoitettu kaavan muutosaluetta koskevilta osin Museoviraston arkistotutkimuksessa 2018 määritetyn rajauksen mukaisesti ja Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti S- viivamerkinnällä (Muu kulttuuriperintökohde). Muun kulttuuriperintökohteen kaavamerkinnän määräys on muotoa: Merkinnällä on osoitettu Koukilan (Rykulla/Kalffierd) historiallinen kylänpaikka. Alueella olevat historialliset asutusrakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Historialliset rakennuskohteet Klamilan entinen koulu (yläkoulu eli entinen Grönvikin kestikievari) ja Klamilan entinen koulu (alakoulu) on osoitettu kaavamuutoksessa merkittävinä rakennuskohteina SR-1- merkinnällä. SR-1- rakennuskohteille on annettu maakuntamuseon ohjeistuksen mukainen kaavamääräys: Merkinnällä on osoitettu historiallisesti ja kyläkuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja muutostöissä tulee ottaa yhteyttä museoviranomaiseen. Entisen Pyölintalon alue Alueen eteläosassa kulkee valtakunnallisesti merkittävä historiallisen Suuren Rantatien linjaus (Museotie), joka on osoitettu kaavan muutoksessa Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti historiallisen tielinjan viivamerkinnällä (s-1). Historiallisen tielinjan (s-1) kaavamääräys on muotoa: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Suuren rantatien linjaus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). 45

46 5.1.6 Luonnonympäristön erityispiirteet Kalasataman alue Osayleiskaavan muutoksen luontoselvitykseen perustuvat arvokkaat luontokohteet on osoitettu luo-viivamerkinnällä; luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. luo- alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölaji-esiintymien säilyttämisedellytykset. Kalasatamantien pohjoispuolella sijaitseva maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on todettu vanhassa osayleiskaavassa olevan erityisiä ympäristöarvoja (MY-1) on huomioitu kaavan muutoksessa vanhan osayleiskaavan mukaisessa laajuudessa MY-1- ja MY-2- aluevarauksin. Klamilan vanhan koulun alue: Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Voimassa olevan osayleiskaavan pohjavesialueen merkintä pv-1 näkyy pohjakartalla suunnittelualueen ulkopuolella Tekninen huolto Kalasataman alue Alueen eteläosaan on osoitettu vesi-ja viemärijohto merkintä voimassa olevaan osayleiskaavaan ja johtojen toteutuneeseen rakentamistilanteeseen perustuen. Klamilan vanhan koulun alue: Alueen eteläosaan on osoitettu vesi-ja viemärijohto merkintä voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa osoitetut rakentamisalueet eivät merkittävästi muuta alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueelle rakentuneet ja voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset ulkoilureitit on säilytetty ennallaan. Suunnittelualueella säilyy edelleen laajoja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueita ja jokamiehenoikeudella hyödynnettäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Kaavamuutos ei heikennä merkittävästi alueen tai lähiympäristön asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kaavamuutoksella osoitetut uudet rakentamisalueet liitetään vesihuoltoverkostoon, joten jätevesistä ei aiheudu haitallista vaikutusta ympäristölle. Vanhan koulun alueen rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee huomioida mahdollinen pohjaveden pilaantumisvaara. Arvokkaat luontokohteet on huomioitu osayleiskaavassa kaavamerkinnöin ja / tai osoittamalla alueet pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Yleiskaavalla ohjataan tulevia asemakaavaratkaisuja ja osaltaan edistetään alueen luontoarvojen säilymistä. Satama-alueella linnustollisten ja lepakoille aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi on tarkemman suunnittelun yhteydessä tarkoitus selvittää mm. tekoluotojen rakentamisen mahdollisuutta. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tarvittaessa tarkentaa muitakin luontoselvityksiä muun muassa liito-orava ja perhosalueiden osalta. 46

47 Vanha rakennuskanta, kulttuurimaisema, historialliset rakenteet ja tielinjaukset sekä kiinteät muinaisjäännökset on huomioitu kaavaratkaisussa ja arvojen säilymistä edistetään osayleiskaavalla. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella mahdollistetaan Klamilan satama-alueen tarkoituksenmukainen kehittäminen ja edistetään kylän elinvoimaisuutta. Alueet ovat voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu pääosin rakentamiseen ja kaavamuutoksen johdosta rakentaminen tulee olemaan keskitetympää ja vastaamaan alueiden kehittämisen todellisia tarpeita. Kalasatama-alueen kulttuurimaisema, historialliset rakenteet ja kiinteät muinaisjäännökset on huomioitu kaavaratkaisussa ja arvojen säilymistä edistetään osayleiskaavalla. Vanhan koulun alueen arvokas rakennuskanta, Koukilan historiallinen kylänpaikka ja historiallinen Suuren rantatien linjaus on huomioitu kaavaratkaisussa ja niiden säilymistä edistetään kaavamuutoksella. Myös Pyölintalon eteläpuolitse kulkeva Suuren rantatien linjaus on huomioitu kaavaratkaisussa ja sen säilymistä edistetään kaavamuutoksella. Hiihtomajan ja Kalasatamantien väliselle alueelle osoitetut osayleiskaavan perusteella toteutettavissa olevat uudet asuinalueet muodostavat toteutuessaan uutta rakennettua ympäristöä. Kaavalla ohjataan uudisrakentamisen sopeutumista kyläkuvaan ja ympäristöön ja uusien asuinalueiden sijainti huomioiden niiden toteutumisesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta alueen vanhaan rakennettuun ympäristöön. Pyölintalo on tarkoitus käyttötarkoituksen muuttumisesta ja rakennuksen huonosta kunnosta johtuen purkaa, joten kaavamuutoksen myötä muodostuva uuden maankäytön merkitys rakennetussa ympäristössä on näkyvä. Vanhan koulun ympäristössä muutetaan vanhan pallokentän alueen maankäyttöä merkittävällä tavalla. Arvokas rakennuskanta pihapiireineen on rauhoitettu kuitenkin uuden rakentamisen ulkopuoliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi alueelle osoitettu uusi pientalovaltainen asuinalue on sovitettu maisemaan osoittamalla alueen ympärille puustoisena säilyvää maa- ja metsätalousaluetta. Uusi rakentaminen sopeutuu maisemaan Museotien (tie 3513) suunnasta ja peltoalueen suunnasta tarkasteltuna, joten maiseman ei arvioida muuttuvan merkittävästi. Kokonaisuutena arvioiden kaikki muutokset ovat Klamilan kylän kehittämiseen kuuluvaa täydennysrakentamisesta. Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia alueen nykyiselle rakennetulle ympäristölle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole toteutettuja suojelualueita eikä Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Suunnittelualueella tehtiin luontokartoitus (Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, 2016) ja Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2016). Liito-orava Alueelta löydettiin kaksi liito-oravan elinaluetta. Liito-oravan elinalueet on huomioitu kaavalla osoittamalla ne luo-merkinnällä pääosin kaavan maa- ja metsätalousalueelle ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueille. Elinalueiden välinen kulkuyhteys on huomioitu 47

48 säilyttämällä alueiden välillä kaavassa maankäytöllinen viheryhteys. Tarvittaessa liitooravaselvityksiä voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Lepakot Klamilan osayleiskaava-alueella tavataan varsin paljon lepakoita ja alue on todennäköisesti myös muutonaikainen ruokailualue. Merkittävimmät lepakoiden siirtymä- ja ruokailualueet ovat Kalasataman alueella ulkoilureitillä ja pikkuteillä. Ulkoilureitit ja tiet pysyvät kaavamuutoksessa ennallaan. Korkiakallion kallioalueella osa lepakoiden siirtymä- ja ruokailualueesta on M- alueella ja osa jää TY-alueelle. Kelkkaniemen karikossa osa alueesta jää satama-alueelle ja osa laajenevalle TY-alueelle. Tarvittaessa lepakkoselvityksiä voidaan tarkentaa alueen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Sataman ja TY-alueen laajenemisalueen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on tarkoitus tutkia mahdollisuutta rakentaa linnustolle korvaavia karikoita / tekoluotoja. Samassa yhteydessä voidaan selvittää hyötyvätkö lepakotkin tekoluodoista / kareista. Klamilan vanhan koulun alueella sijaitseva oja on lepakoiden Dir IV saalistelu- ja siirtymäaluetta. Ojan alue on osoitettu kaavassa M-alueeksi. Puisessa vanhassa koulurakennuksessa saattaa olla lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja. Rakennus voidaan arvioida lepakoiden I-alueeksi. Koulurakennukset on osoitettu kaavamuutoksessa merkittävinä rakennuskohteina perustuen niiden historiallisiin ja kyläkuvallisiin arvoihin. Rakennusten arvojen esille tuominen ja ominaispiirteiden säilymisen edistäminen turvaa osaltaan lepakoiden päivehtimispaikkojen säilymistä. Pyölintalon rakennuksessa saattaa olla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja, mutta kokonaisuudessaan tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella lepakoille erityisen merkittävä ruokailualue. Uhanalaiset lajit Alueen luontoselvityksessä inventoitujen uhanalaisten lajien esiintymisalueen on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo)-merkinnällä. Tarvittaessa näiden lajien esiintymistä voidaan selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä: Keltamaitteella elää kaksi luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaa pikkuperholajia: maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Alueet: rakennettu sorapohjainen pysäköintialue Kelkkaniemessä (kuva 18, kohde 2). Pienempi, hiihtomajalle johtavan tien varrella oleva kenttä (kuva 18, kohde 3) ja Lantviikinvuoren laen kalliokedot (kuva 18, kohde 4). Meriuposkuoriainen. Pyölinpohjan ja Kelkkaniemen välisellä alueella ja Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevällä lahdella (kuva 18, kohde 1) esiintyy meriuposkuoriaisen suosimia kasveja. Lantviikinvuoren kallioalueen laella (kuva 18, kohde 4) kasvavista putkilokasveista monilla elää uhanalaisia perhoslajeja: isomaksaruoholla kalliosinisiipi, kultapiiskulla kulopussikoi sekä keltamaitteella maitekiiltokääriäinen ja maitekääpiökoi. Linnusto Linnuston kannalta merkittävimmät alueet ovat Salminiemenkärjen pohjoispuolella oleva rehevä lahdelma (kuva 18, kuvio 1), Kelkkaniemen karikot (kuva 18, kohde 5) ja Korkiakallion kallioalue (kuva18, kohde 9). 48

49 Salminniemenkärjen pohjoispuolisen lahdelman arvo on huomioitu kaavassa supistamalla venevalkama-aluetta ja osoittamalla alue luo-merkinnällä; luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Kelkkaniemen karikossa osa alueesta jää satama-alueelle ja osa laajenevalle TY-alueelle. Alue on huomioitu luo-merkinnällä kaavassa. Tarvittaessa linnustoselvityksiä voidaan tarkentaa alueen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Sataman ja TY-alueen laajenemisalueelle on tarkoitus tutkia mahdollisuutta rakentaa linnustolle korvaavia karikoita / tekoluotoja. Samassa yhteydessä voidaan selvittää hyötyvätkö myös lepakotkin tekoluodoista / kareista. Korkiakallion kallioalueella toinen linnustollisesti arvokas alue on M-alueella ja toinen jää uudelle TY-alueelle. Molemmat alueet on huomioitu luo-merkinnällä kaavassa ja tarvittaessa linnustoa voidaan selvittää tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Arvokkaat elinympäristöt Luontoselvityksessä (2016) valtakunnallisesti arvokkaaksi elinympäristöksi luokiteltu vesilain ja metsälain suojaama noronvarsi (kuva 18, kuvio 6), jossa sijaitsee myös liitooravan elinalue on huomioitu kaavaratkaisussa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo). Luontoselvityksessä (2016) paikallisesti arvokkaiksi elinympäristöiksi luokitellut; tervaleppälehto (kuva 18, kuvio 7), pohjavesivaikutteinen lehto(kuva 18, kuvio 8) ja Lantviikinvuoren kallioketo (kuva 18, kuvio 4) on huomioitu kaavaratkaisussa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo). Alueet säilyvät nykyisen maankäytön mukaisesti virkistys / maa-ja metsätalouskäytössä. Ainoastaan Korkiakallion karukkokallioiden (kuva 18, kohde 9) toinen kallioalue sijaitsee uudella TY-alueella. Kokonaisuutena arvioiden arvokkaat luontokohteet on huomioitu osayleiskaavassa ja kaavalla edistetään alueen luontoarvojen säilymistä. Tarkemman suunnittelun yhteydessä voidaan vielä tarkentaa luontoselvityksiä muun muassa linnusto-, lepakko- ja perhosalueiden osalta ja selvittää keinoja vaikutusten vähentämiseksi (mm. korvaavat tekoluodot linnuille ja lepakoille) Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella mahdollistetaan Klamilan satama-alueen tarkoituksenmukainen kehittäminen ja edistetään kylän elinvoimaisuutta. Kaavamuutoksessa alueelle on osoitettu uusi tori ja tapahtuma-alue, joka mahdollistaa entistä monipuolisempien tapahtumien järjestäminen. Kaavamuutoksen myötä alueen käyttäjämäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan. Kylän kehittyminen tuo alueen ja lähiympäristön asukkaiden elämään positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Vireässä kylässä on mukava asua ja nauttia palveluista Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoksella osoitettu rakentaminen tukeutuu Klamilan kylän rakennuskantaan ja olemassa olevaan infrastruktuuriin. Uusien rakentamisalueiden sijoittamisessa on siten osaltaan huomioitu jo muodostunut alueen yhdyskuntarakenne. Uusi rakentaminen täydentää ja tiivistää Klamilan rakentamista ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. 49

50 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset Toimintojen sijoittaminen keskeisille osille kylää on taloudellisesti kestävää, sillä asutus ja palvelut ovat lähellä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on niin ikään taloudellista, kun olemassa olevalle infrastruktuurille tulee enemmän käyttäjiä. Uudet asuinalueet tuovat todennäköisesti alueelle uusia asukkaita. Hankkeesta saattaa olla pitkällä tähtäimellä monia välillisiä positiivisia vaikutuksia kunnalle. Uusien asukkaiden muuttaminen kuntaan tuo merkittävimmät positiiviset vaikutukset kuntatalouteen. Samalla kaavamuutos edistää osaltaan myös Klamilan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä ja laajenemismahdollisuuksia. Taloudellisesti kaavamuutos voidaan nähdä kunnan kannalta positiivisena, koska mahdollisista uusista asukkaista ja elinkeinotoiminnasta tulee kunnalle myös verotuloja. 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien määräämän aikataulun mukaisesti. Ainakin kalasataman alueen maankäytön (LS / TY-1 alueet) ja matkailupalvelualueiden laaja-alaisempi toteuttaminen edellyttää tätä yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) YKS-617 Niina Järvinen maanmittausinsinööri (AMK), FM 50

51 LIITE Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys Petri Parkko

52 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Sisällys 1. Taustoja Menetelmät ja aineisto Selvitysalueen luonnon yleiskuvaus EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit Liito-oravan (Pteromys volans) NT, V elinalueet Lepakot Muiden IV-liitteen lajien esiintymispotentiaalista Uhanalaislajiston esiintymispotentiaalista Keltamaitteella (Lotus corniculatus) elävät lajit Meriuposkuoriainen (Macroplea pubipennis) VU, V Lantviikinvuoren kallioketojen lajisto Kaava-alueen linnustosta Uhanalaiset ja silmälläpidettävät NT lajit Muu pesimälajisto Kaava-alueella ruokailevia lajeja Arvokkaat elinympäristöt Valtakunnallisesti arvokas elinympäristö Paikallisesti arvokkaat elinympäristöt Kaava-alueen hyönteislajistoa Haitallisen vieraslajin esiintymä Lähteet Raportin kansikuva: Klamilan osayleiskaava-alueella kasvavalla keltamaitteella elää erityisesti suojeltavia pikkuperhosia Petri Parkko 1

53 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys Taustoja Virolahden Klamilassa on tekeillä Klamilan osayleiskaava, joka koskee satamantienoon lisäksi kahta kylällä olevaa tonttia. Kaavaa laatii Ympäristönsuunnittelu Oy, jonka alikonsultteina toimineet Luontoselvitys Kotkansiipi ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry vastasivat kaava-alueen luontoselvityksistä. 2. Menetelmät ja aineisto 2.1. Liito-orava (Pteromys volans) Dir II ja IV, NT, V Liito-orava suosii elinympäristöinään varttuneita sekametsiä, joissa esiintyy monipuolisesti eri puulajeja. Lajin tärkein ravintopuu on haapa, jota esiintyy suurimmalla osalla tunnetuista liitooravan elinalueista. Kaava-alueella lajille sopivaa metsää esiintyy hyppyrimäen läheisyydessä ja aivan kaava-alueen itäreunassa. Liito-oravalla on IV-liitteen lajina suuri maankäyttöä ohjaava merkitys, sillä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Liito-oravalla hävittämiseksi ja heikentämiseksi voidaan tulkita myös puustoisten kulkuyhteyksien katkaiseminen elinalueiden välillä. Liito-oravaselvitys tehtiin heti lumen sulettua puiden tyviltä. Lajin siitepölypitoisen ravinnon keltaisiksi värjäämät ulostepapanat (kuva 8) ovat parhaiten löydettävissä maalis toukokuussa. Liito-oravalle sopiviksi arvioiduissa metsissä tutkittiin haapojen ja tervaleppien sekä suurempien kuusten tyvet papanoiden löytämiseksi. Todetuilta elinalueilta etsittiin luonnonsuojelulain suojelemia lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita: kolopuita, pönttöjä ja vanhoja oravan rakentamia risupesiä. Löydettyjen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä muiden papanapaikkojen koordinaatit tallennettiin Garmin GPSMAP 64s-laitteeseen, josta ne siirrettiin MapInfo-paikkatieto-ohjelmaan Lepakot Dir IV Kaikki lepakkolajimme ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Lisäksi Suomen ratifioimassa EUROBATS -sopimuksessa edellytetään ruokailualueiden ja lentoreittien huomioimista kaikessa maankäytössä. Edellä mainituista syistä johtuen monista luonnonoloja merkittävästi muuttavista hankkeista vaaditaan nykyisin myös lepakkoselvitys. 2

54 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Lepakkoselvitykset tehtiin Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeiden mukaan kolmen kuuntelukerran aktiivikuunteluna kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Koko kaava-alue kierrettiin jalkaisin polkuja, teitä ja rantoja pitkin läpi vaihdellen detektorin taajuutta khz:n välillä. Poluilta poikettiin lepakoiden suosimille pienille kallioalueilla ja metsän pienialaisiin aukkopaikkoihin. Aktiivikuuntelut tehtiin Ciel EaM micro trio -detektorilla ja täydentävissä passiivikuunteluissa käytettiin maastoon jätettäviä CIEL-electronique CDP-102 R3-passiividetektoreita. Detektori on laite, joka muuntaa lepakoiden kaikuluotausäänet korvin kuultaviksi. Kuva 1. Lepakkokuunteluyönä olosuhteet olivat erittäin hyvät Petri Parkko Lajien määritys perustuu eri lepakkolajien käyttämiin eri luotaustaajuuksiin: esimerkiksi pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) luotaa noin 30 khz ja viiksisiipat (Myotis mystacinus/ brandtii) noin 45 khz taajuudella. Viiksisiippalajeja ei pystytä nykytietämyksellä erottamaan lajilleen luotausäänestä. Kesäkuun kuuntelu tehtiin klo Säätila oli erityisen hyvä lepakoiden saalisteluaktiivisuuden kannalta: lämpötila +16 C, alussa tyyntä ja lopussa heikkoa tuulta (n. 2 m/s). 3

55 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Heinäkuun kuuntelu tehtiin klo Säätila oli erityisen hyvä lepakoiden saalisteluaktiivisuuden kannalta: lämpötila +18 C, tyyntä. Elokuun kuuntelu tehtiin klo Passiivilaitteet sijoitettiin rehevän pienen merenlahden rantaan ja koulun tontin itäpuolen valtaojan varteen (kartta 3). Maastotöissä avusti Petri Metsälä, jolla oli käytössään laite Pettersson Ultrasound Detector D200. Säätila oli lepakoiden saalisteluaktiivisuuden kannalta hyvä: lämpötila alussa +14 C ja lopussa +13,5 C, heikkoa tuulta Sudenkorentoselvitys Sudenkorentoselvitys tehtiin aikuishavainnointina täplälampikorennon (Leucorrhinia pectoralis) Dir IV parhaaseen lentoaikaan klo Kaava-alueeseen kuuluva vesialue melottiin kanootilla kokonaan läpi, mutta tarkempi havainnointi tehtiin Salminiemenkärjen pohjoispuolella olevalla lahdella, jossa esiintyy täplälampikorennon suosimaa rikkonaista vesikasvillisuutta. Säätila kartoituspäivänä: +18 C, heikkoa tuulta ja koko havainnointiajan aurinkoista. Kartoituspäivänä sudenkorennot olivat aktiivisesti lennossa ja niiden havaittavuus oli hyvä Arvokkaat elinympäristöt ja kasvillisuus Kaava-alueelta kartoitettiin luonnonsuojelulain, vesilain ja soveltaen metsälain 10 suojelemia kohteita sekä muita arvokkaita elinympäristöjä. Viimeksi mainitut voivat olla erilaisia ihmisen luomia kohteita, joilla esiintyy luonnonsuojelullisesti merkittävää lajistoa tai joilla on suuri uhanalaislajiston esiintymisen todennäköisyys. Kevään maastokäyntien ja ilmakuvien perusteella arvioitiin alueet, joilla käytiin tekemässä arvio arvokkaista elinympäristöistä. Arvokkaita elinympäristöjä selvitettiin Linnusto Koko kaava-alueella tehtiin aamukuuntelu klo Säätila oli lintujen lauluaktiivisuuden ja havaittavuuden kannalta hyvä: lämpötila +10 C, pilvisyys 7/8 (pilvetön on 0/8 ja täyspilvinen 8/8), heikkoa tuulta. Mantereen puolella koko alue kierrettiin jalkaisin 4

56 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 polkuja ja teitä pitkin läpi merkiten ylös lintureviirejä, jonka jälkeen merialue tutkittiin kiertämällä kaava-alueeseen kuuluva rantaosuus kanootilla läpi havainnoiden lintuja kiikareilla. Varsinaisen lintukartoituksen lisäksi linnustoa havainnoitiin kaikkien muiden luontoselvitysosioiden yhteydessä. Lintukartoituksessa avusti Laura Lumppio Tausta-aineisto Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suojelubiologi Tuula Tanska toimitti aluetta koskevat uhextiedot (Hertta). Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu nisäkkäiden ja lintujen osalta vuoden 2015 arviointeihin (Liukko ym ja Tiainen ym. 2016) ja muun lajiston osalta vuoden 2010 mietintöön (Rassi ym. 2010). Luontotyyppien uhanalaisuus perustuu kirjaan Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym. 2008). Raportin peruskarttarasterit on saatu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila antoi tietoja keltamaitteella (Lotus corniculatus) elävistä uhanalaisista pikkuperhosista. Juha Salokannel määritti valokuvista alueen vesiperhoslajeja. Luontokohteiden arvottaminen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin tehtiin soveltaen Södermanin (2003) mukaan: valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla esiintyy EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeja, uhanalaisia luontotyyppejä ja/tai uhanalaisten lajien esiintymiä Tekijät Luontoselvityksen kaikista maastotöistä vastasi luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Elokuun lepakkoselvityksessä avusti Petri Metsälä ja toukokuun linnustoselvityksessä Laura Lumppio. Raportissa käytettyjä lyhenteitä: Dir IV = EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty, L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, * = luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltava laji, v = Suomen kansainvälinen vastuulaji. 3. Selvitysalueen luonnon yleiskuvaus 5

57 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys Venesataman alue Klamilan sataman tienoo ja sen pohjoispuolella oleva metsäinen alue on osayleiskaava-alueen ja luontoselvitysalueen laajin osa. Satama on kesäaikaan hyvin aktiivisessa käytössä ja veneily on vilkasta. Asfaltoidun laiturialueen koillispuolella on avoin sora- ja sepelipohjainen pysäköintialue, jolla kasvaa paljon keltamaitetta (Lotus corniculatus). Samalla kohdalla merenrannassa on ruovikkoinen ja kivikkoinen ilmaversoiskasvustojen ympäröimä alue (kartta 4, kohde 5), jolla pesii lapintiiroja L-dir ja silkkiuikkuja NT. Reheväkasvuisinta rannan kohtaa suosivat myös saalistavat vesisiipat (Myotis daubentonii) Dir IV. Pyölinpohjan osaan rannasta on rakennettu uusia taloja, joiden edusta ruopattiin talven 2015/-16 aikana (kuva 2). Kuva 2. Pyölinpohjan uutta rantarakentamista ja ruoppausvalleja Petri Parkko Kalasataman luoteispuolella kohoaa Lantviikinvuori, jonka laella on vanha, jo huonossa kunnossa oleva, hyppyrimäki. Mäen laella on jäkälikköjen lisäksi varsin edustavaa kalliokasvillisuutta: muun muassa mäkikuismaa (Hypericum maculatum) (kuva 20), kalliokieloa, kalliokohokkia ja isomaksaruohoa. Kallioalueen itäpuolen rehevä kuusivaltainen metsä on liito-oravan Dir IV NT elinaluetta. Kuusivaltaisen metsän pohjoispuolella on hiirenporrasta kasvava hyvin kosteapohjainen tervaleppävaltainen lehto. Sen reunaan on 6

58 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 levinnyt läjitysmaavallilta haitallista vieraslajia jättipalsamia (Impatiens glandulifera) (kuvat 26 ja 27). Salminiemenkärjen metsä on kuusivaltaista mustikkatyypin kangasta, joka on kauttaaltaan kivikkoista. Niemen tyvellä on yksi mökki ja hiekkainen pieni uimaranta. Kärjen pohjoispuolelle jää pieni matala ja reheväkasvuinen lahdelma (kuva 3), jossa kasvaa paljon järviruokoa, mutta myös sinikaislaa (Schoenoplectus tabernaemontani) ja kapeaosmankäämiä. Myös kelluslehtisiä kasveja esiintyy reunaosissa ja aivan pohjukassa kasvaa kalvasärviää (Myriophyllum sibiricum) ja harvakseltaan hapsivitaa (Potamogeton pectinatus). Kuva 3. Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevää lahtea: ilmaversoiskasvustona kapeaosmankäämiä ja uposkasvina kalvasärviää Petri Parkko Hyppyrimäen pohjoispuolella on hiihtomajarakennus, josta lähtee hyväkuntoinen ja aktiivikäytössä oleva ulkoilureitti. Se kiemurtelee mäntyvaltaisen varttuneen metsän läpi kalasatamaan johtavan Kalasatamantien yli. Metsässä on pienialaisia jäkäläkallioita, joilla pesii muun muassa kehrääjä (Caprimulgus europaeus) L-dir. Lepakot Dir IV käyttävät ulkoilureittiä 7

59 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 saalistelu- ja siirtymäalueenaan. Elokuussa 2016 poluilla oli huomattavan paljon ukkoetanoita (Limax cinereoniger) (kuva 4). Kuva 4. Ukkoetana esiintyi Klamilassa huomattavan runsaana elokuussa 2016 Petri Parkko Sorapellon alueella kasvaa eteläosassa varttunutta mäntyvaltaista metsää, mutta siitä Riitaniittyyn on laaja taimikko jättöpuineen, jossa viihtyvät etenkin pajulinnut (Phylloscopus trochilus) (kuva 16). Sorapellon ja Riitaniityn väliin on jätetty pienialaisesti varttunutta pohjavesivaikutteista kuusivaltaista metsää., josta löytyy varsin paljon kuusimaapuita. Aivan kaava-alueen itäisimmässä reunassa on osin kaivettu puro/ noro, jonka varsilla elää liito-orava Dir IV NT. Elinaluetta ympäröivä varttunut metsä hakattiin kesällä Korkiakallio on varsin edustava karukkokallioalue, jolla on erillisiä avokallioita (kuva 6) ja niiden välissä marjovaa mustikkaa kasvavaa mustikkatyypin kangasta. Lepakot, erityisesti pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) Dir IV, saalistelevat kallioiden yllä. Kallioalueen länsipuolella on suuria siirtolohkareita. Lähellä asfalttitietä on tuore hakkuu (kuva 5). 8

60 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kuva 5 (vas). Korkiakallion länsipuolen tuore hakkuu. Kuva 6 (oik). Korkiakallion poronjäkälikköjä, vanhoja mäntyjä ja keloja Petri Parkko 3.2. Koulun tontti Koulun tontilla on vanha puinen koulurakennus ja hiekkapohjainen urheilukenttä (kuva 9), jolle ei ole ehtinyt viimeisen kunnostuksen jälkeen tulla juurikaan kasvillisuutta. Kentän kulmassa kasvaa paljon kaunokkeja (Centaurea), kissankelloa, sarjakeltanoita, pujoa sekä vähän pietaryrttiä ja kannusruohoa. Kentän itäpuolelle on raivattu ilmeisesti uutta peltoa. Kevyenliikenteenväylän ja päätien välissä kasvaa pensaikkoa. Kaava-alue rajautuu itäosastaan valtaojaan, joka on kasvanut lähes umpeen. Ojan reunassa kasvaa suurempia koivuja, pajuja, vaahteraa sekä pihlajaa. Oja on lepakoiden Dir IV saalistelu- ja siirtymäaluetta Pyölin talon tontti Tonttia hallitsee suuri seuratalorakennus. Puusto on enimmäkseen suuria koivuja, mutta pihaalue on varsin avoin. 9

61 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit 4.1. Liito-oravan (Pteromys volans) NT, V elinalueet Liito-oravan elinalue 1 (kartta 1, kohde 1) Laajempi ja merkittävämpi liito-oravan elinalue löytyi aivan kaava-alueen itäreunasta, jossa noron varren varttuneessa kuusivaltaisessa metsässä kasvaa paljon ruokailupuita: haapaa sekä harmaa- ja tervaleppää. Vedenjuoksu-uoma muuttuu pohjoisosassa ojaksi ja sen tuntumasta löytyi useita liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kolohaapoja (kuva 7). Alueelta löytyi keväällä 2016 paljon liito-oravan ulostepapanoita (kuva 8). Kuva 7 (vas). Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi tulkittu kolohaapa elinalueella 1. Kuva 8 (oik). Kaavaalueen itäreunan elinalueelta löytyi paljon liito-oravan papanoita. Klamila Petri Parkko Elokuun maastokäynnillä todettiin elinalueen ympärillä olevat metsät hakatuiksi, mutta lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkitut kohteet ja noronvarren metsä oli säästetty. Liitooravan esiintyminen kohteella on edelleen mahdollista. Kohteelta on puustoinen kulkuyhteystarve elinalueelle. Liito-oravan elinalue 2 (kartta 1, kohde 2) Klamilan hyppyrimäen itäpuolen rinteessä kasvava varttunut kuusivaltainen metsä todettiin keväällä 2016 liito-oravan elinalueeksi. Kuviolla kasvaa suurempia haapoja etenkin jyrkänteen alla. Papanoita löytyi kahden puun alta, eikä kuviolta löytynyt lisääntymis- ja levähdyspaikaksi 10

62 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 sopivia kohteita. On kuitenkin mahdollista että jonkun kuusen latvaosassa on liito-oravan pesintään sopiva vanha oravan risupesä. Kartta 1. Liito-oravan elinalueet 1 ja 2. Lisääntymis- ja levähdyspaikat on merkitty tähdillä ja muut papanapaikat palloilla. Liito-oravan tarvitsema puustoinen kulkuyhteys on merkitty nuolilla. Suositukset: Liito-oravan elinalueet jätetään hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Asemakaavavaiheessa on syytä tarkistaa kohteiden liito-oravatilanne. Kohteiden välillä tulee säilyä puustoinen kulkuyhteys, jossa varttuneiden puiden väli on enintään 50 metriä. Kulkuyhteys voidaan toteuttaa myös omakotitaloalueen tonttien läpi. 11

63 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys Lepakot Kalasataman alue (kartta 2) Kaava-alueelta saatiin varmuudella määritettyä pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) ja vesisiippa (Myotis daubentonii). Niiden lisäksi havaittiin viiksisiippaa/isoviiksisiippaa (Myotis mystacinus/ brandtii). Alueelta rajattiin seitsemän II-aluetta eli lepakoiden ruokailu- tai siirtymäaluetta: 1. Korkiakallioiden pienillä jäkäläkallioilla ja niiden tuntumassa havaittiin kolme saalistelevaa pohjanlepakkoa kesäkuussa, kaksi heinäkuussa ja yksi elokuussa. 2. Pienellä varttuneen metsän reunustamalla polulla havaittiin kesäkuussa saalisteleva pohjanlepakko ja kolme viiksisiippaa, heinäkuussa saalistava viiksisiippa ja pohjanlepakko sekä elokuussa saalistava pohjanlepakko. 3. Metsän reunustamalla hiekkatiellä havaittiin kesäkuussa kaksi saalistelevaa ja yksi ohilentävä viiksisiippa ja elokuussa saalisteleva viiksisiippa. 4. Varttuneen metsän reunustamalla ulkoilureitillä havaittiin kesäkuussa kaksi saalistelevaa pohjanlepakkoa ja viiksisiippa, heinäkuussa kaksi saalistelevaa pohjanlepakkoa ja kaksi viiksisiippaa. 5. Salminiemenkärkeen johtavalla metsän reunustamalla hiekkatiellä havaittiin heinäkuussa kaksi saalistelevaa pohjanlepakkoa ja elokuussa viiksisiippa. 6. Frisbeegolfradalla havaittiin kaksi saalistelevaa pohjanlepakkoa kesäkuussa ja yksi heinäkuussa. 7. Kelkkaniemen rehevällä ja kivikkoisella rannalla saalisteli pohjanlepakko elokuussa sekä vesisiippa heinä- ja elokuussa. Edellisten lisäksi elokuussa tehtiin havainto ohilentävästä pohjanlepakosta ja viiksisiipasta Kalasatamantien varrella ulkoilureitin sillan pohjoispuolella sekä saalistelevasta pohjanlepakosta päätien ja omakotitaloille johtavan tien risteyksestä. Elokuussa havaittiin saalisteleva viiksisiippa omakotitaloille johtavan tien varrella. Elokuussa uimarannan tuntumassa saalisteli vesisiippa ja laiturialueen reunassa pohjanlepakko. Hyppyrimäellä saalisteli heinäkuussa pohjanlepakko. 12

64 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kartta 2. Lepakoiden ruokailu- ja siirtymäalueet sataman alueella 1 7 on rajattu punaisella. Havaintopisteet on merkitty punaisilla palloilla ja passiivilaitteen sijoituspaikka vihreällä pallolla. Päätelmät ja suositukset: Klamilan osayleiskaava-alueella tavataan varsin paljon lepakoita ja alue on todennäköisesti myös muutonaikainen ruokailualue. Merkittävimmät lepakoiden siirtymä- ja ruokailualueet ovat ulkoilureitillä (kartta 2, kohteet 2, 4 ja 6), pikkuteillä (kartta 2, kohteet 3 ja 5), Korkiakallion kallioalueella (kartta 2, kohde 1) sekä Kelkkaniemen karikossa (kartta 2, kohde 7). Jos näille alueille ohjataan rakentamista tai muuta luonnonoloja merkittävästi muuttavaa maankäyttöä, on tarkemman lepakkoselvityksen tekeminen suositeltavaa. Koulun tontti (kartta 3) (kuva 9) Kaikki tontin lepakkohavainnot tehtiin passiivilaitteella, joka sijoitettiin aivan alueen itäreunassa sijaitsevan ojan siltarummun viereen. Laitteeseen taltioitui ainakin pohjanlepakko 13

65 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 (Eptesicus nilssoni) ja siippalaji (Myotis sp). Ääninäytteiden analysointi on vielä kesken, mutta lepakot käyttävät joka tapauksessa uomaa saalistelu ja/ tai siirtymäalueenaan. Kuva 9. Koulun tontin vanha koulurakennus ja äskettäin tasoitettu hiekkapohjainen urheilukenttä. Klamila Petri Parkko Suositukset: Tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella merkittävä lepakoiden ruokailualue, mutta puisessa vanhassa koulurakennuksessa saattaa olla lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia päivehtimispaikkoja. Rakennus voidaan arvioida lepakoiden I-alueeksi. Jos rakennus aiotaan joskus purkaa tai remontoida perusteellisesti, on syytä tehdä lepakkotarkistus. Itäreunassa virtaavaa valtaojaa lepakot käyttävät saalistelu- ja siirtymisalueenaan. Pyölin talon tontti Tontilla ei havaittu lepakoita kesäkuun aktiivikuuntelussa, mutta heinäkuussa kuultiin yksi saalistava pohjanlepakko ja elokuun kuuntelussa pihapiirissä saalisteli viiksisiippa/isoviiksisiippa. Suositukset: Tontti ei ole kesän 2016 kuuntelujen perusteella lepakoille erityisen merkittävä ruokailualue, mutta rakennuksessa saattaa olla lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia 14

66 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 päivehtimispaikkoja. Ennen mahdollista purkamista tai perusteellista remonttia on syytä tarkistaa rakennuksen lepakkotilanne. Kartta 3. Koulun tontin lepakoiden ruokailu- ja siirtymäalue on rajattu punaisella. Passiividetektorin sijoituspaikka on merkitty vihreällä pallolla. Punaisella merkitty vanha koulurakennus on I-alue, jolla lepakoiden lisääntyminen on mahdollista Muiden IV-liitteen lajien esiintymispotentiaalista Kaava-alueelta löytyy seuraaville IV-liitteen lajeille sopivaa habitaattia, mutta lajeja ei havaittu tämän luontoselvityksen maastotöissä. Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) Kaikkialla kaava-alueen metsissä kasvaa kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense), joka on kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvi. Perhonen on varsin tavallinen Kaakkois- Suomessa, joten sen esiintyminen kaava-alueella on jopa todennäköistä. Erityisen hyviä munimispaikkoja löytyy Korkiakallion ympäristöstä ja ulkoilureitin reunoilta. 15

67 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Suositukset: Asemakaavavaiheessa on vielä syytä tarkistaa kirjoverkkoperhosen esiintyminen suunniteltujen rakennuspaikkojen tuntumasta. Idänkirsikorento (Sympecma paedisca) Salminiemenkärjen pohjoispuolen pienen lahdelman (kartta 4, kohde 1) pohjois- ja itäosassa on idänkirsikorennolle sopivaa lisääntymishabitaattia. Lajista ei tehty havaintoja tämän luontoselvityksen maastotöissä, mutta se saattaa silti lisääntyä ilmaversoiskasvustojen sisään jäävissä lampareissa. Laji löytyy aikuistalvehtijana muista sudenkorentolajeistamme poiketen parhaiten toukokuussa ja elo-syyskuussa. Suositukset: Lajin esiintyminen tulisi selvittää Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahteen kohdistuvien suurempien ruoppaus- tai kaivuhankkeiden yhteydessä. Kuva 10. Matalan lahdenpohjukan ilmaversoiskasvuston aukot voisivat sopia täplälampikorennon lisääntymispaikoiksi Petri Parkko Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) Alueella on täplälampikorennolle sopivaa habitaattia vain Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevässä lahdenpohjukassa (kartta 4, kohde 1). Vesikasvillisuus ei ole erityisen 16

68 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 mosaiikkimaista ja vedenlaatu vaikutti kesäkuussa heikentyneeltä. Lahdelma ei ole siis erityisen hyvää habitaattia täplälampikorennolle, mutta paikoin ilmaversoiskasvustojen sisään jää lisääntymiseen sopivia suojaisia lampareita (kuva 10). Vastaavanlaisista paikoista on Kymenlaakson rannikolla löytynyt lajin esiintymiä. Suositukset: Yhden kesän kartoitus ei välttämättä anna oikeaa kuvaa täplälampikorennon esiintymistilanteesta, sillä laji saattaa nopeasti ilmaantua uuteen paikkaan. Esiintymät ovat usein lyhytikäisiä, joskin kasvillisuudeltaan erityisen hyvillä paikoilla laji esiintyy runsaana vuodesta toiseen. Ennen suurempia ruoppauksia on syytä käydä tarkistamassa sen hetkinen esiintymistilanne karttaan 4 (kohde 1) rajatulta alueelta, jonka perusteella hanke voidaan suunnitella. Täplälampikorennolle, kuten muillekin sudenkorentolajeille ja linnustolle, pohjukan ilmaversoiskasvustojen rikkominen kaivamalla ja niittämällä olisi hyvä toimenpide. 5. Uhanalaislajiston esiintymispotentiaalista 5.1. Keltamaitteella (Lotus corniculatus) elävät lajit Keltamaitteella elää kaksi luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaa* pikkuperhoslajia: maitekiiltokääriäinen (Cydia succedana) EN ja maitekääpiökoi (Trifurcula subnitidella) EN. Kaava-alueella esiintyy keltamaitetta kahdella erillisellä alueella, joista merkittävämpi on laaja sorapohjainen pysäköintialue Kelkkaniemessä (kartta 4, kohde 2). Alueella kasvaa huomattavan paljon keltamaitetta (kuva 11). Pienemmällä, hiihtomajalle johtavan tien varrella olevalla kentällä (kartta 4, kohde 3) sitä kasvaa vähemmän, mutta silti merkittävästi. Tämä kohde ei ole puiden varjostuksesta johtuen niin paahteinen kuin rannassa sijaitseva. Myös Lantviikinvuoren laen kalliokedoilla (kartta 4, kohde 4) on pieni keltamaite-esiintymä. Suositukset: Ennen edellä esiteltyjen kohteiden mahdollista rakentamista tai asfaltointia tulee selvittää keltamaitteella elävät pikkuperhoset. 17

69 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kuva 11. Kelkkaniemen sorakentän keltamaitekasvustoja Petri Parkko 18

70 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys Meriuposkuoriainen (Macroplea pubipennis) VU, V Meriuposkuoriaista on löydetty hapsividalta (Potamogeton pectinatus) ja ärviöiltä (Myriophyllum). Kaava-alueella edellä mainittuja kasveja esiintyy Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n kesän 2016 tutkimusten (Raunio 2016) mukaan Pyölinpohjan ja Kelkkaniemen välisellä alueella ja Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevällä lahdella (kartta 4, kohde 1). Suositukset: Laajemmat ruoppaukset edellyttävät meriuposkuoriaisen esiintymisen selvittämistä. Laji on vaikeasti löydettävä ja viime vuosina se on löydetty lähinnä sukeltamalla ja tutkimalla ravintokasvien tyviä Lantviikinvuoren kallioketojen (kartta 4, kohde 4) lajisto Lantviikinvuoren laella kasvavista putkilokasveista monilla elää uhanalaisia perhoslajeja: isomaksaruoholla (Sedum telephium) kalliosinisiipi (Scolitantides orion) EN*, kultapiiskulla (Solidago virgaurea) kulopussikoi (Coleophora amellivora) EN* sekä keltamaitteella (Lotus corniculatus) maitekiiltokääriäinen (Cydia succedana) EN* ja maitekääpiökoi (Trifurcula subnitidella) EN*. Kuva 12 (vas). Kalliosinisiiven munia voi löytää kesäkuussa isomaksaruohon lehdiltä. Kuva 13 (oik). Kalliosinisiivet voivat olla lennossa jo toukokuun lopulla, mutta tavallisemmin kesäkuussa. Kouvola 2010 Petri Parkko 19

71 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kalliosinisiipi (kuva 13) on rannikolla hyvin harvinainen, mutta Virolahdelta on tuore havainto lajista (Jari Kaitila, suull.). Lajin munat näkyvät melko helposti isomaksaruohon lehdillä (kuva 12). Suositukset: Jos kallioalueelle suunnitellaan rakentamista, on syytä tehdä perhosselvitys ainakin edellä esiteltyjen erityisesti suojeltavien lajien osalta. Pieni virkistyskäytöstä johtuva kulutus ei haittaa alueen kasvillisuutta. 6. Kaava-alueen linnustosta Uhanalaiset ja silmälläpidettävät NT lajit Tukkasotka (Aythya fuligula) EN, V Tukkasotkapari havaittiin kaava-alueeseen kuuluvassa salmessa, Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa ja Pyölinpohjassa , joista oli tulkittavissa kolme pesivää paria. Kesäkuun lepakkokuuntelun yhteydessä yksi pari näyttäytyi Kelkkaniemen kärjen tuntumassa. Tukkasotka on taantunut voimakkaasti, eikä syitä tarkkaan tiedetä. Vuoden 2000 uhanalaistarkastelussa laji arvioitiin vielä elinvoimaiseksi LC, mutta vuonna 2010 jo vaarantuneeksi. Taantuminen on jatkunut edelleen. Mehiläishaukka (Pernis apivorus) EN, L-dir Mehiläishaukka lensi matalalla Korkiakallion länsipuolelta kohti hyppyrimäkeä Laji pesi todennäköisesti jossakin kaava-alueen läheisyydessä, mutta piilottelevuutensa vuoksi pesinnän varmistaminen on hyvin vaikeaa. Kaava-alueelta ei löytynyt suuren petolinnun pesää. Valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan mehiläishaukka on taantunut Suomessa luvun puolivälistä alkaen ja taantuminen jatkuu edelleen. Laji oli vuoden 2000 arvioinnissa silmälläpidettävä NT ja vuoden 2010 arvioinnissa vaarantunut VU. Uhanalaistumisen syiksi arvellaan muutoksia talvehtimisalueilla, metsästystä ja viljelytapojen muutoksia. 20

72 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Isokoskelo (Mergus merganser) VU, V Isokoskelo pesi Salminiemenkärjen pohjoispuolen ruovikkoisessa lahdelmassa: laskennassa havaittiin pesivän oloinen lahdella hätäilevä ja kiertelevä naaras. Isokoskelo on taantunut voimakkaasti, mutta syitä ei varmuudella tiedetä. Töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) VU Töyhtötiaisesta tehtiin havaintoja hyppyrimäen tuntumassa, jossa oli hyvin todennäköisesti lajin pesintä. Laji on taantunut vanhojen metsien ja lahopuun vähenemisen takia. Viherpeippo (Carduelis chloris) VU Hyvin voimakkaasti taantuneesta viherpeiposta saatiin tulkittua aamukuuntelun perusteella vain yksi pesivä pari. Laji on kärsinyt viime vuosina Trichomonas gallinaealkueläimen aiheuttamasta loistaudista, joka pudotti maamme pesimäkannan vuosina puoleen. Taantuminen on ollut voimakkainta Etelä-Suomessa. Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) VU Kaava-alueella havaittiin kaksi pajusirkkureviiriä Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa. Laji on taantunut koko Euroopassa, eikä syytä tiedetä. Silkkiuikku (Podiceps cristatus) NT Kaava-alueella pesi kesällä 2016 kuusi silkkiuikkuparia, joista neljä Kelkkaniemessä pienenä koloniana. Silkkiuikun taantuminen johtuu todennäköisesti vesistöjen ylirehevöitymisestä ja kilpailusta särkikalojen kanssa samasta ravinnosta. Pikkutylli (Charadrius dubius) NT Kelkkaniemen sorapohjaisella pysäköintialueella pesi yksi pikkutyllipari kesällä Syynä pikkutyllin vähenemiseen on ainakin soramonttujen maisemointi, joutomaakenttien rakentaminen ja asfaltointi sekä avoimien kenttien umpeen kasvu. Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) NT Yksi punavarpuspari pesi kesällä 2016 lahdenpohjukassa lähellä hiihtomajaa. 21

73 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys Muu pesimälajisto Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa pesi yksi kyhmyjoutsenpoikue (kuva 14), minkä lisäksi alueella havaittiin useita pesimättömiä lintuja. Tavi (Anas crecca) V Kelkkaniemessä havaittiin yksi tavikoiras, josta tulkittiin pesivä pari. Laji on vaikeasti havaittava, sillä se suosii erilaisia pienvesiä ja saattaa pesiä kaukana laajemmista vesialueista. Kuva 14. Kyhmyjoutsenpoikue Salminiemenkärjen tuntumassa Petri Parkko Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Kaava-alueella pesi laskennan perusteella kuusi paria. Laskennassa nähtiin koiraiden lisäksi emo kahdeksan poikasen kanssa Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa. 22

74 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Lapasorsa (Anas clypeata) Vaatelias rehevien vesien laji lapasorsa tulkittiin pesiväksi Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa havaitun koiraan perusteella. Telkkä (Bucephala clangula) V Kaava-alueella pesi vähintään kaksi telkkäparia. Pyölinpohjassa havaittiin juhlapukuinen koiras ja Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa näkyi emo neljän poikasen kanssa 14. ja Pyy (Tetrastes bonasia) L-dir Salminiemenkärjessä kuultiin pyyn viheltelyä laskennassa ja lisäksi hyppyrimäen itäpuolen kuusikosta löytyi lajin ulosteita. Teeri (Tetrao tetrix) V, L-dir Teeren soidinääntelyä kuultiin Korkiakallion tuntumasta. Rantasipi (Actitis hypoleucos) V Kaava-alueella pesi ainakin yksi rantasipipari kesällä Lajista tehtiin pesimiseen viittaava havainto Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa Kalalokki (Larus canus) Kaava-alueella pesi kesällä 2016 kaksi kalalokkiparia, joista toinen Kelkkaniemessä ja toinen salmessa. Lapintiira (Sterna paradisaea) L-dir (kuva 15) Kelkkaniemen isoilla kivillä (kartta 4, kohde 5) pesi kesällä 2016 kaksi lapintiiraparia. Sepelkyyhky (Columba palumbus) Kaava-alueella oli kesällä 2016 ainakin kolme sepelkyyhkyreviiriä, joista kaksi kaava-alueen pohjoisosassa ja yksi Salminiemenkärjessä. 23

75 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kuva 15. Hautova lapintiira Klamilan Kelkkaniemessä Petri Parkko Lehtopöllö (Strix aluco) Lehtopöllölle sopiva pönttö löytyi hyppyrimäen itäpuolen kuusikosta liito-oravan elinalueeksi rajatusta kuusikosta (kartta 1, kohde 2). On hyvin todennäköistä että laji pesii joinakin vuosina alueella. Maastokaudella 2016 lajista ei tehty havaintoja. Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) L-dir Kaava-alueen kallioilla pesi ainakin yksi pari, joka havaittiin useita kertoja lepakkoselvitysten yhteydessä. Lajista tehtiin havaintoja sekä laulavasta koiraasta että ääntelevistä linnuista hiihtomajan itäpuolen pienillä kallioalueilla. Palokärki (Dryocopus martius) L-dir Kaava-alueella ja sen tuntumassa soidinäänteli kaksi palokärkeä. Haarapääsky (Hirundo rustica) Kalasatamassa pesi kaksi haarapääskyparia. Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Kaava-alueella oli vähintään viisi metsäkirvisreviiriä, joista neljä oli kaava-alueen pohjoisosassa. 24

76 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Västäräkki (Motacilla alba) Västäräkistä tehtiin havaintoja pääasiassa sataman tienoolla. Alueella pesi ainakin kaksi paria. Rautiainen (Prunella modularis) Kaava-alueella pesi vähintään kaksi rautiaisparia. Reviirit sijaitsivat kalasatamaan johtavan asfalttitien läheisyydessä. Punarinta (Erithacus rubecula) Aamukuuntelussa havaittiin kaksi punarintareviiriä, mutta todennäköisesti kaava-alueen parimäärä on suurempi. Mustarastas (Turdus merula) Kaava-alueella pesi ainakin kaksi paria mustarastaita, joista toinen lähellä hyppyrimäkeä ja toinen Riitaniityn alueella. Laulurastas (Turdus philomelos) Laulurastaspari pesi lähellä kalasatamaan johtavaa asfalttitietä. Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) Viitakerttunen lauloi hiihtomajan takana olevassa pensaikossa. Pensaskerttu (Sylvia communis) Kaava-alueen molemmat parit pesivät Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelman rantapensaikoissa. Lehtokerttu (Sylvia borin) Kaava-alueella pesi vähintään neljä lehtokerttuparia, joista kaksi Riitaniityn taimikossa. Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Melko vaatelias lehtolaji mustapääkerttu pesi hyppyrimäen tuntumassa olevassa tervaleppälehdossa. 25

77 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) (kuva 16) Pajulintu on kaava-alueen runsaimpia lintulajeja 20 pesivällä parilla. Huomattava osa pareista pesi Riitaniityn pensaikoissa. Kuva 16. Pajulintu on kaava-alueen yleisimpiä pesimälintuja Klamila Petri Parkko 26

78 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Harmaasieppo (Muscicapa striata) Harmaasieppoja pesi alueella viisi paria, jotka tulkittiin aamukuuntelun perusteella. Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Alueen kaksi kirjosieppoparia pesivät Pyölinpohjan uudella asuinalueella pihapöntöissä. Hippiäinen (Regulus regulus) Alueella pesi aamukuuntelun perusteella kolme hippiäisparia. Sinitiainen (Cyanistes caeruleus) Alueella pesi vähintään kaksi sinitiaisparia, mutta todennäköisesti parimäärä oli jonkin verran suurempi. Talitiainen (Parus major) Alueen parimääräksi tulkittiin aamukuuntelun perusteella neljä. Varis (Corvus corone cornix) Alueella kuultiin varisten ääntelyä, mutta pesinnästä ei ole varmaa tietoa. Todennäköisesti alueella tai sen lähituntumassa pesi ainakin yksi pari. Peippo (Fringilla coelebs) Peippo oli kaava-alueen yleisin lintulaji 20 parilla. Todennäköisesti parimäärä oli vielä tätäkin suurempi. Tikli (Carduelis carduelis) Alueella havaittiin paikallinen tiklipari, joka saattoi pesiä sataman tuntumassa. Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) Melko harvinaisesta nokkavarpusesta tehtiin ääntelyhavainto , mutta lajia ei havaittu tämän jälkeen. Kyseessä saattoi olla myöhäinen läpimuuttaja. 27

79 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Keltasirkku (Emberiza citrinella) Kaava-alueella pesi viisi keltasirkkuparia. Varmistettu pesintä lajista tehtiin kun Kalasatamantien ja Rannankankaantien risteyksessä havaittiin ruokaa kantavat emolinnut Kaava-alueella ruokailevia lajeja Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) L-dir Valkoposkihanhia näkyi säännöllisesti alueella, mutta määrät olivat pieniä. Kelkkaniemen sorakentällä ruokaili kaksi paria. Harmaahaikara (Ardea cinerea) Alueella nähdään ylilentäviä harmaahaikaroita usein, mutta ruokailevia harvemmin. Yksi pesimätön lintu havaittiin Salminiemenkärjen tuntumassa Räyskä (Hydroprogne caspia) L-dir (kuva 17) Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa kalasteli kaksi vanhaa lintua Kuva 17. Räyskät käyvät kalastelemassa Salminiemenkärjen rehevissä pohjukoissa. Klamila Petri Parkko Kalatiira (Sterna hirundo) V, L-dir Alueella kalasteli säännöllisesti pieniä määriä kalatiiroja. Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa havaittiin kaksi yksilöä

80 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Selkälokki (Larus fuscus) EN, V Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa havaittiin vanha lintu. Päätelmät ja suositukset: Kaava-alue ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä, vaikka lajistoon kuuluukin useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä NT lajeja. Linnuston kannalta merkittävimmät alueet ovat Salminiemenkärjen pohjoispuolella oleva rehevä lahdelma (kartta 4, kuvio 1), Kelkkaniemen karikot (kartta 4, kohde 5) ja Korkiakallion kallioalue (kartta 4, kohde 9). Rakentamista niiden läheisyyteen tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Kartta 4. Klamilan osayleiskaava-alueen luontokohteita. 29

81 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys Arvokkaat elinympäristöt 7.1. Valtakunnallisesti arvokas elinympäristö Noron varsi (kartta 4, kuvio 6) Noronvarren puusto on kuusta, haapaa sekä terva- ja harmaaleppää. Pensaskerroksessa kasvaa tuomea. Kenttäkerroksen muodostavat muun muassa ranta-alpi, korpikastikka, metsäkorte, korpi-imarre, suo-orvokki ja korpikaisla. Uomassa kasvaa vehkaa. Sen länsipuolella on pienialaisesti saniaiskorpea. Noronvarressa on kohtalaisesti lahopuuta. Uoma oli lähes kuivillaan., mutta siihen länsipuolelta virtaava pohjavesi takaa ympäri vuoden jonkinlaisen virtaaman. Uomaan yhtyy toinen taimikosta virtaava noro. Suositukset: Vedenjuoksu-uomat ovat luonnontilaisen kaltaiselta osuudeltaan vesilain suojelemia ja sitä reunustavat metsät metsälain 10 suojelemia. Metsät ovat myös liito-oravan Dir IV, NT, V elinaluetta. Kohde jätetään hakkuiden, rakentamisen ja kaivutoiminnan ulkopuolelle Paikallisesti arvokkaat elinympäristöt Tervaleppälehto (kartta 4, kuvio 7) (kuva 18) Lehtokuvion puusto on tervaleppävaltaista, mutta myös koivua ja kuusta esiintyy etenkin reunaosissa. Puustoa on vähän harvennettu, eikä lahopuuta esiinny juuri lainkaan. Pensaskerroksessa kasvaa mustaherukkaa ja vadelmaa. Kenttäkerrosta hallitsevat hyvin runsaina kasvavat hiirenporras ja käenkaali. Lisäksi kenttäkerroksessa kasvaa paljon suoorvokkia, velholehteä (Circaea alpina) (kuva 19), nokkosta, vähän karhunputkea, metsäimarretta, metsäalvejuurta ja ahomansikkaa. Punakoisoa (Solanum dulcamara) esiintyy paikoitellen. Sammalkerros puuttuu lähes kokonaan. Kuviolla on merenpinnan korkeudesta riippuvaa tulvavaikutusta ja mahdollisesti myös pohjavesivaikutusta. Lehtoon on leviämässä viereiseltä läjityspaikalta haitallinen vieraslaji jättipalsami (Impatiens glandulifera), joka uhkaa sen alkuperäiskasvillisuutta. Suositukset: Lehtolaikut ovat metsälain 10 suojelemia kohteita. Kostea runsasravinteinen lehto on uhanalainen VU luontotyyppi. Kohde tulisi jättää rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Jättipalsamikasvusto tulisi hävittää nopeasti ennen kuin se ehtii levitä lehtoon. 30

82 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kuva 18 (vas). Tervaleppälehdon kenttäkerroksen valtalaji on hiirenporras. Kuva 19 (oik). Velholehti esiintyy lehdossa huomattavan runsaana. Klamila Petri Parkko Pohjavesivaikutteinen lehto (kartta 4, kuvio 8) Taimikon ympäröimän kosteapohjaisen kuvion puusto on enimmäkseen tasaikäistä varttunutta kuusta, mutta länsireunassa kasvaa sekä harmaa- että tervaleppää ja vähän raitaa. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa ja kenttäkerroksessa paljon hiirenporrasta ja käenkaalta, nokkosta, metsäkortetta, karhunputkea, metsäalvejuurta, kultapiiskua, leskenlehteä, kevätpiippoa, suo-orvokkia, nuokkutalvikkia (Orthilia secunda), ahomansikkaa sekä vähän mustikkaa. Metsäsammalia on karttaan rajatulla osalla vähän, samoin rahkasammalia esiintyy hyvin pienialaisesti, lehväsammalet ovat runsaita. Alueelta ei löytynyt varsinaista pohjaveden purkautumispaikkaa, mutta muun muassa leskenlehden esiintyminen viittaa lähteisyyteen. Suositukset: Kohde pyritään jättämään rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. Lantviikinvuoren kallioketo (kartta 4, kuvio 4) Hyppyrimäen läheisyydessä on jäkäläkallioita, mutta myös edustavaa kallioketojen kasvillisuutta: kultapiiskua (Solidago virgaurea), ahosuolaheinää, aho-orvokkia, metsälauhaa, isomaksaruohoa (Sedum telephium), rohtotädykettä, kanervaa, kalliokohokkia, vähän keltamaitetta, mäkikuismaa (Hypericum perforatum) (kuva 20), kalliokieloa (Polygonatum odoratum) laajana kasvustona, mäkitervakkoa, kannusruohoa ja kissankelloa. Mäkikuismilta 31

83 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 löytyi kymmeniä yksilöitä harvinaista kaskasta kuismakeijua (Zygina hyperici) (kuva 21). Reunaosissa esiintyy myös kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense), joka on kirjoverkkoperhosen Dir IV toukkien ravintokasvi. Kuva 20 (vas). Mäkikuisma esiintyy kalliokedolla melko runsaana. Kuva 21 (oik). Kedon mäkikuismalla elää harvinainen kuismakeiju. Klamila Petri Parkko Alueella kasvavista putkilokasveista monilla elää uhanalaisia perhoslajeja: isomaksaruoholla elää kalliosinisiipi (Scolitantides orion) EN*, kultapiiskulla kulopussikoi (Coleophora amellivora) EN* sekä keltamaitteella maitekiiltokääriäinen (Cydia succedana) EN* ja maitekääpiökoi (Trifurcula subnitidella) EN*. Kalliosinisiipi on rannikolla hyvin harvinainen, mutta Virolahdelta on tuore havainto lajista. Suositukset: Kallioalue jätetään mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle ja varustetaan kaavassa suojelua edistävällä kaavamerkinnällä. Jos alueella suunnitellaan rakentamista, on syytä tehdä pikkuperhosselvitys. 32

84 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kuva 22. Korkiakallion karukkokallioilla kasvaa vanhoja mäntyjä ja alueelta löytyy myös useita keloja ja mäntymaapuuta Petri Parkko Korkiakallion karukkokalliot (kartta 4, kohde 9) Epäyhtenäisellä karukkokallioalueella on edelleen melko ehyitä poronjäkälikköjä vaikka alue on melko aktiivisessa virkistyskäytössä. Alueelta rajattiin arvokkaaksi elinympäristöksi kaksi edustavinta kalliota, joiden puustona kasvavat vanhat männyt ja joilla esiintyy myös lahopuuta. Maahan kaatuneilla keloilla, joissa on katkokääpää (Antrodia xantha), elävät molemmat Cixidiasuvun aarnikaskaat V. Muutamalta maapuulta etsittiin kaskaita tuloksetta, mutta lajit saattavat elää kallioalueella. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja kenttäkerroksessa kanervaa, metsälauhaa, sianpuolukkaa, kalliokohokkia (Silene rupestris) ja ahosuolaheinää. 33

85 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Kallioiden välisellä kankaalla kasvaa huomattavan paljon kirjoverkkoperhosen Dir IV toukkien ravintokasvia kangasmaitikkaa. Korkiakalliot ovat lepakoiden ruokailualueita. Karukkokalliot ovat metsälain 10 suojelemia kohteita. Suositukset: Kallioalue jätetään mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle ja varustetaan kaavassa suojelua edistävällä kaavamerkinnällä. Virkistyskäyttö ei merkittävästi heikennä kallioalueen luontoarvoja. 8. Kaava-alueen hyönteislajistoa 8.1. Sudenkorennot Kaava-alueella havaittiin kesän 2016 maastotöissä seuraavia lajeja: Hoikkatytönkorento (Ischnura elegans) Hoikkatytönkorentoja havaittiin Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa noin 10 yksilöä Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) Kymenlaakson rannikolla hyvin yleisenä ja runsaana esiintyvää sirotytönkorentoa havaittiin kymmeniä yksilöitä Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa Isotytönkorento (Erythromma najas) Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa havaittiin noin 40 yksilöä Lajin koiraat puolustavat reviiriään kelluslehtisiltä. Karvaukonkorento (Brachytron pratense) Jokseenkin harvinaisen karvaukonkorennon koiras nähtiin saalistamassa Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa. Lajia tavataan monella Kymenlaakson merenlahdella. Vaskikorento (Cordulia aenea) Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa havaittiin vaskikorennon koiras. 34

86 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa havaittiin yksilöä Lisäksi muutamia kymmeniä yksilöitä nähtiin samana päivänä Korkiakallion kallioalueella. Merisinikorento (Orthetrum cancellatum) (kuva 23) Merisinikorento on Kymenlaakson rannikolla varsin yleinen laji. Äskettäin kuoriutuneita maturoitumaan tulleita merisinikorentoja näkyi Korkiakallion ympäristössä puiden rungoilla ja kivillä useita kymmeniä. Samana päivänä Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa nähtiin lajin koiras. Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) (kuva 24) Salminiemenkärjen pohjoispuolen lahdelmassa havaittiin noin 30 isolampikorentoa. Kuva 23 (vas). Merisinkorennot siirtyvät kuoriuduttuaan kauemmaksi vesistöstä maturoitumaan. Kuva 24 (oik). Isolampikorennon koirasyksilö. Klamila Petri Parkko 8.2. Muut hyönteiset Kaava-alueelta ei löytynyt tämän luontoselvityksen maastotöissä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä NT lajeja. Salminiemenkärjen pohjoispuolella olevalla rehevällä lahdella elää monipuolinen vesiperhoslajisto, mutta alueelta löydetyissä lajeissa (kuva 25) ei ollut luonnonsuojelullisesti merkittäviä lajeja. Alueelta löydettiin Phryganea bipunctata, Cyrnus 35

87 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 flavidus, Agrypnia pagetana ja Molanna angustata. Lahden kapeaosmankäämeiltä (Typha angustifolia) löytyi Donacia cinerea -ruokokuoriaista. Kuva 25. Salminiemenkärjen pohjoispuolen rehevän lahdelman vesiperhoslajeja: 1. Phryganea bipunctata, 2. Cyrnus flavidus 3. ja 4. Agrypnia pagetana ja 5. Molanna angustata. 9. Haitallisen vieraslajin esiintymä Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) esiintymä Hiihtomajan läheisyyteen on tuotu maa-aineksia muualta. Niiden mukana on kulkeutunut erittäin haitallisen vieraslajin jättipalsamin siemeniä. Kasvi on levinnyt laajaksi kasvustoksi (kuva 26) ja uhkaa muun muassa arvokkaaksi elinympäristöksi arvioitua lehtoa (kartta 4, kohde 7). Jättipalsamia kasvaa jo lehdon pohjoisreunassa kulkevan sähkölinjan alla. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, mutta se tuottaa hyvin runsaasti siementä. Yksi kasviyksilö voi muodostaa jopa siementä. Jättipalsami voi muodostaa laajoja lähes yksilajisia kasvustoja ja syrjäyttää näin alkuperäislajejamme. Laji leviää erityisen tehokkaasti vesistöjen varsia pitkin. 36

88 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan sadan pahimman vieraslajin joukkoon. Kuva 26 (vas). Lehdon reunaan tuodun maa-aineksen mukana on tullut jättipalsamia, joka on levinnyt laajaksi kasvustoksi. Kuva 27 (oik). Jättipalsamin kukinto. Klamila Petri Parkko Suositukset: Jättipalsamikasvusto tulisi ehdottomasti hävittää, sillä se on leviämässä läheiseen lehtoon ja voi levitä edelleen hallitsemattomasti rannoille. Seuraavat torjuntaohjeet perustuvat Kouvolan sanomien artikkeliin (Marja Luumi ): Lajin torjunta tulee tehdä kitkemällä kasvit viimeistään kukinnan alkaessa. Kasvi irtoaa helposti maasta juurineen. Selkeästi rajautunut kasvusto voidaan niittää läheltä maanpintaa 2-3 kertaa kesässä. Suuret kasvimäärät tulee toimittaa jäteasemille, mutta pienempiä määriä voidaan mädättää jätesäkeissä ja kompostoida. 10. Lähteet Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. 37

89 Virolahden Klamilan osayleiskaavan luontoselvitys 2016 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/ s. Raunio, J. 2016: Klamilanlahden uposkasvi- ja pohjanlaatukartoitus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 338/2016. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. 38

90 LIITE 2 Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio

91 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite 1. Hankealueen rajaus

92 JOHDANTO Virolahden kunta tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen Klamilanlahden uposvesikasvillisuudesta. Työ liittyy kunnan käynnistämään Klamilan alueen kehittämiseen johon kuuluvat mm. Klamilan kalastaman laajentaminen. Kalasataman alueella on tarkoitus laajentaa nykyistä teollisuusaluetta sekä laajentaa sataman aluetta pienvenesatamaksi. Hanke edellyttää mm. alueen luontoarvojen kartoitukset, joihin alueen uposvesikasvillisuuden kartoitukset liittyivät. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Klamilanlahden pohjanlaatua ja uposvesikasvillisuuden runsautta kartoitettiin kaikuluotaamalla. Rannikolla tehtävät luotaustyöt ovat luvanvaraista toimintaa, johon luvan myöntää puolustusvoimien pääesikunta. Klamilanlahden kaikuluotaustutkimusta varten haettiin ja saatiin lupa pääesikunnalta (lupa nro. T ). Työ toteutettiin elokuussa ( ), jolloin vesikasvillisuus oli runsaimmillaan. Työssä käytettiin pulpettivenettä sekä Lowrancen kaikuluotain-karttaplotteri yhdistelmää (HDS Gen2). Luotaus- ja paikkatieto tallennettiin laitteeseen asennetulle micro SD-muistikortille. Klamilanlahden hankealueella (Liite 1) ajettiin hidasta vauhtia (n. 5-6 km/h) rannan suuntaisia linjoja tiheällä linjavälillä (n m). Salminiemenlahdella ei voitu ajaa luotauslinjoja, sillä lahti on lähes umpeenkasvanut. Tiheimmillä vesikasvillisuusvyöhykkeillä tehtiin luotauksien jälkeen yleisimpien putkilokasvilajien tunnistus. Näytteenotossa käytettiin apuna haraa. Lisäksi kasvillisuutta kuvattiin vedenalaisella videokameralla. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin BioBase-ohjelmistoa, joka tulkitsee luotaustiedostoista vesikasvillisuuden runsauden, pohjan kovuuden sekä vesisyvyyden. Vesikasvillisuuden runsaus ilmoitetaan ns. biovolyyminä (%), joka kuvaa kasvillisuuden korkeutta suhteessa vesisyvyyteen. Pohjan kovuus tulkitaan kaikusignaalin voimakkuuden perusteella ja se ilmoitetaan keinotekoisella asteikolla 0-1 (pehmeä-kova). BioBase-sovelluksen laskemista tuloksista muodostettiin pohjanlaadun ja uposvesikasvillisuuden karttoja ArcMap paikkatieto-ohjelmalla ja sen Spatial analyst-laajennuksen interpolointityökalulla. 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Uposvesikasvillisuus Tutkimusalueen uposvesikasvillisuuden runsaudessa oli havaittavissa selvää alueellista vaihtelua (Kuva 1). Runsaimmat kasvustot olivat Salminiemenlahdella. Lahti oli vahvasti umpeenkasvanut, ja siellä oli hyvin tiheät järviruoko- ja kaislakasvustot. Uposvesikasveista valtalajina lahdella esiintyi kalvasärviää (Myriophyllum sibiricum), mutta seassa kasvoi harvakseltaan myös ahvenvitaa (Potamogeton perfoliatus), jotka peittivät vielä avoinna olevien vesialueiden pohjat ja alusveden. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

93 Kuva 1. Uposvesikasvillisuuden runsaus (ns. biovolyymi) tutkimusalueella. Punaisilla-oransseilla alueilla vesikasvillisuus oli runsasta ja sinisillä hyvin harvaa tai se puuttui kokonaan. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016

94 Sataman ympäristössä tehdyt luotaukset osoittivat, että runsaimmat uposvesikasvillisuuden esiintymät sijoittuivat Pyölinpohjan läheisyyteen (Kuva 1), missä esiintyi runsaana myös ilmaversoisista kasveista järviruokoa. Tällä alueella valtalajina oli hapsivita (Potamogeton pectinatus), jonka seassa kasvoi ahvenvitaa (Potamogeton perfoliatus) ja tähkä-ärviää (Myriophyllum spitacum). Toinen tiheämpi vesikasvivyöhyke havaittiin nykyisen satamaalueen ja Salminiemenkärjen väliseltä alueelta. Tällä alueella kasvoi lähinnä ahvenvitaa, ja paikoin havaittiin myös kalvasärviää. Luodatulla alueella pohjanlaatu oli pääosin suhteellisen pehmeää muta/liejupohjaa, mutta paikoin oli myös kivikkopohjia. Kivikkoa havaittiin sataman ja Pyölinpohjan väliseltä alueelta sekä Lantviikinvuoren eteläpuoleiselta rannalta (kuva 2). Viistokaikuluotausten perusteella hankealueella ei ollut pohjassa havaittavissa veden alle jääneitä rakenteita tai hylkyjä. Yhteenvetona tehdyistä Klamilanlahden uposvesikasvillisuuden kartoituksista voidaan todeta kartoitusalueella esiintyneen tyypillisiä ja yleisiä rehevien merenlahtien putkilokasvilajeja. Tiheimmät kasvustot olivat hiihtomajan edustalla olevalla lahdella, joka on jo pahoin umpeenkasvanut. Myös Pyölinpohjan lähettyvillä oli melko tiheä uposvesikasvillisuuden vyöhyke. Yleisesti ottaen tiheimmät kasvustot olivat kartoitusalueen matalimpia alueita (Kuva 3). Kymijoen vesi ja ympäristö ry

95 Kuva 2. Pohjan kovuus tutkimusalueella. Punaisilla-oransseilla alueilla pohja oli kovaa ja sinisillä alueilla pehmeää. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016

96 Kuva 3. Luodatun alueen syvyysprofiili. VIITTEET Valley R. D., Johnson, M. B., Dustin, D. L., Jones, K. D., Lauenstein, R & Nawrocki, J Combining hydroacoustic and point-intercept survey methods to assess aquatic plant species abundance patterns and community dominance. Journal of Aquatic Plant Management: Kymijoen vesi ja ympäristö ry

97 LIITE 3 INVENTOINTIRAPORTTI VIROLAHTI Klamila Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi ja AKDG 4722:15 ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN 1

98 Tiivistelmä Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut suoritti Klamilan osayleiskaava-alueen arkeologisen inventoinnin Ympäristönsuunnittelu Oy:n alikonsulttina ja tilaamana kesäkuussa Tehtävään kuului kulttuurihistoriallinen selvitys eli joidenkin rakennusten tietojen täsmennys, arkeologinen selvitys maalla sekä vedenalainen kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys. Vedenalaiset inventoinnit tilattiin alikonsulttityönä ARK-Sukellukselta. Koko inventointialue käveltiin läpi ja kohteet tarkastettiin ja paikannettiin. Inventoinnin tuloksena osayleiskaavan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä dokumentoitiin 12 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta, joista viisi on ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä (kylätontti, kuoppakohde, hautaröykkiö, tielinjaus ja kivilouhos) ja kolme rakennusinventoitua kohdetta. Uudet kohteet ovat neljä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltavaa kohdetta (kaivantoja ja talonpaikka). Osayleiskaavan ja suunnittelun kannalta keskeisiä huomioita on kalasataman alueella Klamilanlahden kivilouhimon sijainti venevalkamaksi suunnitellulla alueella. Lisäksi alueella on muita kulttuuriperintökohteita, joiden tutkiminen ei liene tarpeellista. Klamilan entisen koulun alue on monitahoinen kokonaisuus, jossa on kiinteiksi muinaisjäännökseksi luokiteltuja kohteita, rakennushistoriallisia kohteita ja se on lisäksi näkyvä osa Klamilan vanhaa kylämaisemaa. Alueen suunnittelussa kaikki nämä tekijät on otettava huomioon. Pyölintaloa ei voine pitää rakennushistoriallisesti arvokkaana kohteena. Kansikuva: AKDG 4722:15. Virolahti Klamilanlahden kivilouhimo. Klamilanlahti, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen.

99 Sisältö Arkisto- ja rekisteritiedot... 2 Yleiskartat Johdanto Taustatiedot Inventointialue Luonnonympäristö ja maisema Arkeologinen tutkimushistoria Historiallisen ajan lähteet Inventoinnin kulku ja tulokset Inventointimenetelmät Inventoidut kohteet Kohteiden vaikutus kaavaan Yhteenveto Valokuvaluettelo Kohdeluettelo ja kohdekuvaukset

100 Arkisto- ja rekisteritiedot Kohteen laji: Virolahti Klamila, arkeologinen inventointi Tutkimuslaitos: Museovirasto/Arkeologiset kenttäpalvelut Inventoija: FL Petro Pesonen Kenttätyöaika: ja Tutkimuksen tilaaja: Alkuperäinen raportti: Kopiot: Ympäristönsuunnittelu Oy Museoviraston arkisto, Helsinki Virolahden kunta, Kymenlaakson museo Tutkimusalueen laajuus: alle 1 km 2 Löydöt: - Digitaalikuvat: AKDG 4722:1-45 Aikaisemmat tutkimukset: Pirjo Rautiainen, inventointi 2005 (Klamilan OYK-alueen inventointi) Teemu Mökkönen ym., inventointi 2005 (Virolahden inventointi) Johanna Enqvist, inventointi 2007 (Virolahden inventointi) 2

101 Inventoinnin yleiskartat 1: ) Inventointialue vihreällä rajauksella, kohteet punaisilla ympyröillä ja muinaisjäännösrajaukset punaisella rasterilla, seuraavan sivun kartalla kuljettu jälkiloki vihreällä värillä. 3

102 4

103 1. Johdanto Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut suoritti Klamilan osayleiskaava-alueen arkeologisen inventoinnin Ympäristönsuunnittelu Oy:n alikonsulttina ja tilaamana kesäkuussa Inventointi liittyy Klamilan osayleiskaavan muutos 2 nimiseen kaavahankkeeseen, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Ympäristönsuunnittelu Oy laatii. Tehtävään kuului kulttuurihistoriallinen selvitys eli joidenkin rakennusten tietojen täsmennys, arkeologinen selvitys maalla sekä vedenalainen kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys. Arkeologiset kenttäpalvelut tilasi vedenalaiset inventoinnit alikonsulttityönä ARK- Sukellukselta. Tästä selvityksestä on erillinen raportti ja tässä raportissa käsitellään vain maa-alueen kulttuurihistoriallista selvitystä ja arkeologista inventointia. Inventoinnin valmistelussa käytettiin lähteinä Museoviraston ylläpitämiä Muinaisjäännösrekisteriä ja Muinaiskalupäiväkirjaa sekä vanhoja karttoja, joita on sekä julkaisuissa että Kansallisarkiston kokoelmissa. Alueen historiaa selvitettiin paikallishistoriallisista julkaisuista. Ennen inventointia Muinaisjäännösrekisterissä kaava-alueen rajauksen sisällä oli kolme muinaisjäännösrekisterissä olevaa kohdetta eli Klamilanlahden kivilouhimo, osa Suurta Rantatietä ja Koukilan (Utby/Kalffierd) kylätonttia. Lisäksi Klamilan vanha koulu on rakennuksena otettu mukaan Suomen rakennuskulttuurin yleisluetteloon. Inventoinnin valmistelussa käytettiin hyväksi myös Maanmittaushallituksen tuottamaa ilmalaserkeilausaineistoa (Li- DAR). Näissä vinovalovarjosteissa ei kuitenkaan havaittu alueella mitään erityistä tarkastettavaa, johtuen luultavasti kivisestä ja kallioisesta maastosta, jolloin erilaiset kuopat ja kasat eivät näy vinovalovarjosteissa niin hyvin kuin tasaisemmissa maastoissa. Työohjelmaan kuului myös kahden välittömästi kaavaalueen rajauksen itäpuolella olevan kohteen tarkastaminen siltä varalta, että ne saattaisivat ulottua kaava-alueelle. Kohteet ovat Korkiakallion pronssikautinen hautaröykkiö ja kuoppakohde nimeltä Korkiakallio 2. Inventoinnin kenttätyön suoritti FL Petro Pesonen ajalla ja ja inventointiin liittyvät jälkityöt on tehty heinäkuussa Inventointialueella sijaitsevat muinaisjäännökset ja kulttuuriperintökohteet dokumentoitiin valokuvaamalla ja muistiinpanoin. Maan pinnalle näkyvien sijainti mitattiin GPS-satelliittipaikantimella (tarkkuus +/- 5 m) ja paikoin GNSS-satelliittipaikantimella (tarkkuus parhaimmillaan 10 cm, yleensä noin 1 m). Inventoinnin yhteydessä otetut digitaalikuvat on luetteloitu Webmuskettiin numeroilla AKDG 4722:1-45. Inventoinnissa ei löydetty Kansallismuseon kokoelmiin talletettavia esinelöytöjä. Inventoinnin tuloksena osayleiskaavan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä dokumentoitiin 12 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta, joista viisi on ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä ja kolme rakennuskohdetta. Uudet kohteet ovat neljä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltavaa kohdetta. Yksityiskohtaiset tiedot kohteista ovat löydettävissä kohdekuvauksista. Vantaalla Petro Pesonen, FL 5

104 2. Taustatiedot 2.1 Inventointialue 1 Osayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Klamilan kylätaajamassa noin 25 kilometriä Virojoelta lounaaseen. Kaavamuutos koskee Klamilan kalasataman aluetta (laajuudeltaan n. 75 ha), Klamilan entisen koulun aluetta (n. 2 ha) ja entisen Pyölintalon aluetta (n m 2 ). Kalasataman alue sijaitsee Klamilan kylätaajaman eteläpuolella, Klamilanlahden merenranta-alueella. Kalasatamassa on mm. vierasvenepaikkoja, vesi- ja jätehuollon toimintoja, kioski ja ravintola. Lantviikinvuorella on kaksi vanhaa hyppyrimäkeä ja niiden alapuolella lahdenpohjukassa hiihtomaja. Klamilan Vedon mökki on Lantviikinvuoren länsirinteellä ja siitä länteen on uimaranta. Kaava-alueen kaakkoisosan tuntumassa on omakotitaloasutusta. Pienemmät suunnittelualueen osat sijaitsevat Museotien pohjoispuolella. Klamilan entisen koulun alue on kylätaajaman länsipuolella ja Pyölintalo taajaman koillispuolella. Klamilan koulun toiminnot on siirretty uuteen kouluun lähemmäksi kylätaajamaa. Pyölintalo on entinen seurantalo ja myös sen käyttötarkoitus on muuttumassa. AKDG 4722:3. Klamilan Vedon hiihtomaja, idästä. Kuvaaja. Petro Pesonen. Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kalasataman alueella nykyisen teollisuusaluevarauksen laajentaminen ja laajentaa samalla aluetta pienvenesatamaksi. Hiihtomajan koillispuolelle suunnitellaan asuntorakentamista ja asuntojen sijoittamista muuallekin tutkitaan. Hiihtomajan luona oleva lahdenpohja on tarkoitus täyttää ja muodostaa viereen tuleville asuinrakennuksille venevalkama. Korkiakallion alueelta on tarkoitus ottaa kiviaineista satama-alueiden rakentamiseen ja tästä muodostuva alue suunnitellaan puolestaan varasto- ja pienteollisuuskäyttöön. Vanhan koulun alue on tavoitteena muuttaa asuin- ja yrityskäyttöön ja alueelle ehdotetaan myös uuden rivitalon rakentamista. Pyölintalon käyttötarkoitukseksi on muuttumassa asuin- ja yritys-/työpaikkakäyttö. 1 Luvun tiedot Ympäristönsuunnittelu Oy:n laatimasta Klamilan osayleiskaavan muutos 2 osallistumis ja arviointisuunnitelmasta ( ). 6

105 AKDG 4722:7. Klamilan satama, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 2.2 Luonnonympäristö ja maisema Klamilan seudun maisema on yleisesti ottaen pienipiirteisyydessään hyvin vaihtelevaa. Inventointialuetta hallitsevat metsät, jota on koko Kalasataman taustamaaston alue lukuun ottamatta hiihtomajan seutua ja itse sataman aluetta. Metsä on mäntyvaltaista, mutta alavammilla paikoilla on lehtipuumetsikköä, mm. Ritaniityllä, jossa on pieni soistuma. 2 Alueella on runsaasti avokalliota, erityisesti Lantviikinvuorella ja Korkiakalliolla. Lantviikinvuoresta luoteeseen pistää Salminiemenkärki eli Salniemi, jonka tyvessä maaperä on hiekkaa Klamilan Vedon mökin kohdalla ja vuoren etelärinteellä, muuten maaperä on alueella pääasiassa kalliota ja moreenia. Pieniä hiekka-alueita on myös hiihtomajan lahdessa ja Kalasatamantien pohjoispuolella olevalla Sorapellon alueella. Tällä kohdalla on vielä vuoden 1975 peruskartalla pieni peltoalue, samoin sen koillispuolella puron varrella. Salminiemenkärjen ja hiihtomajan välinen pieni lahti on kaisloittunut lähes kokonaan umpeen. Klamilan entisen koulun inventointialue on koulun pihamaata, puutarhaa, urheilukenttä, peltoa alueen itäosassa sekä pieni metsäkaistale Museotien ja Suuren Rantatien välisellä osuudella. Pyölintalon inventointialue on talon pihamaata ja puutarhaa. Pyölintalon alueen maaperä on yläosassa moreenia ja alaosassa hiekkaa, Klamilan entinen koulu on moreenimaalla ja alueen itäosissa on savea. AKDG 4722:1. Umpeenkasvanutta Klamilanlahtea, koillisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. Kasvimaantieteellisesti Klamilan alue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Maisemamaakuntajaossa alue kuuluu eteläiseen rantamaahan ja siinä Suomenlahden rannikkoseutuun. Klamila sijaitsee rapakivigraniittien alueella, jolle ovat tyypillisiä paljaat kallioalueet. Rapakivi tuo kallioihin särmikkäitä muotoja. Alueella on paljon siirtolohkareita. 2 Vanhoilla peruskartoilla paikannimi on Riitaniitty. 7

106 AKDG 4722:2. Kalliota hiihtomajan yläpuolella, pohjoisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:5. Siirtolohkare Kalasatamantien pohjoispuolella. Kuvaaja: Petro Pesonen. Maasto kohoaa Kalasataman alueella korkeimmillaan noin 25 m mpy korkeudelle, Pyölintalolla noin 20 m mpy korkeudelle ja Klamilan entisellä koululla noin 10 m mpy korkeudelle. Suomenlahden itäosan rannansiirtymiskronologian mukaan alue on noussut merestä jo varhaisella kivikaudella noin vuotta sitten. Litorina-transgressio on lähes huuhtonut korkeimpiakin kohtia noin vuoteen 5500 ekr. saakka, mutta sen jälkeen vesi on lähtenyt laskemaan enemmän tai vähemmän tasaisesti siten, että rannan korkeus 20 m mpy vastaa noin vuotta 3500 ekr, 15 m mpy vastaa noin vuotta 2500 ekr., 10 m mpy vastaa noin vuotta 1500 ekr. ja 5 m mpy vastaa noin ajanlaskun alkuvuosia. 3 Alueelta olisi siten mahdollista löytää jälkiä jo kivikauden asutuksesta, mutta topografia ei ole tälle kovin edullinen sopivien hiekkamaiden puuttuessa. Kaava-alueen lähellä olevat pronssikautiset hautaröykkiöt taas ovat hieman yli 10 m mpy korkeudella olevilla kallioilla jotka ovat paljastuneet merestä 1500 ekr. jälkeen. Röykkiöt viittaavat siihen, että alueella on jossain ollut myös pronssikauden asuinpaikka. Ehkä topografisesti sopivin paikka tähän voisi olla Riitaniityn laaksossa, jossa on ollut pieniä peltoja vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. 3 Miettinen, Arto 2004: Holocene sea-level changes and glacio-isostasy in the Gulf of Finland, Baltic Sea. Quaternary International 120 (2004),

107 2.3 Arkeologinen tutkimushistoria Virolahdella on tehty arkeologisia inventointeja ja muita tutkimuksia 1900-luvun alusta lähtien. Keskeisimmät koko kunnan aluetta koskevat arkeologiset perusinventoinnit on tehty vuosina 1967 ja Vuonna 1967 Mirja Koskimies inventoi Virolahden kiinteät muinaisjäännökset Museoviraston toimesta. Tuohon aikaan inventointi käsitti vielä lähinnä esihistorialliset kohteet, mutta vuonna 2007 inventoitiin sekä esihistorialliset että historiallisen ajan kohteet. Inventoijina olivat Johanna Enqvist ja Riku Mönkkönen (Museovirasto). Lisäksi Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen opiskelijat ovat tehneet Virolahdella koko kunnan kattavaa arkeologista inventointia vuonna 2005 (Seitsonen, Mökkönen, Nordqvist & Seitsonen). Klamilan osayleiskaava-aluetta on aiemmin inventoitu edellisten perusinventointien lisäksi vuonna 2005, jolloin Pirjo Rautiainen (Kaavatalo Oy) teki arkeologisen inventoinnin alueella. Alueen aiemmin tunnetuista kohteista kaava-alueen koillispuolella sijaitsevat Pyölinpohjan pronssikautiset röykkiöryhmät A ja B, jotka on ilmoitettu ensimmäisen kerran mahdollisesti jo vuonna 1885 ja jotka Gunnar Rosen tarkasti vuonna Nämä röykkiöt sijaitsevat kuitenkin niin kaukana kaava-alueesta, etteivät ne ole mitenkään sen vuoksi uhattuina. Korkiakallion pronssikautinen hautaröykkiö ja sen läheisyydessä sijaitsevat kuopat, kohde Korkiakallio 2, sen sijaan ovat olleet tunnettuna vasta 2000-luvulta lähtien. Röykkiö löytyi vuoden 2005 Helsingin yliopiston inventoinnissa (Seitsonen et al.), kuopat puolestaan kaavakonsultin inventoinnissa (Rautiainen). Historiallisen ajan kylätontti Koukila (Utby/Kalffierd) mainitaan arkeologisena kohteena ensimmäistä kertaa vuoden 2007 inventointiraportissa. Klamilanlahden kivilouhimo, Suuri Rantatie ja Klamilan koulu (yläkoulu) ovat kohteina Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelossa. Klamilanlahden kivilouhimon tarkasti Alpo Lommi vuonna 1978 ja Klamilan koulun Pekka Korpela samana vuonna. Rantatiestä on kortti Virolahden osalta, mutta sen kirjaajaa ei mainita. Suuren Rantatien linjaus on RKY-kohde eli se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Virolahdella Suuren Rantatien linjauksella on muinaisjäännökseksi merkittyjä tieosuuksia ja mahdollisia sillanpaikkoja. 2.4 Historiallisen ajan lähteet Inventointialueella on historiallisten lähteiden perusteella sijainnut Koukilan kylä, jonka ensimmäinen maininta asiakirjalähteissä on vuodelta Koukilassa oli vuonna 1550 yhdessä Klamilan, Malmilan ja Sydänkylän kanssa 20 verotettua savua (taloa) ja vuonna 1571 savuja oli jäljellä 19. Koukilan kylän talot ovat sijainneet Suuren Rantatien varrella. Koukila eli Utby ja läheiset Klamila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalffjerdin nautakuntaan. Muiden vanhojen kylien tonttimaita ei inventointialueella ole sijainnut. Vanhin Sydänkylän kartta on vuodelta 1740 ja siinä on kuvattu Koukin ja Grönvikin tilukset, jotka sijaitsivat pääasiassa Suuren Rantatien pohjoispuolella. Talot ovat olleet pohjoisessa, lähellä joen mutkaa, Klamilan entisestä koulusta noin 400 metriä pohjoiseen. Suuri Rantatie ylittää Suurisuolta tulevan ojan Utbyn niityillä Klamilan koulun itäpuolella. Karttaan on merkitty pieni silta ojan yli. 4 Vuoden 1833 isojakokartalla osayleiskaavan aluekin on piirretty jo kartalle ja nykyinen Salminiemenkärki on siinä nimellä Kelkkaniemi. Hiihtomajan edustan lahden ympärillä on rantaniittyä, muuten kaava-alue on tuolloin met- 4 Tiluskartta ja selitys kruunun tilojen No:t 6 ja 11 tiluksista. L.J. Boström Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Virolahti, Sydänkylä, G21:2/1. 9

108 sämaata. Kartta ei kuvaa koko kyläkeskittymää, ja esimerkiksi juuri Koukilan alue on tyhjää aluetta. 5 Ote vuoden 1740 tiluskartasta, jonka alakulmassa Suuri Rantatie ylittää ojan. Lähde: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Virolahti, Sydänkylä, G21:2/1. L.J. Boström N:ot 1-11; isojaonkartta ja yhteisjakokirja (Sydänkylän (Kallfjärd) jakok.). J. Gahnberg Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Virolahti, Sydänkylä, G22:12/

109 Ote vuoden 1833 isojakokartasta. Lähde: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Virolahti, Sydänkylä, G22:12/1-8. J. Gahnberg Seuraava kartta alueelta on 1850-luvun puolestavälistä (Sydänkylän isojakokartta, tilat 1-10). 6 Inventointialueen suhteen kartalla ei ole mitään erityistä huomioitavaa. Kaava-alue kalasataman taustalla on metsää ja kalliota. Grönvik on erotettu muusta kylästä jo vuonna 1740 eikä sen tiluksia siten ole piirretty Sydänkylän isojakokarttaan. Isojako- ja tiluskarttojen lisäksi Klamilaa on kuitenkin kuvattu pienimittakaavaisemmissa kartoissa. Pitäjänkartastot on koottu 1800-luvulla olemassa olevista isojako- ja tiluskartoista, eivätkä ne kuvaa välttämättä minkään tietyn hetken tilannetta. Klamilan kohdalta pitäjänkartta lienee noin vuoden 1840 tienoilta. Tälle kartalle Grönvikin kestikievari on merkitty selvästi. 7 Vuoden 1885 senaatin kartasto on havainnollinen. Siinä huomattavia asioita inventointialueella ovat muutamat Korkiakallion alueella kulkevat polut ja rantaniitty Hiihtomajan lahdessa. Lantviikinvuorella on ilmeisesti korkeuspiste. Grönvikissä eli entisen Klamilan koulun kohdalla on useita taloja, joista isompi punaisella värjätty symboli lienee yläkoulu. Pyölintalon kohdalla on metsää. 8 Uusinta kerrostumaa hahmottavat vanhat peruskartat, joita on vuosilta 1968, 1975, 1983 ja Klamilan entisen koulun ja Pyölintalon kohdalla kartat pysyvät samanlaisina koko ajanjakson. Urheilukenttä on tehty vuosien 1975 ja 1983 kartoitusten välillä. Nykykarttaan verrattuna tilanne eroaa entisellä Klamilan koululla siten, että koulurakennusten luoteispuolella olleet isommat talousrakennukset on purettu vuoden 1987 kartoituksen jälkeen. Kalasataman alueella isoin muutos on sahan poistuminen Kelkkaniemestä. Sahan rakennuksia on jäljellä vielä vuosien 1968 ja 1975 peruskartoilla, mutta ne on huonokuntoisina omistajan toimesta purettu 1970-luvun puolen välin paikkeilla. Virolahden kunta osti sahan tontin kala- 6 Isojakokartta, N:ot Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Virolahti Sydänkylä, G22:12/9-27. G.M. Aminoff 1853, 1854, Pitäjänkartasto. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Virolahti Grönvikin tilukset on jaettu kestikievarin omistajan Forsbergin pojille, mutta tätä karttaa ei ole säilynyt. Jakokarttaa on todennäköisesti kuitenkin käytetty hyväksi pitäjänkarttaa tehtäessä. 8 Senaatin kartasto Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatin kartasto, Virolahti X42. 11

110 sataman rakentamista varten Rauma-Repolan omistamalta Klamilan Saha Oy:ltä Kaupantekohetkellä alueella ei ollut enää muita rakennuksia kuin venevaja. Klamilan Saha Oy perustettiin Kelkkaniemeen syksyllä 1927 ja sahaustoiminta alkoi vuonna Varsinaisen raamisahan sisältävän rakennuksen lisäksi rakennuksiin kuuluivat konttori ja venevaja sekä vähän myöhemmin sivummalle rakennettu miilunpolttajan vaja. Niemessä oli entuudestaan 1920-luvun alkupuolella rakennettu laivalaituri ja sen yhteydessä kylän kauppojen varastot. Aiemmin paikalla oli toiminut myös Abel Klamin kalansavustamo. Vuonna 1943 sahan osti osakeyhtiö, joka teki sahausta Asko Oy:lle ja vuonna 1947 sahan osti Repola-Viipuri Oy. Sahaustoiminta loppui vuonna Rakennuksia on purettu 1970-luvulla. Klamilan Kelkkaniemen karttapiirros. Katkoviivalla merkitty vanha rantaviiva ja vinoviivoituksella sahan toiminnan aikaiset rakennukset ja laiturit. Karttapiirros: Jartti Malmi. Lähde: Lommi 2008: Hyppyrimäki rakennettiin Lantviikinvuorelle vuosina ja siihen saatiin varoja mm. Veikkaustoimistolta. Ensimmäiset mäkihyppykilpailut pidettiin mäessä talvella Hiihtomajaksi piti alun perin siirtää rakennus Mustamaan saarelta, mutta sitä ei saatu sieltä koskaan siirrettyä. Hiihtomaja rakennettiin hyppyrimäen alastulorinteen länsipuolelle 1960-luvun alussa. Alueelle on rakennettu myös laajahko latuverkosto luvulla on rakennettu Hietakaulaan sauna ja loma-asunto Veto-mäkimaja Alpo Lommi Pohjakunnan Kyläkirja I. 10 Alpo Lommi Pohjakunnan Kyläkirja II. 11 Alpo Lommi Pohjakunnan Kyläkirja II. 12

111 Ote isojakokartasta 1850-luvun puolestavälistä. Lähde: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Virolahti Sydänkylä, G22:12/9-27. G.M. Aminoff 1853, 1854,

112 Kestikievari merkittynä 1800-luvun puolenvälin tienoilla laaditulla pitäjänkartalla. Lähde: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Virolahti Ote senaatin kartastosta Lähde: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen karttaarkisto, Senaatin kartasto, Virolahti X42. 14

113 3. Inventoinnin kulku ja tulokset 3.1 Inventointimenetelmät Inventoinnin maastotyöt kestivät kolme päivää, ja Ennen inventointia koko alueen LiDAR-aineistoista tuotetut vinovalovarjosteet tarkastettiin potentiaalisten maastokohteiden varalta. Klamilan alueen vinovalovarjosteissa ei kuitenkaan erottunut juuri mitään erityistä, koska maasto on alueella kivistä ja kallioista. Tällaisessa maastossa kuoppien ja kumpujen erottaminen muusta maaston topografiasta on vinovalovarjosteesta hankalaa. Koko inventointialue käveltiin läpi. Alueella ei ollut sellaisia maastoja, joita ei olisi voinut jalkaisin tarkastaa. Muinaisjäännöksiä etsittiin sekä pintahavainnoimalla että sopivissa paikoissa tekemällä myös pieniä lapionpistoja, jotka peitettiin kaivamisen jälkeen. Löydetyt rakenteet mitattiin Trimblen Geo7xmaastopaikantimella, jonka mittaustarkkuus on parhaimmillaan 10 cm, metsämaastossa yleensä noin metrin luokkaa. Laite hyödyntää GNSS-tekniikkaa. Lisäksi käytettiin tavallista GPS-satelliittipaikanninta, jonka mittaustarkkuus on +/- 5 metriä. Kohteiden rajaus perustuu maastomittauksiin ja maaston topografiaan. Vain kiinteät muinaisjäännökset on rajattu. AKDG 4722:6. Iso siirtolohkare Rannankankaantien päässä, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 3.2 Inventoidut kohteet Ainoa inventointiraportin esihistoriallinen kohde on Korkiakallion pronssikautinen hautaröykkiö kaavaalueen rajauksen ulkopuolella. Kohde ei ulotu kaava-alueelle. Korkiakallion hautaröykkiö liittyy Pyölinpohjaan laskevan puron itärannan röykkiökohteisiin Pyölinpohja A ja B. Todennäköisesti jossain alueella olisi myös pronssikautinen asuinpaikka löydettävissä. Ehkä topografisesti sopivin paikka tähän voisi olla Riitaniityn laaksossa, jossa on ollut pieniä peltoja vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. 15

114 Muut inventointiraportin kohteet ovat sellaisia, jotka voidaan ajoittaa historialliselle ajalle. Koukilan (Utby/Kalffierd) kylä saattaa juuriltaan ajoittua jo keskiajalle, samoin Suuren Rantatien linjaus. Muut kohteet lienevät nuorempia ja ajoittunevat 1500-luvulta 1900-luvulle. Koukilan kylästä ei saatu uusia havaintoja, mutta Klamilan entisen koulun alueen topografiaa tarkasteltiin pitkälti juuri sen kannalta, missä vanhan kylän rakenteita ja kulttuurikerrosta saattaisi olla säilyneenä. Samoin inventointialueelle sattui osa Suuren Rantatien linjausta juuri koulun kohdalla. Klamilan entinen koulu puolestaan on rakennushistoriallisesti merkittävä kohde. Yläkoulun rakennuksessa sijaitsi aikanaan Grönvikin kestikievari. Rakennuksen vanhimmat osat lienevät 1700-luvun lopulta. Alakoulu puolestaan on rakennettu vuonna Aiemmin tunnetuista kohteista Korkiakallio 2 sijaitsee lähellä Korkiakallion pronssikautista hautaröykkiötä. Kohteen kuopat on aiemmin tulkittu hiilimiiluiksi, mutta inventoinnissa tehtyjen koekuoppien perusteella ne tuskin ovat miiluja. Kuopat ovat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolella. Klamilanlahden kivilouhimo on sijainnut Salniemessä ja siitä on havaittavissa edelleen vähäisiä merkkejä paikalla. Uusia kohteita on rekisteröity Kalasataman ympäristöstä. Kohteet Lantviikinvuori 1-3 ovat erilaisia kaivantoja Lantviikinvuoren länsi- ja etelärinteillä. Osa kaivannoista liittyy todennäköisesti sahan toimintoihin. Kelkkaniemessä havaittiin lisäksi talon paikka, joka näkyy vielä vanhoilla peruskartoilla 1900-luvun puolenvälin jälkeen. Se lienee rakennettu 1920-luvulla ja purettu 1970-luvulla. 12 Klamilan entisen koulun lisäksi tarkastettiin Pyölintalo rakennushistorialliselta kannalta. Paikalla on ollut aiemminkin 1960-luvulla tulipalossa tuhoutunut työväentalo. Nykyinen talo on rakennettu sen paikalle 1960-luvulla. 3.3 Kohteiden vaikutus kaavaan Inventoitu kaava-alue jakautuu kolmeen osaan: 1) Klamilan kalasataman alue, 2) Klamilan entisen koulun alue ja 3) Pyölintalon alue. Klamilan kalasataman alueella inventoiduista kohteista Korkiakallio ja Korkiakallio 2 eivät inventoinnin perusteella ulotu kaava-alueelle. Klamilanlahden kivilouhimon on sijainnut Salminiemen kärjessä ja se on rajattu muinaisjäännösalueeksi. Osa tästä alueesta on kaavassa venevalkama-aluetta (LV) ja kohdetta tulisikin luultavasti rajata tarkemmin ennen mahdollista rakentamista. Muista kulttuuriperintökohteista Lantviikinvuori 1 ja 2 sijaitsevat matkailupalvelujen alueella (RM-1. Lantviikinvuori 3 on urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU). Kelkkaniemen talonpaikka on määritelty jokseenkin modernina talonpaikkana myös muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Se sijaitsee virkistysalueella (VV). Lantviikinvuoren ja Kelkkaniemen kohteiden tarkempi tutkiminen ei liene mielekästä. Klamilan entisen koulun alueella on kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: Koukilan vanha kylänpaikka ja Suuren Rantatien linjaus. Jälkimmäinen on lisäksi osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-kohde). Mikäli alueelle suunnitellaan uutta rakennustoimintaa (rivitalo), tulee kohteet ottaa huomioon rakennusten sijoittelussa. Klamilan yläkoulu eli entinen Grönvikin kestikievari on rakennuslainsäädännön nojalla suojeltu kohde. Alakoulu on huomattavasti nuorempi kohde, mutta kuuluu 12 Lantviikinvuoren kohteiden identifiointi ja Kelkkaniemen talon ajoitus Virolahden kunnan tekninen johtaja Markku Uski. 16

115 kiinteänä osana Klamilan koulun historiaan. Koko Klamilan entisen koulun alue on osa Klamilan kylämaisemaa, jolla on kulttuurimaisemallisia arvoja. Klamilan entisen koulun alueen suunnittelussa on noudatettava varovaisuutta niin arkeologisen kuin rakennushistoriallisenkin kulttuuriperinnön vuoksi. Pyölintalon alue on osoitettu kaavassa lähipalvelurakennusten alueeksi ja kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Pyölintalon asuin- ja yritys-/työpaikkakäyttö. Vanhalla seurantalolla voisi ajatella olevan merkittävä sija kylän historiassa, mutta Pyölintalo ei ole alkuperäinen vaan rakennettu luvun alussa aiemman, salamaniskussa tuhoutuneen talon tilalle. Pyölintalon rakennushistoriallista arvoa lienee turha siis erityisesti korostaa. Se ei myöskään sijaitse keskeisessä Klamilan kylämaisemassa vaan kylän itäsyrjällä. Suuren Rantatien linjaus kuitenkin kulkee myös Pyölintalon kohdalla Museotietä pitkin. AKDG 4722:4. Maisemaa Kalasatamantien pohjoispuolelta, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 17

116 4. Yhteenveto Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut suoritti Klamilan osayleiskaava-alueen arkeologisen inventoinnin Ympäristönsuunnittelu Oy:n alikonsulttina ja tilaamana kesäkuussa Inventointi liittyy Klamilan osayleiskaavan muutos 2 nimiseen kaavahankkeeseen. Tehtävään kuului kulttuurihistoriallinen selvitys eli joidenkin rakennusten tietojen täsmennys, arkeologinen selvitys maalla sekä vedenalainen kulttuurihistoriallinen ja arkeologinen selvitys. Vedenalaiset inventoinnit tilattiin alikonsulttityönä ARK- Sukellukselta. Tässä raportissa käsitellään maa-alueen kulttuurihistoriallista selvitystä ja arkeologista inventointia. Vedenalaisinventoinnissa havaittiin kaksi hirsiarkkua, jotka eivät ole muinaisjäännöskohteita. Koko inventointialue käveltiin läpi ja kohteet tarkastettiin ja paikannettiin. Inventoinnin tuloksena osayleiskaavan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä dokumentoitiin 12 esihistoriallista tai historiallisen ajan kohdetta, joista viisi on ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä ja kolme rakennuskohdetta. Uudet kohteet ovat neljä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltavaa kohdetta. Osayleiskaavan ja suunnittelun kannalta keskeisiä huomioita on kalasataman alueella Klamilanlahden kivilouhimon sijainti venevalkamaksi suunnitellulla alueella. Lisäksi alueella on muita kulttuuriperintökohteita, joiden tutkiminen ei liene tarpeellista. Klamilan entisen koulun alue on monitahoinen kokonaisuus, jossa on kiinteiksi muinaisjäännökseksi luokiteltuja kohteita, rakennushistoriallisia kohteita ja se on lisäksi näkyvä osa Klamilan vanhaa kylämaisemaa. Alueen suunnittelussa kaikki nämä tekijät on otettava huomioon. Pyölintaloa ei voine pitää rakennushistoriallisesti arvokkaana kohteena. 18

117 Valokuvaluettelo Kaikki kuvat ovat digitaalikuvia ja ne on luetteloitu WebMusketti-järjestelmään. Kuvat omistaa Museovirasto. Kaikissa kuvaaja: Petro Pesonen, AKDG = Arkeologian kuvakokoelma, digitaalikuvat AKDG Kohde Aihe Umpeenkasvanutta Klamilanlahtea, koillisesta. 2 Kalliota hiihtomajan yläpuolella, pohjoisesta. 3 Klamilan Vedon hiihtomaja, idästä. 4 Maisemaa Kalasatamantien pohjoispuolelta, kaakosta. 5 Siirtolohkare Kalasatamantien pohjoispuolella. 6 Iso siirtolohkare Rannankankaantien päässä, kaakosta. 7 Klamilan satama, kaakosta. 8 Korkiakallio Hautaröykkiö, kaakosta. 9 Korkiakallio Hautaröykkiö, lounaasta. 10 Korkiakallio Pieni kuoppa röykkiön lähellä, kaakosta. 11 Korkiakallio 2 Kuopat, kaakosta. 12 Korkiakallio 2 Kuoppa 1, koillisesta. 13 Klamilanlahden kivilouhimo Veneenvetovinssi Salniemessä. 14 Klamilanlahden kivilouhimo Mahdollinen louhoskuoppa, koillisesta. 15 Klamilanlahden kivilouhimo Klamilanlahti, kaakosta. 16 Klamilanlahden kivilouhimo Mahdollinen louhoskuoppa tien varrella, etelästä. 17 Suuri Rantatie Suuri Rantatie koulun kohdalla, lounaasta. 18 Suuri Rantatie Suuri Rantatie koulun kohdalla, kaakosta. 19 Suuri Rantatie Siltarumpu koulun itäpuolella, koillisesta. 20 Lantviikinvuori 1 Poikittainen oja, etelästä. 21 Lantviikinvuori 1 Poikittainen oja, pohjoisesta. 22 Lantviikinvuori 1 Rannansuuntainen täytetty oja, pohjoisesta. 23 Lantviikinvuori 2 Kuoppa, kaakosta. 24 Lantviikinvuori 2 Betonijalusta, kaakosta. 25 Lantviikinvuori 2 Betonijalusta, lounaasta. 26 Lantviikinvuori 2 Tieura Klamilan sataman taustalla, idästä. 27 Lantviikinvuori 2 Louhittua tieuraa, idästä. 28 Lantviikinvuori 2 Tieuran pengerretty länsipää, idästä. 29 Lantviikinvuori 2 Talonpoikaispurjehtijoiden ja laivanrakentajien muistomerkki tieuran itäpäässä, lännestä. 30 Lantviikinvuori 3 Kuoppa, kaakosta. 31 Kelkkaniemi Kaivo, luoteesta. 32 Klamilan entinen koulu Yläkoulu, kaakosta. 33 Klamilan entinen koulu Yläkoulu, kaakosta. 34 Klamilan entinen koulu Yläkoulun puutarhan puoli, lounaasta. 35 Klamilan entinen koulu Alakoulu, lounaasta. 36 Klamilan entinen koulu Alakoulu ja talojen välinen hiekkapiha, luoteesta. 37 Klamilan entinen koulu Alakoulun luoteisfasadi, luoteesta. 38 Pyölintalo Pyölintalo. 19

118 39 Pyölintalo Pyölintalo. 40 Pyölintalo Pyölintalo. 41 Pyölintalo Pyölintalo. 42 Pyölintalo Pyölintalon takana oleva painanne, pohjoisesta. 43 Pyölintalo Pyölintalon takana oleva painanne, idästä. 44 Pyölintalo Pyölintalo. 45 Pyölintalo Pyölintalon edustan piha-aluetta, lounaasta. 20

119 Kohdeluettelo ja kohdekuvaukset nro Kunta Kohde Mjtunnus Laji Ajoitus Tyyppi s 1 Virolahti Korkiakallio kiinteä mj pronssikautinen hautaröykkiö 22 2 Virolahti Korkiakallio kiinteä mj historiallinen kuoppia 26 3 Virolahti Klamilanlahden kivilouhimo 4 Virolahti Koukila (Utby/Kalffierd) kiinteä mj historiallinen louhos kiinteä mj historiallinen kylänpaikka 34 5 Virolahti Suuri Rantatie RKY 2117 kiinteä mj historiallinen tielinjaus 36 6 Virolahti Lantviikinvuori 1 muu kultt kohde historiallinen kaivanto 39 7 Virolahti Lantviikinvuori 2 muu kultt kohde historiallinen kaivanto 43 8 Virolahti Lantviikinvuori 3 muu kultt kohde historiallinen kaivanto 48 9 Virolahti Kelkkaniemi muu kultt kohde historiallinen talon paikka Virolahti Klamilan entinen rakennuskohde historiallinen talo 52 koulu (yläkoulu eli entinen Grönvikin kestikievari) 11 Virolahti Klamilan entinen rakennuskohde historiallinen talo 56 koulu (alakoulu) 12 Virolahti Pyölintalo rakennuskohde historiallinen talo 59 21

120 1 Virolahti Korkiakallio ( ) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus kiinteä muinaisjäännös hautaröykkiö pronssikautinen Koordinaatit (ETRS TM35) N: , I: , z= mmpy Koordinaattien selite GNSS-mittaus 2016 Sijainti Klamilan kirkosta noin 1,3 km itäkaakkoon Aiemmat tutkimukset ja löydöt Oula Seitsonen, Teemu Mökkönen, Kerkko Nordqvist ja Sanna Seitsonen, inventointi 2005 Pirjo Rautiainen, inventointi 2005 Johanna Enqvist ja Riku Mönkkönen, tarkastus 2007 Muinaisjäännösrekisteri Korkiakallion itäreunalla, Pyölinpohjan röykkiöistä länteen, sijaitsee kalliopohjalla sammaleen peittämä röykkiö, jonka reunakiveys on tehty isommista kivistä. Röykkiön koko on noin 6 x 4 metriä ja korkeus noin 40 cm. Röykkiössä kasvaa pari kitukasvuista mäntyä ja metsälauhaa. Kallion pinnalla oleva turve on nokista. Osa röykkiön länsireunasta on metsätyökoneen vaurioittama. Metsätyökoneen ajouralta löytyi mahdollisesti metsätyökoneen pirstomia kvartseja. Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:8-10 Korkiakallion kiviröykkiö tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Hyvin säilynyt, matala kiviröykkiö sijaitsee aivan kävelypolun vieressä ja osa siitä lienee vauroitunut polkua tehdessä tai metsätyökoneen toimesta. Röykkiö mitattiin GNSS-paikantimella, jolloin keskipisteen mittaustarkkuudeksi saatiin 10 cm ja röykkiön rajat 1-2 metrin tarkkuudella. GNSS-mittauksen perusteella röykkiö on kooltaan 8 x 6 metriä. Röykkiöstä 22 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan n. 1,5 m oleva ja cm syvä kuoppa, johon tehdyssä koepistossa oli puhdasta hiekkaa. Kuopan funktio on epäselvä. Sen koordinaatit ovat: p= , i=

121 AKDG 4722:8. Virolahti Korkiakallio. Hautaröykkiö, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:9. Virolahti Korkiakallio. Hautaröykkiö, lounaasta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:10. Virolahti Korkiakallio. Pieni kuoppa röykkiön lähellä, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 23

122 Korkiakallion kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus, vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 24

123 Korkiakallion röykkiö mustalla viivalla, läheinen kuoppa tähdellä. Mittakaava 1:

124 2 Virolahti Korkiakallio 2 ( ) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus kiinteä muinaisjäännös kuoppia historiallinen Koordinaatit (ETRS TM35) N: , I: , z= 12 mmpy Koordinaattien selite Kuoppa 4:n koordinaatit (GNSS-mittaus 2016) Sijainti Klamilan kirkosta noin 1,4 km kaakkoon Aiemmat tutkimukset ja löydöt Pirjo Rautiainen, inventointi 2005 Muinaisjäännösrekisteri Klamilan satamaan johtavan tien itäpuolella, tiestä noin 300 metrin päässä neljä painannetta, joista kolme (1, 3 ja 4) ovat hiilimiiluja. Ne ovat noin 4 metrin pituisia ja 2,5-3 metrin levyisiä vallillisia kuopanteita. Vallit ovat noin cm syviä Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:11-12 Korkiakallion kuoppajäänteet tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Kuopat sijaitsevat kivikkoisella harjanteella mäntykankaalla Riitaniityn koillispuolella ja Pyölinlahteen laskevan ojan länsipuolella. Paikalla havaittiin kahdeksan kuoppaa, joiden sijainti mitattiin GNSS-paikantimella (paikannustarkkuus n. 1,5 m). Kuoppia vaikuttaa siis olevan enemmän kuin v on havaittu ja uusien havaintojen vertailu vanhoihin on hankalaa mm. erilaisten mittaustarkkuuksien vuoksi. Seuraavassa on taulukoitu v inventoinnissa tehdyt havainnot ja mittaukset. Nro Mitat Tietoja p i 1 2,5 x 1,5 m, syvyys n. 80 cm Vallit ympärillä ,5 x 1 m, syvyys 70 cm Vallit x 1 m, syvyys 50 cm x 1 m, syvyys 30 cm x 1,5 m, syvyys 50 cm x 1 m, syvyys 30 cm x 1,5 m, syvyys 60 cm Heikot vallit x 1,5 m Kuopat 2-8 muodostavat jonkinlaisen kehän, jonka keskellä on isohko maakivi. Kuoppiin ja lähiympäristöön tehdyissä lapionpistoissa ei ollut lainkaan hiiliä, joten niiden tulkinta hiilihaudoiksi ei vaikuta olevan aivan oikea. Aivan tuoreilta hiekanottopaikoilta tms. kuopat eivät kuitenkaan myöskään vaikuta. Niiden ajoitus ja funktio jäävät siis epäselväksi. Kohteen rajaus on tehty noin viisi metriä kuoppien keskipisteiden ulkopuolelle. Tämän perusteella kohteen rajauksen lähinkin reuna jää noin kahdeksan metriä kaava-alueen rajan ulkopuolelle. 26

125 AKDG 4722:11. Virolahti Korkiakallio 2. Kuopat, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:12. Virolahti Korkiakallio 2. Kuoppa 1, koillisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 27

126 Korkiakallion kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus, vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 28

127 Korkiakallion kuopat merkitty tähdillä, mittakaava 1:

128 3 Virolahti Klamilanlahden kivilouhimo ( ) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus kiinteä muinaisjäännös kivilouhos historiallinen Koordinaatit (ETRS TM35) N: , I: , z= 0-3 mmpy Koordinaattien selite GPS-mittaus (kuopanne 1) Sijainti Klamilan kirkosta noin 1,2 km kaakkoon Aiemmat tutkimukset ja löydöt Alpo Lommi, tarkastus 1978 Muinaisjäännösrekisteri Klamilanlahden rannalla Salniemessä on ollut kivilouhimo. Nykyisen Kalasataman paikalla on sijainnut vanha laivojen lastauspaikka Laivakallio. Kiveä on irrotettu irtolohkareista pääasiassa meislaamalla ja kiilaamalla, myös porauksen jälkiä on havaittavissa. Louhoksen ajoituksesta ei ole tietoa. Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:13-16 Klamilanlahden kivilouhimon alue tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Klamilanlahdella on ollut oikeastaan kaksi kivilouhimoa, toinen Salniemessä ja toinen nykyisen kalasataman paikalla. Salniemessä on vuoden 1978 tarkastuksen mukaan irtolohkareista pääasiassa meislaamalla ja kiiloilla irrotettuja kivenlohkareita. Kivissä on ollut näkyvissä myös porauksen jälkiä. Vuoden 1978 tarkastuksen mukaan alueesta ei ole olemassa mitään perimätietoa. Salniemen louhoksesta on jokseenkin mahdotonta rekonstruoida enää mitään tarkempaa. Alueella on kyllä monenlaisia kivikasoja, mutta ne voivat yhtä hyvin olla myöhemmän rakennustoiminnan peruja. Inventoinnissa en havainnut meislaus- tai porausjälkiä kivissä. Lähempänä niemenkärkeä on kuitenkin runsaammin sen näköistä maastoa, joka ei vaikuta luontaiselta ja kahdessa kohdassa havaittiin mahdollisia aineksenottopaikkoja. Ensimmäinen 85 metriä niemenkärjestä, lähellä niemen etelärantaa, jossa on noin kahdeksan metriä halkaisijaltaan oleva kuopanne (kuopanne 1), josta lienee otettu kiveä. Toinen mahdollinen ottopaikka on noin 130 metriä niemenkärjestä aivan tien pohjoisreunalla lähellä niemen rantaa, jossa on noin 10 x 5 m kokoinen kuopanne (kuopanne 2). Muinaisjäännösalueeksi on rajattu niemen kärki siten, että potentiaaliset aineksenottopaikat ovat alueen sisällä. On mahdollista, että louhimo on alun perin ollut laajempikin, mutta niemelle kulkeva tie ja muut toiminnot ovat oletettavasti hävittäneet mahdolliset jäljet idempää. Klamilanlahden kivilouhimo saattaa liittyä 1700-luvun toimintoihin, jolloin Kymenlaaksosta vietiin rakennuskiviä Pietariin ja etelärannikon linnoitustyömaille. 30

129 AKDG 4722:13. Virolahti Klamilanlahden kivilouhimo. Veneenvetovinssi Salniemessä, ei liity itse kohteeseen. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:14. Virolahti Klamilanlahden kivilouhimo. Mahdollinen louhoskuoppa, koillisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:16. Virolahti Klamilanlahden kivilouhimo. Mahdollinen louhoskuoppa tien varrella, etelästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. 31

130 Klamilanlahden kivilouhimon lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Klamilanlahden kivilouhimo), vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 32

131 Klamilanlahden kivilouhimo, 1:

132 4 Virolahti Koukila (Utby/Kalffierd) ( ) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti kiinteä muinaisjäännös kylänpaikka historiallinen N: , I: , z= mmpy Muinaisjäännösrekisteri (kylätontin laskennallinen keskipiste) Klamilan kirkosta noin 750 m länteen Aiemmat tutkimukset ja löydöt Johanna Enqvist ja Riku Mönkkönen, inventointi 2007 Muinaisjäännösrekisteri Koukilan kylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden luoteisrannalla, Suuren rantatien varrella. Koukila eli Utby ja läheiset Klamila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalfjerdin nautakuntaan luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty luvulla kylässä asui mm. Dals- ja Malm-nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:86,95,102.) Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Koukilan vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, koulu ja urheilukenttä; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Inventointi 2016 Valokuvat - Koukilan kylän alueen vanhan koulun tontille osuva osa tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Koulun takapihalla olevan puutarhan alue ja Suuren rantatien sekä museotien välinen alue lienevät potentiaalisimmat kohdat, joissa vanhan kylätontin kulttuurikerrosta saattaisi olla jäljellä. Teiden välisellä alueella on kivinen mäki, jossa näkyy hieman multamaata paljastuneena ja siinä mm. tiilen ja lasin palasia. Uuden ja vanhan koulun välillä oleva hiekkapiha sen sijaan vaikuttaa menetetyltä vanhan kulttuurikerroksen suhteen. Urheilukentän itäpuolella oleva hiekkainen alue Lamminojan länsirannalla on hiljakkoin tehty pelloksi ja sieltä löytyi pala todennäköistä kivisavikeramiikkaa. Tällä ja urheilukentän pohjoispuolisella pellolla oli myös runsaasti piiposliinia. Nämä löydöt eivät sinänsä kerro juurikaan mitään kylätontin sijainnista. Lamminojan rantapelto on ollut ennen 1700-lukua todennäköisesti vielä kosteikkoa. Kylänpaikka on otettava huomioon mahdollisessa uudisrakentamisessa siltä osin kuin kylätontin rajaus osuu uudisrakentamisen alueelle. 34

133 Klamilan vanhan koulun lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Koukila Utby/Kalffierd), tummansininen viiva = Suuri Rantatie Klamilan koulun kohdalla, vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 35

134 5 Virolahti Suuri Rantatie (RKY 2117) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti muu kulttuuriperintökohde tielinja historiallinen N: , I: , z= 7-10 mmpy Rantatie Klamilan koulun kohdalla Klamilan kirkosta noin 750 m länteen Aiemmat tutkimukset ja löydöt, lähteet Tapio Salminen, inventointi Suuren Rantatien inventointi. Tiemuseon raportteja 1/1992. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo, Virolahti Suuri Rantatie RKY (Kymenlaakson osuus) Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. Rantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Vanha tie erkanee uudesta maantiestä ennen Summan kartanoa hiekkapintaiseksi tielinjaksi noin 1,5 kilometrin matkalle. Haminan Salmenvirran kaksiholvinen kivisilta kuuluu Tielaitoksen museosilta-valikoimaan. Linnoituskaupungissa tie kulkee Lappeenrannanportilta Viipurinportille. Haminan Tallimäen ja Virolahden Virojoen välinen 35 kilometrin mittainen Suuren Rantatien osuus on valittu museotieksi, jonka linjaus noudattelee yhä 1700-luvun kartoista löytyvää linjaa mäkineen ja mutkineen. Ravijoella tielinja leikkaa Salpalinja-varustuksen ja ohittaa Pyterlahden kivilouhokset. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Tiehen oleellisena osana kuuluneita kestikievareita tiedetään olleen Klamilan kylässä 4-5 talossa, mm. Grönbergin kestikievari eli vanha Klamilan koulu. Erityisen tärkeänä osana kulttuurimaisemaa tie on Klamilan kylän kohdalla, Ravijoen seudulla, Ala-Pihlajassa ja Pyterlahdessa. Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:17-19 Suuren Rantatien osayleiskaava-alueelle osuva osa tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Tämä osuus on nykyinen kevyenliikenteen väylä museotien ja Klamilan entisen koulun piha-alueen välissä. Tieosuus on tieoikaisun yhteydessä käytöstä pois jäänyt linjaus. Kevyenliikenteen väylä on asvaltoitu ja se on noin kolme metriä leveä. 36

135 AKDG 4722:17. Virolahti Suuri Rantatie. Suuri Rantatie koulun kohdalla, lounaasta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:18. Virolahti Suuri Rantatie. Suuri Rantatie koulun kohdalla, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:19. Virolahti Suuri Rantatie. Vanha kivisilta koulun itäpuolella, koillisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 37

136 Klamilan vanhan koulun lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Koukila Utby/Kalffierd), tummansininen viiva = Suuri Rantatie Klamilan koulun kohdalla, vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 38

137 6 Virolahti Lantviikinvuori 1 (uusi kohde) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti muu kulttuuriperintökohde kaivanto (sahatavaran kuljetusrata?) historiallinen N: , I: , z= 4-6 mmpy Kaivannon keskikohta (GNSS-mittaus) Klamilan kirkosta 1,6 km kaakkoon Aiemmat tutkimukset ja löydöt, lähteet - Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:20-22 Kohde tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Kohteen osoitti inventoijalle Klamilan satamassa toimivan kioskin omistaja. Paikalla on juoksuhaudan tyyppinen kaivanto rakennusten takana mäellä. Rannansuuntainen kaivanto on lähes kokonaan täytetty lehdillä ym. puutarhajätteellä ja tästä rinteeseen ylöspäin suuntautuva oja on puolestaan avoin. Rannansuuntaisessa kaivannossa on mutkia, ylöspäin suuntautuva oja on jokseenkin suora. Ojien leveys on noin metrin ja näkyvissä kohdissa syvyys on cm. Ojan vierellä on ojasta nostettuja kiviä. Rannansuuntaisen ojan pituus on noin 17 metriä ja poikittaisen ojan puolestaan 28 metriä. Kyseessä on luultavasti Klamilan sahaan liittyvä sahatavaran kuljetusradan pohjan osa. AKDG 4722:20. Virolahti Lantviikinvuori 1. Poikittainen oja, etelästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. 39

138 AKDG 4722:21. Virolahti Lantviikinvuori 1. Poikittainen oja, pohjoisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:22. Virolahti Lantviikinvuori 1. Rannansuuntainen täytetty oja, pohjoisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 40

139 Klamilanlahden kivilouhimon lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Klamilanlahden kivilouhimo), vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 41

140 Lantviikinvuoren kohteilla tehdyt mittaukset, 1:2000. Lantviikinvuori 1: lila viiva = ojat. Lantviikinvuori 2: punainen ympyrä = kuopanne, punainen rombi = betonijalusta, lilat viivat = mahdollisen tienpohjan/kuljetusradan reunat. 42

141 7 Virolahti Lantviikinvuori 2 (uusi kohde) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti muu kulttuuriperintökohde kaivanto (sahatavaran kuljetusrata?) historiallinen N: , I: , z= 3-9 mmpy Kuoppa (GPS-mittaus) Klamilan kirkosta 1,4 km kaakkoon Aiemmat tutkimukset ja löydöt, lähteet - Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:23-29 Kohde tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Kohde sijaitsee Klamilanlahden rannalla, Lantviikinvuoren etelärinteellä. Rinteessä on halkaisijaltaan noin viisi metriä oleva kuoppa, jonka takaseinustalla on isoja kiviä/kalliota. Kuopan reunat ovat maatuneet, eikä sei vaikuta myöskään luontaiselta. Rannassa, kuopasta 23 metriä lounaaseen on noin 2,5 x 1,5 m kokoinen betonilaatta. Vanhoissa peruskartoissa paikalla ei näy mitään rakenteita, mutta vuoden 1983 peruskartalla näkyy idästä rannalle johtava tie, joka näkyy nykyään maastossakin penkereenä ja kaivantona kuopasta m kaakkoon. Kyseinen tie on todennäköisesti Klamilan sahaan liittyvän sahatavaran kuljetusradan pohjan osa. Betonijalusta lienee sahan sähkömuuntajan pohja. Kuopan osalta on mahdollista, että se olisi vanhemman kivenlouhinnankin peruja. Lantviikinvuoren rinteessä on tuoreitakin kaivelun merkkejä. AKDG 4722:23. Virolahti Lantviikinvuori 2. Kuoppa, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 43

142 AKDG 4722:24. Virolahti Lantviikinvuori 2. Betonijalusta, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:25. Virolahti Lantviikinvuori 2. Betonijalusta, lounaasta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:26. Virolahti Lantviikinvuori 2. Tieura/kuljetusrata Klamilan sataman taustalla, idästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. 44

143 AKDG 4722:27. Virolahti Lantviikinvuori 2. Louhittua tieuraa/kuljetusrataa, idästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:28. Virolahti Lantviikinvuori 2. Tieuran/kuljetusradan pengerretty länsipää, idästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:29. Virolahti Lantviikinvuori 2. Talonpoikaispurjehtijoiden ja laivanrakentajien muistomerkki tieuran/kuljetusradan itäpäässä, lännestä. Kuvaaja: Petro Pesonen. 45

144 Klamilanlahden kivilouhimon lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Klamilanlahden kivilouhimo), vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 46

145 Lantviikinvuoren kohteilla tehdyt mittaukset, 1:2000. Lantviikinvuori 1: lila viiva = ojat. Lantviikinvuori 2: punainen ympyrä = kuopanne, punainen rombi = betonijalusta, lilat viivat = mahdollisen tienpohjan/kuljetusradan reunat. 47

146 8 Virolahti Lantviikinvuori 3 (uusi kohde) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti muu kulttuuriperintökohde kaivanto historiallinen N: , I: , z= 3-5 mmpy Kuoppa (GNSS-mittaus) Klamilan kirkosta 1,3 km kaakkoon Aiemmat tutkimukset ja löydöt, lähteet - Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:30 Kohde tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Kohde sijaitsee Klamilanlahden rannalla, Lantviikinvuoren länsirinteellä, lähellä Klamilan Vedon hirsimökkiä. Kaivanto on kooltaan 6 x 3 m kokoinen suorakaiteinen kuoppa, jossa on selvät vallit ympärillä. Koepistossa kuopan pohjalle oli paksu sammal ja tiukkaa juurakkoa, sitten vaalea hiekka. Vallille tehdyssä pistossa oli ohuempi sammal, sitten vaalea hiekka. Kiviä tms. ei kuopassa ole. Valleista päätellen kyseessä ei ole hiekanottopaikka, vaan jotain muuta. Kovin vanha kuoppa ei heikosta maannoksesta päätellen ole. AKDG 4722:30. Virolahti Lantviikinvuori 3. Kuoppa, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 48

147 Klamilanlahden kivilouhimon lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Klamilanlahden kivilouhimo, vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 49

148 9 Virolahti Kelkkaniemi (uusi kohde) Perustiedot Muinaisjäännöslaji Muinaisjäännöstyyppi Ajoitus Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti muu kulttuuriperintökohde talon paikka historiallinen (1920-luku?) N: , I: , z= 2 mmpy Kaivo (GPS-mittaus) Klamilan kirkosta 1,8 km kaakkoon Aiemmat tutkimukset ja löydöt, lähteet - Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:31 Kohde tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Kohde sijaitsee Klamilanlahden rannalla, Kelkkaniemen kärjen koillispuolella olevalla rantaosuudella, laajan puulanssin koillispuolella, lanssin ja uusien omakotitalojen välisellä alueella. Paikalla havaittiin betonirengaskaivo ja sen vierellä vanhaa tienpohjaa. Kaivo on rakennettu vuonna 1995 kalasataman kaivoksi, mutta se jäi huonon vedenlaadun vuoksi pian pois käytöstä. Lanssille johtaa pohjoisesta tie, joka vanhemmissa kartoissa jatkuukin sinne missä kaivo sijaitsee. Vanhoilla peruskartoilla (1968 ja 1975) paikalla on vielä talo. Talo on todennäköisesti sahan aikainen ja rakennettu 1920-luvulla. Se lienee purettu 1970-luvulla samaan aikaan kun muutkin sahan jäljellä olleet rakennukset. AKDG 4722:31. Virolahti Kelkkaniemi. Kaivo, luoteesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 50

149 Kelkkaniemi 1:5000. Vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 51

150 10 Virolahti Klamilan entinen koulu (yläkoulu eli entinen Grönvikin kestikievari) Perustiedot Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti N: , I: , z= 10 mmpy Yläkoulun koordinaatit Klamilan kirkosta 750 m länsilounaaseen Aiemmat tutkimukset, lähteet Pekka Korpela, rakennusinventointi 1978 Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Alpo Lommi 2003: Pohjakunnan kyläkirja I. Kotka. Alpo Lommi 2008: Pohjakunnan kyläkirja II. Kotka. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo (yläkoulu eli entinen kestikievari) Nykyinen käyttö: Kansakoulu Alkup. käyttö: Kestikievari Rak. aika: Ei tietoa Suunnittelija: Kerrosluku: 1 Perusta: Kivi, uudessa osassa betoni Runko: Hirsi Kattomuoto: Satulakatto Kate: Pelti Vuoraus: Vaaka Ulkovärit: Kellanruskea, listat vaaleat Kunto: Tyydyttävä Erityispiirteet: Pihapuoli uusittu ja muutettu koulukäytössä Rakennus sijaitsee vanhan Turku-Viipuri maantien pohjoispuolella. Tarkkaa tietoa ei ole milloin rakennus on rakennettu, mutta siinä on ollut kestikievari jo ainakin v. 1778, koska mainittuna vuonna silloinen talon omistaja ja kestikievarin hoitaja Anton Wullfert muutti Haminaan. Tämän jälkeen talon omisti valtioneuvos Reinhold Mathias von Ekesparre, joka oli syntynyt Liivinmaalla Vuonna 1804 von Ekesparre myi talon haminalaiselle kauppias ja raatimies Jeremias Forsbergille. Forsbergien suvun hallussa talo ja kestikievari oli vuoteen Kievari lopetti Kievarin pito edellytti suuria huonetiloja luvulla oli omaa väkeä 15 henkeä ja lisäksi 14 ajomiestä hevosineen. Tien eteläpuolella oli myös asuinrakennus, jossa oli holli- ja postituparakennus sekä lisäksi läävä, tallit, sauna ja muita rakennuksia. Näistä rakennuksista ei ole ollut jäljellä mitään 45 vuoteen. Grönvikin kestikievari on aikanaan ollut ehkä Suomen suurin, sijaitseehan se tärkeän Turun-Viipurin maantien varrella. Rakennus tonttimaineen myytiin Virolahden kunnalle 1888, jossa vuotta myöhemmin alkoi toimia nykyinen Klamilan kansakoulu. Maantien ja koulun välissä pätkä vanhaa Viipuri-Turku maantietä. Hieno puusto. Tiedot poimittu Itäviitta-lehdestä, joka nähtävästi saanut tiedot Toivo Muurmanin muistiinpanoista. Uuno Niemelä: Virolahden kestikievarit, Itäviitta 22/

151 Lommi 2003 ja 2008 (Pohjakunnan kyläkirja I ja II) Koukin eli Grönvikin kestikievari. Grönvikin kestikievari sijaitsi nykyisen Koukin koulun paikalla, osittain niissä tiloissa, jotka vieläkin ovat olemassa. Vuoteen 1754 asti tila oli talonpoikainen viljelystila. Vuonna 1754 tilan osti Haminan garnisonirykmentin välskäri Andreas Rukman ja vuonna 1764 tila siirtyi Haminan pormestari Anton Wullfertin haltuun ja hänen aikanaan talossa alettiin kestikievarin pito. Grönvikissä sekä viljeltiin että jatkettiin kestikievarin pitoa 1800-luvulla luvun alussa Grönvikin kievari oli yksi maan suurimpia, ja siellä oli hollikyydissä peräti 14 hevosta. Vuonna 1838 kievarissa oli tulipalo, jolloin osa rakennuksista tuhoutui. Grönvikissä oli kaksi päärakennusta, joista maantien eteläpuoleinen talo oli palanut. Talousrakennukset sijaitsivat suuremmalta osin maantien eteläpuolella. Varsinainen päärakennus sijaitsi nykyisen yläkoulun paikalla. Tien toisella puolella olevissa rakennuksissa oli tilat matkustavaisille ja hollimiehille. Grönvikin kestikievarin aika päättyi vuonna 1873, jolloin Helsinki-Pietari rautatien valmistuminen osaltaan oli jo vähentänyt hollikyytien tarvetta. Vuonna 1874 kestikievarin pito siirtyi Uutelan tilalle, jossa kestikievari toimi vuoteen 1920 saakka. Maantien varressa oleva Koukin kestikievarina tunnettu talo on rakennettu vuonna 1892, mutta siinä on vanhempiakin osia jäljellä. (Lommi 2003: ) Klamilan koulu. Koulutyö päästiin aloittamaan vuonna 1888 vuokrahuoneistossa, joka vielä samana vuonna ostettiin kunnalle. Seuraavana vuonna koulu pääsi käyntiin omassa koulutaloksi muokatussa kiinteistössä. Nykyisen koulun paikalla ja osittain niissä tiloissa, jotka vieläkin ovat olemassa, sijaitsi aiemmin Grönvikin kestikievari. Se osa tilasta, jossa nykyinen koulu sijaitsee, siirtyi vuonna 1878 tehdyn kaupan kautta Tuomas Talsille, jolta kunta osti kiinteistön ja ympäröivän maa-alueen vuonna luvun alkuvuosikymmeninä lapsiluvun kasvu aiheutti tilanahtautta koululla ja koulua käytiin muissakin tiloissa kylällä. Tilantarve helpottui, kun 1937 yläkoulun pihapiiriin rakennettiin oma alakoulurakennus, jossa koulukeittola aloitti toimintansa Ennen 1950-luvun loppupuolella tehtyä maantien oikaisua tie kulki koulun kohdalla lähempänä koulua kuin nykyään. Vanhan maantien eteläpuolella olleet rakennukset on purettu luultavasti 1940-luvulla. (Lommi 2008:10-11, 24-25). Koulua luvulla käyneen Alpo Lommin mukaan yläkouluun on sen jälkeen rakennettu uusi sisäänkäynti, eteinen ja käsityöluokka. Alakoulu on lähes entisessä asussaan. Alakoulun luokkahuoneiden ja eteisen sisäseinät olivat hirrestä ja huoneet oli varustettu peltikuorisilla pystyuuneilla. Ulkorakennuksen yläpäässä oli suuri halkoliiteri, keskellä käymälät ja alapäässä opettaja Arjolan kanala. Sauna oli nykyisellä paikallaan. Alakoulun Klamilan puolella olevan urheilukentän paikalla oli peltoa. Yläkoulun opettajan puutarha ja kasvimaa olivat yläkoulun takana. (Lommi 2008:24-25.) Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:32-34 Kohde tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Vuonna 1978 rakennusinventoitu entinen Grönvikin kestikievari on ns. Yläkoulu eli tontin kahdesta koulurakennuksesta läntisempi ja vanhempi. Vanhan koulun sokkelissa on käytetty isojakin kiviä hyväksi, puutarhan puolella osa kivistä saattaa olla jopa paikalla olleita maakiviä/kalliota. Koulun luoteispäädyssä olevan lämpökeskuksen betoniperustusta oli kaivettu esiin ja rakennusta on ehkä muutenkin uusittu. Lämpökeskus on merkitty myös vuoden 1978 inventoinnin asemapiirrokseen. Asemapiirrokseen merkityt kaksi talousrakennusta koulun pohjoispuolella ovat kadonneet, mutta uudemman alakoulun luoteispuolella on pikkumökki, joka rakennuksena näyttää vanhalta. 53

152 AKDG 4722:32. Virolahti Klamilan entinen koulu. Yläkoulu, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:33. Virolahti Klamilan entinen koulu. Yläkoulu, kaakosta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:34. Virolahti Klamilan entinen koulu. Yläkoulun puutarhan puoli, lounaasta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 54

153 Klamilan vanhan koulun lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Koukila Utby/Kalffierd), tummansininen viiva = Suuri Rantatie Klamilan koulun kohdalla, vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 55

154 11 Virolahti Klamilan entinen koulu (alakoulu) Perustiedot Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti N: , I: , z= 10 mmpy Alakoulun koordinaatit Klamilan kirkosta 700 m länsilounaaseen Aiemmat tutkimukset, lähteet Alpo Lommi 2008: Pohjakunnan kyläkirja II. Kotka. Lommi 2008 (Pohjakunnan kyläkirja I ja II) Klamilan koulu. Koulutyö päästiin aloittamaan vuonna 1888 vuokrahuoneistossa, joka vielä samana vuonna ostettiin kunnalle. Seuraavana vuonna koulu pääsi käyntiin omassa koulutaloksi muokatussa kiinteistössä. Nykyisen koulun paikalla ja osittain niissä tiloissa, jotka vieläkin ovat olemassa, sijaitsi aiemmin Grönvikin kestikievari. Se osa tilasta, jossa nykyinen koulu sijaitsee, siirtyi vuonna 1878 tehdyn kaupan kautta Tuomas Talsille, jolta kunta osti kiinteistön ja ympäröivän maa-alueen vuonna luvun alkuvuosikymmeninä lapsiluvun kasvu aiheutti tilanahtautta koululla ja koulua käytiin muissakin tiloissa kylällä. Tilantarve helpottui, kun 1937 yläkoulun pihapiiriin rakennettiin oma alakoulurakennus, jossa koulukeittola aloitti toimintansa Ennen 1950-luvun loppupuolella tehtyä maantien oikaisua tie kulki koulun kohdalla lähempänä koulua kuin nykyään. Vanhan maantien eteläpuolella olleet rakennukset on purettu luultavasti 1940-luvulla. (Lommi 2008:10-11, 24-25). Koulua luvulla käyneen Alpo Lommin mukaan yläkouluun on sen jälkeen rakennettu uusi sisäänkäynti, eteinen ja käsityöluokka. Alakoulu on lähes entisessä asussaan. Alakoulun luokkahuoneiden ja eteisen sisäseinät olivat hirrestä ja huoneet oli varustettu peltikuorisilla pystyuuneilla. Ulkorakennuksen yläpäässä oli suuri halkoliiteri, keskellä käymälät ja alapäässä opettaja Arjolan kanala. Sauna oli nykyisellä paikallaan. Alakoulun Klamilan puolella olevan urheilukentän paikalla oli peltoa. Yläkoulun opettajan puutarha ja kasvimaa olivat yläkoulun takana. (Lommi 2008:24-25.) Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:35-37 Nykyinen käyttö: Asuinkäytössä Alkup. käyttö: Koulurakennus Rak. aika: 1937 Suunnittelija: Kerrosluku: 2 Perusta: Betoni Runko: Hirsi Kattomuoto: Harjakatto Kate: Pelti Vuoraus: Vaaka Ulkovärit: Vaaleankeltainen, listat kellanruskeat Kunto: Tyydyttävä, maalit rapistuneet Erityispiirteet: Kohde tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Rakennusinventointia talosta 56

155 ei ole koskaan tehty, vaan inventointi on keskittynyt vanhempaan koulun tontin rakennukseen eli ns. yläkouluun. Alakoulun historiaa on selvitetty v julkaistussa Pohjakunnan kyläkirjassa (Lommi 2008), jonka perusteella rakennus ei ole kokenut merkittäviä muutoksia rakennusvuotensa jälkeen. Kohteen arvo lienee lähinnä sen historiassa osana Klamilan koulun historiaa ja luvuilla muodostunutta Klamilan kylämaisemaa. AKDG 4722:35. Virolahti Klamilan entinen koulu. Alakoulu, lounaasta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:36. Virolahti Klamilan entinen koulu. Alakoulu ja talojen välinen hiekkapiha, luoteesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:37. Virolahti Klamilan entinen koulu. Alakoulun luoteisfasadi, luoteesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 57

156 Klamilan vanhan koulun lähistön kohteet 1:5000. Punainen pilkutus = muinaisjäännösrajaus (Koukila Utby/Kalffierd), tummansininen viiva = Suuri Rantatie Klamilan koulun kohdalla, vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 58

157 12 Virolahti Pyölintalo Perustiedot Koordinaatit (ETRS TM35) Koordinaattien selite Sijainti N: , I: , z= mmpy Pyölintalon koordinaatit Klamilan kirkosta 1,3 km itäkoilliseen Aiemmat tutkimukset, lähteet Alpo Lommi 2008: Pohjakunnan kyläkirja II. Kotka. Lommi 2008 (Pohjakunnan kyläkirja I ja II) Pyölinmäen työväentalo sijaitsee kolmen kylän risteyskohdassa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Pyölinmäellä ollut Virolahden Läntisen Työväenyhdistyksen toimitalo paloi salaman sytyttämänä loppukesästä Talo rakennettiin uudestaan, mutta työväenyhdistys luopui talosta jo muutaman vuoden kuluttua. Talo myytiin vuonna 1968 Virolahden Urheilu- ja Nuorisotalo Oy:lle. Talossa on ollut urheilu- ja nuorisotilatoimintaa. Vanhan talon aikana talolla järjestettiin varsinkin tansseja ja elokuvanäytöksiä. Talon korjaamista on suunniteltu 2000-luvun alussa ja mm. vesijohdot on uusittu hiljakkoin. (Lommi 2008: ) Inventointi 2016 Valokuvat AKDG 4722:38-45 Nykyinen käyttö: Asuinkäytössä Alkup. käyttö: Työväentalo Rak. aika: 1962? Suunnittelija: Kerrosluku: 2 Perusta: Betoni Runko:? Kattomuoto: Harjakatto Kate: Pelti Vuoraus: Vaaka mineriittilevyt Ulkovärit: Vaaleanharmaa Kunto: Tyydyttävä, ajan kuluttama Erityispiirteet: Takaosassa tiilivuorauksella toteutettu osa, ilmeisesti lämpökattilan huone Kohde tarkastettiin Klamilan osayleiskaavainventoinnin yhteydessä Rakennusinventointia talosta ei ole koskaan tehty. Talo on L-muotoinen, kunto näyttää olevan kohtalainen vaikkakin ajan hammas on syönyt mineriittilevyn väriä muuttaen sen ikävän harmaaksi. Pyölintalon pihamaa on muutamia puita lukuun ottamatta avointa hiekkapihaa. Talo on nykyisin asuinkäytössä ja yksityisaluetta. Yksittäisenä rakennuksena Pyölintaloa tuskin voi pitää rakennushistoriansa tai merkityksensä puolesta suojeltavana kohteena etenkin kun ottaa huomioon että alkuperäinen rakennus paloi vuonna 1962 ja nykyiset tilat ovat olleet työväenyhdistyksen hallussa vain muutaman vuoden. Pyölintalo on myöskin syrjässä Klamilan kylästä ja keskeisestä kylämaisemasta. Suuri Rantatie kulkee museotien reittiä talon edustalla. Inventoinnin yhteydessä talon tonttia tutkittiin myös mahdollisen kivikautisen asuinpaikan kannalta, sillä tällä kohdalla maaperä on hiekkaa ja korkeuskin periaatteessa sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. Talon yläpuolella, sen koillispuolella havaittiin halkaisijaltaan noin 7 metriä oleva painanne, johon tehdyt koe- 59

158 kuopat olivat kuitenkin tyhjiä. Maa on karkeaa hiekkaa ja kiviä tai kallio tulee vastaan jo 30 cm syvyydessä. Maannos on samanlainen myös painanteen ulkopuolella. Pyölintalon alarinteessä on jonkin verran ehjääkin hiekkarinnettä, jossa olisi hieman potentiaalia kivikautiselle asuinpaikalle. AKDG 4722:38. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalo. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:39. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalo. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:40. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalo. Kuvaaja: Petro Pesonen. 60

159 AKDG 4722:41. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalo. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:42. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalon takana oleva painanne, pohjoisesta. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:43. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalon takana oleva painanne, idästä. Kuvaaja: Petro Pesonen. 61

160 AKDG 4722:44. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalo. Kuvaaja: Petro Pesonen. AKDG 4722:45. Virolahti Pyölintalo. Pyölintalon edustan piha-aluetta, lounaasta. Kuvaaja: Petro Pesonen. 62

161 Pyölintalon sijainti 1:5000. Vihreä viiva = inventointialueen rajaus, punaiset ympyrät = inventointikertomuksen kohteet. 63

162 LIITE 4 VIROLAHTI 2016 Virolahden kunta Klamilan kalasataman alueen arkeologinen vedenalaisinventointi

163 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Virolahti Alue: Tutkimuksen laatu: Ajoitus: Klamilan kalasatama, Klamilanlahti, Salminiemenkärki, Kelkkaniemi Vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi Kaikki Peruskartta: TM35-lehtijako: karttalehti L5124A2, L5124B1 Merikartta: Merikarttasarja A, Viipuri Helsinki, karttalehti 605 Tutkimuslaitos: ARK-sukellus Henkilökunta: Tutkimusten johtaja FM Rami Kokko, apulaistutkija HuK Aki Leinonen Inventointiaika: ja Inventointialueen laajuus: n. 42 ha (toteutunut) Tutkimuksen rahoittaja: Virolahden kunta Tutkimushistoria: Ei aikaisempia vedenalaisinventointeja Alkuperäinen raportti ja tutkimusaineisto: ARK-sukellus, Helsinki Kopio raportista: Museovirasto, Kymenlaakson maakuntamuseo Kannen kuva: Rami Kokko valmistautumassa tarkastussukellukselle Klamilan kalasataman läntisellä aallonmurtajalla. Kuva Aki Leinonen. 2

164 Sisällysluettelo Arkistotiedot 1. Johdanto 4 2. Tutkimusalue Sijainti ja luonnonympäristö Merellinen kulttuuriympäristö ja käyttöhistoria 6 3. Inventointimenetelmät ja tulokset 8 4. Yhteenveto 16 Lähteet 17 Liitteet 18 3

165 1. Johdanto Virolahden kunnassa on vireillä kaavamuutos Klamilan osayleiskaavan osalta ( Klamilan osayleiskaavan muutos 2 ). Kaavamuutosalue käsittää Klamilan kalasataman alueen, vanhan koulun alueen sekä Pyölinpohjan alueen. Kaavoitustyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa, joka tilasi suunnittelualueen arkeologisen inventoinnin Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut -yksiköltä (Muinaismuistolaki 13. ). Hankealueen arkeologisesta vedenalaisinventoinnista vastasi Museoviraston alikonsultiksi valittu ARK-sukellus. Kenttäinventointi suoritettiin viistokaikuluotaamalla, sukeltamalla ja ranta-alueita kävellen inventoimalla ja Inventointiin osallistuivat ARK-sukelluksen vastaava arkeologi FM Rami Kokko avustajanaan Huk arkeologi Aki Leinonen. Inventointiin sisällytettiin lisäksi kirjallisiin lähteisiin perustuva selvitys alueen merellisestä käyttöhistoriasta. Inventointialue saatiin katettua kenttätutkimuksin n. 90 % laajuudelta. Salminiemenkärjen ja Klamilan hiihtomajan välistä merenlahtea ei pystytty inventoimaan kokonaisuudessaan meriruokokasvillisuudesta ja veden mataluudesta johtuen. Myös osa kalasataman itäpuolisesta matalasta vesialueesta jäi inventoimatta luotaus- ja sukellustyötä haitanneesta huonosta näkyvyydestä ja vesikasvillisuudesta johtuen. Inventoiduilta alueilta ei havaittu vedenalaisia muinaisjäännöskohteita. Kalasataman vierasvenesataman läheisyydestä paikannettiin kaksi kivillä täytettyä hirsiarkkua, todennäköisesti laiturin perustukset, joiden käyttöajankohta ajoittunee Klamilan sahan toimintavuosiin luvuilla. Helsingissä Rami Kokko ARK-sukellus 4

166 2. Tutkimusalue 2.1. Sijainti ja luonnonympäristö Klamilan kalasatama sijaitsee Klamilan kylätaajaman eteläpuolella, Klamilanlahden luoteisrannalla noin 25 kilometriä Virolahden keskustaajamasta lounaaseen. Suunnittelualueen inventoitavaan vesialueeseen kuuluu Klamilanlahden luoteisosan merialue, joka on maksimisyvyydeltään n. 6 m. Kalasataman ja Kelkkaniemen merenranta-alueet ovat pitkälti ihmistoiminnan muokkaamia. Kalasatama huoltotiloineen valmistui 1990-luvun puolivälissä (Favorin, 1999: 273). Nykyään satama toimii pienvenesatamana, jossa palveluita tarjoavat mm. ravintola, kioski ja polttoaineasema. Kalasatamaan johtaa 4,2 m veneväylä. Lantviikinvuoren (hyppyrimäen) ranta-alue Salminiemenkärkeen saakka on säilynyt pääosin luonnontilaisena. Salaminiemenkärjen itäinen ranta on toiminut suojaisena pienvenesatamana laitureineen ja veneluiskineen, joskin merenlahti niemen ja Klamilan hiihtomajan välissä (Lantviikinpohja) on nykyään pitkälti ruovikoitunut ja umpeenkasvanut. Luonnonympäristöltään alue on Suomenlahden sisäsaaristolle tyypillistä vaihtelevaa sekametsäistä ranta-aluetta kivikkoisine rantoineen ja mataline lahtineen. Etenkin Salminiemenkärjen ja Hurpunvuoren välinen kapea salmi on kivikkoinen ja navigoitavissa vain matalakulkuisilla pienveneillä. 5

167 Kuva 1. Ote Klamilan osayleiskaavasta kalasataman osalta. Suunnittelu- ja inventointialue rajattu punaisella, muinaisjäännöskohteet merkattu punaisilla pisteillä ja kohdenumeroilla. Virolahden kunta (ARK-sukellus täydentänyt karttaa MJ-kohteiden osalta) Merellinen kulttuuriympäristö ja käyttöhistoria Klamilassa ei ole aiemmin suoritettu systemaattisia arkeologisia vedenalaisinventointeja. Virolahden alueella on suoritettu maa-arkeologisia inventointeja jo 1880-luvulta lähtien (Mökkönen et al., 2006: 5). Viimeisimmät Klamilan alueella suoritetut maanpäälliset inventoinnit suoritettiin vuosina 2007 Museoviraston (Enqvist, 2008) ja vuonna 2005 Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen toimesta (Mökkönen et al., 2006). Suunnittelualueelta tunnetaan Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan yksi muinaisjäännöskohde, Klamilanlahden kivilouhimo ( ). Nykyisen Kalasataman paikalla on sijainnut vanha laivojen lastauspaikka Laivakallio. Kiveä on irrotettu irtolohkareista pääasiassa meislaamalla ja kiilaamalla, myös porauksen jälkiä on havaittavissa. Louhoksen ajoituksesta ei ole tietoa. Suunnittelualueen välittömästä läheisyydestä tunnetaan lisäksi pronssikautisia muinaishautoja Pyölinpohja A ( ), Pyölinpohja B ( ) ja 6

168 Korkiakallio ( ), sekä historialliselle ajalle ajoittuva hiilimiilu, Korkiakallio 2 ( ). Lähin vedenalainen muinaisjäännöskohde, Klamilanlahti (1105), sijaitsee n. 100 m päässä inventointialueen rajasta Hurpunvuoren edustalla. Kyseessä on mahdollinen proomun hylky, jonka mitat ovat n. 12 x 2,5 m. Hylyn pohja on ainakin osittain ehjä ja toinen syvemmällä oleva laita on vielä pystyssä. Alus on mahdollisesti ollut kalkkilastissa hylyn laidan ulkopuolella havaitun kalkintapaisen aineen perusteella. Ruotsalaisten luvuilla tekemien ristiretkien aikaan Suomen etelärannikkoa uudisasutettiin aina Viipuriin asti. Uudisasukkaat hakeutuivat Uudenmaan parhaille kalaapajille ja viljelysmaille, mikä on osaltaan saattanut myös kanta-suomalaisia asettumaan rannikon tuntumaan parempien kalastus-, maanviljely- kaupankäyntimahdollisuuksien houkuttelemina. Virolahti mainitaan kauppapaikkana jo v ja kirkkopitäjänä v (Kaukiainen 1970: 38). Alueella pitkään jatkuneesta merenkulusta, kalastuksesta ja monivaiheisesta sotahistoriasta johtuen myös nykyisen Klamilan kalasataman alueelle on saattanut kerääntyä entuudestaan tuntemattomia vedenlaisia muinaisjäännöskohteita menneiltä vuosisadoilta. Virolahden kalastuksesta puhuttaessa erityisesti kilohailin kalastuksella, hailipyynnillä, on ollut tärkeä merkitys rannikon ja saariston asukkaiden pää- tai sivuelinkeinona aina keskiajalta lähtien. Hailin menekin takasivat pitkään virolaiset, joille yleensä suolattu silakka vietiin ja vaihdettiin rukiiseen, perunaan, muniin ja voihin. Kalakauppa jatkui 1900-luvun taitteeseen saakka, kunnes kalaa alkoi kulkutumaan Viroon uusia reittejä pitkin, ja esimerkiksi Norjan sillistä oli tullut merkittävä kilpailija silakalle. (Favorin 1992: ) Klamilan kalastusalueella kalaa pyydettiin vuosisadan vaihteessa pääasiassa nuotalla tunnetuilla nuotta-apajilla, kuten Lantviikin ja Pärnäsen apajilla. Sen aikaiset nuottaveneet olivat suuria 2-mastoisia veneitä, joihin mahtui kalaa noin 3000 kg. Kalasaaliin käsittelyyn soveltuva kalamaja sijaitsi Lantviikissa. Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Klamilan (Grönvikin) lahtea pystyi purjehtimaan lähes Koukille asti, ja kalasatamina toimivat kylän omat rannat. (Lommi 2003: 152, 157.) 7

169 Halko- ja kalakauppa Pietariin alkoi 1700-luvulla, ja vähitellen keisarillinen pääkaupunki syrjäytti Tallinnan suurempien laivojen ensisijaisena purjehduskohteena. Pietarin rakentamiseen tarvittiin myös suuria määriä kiveä, jota louhittiin Virolahden saaristossa luvulta lähtien. Virolahdella laivanrakennus alkoi toden teolla luvuilla, ja Klamilan seudun tunnetuimpia merenkulkija- ja laivanrakennussukuja olivat Klamit ja Malmit. Eniten rakennettiin jaaloja, jahteja, kaljaaseja ja kuunareita, joilla kuljetettiin mm. halkoja ja kiviä Pietariin ja Kronstadtiin (Favorin 1992: 102). Laivuri Erik Klami purjehti v Egyptin Aleksandriaan aluksenaan priki Valpas ja v Hurpunvuoren edustalla rakennetulla parkkilaiva Avulla Mustallemerelle (Favorin 1992: 101; Lommi 2003: 131, 139). Laivanrakennuksen huippuaika ajoittui 1870-luvulle, jolloin laivoja rakennettiin kaikkialla rannikolla ja saaristossa enemmän ja suurempia kuin sitä ennen tai sen jälkeen; viiden vuoden aikana rakennettiin yli 50 laivaa, joista kolme parkkilaivaa, kolme prikiä, yksi kuunaripriki ja 11 kuunaria (Favorin 1992: 105). Myös Kelkkaniemellä lienee sijainnut laivanrakennuspaikka, ja myöhemmin 1920-luvun alkupuolella niemelle rakennettiin laivalaituri, jonka yhteydessä olivat kylän kauppojen varastot. Samalle alueelle perustettiin 1920-luvun loppupuolella Klamilan saha, joka toimi Sahanrannassa vuosina (Lommi 2003: 133, ) Jatkosodan aikana Klamilan satamassa toimi merivoimien 1. torpedovenelaivue. Kesällä 1943 myös Merivoimien esikuntalaiva Merikotka oli ottanut asemapaikakseen Klamilan. Se oli naamioitu näkymättömäsi Hurpunvuoren kallion edustalle. Alukselta liikuttiin maihin moottoriveneellä kapean lahdenpoukaman yli itärannalle olevaan laituriin, josta tie johti Klamilan kylän läpi valtatielle. Suomen marsalkka Mannerheim vieraili esikuntalaivalla torpedovenelaivueen tarkastuskäynnin yhteydessä (Lommi 2003: 98-99). 3. Inventointimenetelmät ja tulokset Kenttäinventointi suoritettiin kahtena maastotyöpäivänä ja Inventointiin osallistuivat molempina päivinä ARK-sukelluksen vastaava arkeologi FM Rami Kokko sekä apulaistutkija HuK arkeologi Aki Leinonen. 8

170 Viistokaikuluotaus valittiin inventoinnin primäärimenetelmäksi yli 1,5 metrin syvyysalueella suoritettavaa merenpohjan kartoitusta varten. Viistokaikuluotauksessa käytettiin ARKsukelluksen StarFish 452F Pro 450 khz:n yksitaajuusluotainta oheislaitteineen. Työveneenä toimi ARK-sukelluksen 5,0 metrin pituinen RIB-vene. Luotausnopeus vaihteli 1,5 2,5 solmun välillä. Luotauksessa käytettiin 60 m (2 x 30 m) sekä 120 m (2 x 60 m) kaistanleveyksiä. Sää oli luotauksen aikana puolipilvinen ja ajoittain satoi sadekuuroja. Ajoittain puuskittainen koillistuuli (n m/s) hankaloitti luotausoperointia Klamilanlahden avoimella selällä, samoin alueelle lasketut kalaverkot (liite 1). Luotaus saatiin kuitenkin suoritettua suunnitellusti Klamilanlahden pohjoisosaa (Kalasataman itäpuoli) lukuun ottamatta. Vesikasvillisuus (ahvenvita) ei mahdollistanut luotausta n. 1,5-2,5 metrin syvyysalueella. Alueella suoritettiin täydentävää sukellusinventointia Viistokaikuluotaus inventointialueen pohjoisosassa rajoittui Salminiemenkärjen pienvenelaiturille johtavaan matalaan veneväylään (kuvat 1-2, liite 1). Niemen itäpuolista ja laajalti umpeenkasvanutta Lantviikinpohjaa (kuva 3, liite 1) ei pystytty inventoimaan luotaamalla eikä sukeltamalla. Ruovikoitunutta aluetta hiihtomajan edustalla inventoitiin kävellen/kahlaamalla niiltä osin, minkä lakoontunut ruokomatto kesti inventoijan painon (liite 1). Alueelta paikannettiin rikkoutuneiden laiturien irrallisia puuosia, ei muinaisjäännöksiä. Myös Salminiemenkärjen itä- ja pohjoisosan ranta-alueita inventoitiin kävellen. Niemen itäpuolella on kaksi veteen romahtanutta venelaituria ja rannalla niiden betoniset maatuet (liite 1, betoni1 ja betoni2, kuva 2). Pohjoisin laitureista on edelleen pienvenekäytössä (kuvat 2-3). Kohteet sijaitsevat Museoviraton muinaisjäännösrekisterin perusteella Klamilanlahden kivilouhimon muinaisjäännösalueella / välittömässä läheisyydessä. Nyt havaitut laiturinjäänteet voidaan luokitella moderneiksi ei muinaisjäännöskohteiksi. 9

171 Kuva 2. Salminiemenkärjen itäpuolella käytössä oleva pienvenelaituri kuvan oikeassa ylälaidassa. Sortunut laituri ja laiturin betonituki etualalla. Kuva kohti luodetta. Rami Kokko / ARK-sukellus. Kuva 3. Näkymä Klamilan hiihtomajan edustalta Lantviikinpohjan yli kohti Salminiemenkärkeä. Rami Kokko / ARK-sukellus. 10

172 Viistokaikuluotauksen perusteella kaksi kohdealuetta valittiin tarkastettavaksi sukeltamalla: 1) Kalasataman läntisen aallonmurtajan edustalta, vierasvenesataman/-laiturin eteläpuolelta n m rannasta (kuvat 4-5, liite 1), paikannettiin kaksi vierekkäistä, toisistaan n. 5 m etäisyydellä olevaa kivillä täytettyä hirsiarkkua. Hirsiarkut ovat säilyneet melko ehjinä ja ovat kooltaan n. 5 x 5 m. Arkut nousevat 4 metrin pohjasyvyydestä n. 1,5 metrin syvyyteen merenpinnasta. Kivet ovat halkaisijaltaan n cm. Hirsikertoja on säilynyt enimmillään kuusi, osa päällimmäisistä hirsistä on pudonnut pohjalle. Hirret ovat n. 25 cm paksuisia pyöröhirsiä, jotka on salvottu kulmista lohenpyrstöliitoksin (ks. kuvat 6-7). Tarkastussukellus suoritettiin ) Kalasataman eteläisen aallonmurtajan edustalta paikannettiin suoritetun tarkastussukelluksen yhteydessä uppotukkeja n. 5 m syvyydestä (liite 1) sekä muutamia resenttejä, valkoisia posliini-/fajanssilautasia ja niiden fragmentteja. Osassa astioista erottuu leima Made in Republic of Korea. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ei alueelta havaittu. Kuva 4. Klamilan vierasvenesataman hirsiarkut viistokaikukuvassa alhaalla oikealla. Kuvassa näkyy myös venesataman poijupainoja. Viistokaikukuva ARK-sukellus. 11

173 Kuva 5. Rami Kokko tarkastamassa vierasvenesataman eteläpuolisia hirsiarkkuja. Näkymä lahden yli Hurpunvuoren puoleiselle rannalle. Aki Leinonen / ARK-sukellus. Kuvat 6-7. Hirsiarkun pyöröhirsiä ja kulmasalvos. Rami Kokko / ARK-sukellus. 12

174 Inventoinnin yhteydessä tutkittujen 1800-luvun ja 1900-luvun alun karttojen perusteella alueella ei ole ollut laituri- tms. rakennelmia ennen Klamilan sahan perustamista 1920-luvulla (kuvat 8-10). Sahan sijainti rakennuksineen on nähtävissä vuoden : peruskartassa (ks. Mökkönen et al, 2006: 138) ja vielä sahatoiminnan päättymisen jälkeen vuoden 1968 peruskartassa (kuva 11). Hirsiarkut liittynevät nykyisen kalasataman alueella vuosina sahanrannassa toimineen Klamilan sahan toimintaan (kuva 12) tai kyseessä on luvun alkupuolella käyttöönotetun laivalaiturin perustukset (Lommi, 2003: 201, 202). Hirsiarkut voitaneen luokitella Museoviraston muinaisjäännösluokituksessa muu kulttuuriperintökohde -kategoriaan. Kuva 8. Karttaote Klamilanlahden alueesta vuoden 1844 Pitäjänkartastossa. Kansallisarkisto. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Virolahti ( Ia.* -/- -) Huomio, että nykyinen Salminiemenkärki nimetty karttaan nimellä Kelkaniemi (Kelkkaniemi). Kuva 9. Karttaote Klamilanlahden alueesta vuonna Kansallisarkisto. Senaatin kartasto, Virolahti (X 42). Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-aineisto. 13

175 Kuva 10. Karttaote Klamilanlahden alueesta vuoden 1923 suomalaisessa topografikartassa, Virolahti (III:S). Kansallisarkisto. Kuva 11. Karttaote Klamilanlahden alueesta vuoden 1968 peruskartassa. Maanmittauslaitos. Entisen Klamilan sahan rakennusten sijainti edelleen merkattuna karttaan (nykyinen Kelkkaniemen / kalasataman alue). 14

176 Kuva 12. Klamilan Sahanranta 1950-luvun alussa. Lommi, Inventoinnissa paikannetut hirsiarkut liittyvät mahdollisesti kuvan vasemmassa laidassa näkyvän laiturin perustuksiin. Merenpohjan inventointia Klamilanlahden pohjoisrannan / Kelkkaniemen edustalla täydennettiin sukeltamalla (kuva 13). Sukeltamalla inventoitiin yhteensä n m pituinen reitti Kalasataman eteläisen aallonmurtajan itäpuolella 0,5 2,5 m syvyysalueella. Inventointisukellusten reittijäljet (liite 1) tallennettiin GPS-vastaanottimeen, joka kulki sukeltajan mukana suljetussa vesitiiviissä muovikotelossa. Huono näkyvyys (n. 1 m) ja ahvenvitakasvusto rajoitti sukellusinventointia, eikä viistokaikuluotauksesta jäänyttä katvealuetta pystytty kattamaan kokonaisuudessaan inventointisukelluksin. Matalassa rantavedessä havaittiin paikoitellen yksittäisiä lautoja, riukuja ym. sahatoiminnasta peräisin olevaa sahausjätettä, ei muinaisjäännöksiin viittaavia kohteita. Kuva 13. Aki Leinonen inventoimassa Klamilan kalasataman itäpuolista matalikkoa. Näkymä pienvenesataman aallonmurtajalta kohti koillista Pyölinpohjan suuntaan. Rami Kokko / ARK-sukellus. 15

177 4. Yhteenveto Klamilan osayleiskaavan muutosalueella suoritetussa vedenalaisinventoinnissa ei havaittu vedenalaisia muinaisjäännöksiä, jotka vaatisivat tarkempia tutkimuksia kaavoitustyön toimeenpanijan, Virolahden kunnan toimesta. Vierasvenesataman eteläpuolelta paikannettiin kaksi kivillä täytettyä pyöröhirsiarkkua, jotka liittynevät Klamilan sahan toimintaan vuosina Kyseessä saattaa olla myös kirjallisissa lähteissä mainitun 1920-luvun alkupuolella rakennetun laivalaiturin perustukset. Rakenteet voitaneen luokitella muu kulttuuriperintökohde -kategoriaan. Salminiemenkärjen itäpuoliset puiset laiturinjäänteet ja betoniset maatuet ovat jääneet pois käytöstä lahden madaltumisen seurauksena viime vuosikymmenten aikana, ja ne voidaan luokitella ei muinaisjäännöskohteiksi. Osaa suunnittelualueen vesialueesta Klamilan kalasataman itäpuolisella matalikolla ja Salminiemenkärjen itäpuolisessa lahdessa ei pystytty inventoimaan kattavasti vedenalaismenetelmin runsaasta vesikasvillisuudesta johtuen. Mikäli muinaisjäännöksiä kuitenkin havaitaan myöhemmin hankkeen edetessä, tulee niistä ilmoittaa välittömästi Museovirastoon (Muinaismuistolaki 14. ). 16

178 Lähteet Kirjalliset lähteet: Favorin, M Virolahden historia II luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Virolahden kunta Favorin, M Virolahden historia III. Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet vuoteen Virolahden kunta. Kaukiainen, Y Virolahden historia I luvulle. Virolahden kunta. Lommi, A Pohjakunnan kyläkirja 1: Luonto Asutus Elinkeinot. Klamilan Seutu ry. Sähköiset lähteet: Museoviraston rekisteriportaali Enqvist, J VIROLAHTI Osa II Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Museovirasto. Mökkönen et al Virolahden arkeologinen inventointi Helsingin yliopisto. 17

179 Liite 1. Kuvamosaiikki Klamilan kalasataman alueen viistokaikuluotauksista, sukellus- ja rantainventointialueista sekä paikannetuista kohteista. Google Earth 18

180 Liite 2. Kohdeluettelo. Klamilan kalasataman alueen arkeologinen vedenalaisinventointi Kohde Mitat Syvyys (m) MJ-luokitus Sijainti* Hirsiarkku 1 n. 5 x 5 m 1,5-4 muu kulttuuri perintökohde Hirsiarkku 2 n. 5 x 5 m 1,5-4 muu kulttuuri perintökohde 'P 'I 'P 'I Laiturin betonituki (betoni1) n. 1,5m x 1,5m x 1m Laiturin betonituki (betoni2) n. 1,5m x 1,5m x 1m - ei MJ P I - ei MJ P I Laiturin betonituki sekä käytössä oleva venelaituri (betoni3 / laituri) n. 1,5m x 1,5m x 1m (laituri n. 30 m) - ei MJ P I Uppotukkeja 5 m pit. 5 ei MJ P I *Koordinaatit WGS-84-järjestelmässä (± 3 m) 19

181 LIITE 5 INVENTOINTIRAPORTTI Virolahti Klamilanlahden kivilouhimon tarkkuusinventointi Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa ja Tuija Väisänen

182 Tiivistelmä Virolahden kunta laatii osayleiskaavan muutosta ja laajennusta Virolahden Klamilaan. Kaavaehdotukseen liittyen tehtiin Klamilanlahden historiallisen ajan kivilouhimon muinaisjäännösalueella tarkkuusinventointi. Inventoinnin tekivät tutkija Vesa Laulumaa ja apulaistutkija Tuija Väisänen Osa Klaminlahden kivilouhimon muinaisjäännösalueesta oli esitetty kaavassa rakennettavaksi alueeksi. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää onko kyseisellä alueella kivilouhimoon liittyviä rakenteita. Inventoinnissa todettiin, että rakennettavaksi merkityllä alueella on epämääräisesti näkyvä mahdollinen louhoskuoppa ja toinen matala kaivanto sekä matala kivikasa. Niemeen 1970 luvulla rakennettu tie oli näkemyksen mukaan osittain muokannut aluetta. Inventoijien mielestä rakennettavalla osalla kaava aluetta ei ole syytä jatkotutkimuksiin. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin myös tien eteläpuolinen metsäalue, joka on kaavassa esitetty virkistysalueeksi. Metsässä on kaksi isoa lohkaretta, joissa molemmissa on poranjälki. Alueella on myös matala louhoskuoppa ja lohkottuja kiviä. Louhimoon liittyvät rakenteet vaikuttavat säilyneen kohtuullisen koskemattomina kyseisellä alueella.

183 Sisällys Johdanto 1 Inventointialue ja sen tutkimushistoria 2 Inventoinnin kulku ja tulokset 4 Yhteenveto 6 Kuvaluettelo 7 Lähteet 7 Karttaliitteet: Kartta 1. Yleiskartta, mk 1:1500 Kartta 2. Kartta havaituista rakenteista, mk 1:400 Kartta 3. Havaitut kohteet ortokuvassa, mk 1:400 Kartta 4. Peruskarttaote. Ehdotus uudesta muinaisjäännösalueen rajauksesta, mk 1:400 Kannen kuva: Salminiemen kärki. Kuvauskopterin kuva pohjoisesta. (AKDG5354:13)

184 Arkistotiedot Tutkimus: Tutkimuksen suorittajat: Tutkimuslaitos: Tutkimuksen tilaaja: Tutkimusalueen laajuus: Virolahti. Klamilanlahden kivilouhimon tarkkuusinventointi Tutkija Vesa Laulumaa ja apulaistutkija Tuija Väisänen Museovirasto, Arkeologiset kenttäpalvelut Tilauksen teki Virolahden kunnan puolesta Ympäristösuunnittelu Oyj, Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna. Tutkimuskustannuksista vastasi Virolahden kunta. PL 14, Virolahti. noin 1 hehtaari Kenttätyöaika: Löydöt: Valokuvat: AKDG5354:1 15 Koordinaattitiedot: Alueen keskipiste P: , I: Aikaisemmat tutkimukset: Johanna Enqvist, inventointi 2007 (Virolahden inventointi) Petro Pesonen, inventointi 2016 (Virolahti Klamila, arkeologinen inventointi) Alkuperäinen tutkimusraportti on Museoviraston arkistossa, Sturenkatu 2a, Helsinki. Kopio on toimitettu Ympäristönsuunnittelu Oy:lle ja Virolahden kuntaan.

185 1 1. Johdanto Virolahden kunta laatii osayleiskaavan muutosta ja laajennusta Virolahden Klamilaan. Kaavaa suunnittelee Ympäristönsuunnittelu Oy, joka tilasi kaava alueen arkeologisen inventoinnin Museoviraston Arkeologisilla kenttäpalveluilta. Alueen inventoi tutkija Petro Pesonen kesäkuussa Museovirasto antoi lausunnon Klamilan osayleiskaavan muutosta ja laajennusta koskevasta osallistumis ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossaan (MV/63/ /2016) Museovirasto toteaa Kalasataman kaavamuutosalueella olevan Klaminlahden kivilouhimon (muinaisjäännöstunnus ) kohdalta seuraavaa: Kaavaa varten tehdyssä arkeologisessa yleisinventoinnissa louhoksen todennäköinen muinaisjäännösalue rajattiin siten, että potentiaaliset aineksenottopaikat ovat alueen sisällä. Koska kaavassa on osoitettu rakentamista muinaisjäännösalueelle, tulee kaavoituksen yhteydessä tehdä tarkkuusinventointi, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti, sijaitseeko rakennettavaksi osoitetuilla alueilla louhokseen liittyviä rakenteita (esim. kivenottoalueita, kivivarastoja tai toimintaan liittyviä muita rakenteita kuten rakennuksenpohjia, laitureita jne.). Tarkkuusinventoinnin perusteella määritetään tarvittavat jatkotoimenpiteet eli onko rakenteet suojeltava vai voidaanko niihin kajota riittävän arkeologisen tutkimuksen ja dokumentoinnin jälkeen. Ympäristönsuunnittelu Oy tilasi Museoviraston Arkeologisilta kenttäpalveluilta kivilouhimon tarkkuusinventoinnin, tutkimuksen kustannuksista vastasi Virolahden kunta. Tilatun työn tekivät tutkija Vesa Laulumaa ja apulaistutkija Tuija Väisänen Inventointialue ja sen tutkimushistoria Klamilanlahden kivilouhimo sijaitsee meren äärellä Klamilan kylän eteläosassa, Salminiemenkärjessä. Salminiemenkärki on pitkä niemi Klamilanlahden luoteisosaan kurkottavassa kapeassa merenlahdessa, johon laskee Pyölinjoki pohjoisesta. Salminiemenkärki on parisataa metriä pitkä niemi, leveydeltään noin metriä. Niemi kohoaa itä länsi suuntaisena harjanteena noin 2,5 3 metriä merenpinnasta. Harjanteen korkein kohta on kuusikkoa, niemen laitaosat ja pää, jotka ovat hieman matalammalla ja maaperältään kosteampia, ovat pääosin lehtipuustoa. Niemen suuntaisesti kulkee hiekkatie, joka johtaa pitkälle laiturille niemen pohjoisrannalla. Tie on tehty ilmeisesti 1970 luvun lopulla. Sitä ei ole merkitty vuoden 1975 peruskarttaan, mutta se on vuoden 1983 peruskartassa, joka perustuu vuoden 1978 ilmakuvaukseen ja vuoden 1979 täydennyskartoitukseen. Tieura jatkuu epäselvempänä ja ilmeisesti käyttämättömänä vielä lähemmäs niemen kärkeä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on 153 historiallisen ajan kivilouhosta. Louhokset ovat keskittyneet Etelä Suomen rannikkoalueille, sillä Varsinais Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 140 louhosta. Virolahdelta tunnetaan 25 historiallisen ajan louhosta. Useat louhokset ovat rakennuskivilouhoksia ja ne on sijoitettu meren tai muun vesitien tuntumaan kuljetuksen helpottamiseksi. Rakennuskivituotanto on alkanut jo 1500 luvulla, mutta tuotanto kasvoi 1700 luvulla ja varsinkin 1800 luvulla, kun graniittia alettiin käyttää säännölliseen muotoon veistettynä. Etelä Suomen rannikolta kiveä toimitettiin yleensä linnoitustöihin liittyvään rakentamiseen ja kaupunkeihin sekä erityisesti Pietariin. Kivilouhokset olivat usein pieniä yksityisyrityksiä ja niistä on vaikea löytää historiallisia arkistotietoja, louhoksia ei yleensä ole merkitty karttoihinkaan. Louhinta kohdistui usein maan päällä oleviin siirtolohkareisiin, koska kiven louhinta suoraan kalliosta oli hankalaa. Klamilanlahden kivilouhimo on ilmeisesti pieni kivilouhimo, josta ei ole jäänyt arkistoihin tietoja eikä sitä ole merkitty karttaan. Louhimon paikan on tarkastanut Alpo Lommi vuonna 1978 ja sen inventoi Petro Pesonen vuonna Kohde mainitaan myös Johanna Enqvistin inventoinnissa vuodelta 2007.

186 2 Kartta 1. Klaminlahden kivilouhimon sijainti. Kartta 2. Klaminlahden kivilouhimo peruskartalla. Kuva 1. Salminiemen kärki, taustalla Klamilanlahti. Kuvauskopterin kuva lännestä. (AKDG5354:14)

187 3 3. Inventoinnin kulku ja tulokset Tarkkuusinventoinnin valmistelussa tutustuttiin Petro Pesosen inventointiraporttiin ja yritettiin löytää historiallisen ajan karttoja, joihin louhimo olisi merkitty, mutta sellaisia ei löytynyt. Louhimoa ei ole merkitty 1700 luvun isojakokarttaan, 1800 luvulta peräisiin oleviin pitäjänkarttaan tai senaatinkartastoon eikä vuoden 1914 (korjattu v. 1920) taloudelliseen karttaan. Arkistotietoja louhimosta ei siis ole. Maanmittauslaitokselta saatavissa olevaa ilmalaserkeilausaineistosta tehtyä vinovalovarjostetta, kuten myös Paikkatietoikkuna verkkopalvelussa olevaa vinovalovarjostetta, käytettiin inventointia suunniteltaessa. Niiden avulla yritettiin paikantaa kivilouhimon alueella olevia louhoskuoppia tai muita maahan kaivettuja rakenteita. Tutkija Vesa Laulumaa ja apulaistutkija Tuija Väisänen tekivät Klamilanlahden kivilouhimon tarkkuusinventoinnin Sääolosuhteet olivat inventoinnin kannalta hyvät, taivas oli ohuessa pilvessä, maa oli lumeton ja lämpötila oli nollan tuntumassa. Kasvillisuus oli kuihtunut ja lakoontunut, joten kohteessa oli helppo tehdä havaintoja maan päällä näkyvistä rakenteista. Tarkkuusinventoinnin mittaukset tehtiin tarkkuus gps laitteella (Topcon GRS 1) ja alueesta tehtiin kaksi yleiskarttaa (ks. kartat 1 ja 2). Kuvat otettiin Nikon D800 digijärjestelmäkameralla ja DJI Phantom 4Pro+ kuvauskopterilla. Tarkkuusinventoinnissa alue käytiin ensin läpi maastossa havainnoiden ja havaintoja verrattiin Petro Pesosen vuoden 2016 havaintoihin. Niemen kärkeen johtavan tien pohjoispuolella on ilmeisesti matala louhoskuoppa, jonka Pesonenkin mainitsee. Kuoppa on noin 13 metriä pitkä ja 4 7 metriä leveä, syvyys on alle puoli metriä. Kuopan laidoilla ja sisäpuolella on kivilohkareita. Kuopan koko ja muoto hahmottuvat huonosti ja se ei näy vinovalovarjosteessa. Osa lohkareista vaikuttaa liikutelluilta. On mahdollista, että matalasta kaivannosta on nostettu osittain maan pinnalle näkyviä lohkareita esiin ja ne on sen jälkeen lohkottu kiviharkoiksi. Osa kivistä on tien vieressä ja on mahdollista, että niitä on siirrelty tien rakentamisvaiheessa. Osaa kivistä on lohkottu. Louhoskuoppa on kaiken kaikkiaan melko epämääräinen ja se dokumentoitiin mittaamalla kuopan rajat ja valokuvaamalla. Inventoijien mielestä kuopan kohdalla ei ole syytä jatkotutkimuksiin. Kuva 2. Louhoskivikkoa tien pohjoispuolella. Kuva kaakosta. (AKDG5354:3) Kuva 3. Osittain peittynyt matala louhoskuoppa tien pohjoispuolella. Kuva etelästä. (AKDG5354:4)

188 4 Tien toisella puolen kuopan itäpään kohdalla on suorakaiteen muotoinen tasoitettu alue, kooltaan noin 3x7 metriä. Muoto ja koko muistuttavat pysäköintipaikkaa ja se on ilmeisesti tehty samaan aikaan tien kanssa tai hieman myöhemmin. Niemen kärjen tuntumassa havaittiin alue, jonka itä ja pohjoisreunassa on noin cm korkea kynnys. Kynnys vaikuttaisi olevan matalan kaivannon reuna, mutta sen länsi ja eteläreuna ei hahmotu. Kaivannossa on muutamia lohkokiviä. Alueella on myös sammaleen peittämä maansekainen kivikasa, joka erottuu matalana, alle puoli metriä korkeana kumpuna, kooltaan noin 3x4 metriä. Kyseessä ei voi olla esihistoriallinen röykkiö, koska se sijaitsee aivan rannan tuntumassa. Luultavasti kivikasa ja kaivanto liittyvät louhimon toimintaan. Matalasta kaivannosta on todennäköisesti nostettu kiviä, niitä on ehkä lohkottu, jonka jälkeen ne on kuljetettu pois. Merkille pantavaa koko niemen alueella on, että kiven louhinnassa syntynyttä teräväsärmäistä louhintajätettä ei näy. Ilmeisesti kivet on lohkaistu sellaiseen kokoon, että ne on voitu kuljettaa pois ja niiden muokkaaminen ja muotoilu on tehty myöhemmin muualla, todennäköisesti vasta rakennuskohteessa. Kuva 4. Tien eteläpuolella oleva tasoitettu alue. Kuva idästä. (AKDG5354:2) Kuva 5. Matala kivikasa niemen kärjessä. Kuva kaakosta. (AKDG5354:7) Noin 15 metriä kivikasan länsipuolella havaittiin lisäksi matala veden täyttämä kuoppa, halkaisijaltaan noin pari metriä. Kuoppa liittynee louhimon aikaiseen toimintaan. Kaiken kaikkiaan niemen läpi kulkevan tien pohjoispuolinen osa ja niemen kärki vaikuttavat louhimoon liittyvien rakenteiden kannalta varsin epämääräisiltä. Niemeen rakennettu tie on peittänyt ja muuttanut aiemmin mahdollisesti selvemmin hahmotettavia louhoskuoppia, samoin aluetta lie Kuva 6. Tutkija Vesa Laulumaa osoittaa pohjoisemman louhoksen luona olevassa kivessä olevaa poran jälkeä. Kuva luoteesta. (AKDG5354:8)

189 5 nee raivattu tietä varten. Inventoijien mielestä kaavassa rakennettavaksi merkityllä alueella tien pohjoispuolella ei ole syytä jatkotutkimuksiin. Tarkkuusinventoinnin yhteydessä tarkastettiin myös muinaisjäännösalue tien eteläpuolella, joka on kaavassa osoitettu retkeily ja ulkoilualueeksi. Alue kasvaa varttunutta kuusimetsää. Metsässä on kaksi isoa lohkaretta, joissa on poranjälki, noin 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Kivilaji näissä on graniitti, joka oli yleisin rakennuskivi 1700 luvulta 1900 luvun alkuvuosikymmeniin. Pohjoisempi lohkare on noin 2 metriä korkea ja sen halkaistussa pinnassa näkyy poranjälki. Poranterän paksuus on ollut noin 5 cm, jälki on noin 70 cm pitkä. Terän paksuus viittaa siihen, että käytössä on todennäköisesti ollut käsipora. Ne yleistyivät 1800 luvun alkuvuosikymmeninä. Kuva 7. Pohjoisempi louhos. Ilmeisesti kiviä on lähinnä louhittu isoista maan pinnalla olevista siirtolohkareista. Kuva pohjoisesta. (AKDG5354:9) Kiven tuntumassa on ryppäänä muita irtolohkareita, joista osassa on lohkomisjälkiä. Vaikuttaa selvästi siltä, louhimo on keskittynyt maanpinnalla olevien tai osin maanpinnalle näkyvien ja esiin kaivettujen kivien louhimiseen. Eteläisempi lohkare on vastaavanlainen, mutta poranjälki on hieman pitempi, noin metri. Kivestä irronnut lohkare on vierähtänyt irti ja jäänyt hieman alemmaksi rinteeseen. Poratun kiven pohjoispuolella on ilmeisesti louhoskuoppa, jonka halkaisija on noin 8 10 metriä, syvyyttä on vaikea arvioida, koska maasto on viettävä ja kuopan reunat eivät erotu erityisen hyvin. Kuoppa on loivareunainen ja sen reunoilla ja sisälläkin on jonkin verran lohkottuja kiviä. Kuopan itäreunassa on hieman vallimaista kohoumaa. Kuoppa näkyy myös vinovalovarjosteessa. Inventoinnissa mitattiin gpskoordinaatit kahdesta lohkareesta, Kuva 8. Tutkija Vesa Laulumaa osoittaa kivessä näkyvää poranjälkeä eteläisemmässä louhoksessa. Kuva luoteesta. (AKDG5354:11) Kuva 9. Eteläisemmässä louhoksessa voi erottaa matalan kuopan, josta kiviä on mahdollisesti louhittu. Kuva pohjoisesta. (AKDG5354:12)

190 6 joissa on näkyvissä poranjälki ja eteläisemmän lohkareen vieressä olevan kuopan arvioidun keskikohdan koordinaatit. Alla olevassa taulukossa on tarkkuusinventoinnin mittaustulokset sekä Museoviraston käyttämässä ETRS TM35FIN järjestelmässä että työn tilaajan pyytämässä ETRS GK27 järjestelmässä. ETRS GK27 ETRS TM35FIN P I P I lohkottu kivi , , , ,83 louhoskuoppa tien s , , , ,79 puoli louhos(lohkotut kivet , , , ,94 tien s puoli) tien n puolen louhos , , , ,41 kivikasa , , , ,39 kuoppa , , , ,13 4. Yhteenveto Klamilanlahden kivilouhimon tarkkuusinventoinnissa käytiin läpi muinaisjäännösalueeksi rajattu alue havainnoiden maanpäälle näkyviä rakenteita ja muita merkkejä kivilouhimon toimintaan liittyen. Havainnot paikannettiin tarkkuus gps laitteella. Erityisesti keskityttiin niemen läpi kulkevan tien pohjoispuoliselle alueelle, jolle on osayleiskaavasuunnitelmassa merkitty rakennettavaksi venevalkama. Tien pohjoispuolisella alueella havaittiin matala kuoppa, jossa on louhittuja kiviä. Kuoppa on melko epämääräinen. Toinen matala kaivanto on niemen kärjessä. Tämäkin kaivanto erottuu melko epäselvästi. Kaivannossa on matala maansekainen kivikasa, joka liittynee louhimon toimintaan. Tien pohjoispuolella ja niemen kärjessä olevat louhimoon liittyvät merkit ovat lohkottuja kiviä ja hieman epämääräisiä kuoppia. Niemeen 1970 luvulla rakennettu tie on myös muokannut niemen itäreunaa ja louhimon jäännöksiä. Inventoijien mielestä rakennettavaksi merkityllä alueella ei ole syytä jatkotutkimuksiin. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin myös tien eteläpuolinen metsäalue, joka on kaavassa esitetty virkistysalueeksi. Metsässä on kaksi isoa lohkaretta, joissa molemmissa on poranjälki. Alueella on myös matala louhoskuoppa ja lohkottuja kiviä. Louhimoon liittyvät rakenteet vaikuttavat säilyneen kohtuullisen koskemattomina kyseisellä alueella. Klaminlahden kivilouhimon ikää on vaikea tarkkaan arvioida. Käsiporia on alettu käyttää louhinnassa 1700 luvun loppupuolella ja ne yleistyivät 1800 luvun alkuvuosikymmeninä. Todennäköisesti louhimon toiminta ajoittuu aikaisintaan 1800 luvun alkuun. Klaminlahdessa kiviä on louhittu maan päällä olevista siirtolohkareista, kuten oli yleensäkin tapana luvuilla. Tarkkuusinventoinnin perusteella on esitetty uusi muinaisjäännösalueen rajaus karttaliitteessä 4. Helsingissä Vesa Laulumaa

191 7 Kuvaluettelo AKDG5354:1 Niemeen johtava tie ja parkkipaikkana käytettävä levennys Kuva idästä. AKDG5354:2 Tien eteläpuolella oleva tasoitettu alue. Kuva idästä. AKDG5354:3 Louhoskivikkoa tien pohjoispuolella. Kuva kaakosta. AKDG5354:4 Osittain peittynyt matala louhoskuoppa tien pohjoispuolella. Kuva etelästä. AKDG5354:5 Tien päässä oleva levennys. Kuva idästä. AKDG5354:6 Veden täyttämä matala kuoppa niemen kärjessä. Taustalla apulaistutkija Tuija Väisänen kartdetta. Kuva lännestä. AKDG5354:7 Matala kivikasa niemen kärjessä. Kuva kaakosta. AKDG5354:8 Tutkija Vesa Laulumaa osoittaa pohjoisemman louhoksen luona olevassa kivessä olevaauva luoteesta. AKDG5354:9 Pohjoisempi louhos. Ilmeisesti kiviä on lähinnä louhittu isoista maan pinnalla olevista siirtola pohjoisesta. AKDG5354:10 Eteläisemmän louhoksen kiviä. Kuva luoteesta. AKDG5354:11 Tutkija Vesa Laulumaa osoittaa kivessä näkyvää poranjälkeä eteläisemmässä louhoksessa. K AKDG5354:12 Eteläisemmässä louhoksessa voi erottaa matalan kuopan, josta kiviä on mahdollisesti pohjoisesta. AKDG5354:13 Salminiemen kärki. Kuvauskopterin kuva pohjoisesta. AKDG5354:14 Salminiemen kärki. Kuvauskopterin kuva lännestä. AKDG5354:15 Salminiemen kärki suoraan ylhäältä kuvattuna. Kuvauskopterin kuva etelästä. Lähteet Painetut lähteet Saltikoff, B, Laitakari, I, Kinnunen, K.A. ja Oivanen, P. 1994: Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset. Geologian tutkimuskeskus. Opas 35. Espoo Arkistolähteet Enqvist, Johanna 2007: Virolahti. Osa II. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Museovirasto. Rakennushistorian osasto. Museoviraston arkisto. Pesonen, Petro 2016: Virolahti. Klamila. Osayleiskaava alueen arkeologinen inventointi ja Museovirasto, Arkeologiset kenttäpalvelut. Museoviraston arkisto.

192 8 Internet lähteet Arkistolaitoksen digitaaliarkisto, Maanmittauslaitos. Avoimien aineistojen tiedostopalvelu. Paikkatietoikkuna, Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

193 15 x = y = x = y = , Hiihtomaja Salminiemenkärki 2,5 2,5 5 2,5 2,5 5 2,5 5 Hyppyrimäki ,5 Lantviikinvuori m 20 x = y = Hurpunvuori 22,5 5 2,5 Pohjoinen VIROLAHTI KLAMILA Yleiskartta Klamilanlahden kivilouhimo Vesa Laulumaa 2017 MITTAUSDOKUMENTOINTI MUSEOVIRASTO Pohjakartta Virolahden kunta ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT T. Väisänen MK 1:1500 Koord.: ETRS-GK27 Puht.piirt. T. Väisänen 2018 Korkeus: N2000 Kartta 1

194 1,01 laituri kivikasa 1,66 kuoppa 0,81 1,48 kuopanne 1,09 x = y = x = y = ,5 Salminiemenkärki tie ja levennys 1,12 laituri louhos louhos laituri 2,20 louhoskuoppa raivattu alue lohkottu kivi 2,5 tie ja levennys 2,5 Pohjoinen 16 m x = y = VIROLAHTI KLAMILA Kartta havaituista kohteista Klamilanlahden kivilouhimo Vesa Laulumaa 2017 MITTAUSDOKUMENTOINTI MUSEOVIRASTO Pohjakartta Virolahden kunta ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT T. Väisänen MK 1:400 Koord.: ETRS-GK27 Puht.piirt. T. Väisänen 2018 Korkeus: N2000 Kartta 2

195 kuoppa kivikasa x = y = x = y = kuopanne Salminiemenkärki louhos louhos louhoskuoppa raivattu alue lohkottu kivi Pohjoinen 16 m x = y = VIROLAHTI KLAMILA Klamilanlahden kivilouhimo Vesa Laulumaa 2017 MITTAUSDOKUMENTOINTI MUSEOVIRASTO Pohjakartta Virolahden kunta ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT T. Väisänen Havaitut kohteet ja ortokuva Havainnot merkitty punaisella MK 1:400 Koord.: ETRS-GK27 Puht.piirt. T. Väisänen 2018 Korkeus: N2000 Kartta 3

196 Kartta 4. Peruskarttaote 1:5000. Vuoden 2017 tarkkuusinventoinnin pohjalta ehdotettu uusi muinaisjäännösalueen rajaus ETRS TM35FIN p: , i: Klamilanlahden kivilouhimo Klamilanlahti Pohjakartta (c)maanmittauslaitos MK 1:5000 ETRS TM35FIN p: , i:526330

197 LIITE 6 AR 6450 m² 1 1 AR 4812 m² 4042 m² 2742 m² VL m² 3988 m² AO 1 VL 3341 m² 3722 m² m² 3 2 AO 3349 m² 2674 m²