Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 VUODEN 2016 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN 2016-2018 BUDGET ÅR 2016 Yhteinen kirkkovaltuusto 10.12.2015 Gemensamma kyrkofullmäktige 10.12.2015
Sisällys YLEISPERUSTELUT... 3 1. JOHDANTO... 4 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. EHDOTUKSEN KESKEISIMMÄT KOHDAT... 9 4. TALOUSARVION SITOVUUSTASO... 14 KÄYTTÖTALOUSOSA...15 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU PÄÄLUOKITTAIN 2016... 16 SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT KEHYKSET... 17 YHTEENVETO TALOUSARVIOSTA YKSIKÖITTÄIN... 21 110 YHTEINEN HALLINTO... 22 LUOTTAMUSELIMET... 24 SISÄINEN TARKASTUS... 25 YLEISHALLINTO, TALOUS- JA HENKILÖSTÖPALVELUT... 29 KESKUSREKISTERI... 33 LAKIASIAT JA ASIANHALLINTAPALVELUT... 35 TIETOHALLINTOPALVELUT... 37 200 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA... 39 Seurakunnat yhteensä... 42 HAAGAN SEURAKUNTA... 43 HERTTONIEMEN SEURAKUNTA... 45 KALLION SEURAKUNTA... 47 KANNELMÄEN SEURAKUNTA... 49 LAUTTASAAREN SEURAKUNTA... 51 MALMIN SEURAKUNTA... 53 MEILAHDEN SEURAKUNTA... 55 MIKAELIN SEURAKUNTA... 57 MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA... 59 OULUNKYLÄN SEURAKUNTA... 61 PAAVALIN SEURAKUNTA... 63 PAKILAN SEURAKUNTA... 65 PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA... 67 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA... 69 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA... 71 TÖÖLÖN SEURAKUNTA... 73 VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA... 75 VUOSAAREN SEURAKUNTA... 77 JOHANNES FÖRSAMLING... 79 MATTEUS FÖRSAMLING... 81 PETRUS FÖRSAMLING... 83 DIAKONIAPROJEKTIT... 85 300 YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT... 86 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ... 89 LEHTISAAREN TOIMINTAKESKUS... 91 VIESTINTÄ... 92 AVUSTUKSET, VARAUKSET JA MUU YHTEINEN TOIMINTA... 94 400 YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI... 101 500 KIINTEISTÖTOIMI... 103 TULOSLASKELMAOSA... 105 ULKOINEN TULOSLASKELMA... 106 ULKOINEN JA SISÄINEN TULOSLASKELMA... 107 INVESTOINTIOSA... 108 HALLINTO-OSASTO... 110 HAUTAUSTOIMI... 111 KIINTEISTÖTOIMI... 113 RAHOITUSOSA... 124 RAHOITUSLASKELMA... 125 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018... 126 1
HAUTAINHOITORAHASTO... 127 HENKILÖSTÖSTÄ ON LAADITTU ERILLINEN HENKILÖKUNTALIITE. 2
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteet- ja erityishaasteet 2016-2018 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Jäsenmääräarvio 3. Ehdotuksen keskeisimmät osat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksut Investoinnit sekä sijoitustoiminta Rahoitusosa 4. Talousarvion sitovuustaso 3
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2018 toiminta- ja taloussuunnitelma ovat rakenteeltaan pysyneet ennallaan. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. Käyttötalousosa sisältää seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, yhteisen hallinnon, kiinteistötoimen sekä hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa on erittely suunnittelukaudelle ajoittuvista investointihankkeista. Rahoitusosassa esitetään, kuinka tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa Kirkko Helsingissä. Kirkko Helsingissä ihmistä varten, uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Suunnittelukauden 2016-2018 erityishaasteet ja painopisteet Suunnittelukauden erityishaasteet ja painopisteet nousevat Kirkko Helsingissä - strategiasta. Hengellinen elämä vahvistuu Seurakunnat ja yhteinen toiminta luovat monipuolista jumalanpalvelus- ja hartauselämää. Huolellisesti toimitettujen päämessujen rinnalle kehitetään erilaisia hartauselämän muotoja, jotka tarjoavat ihmisille heille luonteenomaisia tapoja hiljentyä. Kokoavan toiminnan lisäksi luodaan tapoja, joilla ihmisille voidaan antaa aineksia henkilökohtaiseen hartauselämään sekä aineksia uskonnolliseen ja elämänkatsomukselliseen pohdintaan omassa elämänpiirissään. Keskustelevan ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin kasvattamiseen kiinnitetään huomiota kaikilla seurakuntaelämän tasoilla. Jäsenelle parasta hankkeen linjausten mukaisesti kehitetään koko Helsingin puitteissa yhteistoiminnassa juhlapyhien ja kirkon pyhien toimitusten viettotapaa tämän päivän kaupunkilaiselle läheisemmiksi ja koskettavammiksi. Kirkon jäsen nousee keskiöön Seurakuntaelämän painopistettä siirretään sellaisiin toimintamuotoihin, jotka koskevat mahdollisimman laajasti niin seurakuntalaisia kuin muita Helsingissä asuvia tai vierailevia. Kun toimintaa joudutaan jostain supistamaan, se tehdään sieltä, missä palvellaan vain harvalukuista joukkoa. Luottamus seurakuntalaisten omaehtoiseen toimimiseen työntekijäkeskeisyyden sijaan otetaan ohjenuoraksi. Vapaaehtoistoiminnan ja kehittäminen on erityinen painopiste. Pyritään seurakuntaelämän kulttuurin muuttamiseen niin, että työntekijät ovat ennen muuta seurakuntalaisten toiminnan mahdollistajia. Kirkko puolustaa heikoilla olevia Kirkon keskeinen tehtävä on auttaa hengellisesti, henkisesti ja taloudellisesti ahdingossa olevia. Taloudellisesti vaikeat ajat ovat lisänneet ihmisten avun tarvetta ja kirkon erityishaaste on pystyä vastaamaan tähän tarpeeseen myös silloin, kun sen oma talous on tiukoilla. Myös tässä vapaaehtoisten vastuunkantajien rooli korostuu. Nopeasti nousevana haasteena on turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien tukeminen. Oma haasteensa on luoda avustustoimintaan seurakuntiin yhtenäiset tavat ja linjaukset sekä noudattaa näitä linjauksia johdonmukaisesti. Helsingin seurakuntayhtymä jatkaa Suomen Lähetysseuran, Suomen 4
Pipliaseuran ja Kirkon ulkomaanavun tukemista antamalla näiden työhön vajaa neljä prosenttia verotuloistaan. Ylös, ulos ja verkostoihin Kansankirkon erityinen voimavara on toimivat yhteistyöverkostot eri tahojen kanssa. Verkostojen kehittäminen on edelleen keskeisenä painopisteenä ja erityishaasteena kaupungissa, jossa kirkkoon kuuluvien osuus on vähäisempää kuin aiemmin. Esimerkiksi yhteistyö koulujen kanssa ei ole enää itsestään selvää, kun oppilaista suuri osa ei kuulu kirkkoon ja koulun edustajista jotkut suhtautuvat pidättyvästi yhteistyöhön seurakunnan kanssa. Eri kunnallisten toimijoiden, paikallisten asukasyhdistysten, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on edelleen ylläpidettävä ja kehitettävä. Erityinen painopiste asetetaan siihen, että kirkko näkyisi kaupungissa ja ihmisten keskellä muutoinkin kuin omissa tiloissaan. Seurakunnat osallistuvat mahdollisimman paljon alueillaan eri toimijoiden yhteistyössä järjestettäviin tapahtumiin. Yhteistyö eri kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien kanssa on tarpeellista, jotta kulttuurieroista johtuvaa vastakkainasettelua voidaan ehkäistä. Yhteistyö naapuriseurakuntayhtymien ja laajemminkin muiden suurten seurakuntayhtymien kanssa antaa mahdollisuuden työn tehostamiseen kun voimavarat niukkenevat. Erityisiä haasteita kaudella ovat muun muassa viestinnän, oppilaitostyön ja maahanmuuttajien keskuudessa tehtävän työn kehittäminen yhteistyössä naapureiden kanssa. Viestinnän vuorovaikutteisuuteen ja erityisesti sosiaalisen median mahdollisuuksiin panostetaan seurakuntien työssä. Voimavarat kuntoon Tilanteessa, jossa kirkon tulot niukkenevat on erityistä huomiota kiinnitettävä talouden tasapainossa pysymiseen. Kolmen vuoden aikana taloutta on tarkoitus sopeuttaa kolmen, viiden ja seitsemän prosentin supistustahdissa. Henkilöstöä on vähennettävä mahdollisimman kivuttomasti. Eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma antaa tähän mahdollisuuden. Omien kiinteistöjen lisähankinnassa on harjoitettava suurta pidättyvyyttä ja tarpeettomiksi tai vähän käytössä olevista kiinteistöistä on syytä luopua. Kirkon yhteisillä hankkeilla on aikaa myöden mahdollisuus löytää toiminnan tehostamista. Niiden käyttöönotto muodostaa kuitenkin oman erityisen haasteensa siirtymäaikana. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2016 Jumalanpalvelus- ja hartauselämä Jumalanpalveluksiin, musiikkitilaisuuksiin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin hartauselämän muotoihin haetaan osallistujamäärän kasvua. Joidenkin juhlapyhien, kuten pääsiäisen, mikkelinpäivän, pyhäinpäivän ja joulun sekä tapahtumien, kuten Suvivirren sunnuntain ja kouluun menevien siunaamisten merkitystä korostetaan yhteisillä toimintalinjauksilla ja tehostetulla viestinnällä. Monimuotoista hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Pääkaupunkiseudun viestintäyhteistyössä tavoitellaan uudenlaisen hengellisen sisällön tuomista ihmisten arkipäivän keskelle. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Talouden kiristymisestä huolimatta kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vapaaehtoistoiminnan järjestelmällisen mallin luomista jatketaan. Vapaaehtoistyo.fi verkkopalvelua käytetään johdonmukaisesti kaikissa seurakunnissa. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan entistä enemmän työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. 5
Diakonia ja lähetys Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla useissa seurakunnissa jatketaan tai käynnistetään diakoniatyön projekteja. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä talousarvioon merkitystä verotulosta lähes neljä prosenttia. Jäsenkehitys Kirkon toiminnan ja sen julkisen kuvan kehittäminen sellaiseksi, että yhä useampi haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja yhä harvempi haluaa siitä erota, on pysyvä tavoite myös vuonna 2016. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euro-alueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Koko kirkon taloudellinen tilanne Seurakuntien taloudellinen tila säilyi pääosin edellisvuoden tasolla tarkasteltaessa vuoden 2014 tilinpäätöksen tunnuslukuja. Vuosikatteen määrä aleni, mutta sen osuus poistoista pysyi hyvällä tasolla. Kirkollisverotulot alenivat yhden prosentin ja osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 10 prosenttia. Vuonna 2014 vuosikate oli negatiivinen 56 seurakuntataloudella. Negatiivinen tulos oli 112 seurakuntataloudella ja niiden määrä kasvoi yhdellätoista. Siten tilikauden tulos oli negatiivinen yli kolmanneksella seurakuntatalouksista. Yhteisöverotilitykset ovat vuonna 2015 noin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna. Vuoden 2016 alusta osuus yhteisöveron tuotosta poistuu ja tilalle tulee valtionrahoitus. Yhteisövero-osuuden korvaa Kirkon keskusrahastolle maksettava 114 miljoonan euron suuruinen valtionrahoitus, josta seurakunnille tilitetään 107 miljoonaa euroa. 6
Samassa yhteydessä valtio päätti alentaa seurakuntien verotuskustannuksia. Näiden lisäksi seurakuntien talouteen vaikuttavina asioina kirkolliskokous päätti muuttaa seurakunnan maksuja keskusrahastolle. Vuoden 2016 alusta lukien Seurakuntien jäsenmäärän aleniminen on jonkin verran taittunut. Seurakuntien on edelleen seurattava jäsenistön kehittymistä ja tehtävä omia ennusteita tulevasta kehityksestä. Kokonaisjäsenmäärän lisäksi on tärkeää seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Nämä molemmat on huomioitava arvioitaessa seurakuntien taloustilannetta. Kirkollisveron ennustetaan alenevan koko Suomen tasolla yli kaksi prosenttia. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2014 tulos oli ylijäämäinen. Verotulot olivat lähes edellisen vuoden tasolla. Kirkollisveron tuotto pieneni 3 %, eli 2,4 M kun vastaavasti yhteisöveron tuotto kasvoi 2,2 M. Vuosikate ja tulos muodostuivat hieman talousarviota esitettyä paremmalle tasolle. Käyttötalouden toimintakate oli 5,2 M talousarviossa esitettyä parempi. Tähän vaikutti eniten palveluiden ostojen suunniteltua pienempi kustannustoteuma. Näissä merkittävin oli rakennusten peruskorjausten ja kunnossapidon palveluiden talousarviossa esitettyä pienempi kustannus. Vuoden 2015 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan hieman talousarviota suurempina johtuen yhteisöverojen ennakoitua suuremmasta määrästä. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2016 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 3 % ja vuodelle 2017 muutos on -5 %. Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja, myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tulee poistumaan vuoden 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Tässä yhteydessä verotuskustannukset sekä keskusrahastomaksu pienenevät. Keskusrahastomaksu laskee 7,5 %:iin ja eläkerahastomaksu nousee 4 %:iin kirkollisverotuloista. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 69,1 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2016 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2017 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määrän sellaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset 7
henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 3 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää (90.000 m2) vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Taantuman ja toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös sopeuttamaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Vuosikatetavoitteeseen ei taloussuunnitelman mukaan päästä suunnittelukaudella. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2016 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2015 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 3,2 %, yhteisöverotilitykset kasvaneet 11,3 %. Kirkollisverojen tilityksiin vaikuttaa aikaisemmilta vuosilta saatavien tilitysten pienentyminen merkittävästi edellisestä vuodesta osittain tilitysjärjestelmän muutoksen vuoksi. Kirkollisveron tilitysten arvioidaan taloussuunnitelmassa pienentyvän vuosina 2016-17 3 % ja vuonna 2018 2 % vuodessa. Vuosille 2016-2018 yhteisöverotulon asemesta on ennakoitu Helsingin seurakuntayhtymälle tulevaa valtionrahoitusta kirkolle eräistä yhteiskunnallisista tehtävistä maksamasta korvauksesta. Vuodelta 2014 toimitetussa verotuksessa on seurakuntayhtymän hyväksi ennakkotietojen mukaan maksuunpantu kirkollisveroa 79,8 milj. euroa eli 0,4 % enemmän kuin vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa. Yhteisövero-osuuden määräksi on ennakkotietona ilmoitettu 20,2 milj. euroa, jossa on nousua 18 %. Yhteensä maksuunpantujen verojen määrä on ennakkotiedon mukaan 100 milj. euroa eli 3,5 % enemmän kuin edellisessä verotuksessa. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2014 TA 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Kirkollisvero 78,6 81,5 75,2 72,9 71,4 Yhteisöveroosuus 18,6 16,2 2,5 0 0 Valtionrahoitus 12,1 12,1 12,1 Yhteensä 97,2 97,7 89,8 85,0 83,5 Muutos- % -4,1 % 0,5 % -8,1 % -5,4 % -1,8 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. 8
Jäsenmääräarvio Helsingin kaupungin toteutunut väkiluku (asukasmäärä) ja ennustettu kehitys on seuraavaa: 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1) 1.1.2017 1) 1.1.2018 1) 588 549 595 384 603 968 612 664 620 715 628 213 634 656 641 211 Helsingin seurakuntien jäsenmäärä ja ennuste vuosille 2016 2018 (tilanne 1.1.) on seuraava: 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 363 347 359 725 357 754 355 317 350 844 347 140 341 270 335 050 1) Lähde: Helsingin kaupunki, Tietokeskus: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2015 2050 (perusvaihtoehto). 3. Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2016 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2015 kehys vähennettynä 3 %:lla. Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2017 ja 2018 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan. Uudessa jakoperusteessa tasan jaettavasta osuudesta on luovuttu ja toisena muutoksena alueella asuvien määrä otetaan määrärahojen jaossa huomioon. Jakoperiaatteet ovat seuraavat: 9
Tuloslaskelmaosa 1) Ruotsinkielisten seurakuntien osuus kehyksen mukaisesta seurakunnallisen toiminnan palkkaja toimintamäärärahasta on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Lisäksi ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä; kokonaisosuudeksi tulee yhteensä 8,6 % (2015). Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahaosuuden itse. 2) Suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0-18 -vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne 1.1.2014) 3) Kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Lisäksi seurakunnat voivat saada diakonisia haasteita varten erillistä projektimäärärahaa ja Tuomiokirkkoseurakunta saa yhteiseen, koko kaupunkia palvelevaan seurakuntatyöhön 2,1 %:a suomenkielisten seurakuntien määrärahan kokonaismäärästä. Määrärahan jaon muutos tulee voimaan siirtymäkauden 2011 2017 aikana. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuonna 2012-2,5 % samoin kuin vuonna 2013. Vuosina 2014 2016 enimmäisvähennys on -3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 0,09 milj. euroa. Seurakuntien ja Yhteisen seurakuntatyön säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon noin 0,7 milj. euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä 2014 3 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä -88,3 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa toimintakate on -92,1 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -86,4 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 9,5 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa vuosikatteen määrä on 10,7 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2016 talousarvioehdotuksen mukaan 2,2 milj. euroa. Vuosikate ei riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on - 5,1 milj. euroa ja alijäämä 4,5 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2017 0,04 milj. euroa ja vuodelle 2018 1,7 milj. euroa. Vuosikate ei riitä näinäkään vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. 10
Keskusrahastomaksu Talousarviossa vuodelle 2016 on Keskusrahastomaksun määräksi arvioitu 6 milj. euroa (vuonna 2015 7,3 milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna 2016 7,5 % laskennallisesta kirkollisverotulosta (vuonna 2015 8,2 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan vuodelle 2016 3,2 milj. euroa. Maksu on 4 % kirkollisverosta (v.2015 1,2 %). Investoinnit sekä sijoitustoiminta Sijoitustoiminta Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän sijoitustoiminnan ohjeen mukaan. Ohjeen mukaan rahavarojen sijoituksista riskillisiä voi olla 20-50 % ja pääomaturvattuja 50 80 %. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Sijoituksissa noudatetaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Sijoitustoiminnan ohje päivitetään suunnittelukaudella, tässä yhteydessä otetaan huomioon myös kirkkohallituksen laatimat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän osakesalkut on seulonut Ethix SRI Advisors. Seulonta on osoittanut, että salkut täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan sekä yksittäisten sijoitusratkaisujen suunnittelussa. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana on Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajana on LähiTapiola. Kiinteistösijoituksia hoitaa kiinteistötoimisto. Seurakuntayhtymän sijoituksista oli 31.8.2015 rahavarojen sijoituksia 141,3 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 64 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pääoman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Suoraan osakemarkkinoille on sijoitettu vain 5 % koko salkun arvosta. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on 40-60 % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. 11
Investoinnit Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTS-suunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina jo toteutetut muutokset aiheuttavat edelleen tulevina TTS-kausina toisaalta tilatehokkuuden kasvua ja samalla tilamuutoskustannuksia. Erityisenä huomionarvoisena kysymyksenä tilamuutosten yhteydessä käsitellään toimitilojen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Seurakuntien muutostoiveiden hallintaan, työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä seurakuntien tilavuokrien kustannusten hallintaan kiinnitetään huomiota. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä jatketaan edelleen. Toimintatilat ja muut investoinnit Kiinteistösijoitustoiminta Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella 2016 18 yhteensä noin 69,1 miljoonalla eurolla. Näistä talousarviovuoden 2016 osuus on noin 22,5 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2016 ja 2017 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa arvioita, mutta ne on pyritty saamaan vastaamaan ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta. Kiinteistösijoitusten arvo määritetään vuosittain. Kiinteistösijoitukset koostuvat seurakuntayhtymän omistamista asunnoista, liike- ja toimistotiloista sekä kaavoitetusta maaomaisuudesta. Vanhan asunto- ja asuintalokannan suhteen on tehty myynti- ja erilaisia elinkaaritoimenpideselvityksiä. Mahdollisista uusista hankkeista on tehty kannattavuusselvityksiä, riskiarvioita sekä rahoituslaskelmia. Viikkiin käynnistettiin toukokuussa 2013 esteettömän asuintalon rakentaminen seurakuntayhtymän omistamalle tontille vapaarahoitteisena asuntotuotantona. Hanke valmistui keväällä 2015 ja se on tuloutettu talousarviovuoden 2015 aikana myytyjen asuntojen määrään perustuen. Vuonna 2013 on aloitettu myös Arabianrannan asuintalo (Berliininpiha), joka toteutetaan RS-kohteena myyntiin ja vapaarahoitteinen vuokra-asuntokohde (Lontoonpiha). Rakennukset valmistuivat vuoden 2015 alussa ja ne on tuloutettu vuoden 2015 talousarviossa myytyjen asuntojen määrään perustuen. Lehtisaaressa Vantaan seurakuntayhtymän kanssa yhdessä toteutettavaksi sovittu vuokratalokohde (Tornitalo) on päätetty poistaa toteutusohjelmasta ja vuokrata tontti ulkopuoliselle toteuttajalle. Jätkäsaaressa kaupunki on osoittanut seurakuntayhtymälle tontin vuokratalon ja seurakuntakodin toteuttamistarpeita varten ja hankkeessa on järjestetty tontin luovutusehtojen mukaisesti arkkitehtuurikilpailu keväällä 2014. Hankkeen yksityiskohtaista suunnittelua on jatkettu vuonna 2015 ja urakat on kilpailutettu. Talousarviovuonna 2016 on tarkoitus aloittaa rakennushanke ja saattaa se loppuun taloussuunnitelmakaudella 2017, mikäli yhteinen kirkkovaltuusto päättää syksyllä 2015 käynnistää hankkeen. Nykyisen kiinteistösijoituskannan edellyttämät investoinnit vuonna 2016 ovat yhteensä 4,9 miljoonaa euroa ja TTS-kaudella 2016 2017 yhteensä 15,1 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit liittyvät vanhan rakennuskannan peruskorjausmenoihin, maankäyttömaksuihin ja maanhankintaan. Uudistuotannon edellyttämät investoinnit vuonna 2016 ovat yhteensä 4 miljoonaa euroa ja TTS-kaudella 2017 2018 toiset 4 miljoonaa euroa eli yhteensä 8 miljoonaa. Luvut sisältyvät osana vuosien 2016 2018 65,7 miljoonan kokonaisinvestointeihin. Kiinteistösijoitussalkun sisältöä pyritään jatkuvasti muokkaamaan siten, että vanhemmasta ja paljon peruskorjausvastuuta sisältävästä kiinteistökannasta pyritään realisoimaan kiinteistökohteita siten, että vuonna 2016 niistä kertyisi yhteensä noin 2,0 miljoonan euron myyntivoitot ja TTS-kaudella 2016 2018 yhteensä 6 miljoonan euron myyntivoitot. 12
Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2014 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 131,9 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 69,1 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu vieraan pääoman lisäämisellä, jota talousarviossa on 50 milj. euroa vuodelle 2016 ja 50 milj. euroa vuodelle 2017 tai myymällä sijoitusomaisuutta 60,1 milj. eurolla, josta kiinteistösijoitusmyynneillä 15 milj. euroa sekä muiden sijoitusten myynnillä 45,1 milj. eurolla. Vieraan pääoman lisäyksellä varaudutaan myös suunnittelukaudella mahdollisten kiinteistösijoitusten kasvattamiseen. Mikäli vieraan pääoman lisäystä ei toteuteta, arvioidaan kassavarojen vähenevän 48,6 milj. euroa suunnittelukaudella 2016-2018. 13
4. Talousarvion sitovuustaso Taloussäännön 4 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto päättää talousarvion määrärahojen sitovuustasoista. Sitovuustason mukaista nettomäärärahaa eli toimintakatetta ei saa ylittää. Helsingin seurakuntayhtymän hallintoelimet ja viranhaltijat vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan yhteiselle kirkkoneuvostolle, että määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Talousarvion sitovuustasot vuonna 2016: Käyttötalous 110 Yhteinen hallinto 1011010000 Vaalit 1011010001 Yhteinen kirkkovaltuusto 1011010002 Yhteinen kirkkoneuvosto 1021050001 Sisäinen tarkastus 103 Hallinto-osasto Käyttövarat kustannuspaikoittain - 1921080001 Johtoryhmän käyttövarat Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain - 1931080000 Henkilöstömenovaraukset - 1931080001 Yhtymän eläkkeet - 1931080003 Toiminnan vakuutukset - 1931080011 Toimintakulttuurin muutos 200 Seurakunnallinen toiminta 201-238 Jokainen seurakunta osaltaan 250 Diakoniaprojektit 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 301 Yhteinen seurakuntatyö 305 Lehtisaaren nuorisokoti 307 Viestintä 391 Diakoniset avustusvarat 392 Käyttövarat kustannuspaikoittain 393 Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain 394 Lähetys ja Kirkon Ulkomaanapu järjestöittäin 395 Yleisavustukset kustannuspaikoittain 396 Avustukset vieraskieliseen työhön kustannuspaikoittain 400 Ympäristö ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi sisältää investoinneista käyttötalouteen tehtävän siirron, jolla on osaston sisällä oma sitovuustaso. Investoinnit Investointien sitovuustaso on kukin suunnitelmassa merkitty investointihanke. Tietohallinnon investointihankkeiden sitovuustasona on ylin osastotaso. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosan toimintakate on sitova. 14
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden vertailu 110 Yhteinen hallinto 200 Seurakunnallinen toiminta 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 400 Ympäristö- ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi 15
Käyttötalouden vertailu pääluokittain 2016 2016 TUOTOT MENOT NETTO 110 Yhteinen hallinto Ulkoiset 1 305 250 10 342 401-9 037 151 Sisäiset 0 480 346-480 346 Yhteensä 1 305 250 10 822 747-9 517 497 200 Seurakunnallinen toiminta Ulkoiset 4 516 662 42 293 606-37 776 944 Sisäiset 1 234 533 14 728 466-13 493 933 Yhteensä 5 751 195 57 022 072-51 270 877 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät Ulkoiset 2 032 674 18 581 920-16 549 246 Sisäiset 242 600 2 499 848-2 257 248 Yhteensä 2 275 274 21 081 768-18 806 493 400 Ympäristö- ja hautaustoimi Ulkoiset 2 662 570 7 944 464-5 281 894 Sisäiset 0 16 269-16 269 Yhteensä 2 662 570 7 960 733-5 298 163 500 Kiinteistötoimi Ulkoiset 2 265 280 20 024 151-17 758 871 Sisäiset 16 429 197 181 402 16 247 795 Yhteensä 18 694 477 20 205 553-1 511 075 YHTEENSÄ Ulkoiset 12 782 436 99 186 542-86 404 105 Sisäiset 17 906 330 17 906 330 0 Yhteensä 30 688 766 117 092 872-86 404 105 16
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KEHYSLASKELMAT Seurakuntien sopeutetut kehykset Määrärahat yhteensä ja vertailu ed. vuoteen 17
SEURAKUNTIEN SOPEUTETTU PALKKA- JA TOIMINTAMÄÄRÄRAHA 2016 Jäsenet Asuvat 0-18v Kehys 2015 Kehys 2016 Muutos Muutos% Eur/jäsen Haagan seurakunta 15 087 24 895 1 991 1 561 618 1 477 999-83 619-5,4 % 97,97 Herttoniemen seurakunta 17 228 32 083 3 278 1 845 209 1 771 243-73 966-4,0 % 102,81 Kallion seurakunta 19 830 39 707 1 239 2 174 026 2 045 541-128 485-5,9 % 103,15 Kannelmäen seurakunta 14 757 26 271 2 964 1 600 180 1 505 610-94 571-5,9 % 102,03 Lauttasaaren seurakunta 12 719 19 262 2 219 1 289 481 1 226 902-62 579-4,9 % 96,46 Malmin seurakunta 55 815 95 217 12 633 6 005 929 5 650 979-354 950-5,9 % 101,24 Meilahden seurakunta 11 945 21 022 1 791 1 276 556 1 201 112-75 444-5,9 % 100,55 Mikaelin seurakunta 19 537 37 846 4 033 2 188 011 2 058 700-129 311-5,9 % 105,37 Munkkiniemen seurakunta 10 762 15 616 1 979 1 154 583 1 086 348-68 236-5,9 % 100,94 Oulunkylän seurakunta 19 359 32 848 3 506 2 040 039 1 931 217-108 822-5,3 % 99,76 Paavalin seurakunta 14 299 28 981 2 061 1 535 784 1 497 712-38 071-2,5 % 104,74 Pakilan seurakunta 13 576 18 659 3 839 1 388 473 1 306 415-82 059-5,9 % 96,23 Pitäjänmäen seurakunta 9 953 16 942 1 849 1 059 527 996 909-62 618-5,9 % 100,16 Roihuvuoren seurakunta 17 490 28 262 3 829 1 856 419 1 746 704-109 714-5,9 % 99,87 Tuomiokirkkoseurakunta 29 012 50 184 3 964 3 712 475 3 573 211-139 264-3,8 % 123,16 Töölön seurakunta 16 290 26 107 2 003 1 664 631 1 579 505-85 126-5,1 % 96,96 Vartiokylän seurakunta 9 680 17 644 1 714 1 060 963 998 260-62 703-5,9 % 103,13 Vuosaaren seurakunta 18 941 35 288 3 975 2 080 373 1 957 423-122 950-5,9 % 103,34 Johannes församling 11 645 17 133 1 755 1 587 111 1 494 368-92 743-5,8 % 128,33 Matteus församling 5 931 7 861 1 355 809 305 761 476-47 830-5,9 % 128,39 Petrus församling 6 988 9 935 1 382 954 563 898 148-56 415-5,9 % 128,53 Diakoniaprojektit 705 000 682 000-23 000-3,3 % Yhteensä 350 844 601 763 63 359 39 550 257 37 447 779-2 102 478-5,3 % 106,74
SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT TILAMÄÄRÄRAHAT 2016 Jäsenet Asuvat 0-18v Kehys 2015 sop. Kehys 2016 sop. Kirkkosalit Tilaraha yht. Haagan seurakunta 15 087 24 895 1 991 282 908 289 776 146 755 436 531 Herttoniemen seurakunta 17 228 32 083 3 278 334 284 347 270 249 735 597 005 Kallion seurakunta 19 830 39 707 1 239 393 853 401 049 424 772 825 820 Kannelmäen seurakunta 14 757 26 271 2 964 289 894 295 190 144 717 439 906 Lauttasaaren seurakunta 12 719 19 262 2 219 233 607 240 546 136 350 376 897 Malmin seurakunta 55 815 95 217 12 633 1 088 053 1 107 931 508 789 1 616 719 Meilahden seurakunta 11 945 21 022 1 791 231 265 235 490 319 029 554 519 Mikaelin seurakunta 19 537 37 846 4 033 396 387 403 629 255 105 658 733 Munkkiniemen seurakunta 10 762 15 616 1 979 209 168 212 989 226 221 439 210 Oulunkylän seurakunta 19 359 32 848 3 506 369 580 378 634 303 172 681 806 Paavalin seurakunta 14 299 28 981 2 061 278 227 293 641 249 832 543 474 Pakilan seurakunta 13 576 18 659 3 839 251 540 256 136 163 220 419 356 Pitäjänmäen seurakunta 9 953 16 942 1 849 191 947 195 454 104 049 299 503 Roihuvuoren seurakunta 17 490 28 262 3 829 336 315 342 459 386 014 728 473 Tuomiokirkkoseurakunta 29 012 50 184 3 964 540 457 565 626 1 313 062 1 878 688 Töölön seurakunta 16 290 26 107 2 003 301 570 309 678 358 933 668 610 Vartiokylän seurakunta 9 680 17 644 1 714 192 207 195 719 165 916 361 635 Vuosaaren seurakunta 18 941 35 288 3 975 376 887 383 772 181 231 565 004 Johannes församling 11 645 17 133 1 755 287 526 292 986 446 783 739 768 Matteus församling 5 931 7 861 1 355 146 616 149 295 100 101 249 396 Petrus församling 6 988 9 935 1 382 172 932 176 091 43 884 219 974 Diakoniaprojektit Yhteensä 350 844 601 763 63 359 6 905 222 7 073 359 6 227 667 13 301 027 19
SEURAKUNTIEN MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ JA VERTAILU ED.VUOTEEN Toimintaraha 2015 Toimintaraha 2016 Muutos ed. vuodesta Tilaraha 2015 Tilaraha 2016 Muutos ed. vuodesta Muutos yhteensä Haagan seurakunta 1 561 618 1 477 999-83 619 424 018 436 531 12 513-71 106 Herttoniemen seurakunta 1 845 209 1 771 243-73 966 574 414 597 005 22 591-51 375 Kallion seurakunta 2 174 026 2 045 541-128 485 802 288 825 820 23 533-104 952 Kannelmäen seurakunta 1 600 180 1 505 610-94 571 429 044 439 906 10 862-83 709 Lauttasaaren seurakunta 1 289 481 1 226 902-62 579 364 712 376 897 12 185-50 395 Malmin seurakunta 6 005 929 5 650 979-354 950 1 577 273 1 616 719 39 446-315 504 Meilahden seurakunta 1 276 556 1 201 112-75 444 538 023 554 519 16 495-58 949 Mikaelin seurakunta 2 188 011 2 058 700-129 311 641 680 658 733 17 053-112 258 Munkkiniemen seurakunta 1 154 583 1 086 348-68 236 426 688 439 210 12 522-55 714 Oulunkylän seurakunta 2 040 039 1 931 217-108 822 661 091 681 806 20 715-88 108 Paavalin seurakunta 1 535 784 1 497 712-38 071 518 451 543 474 25 023-13 048 Pakilan seurakunta 1 388 473 1 306 415-82 059 408 483 419 356 10 873-71 186 Pitäjänmäen seurakunta 1 059 527 996 909-62 618 291 994 299 503 7 509-55 109 Roihuvuoren seurakunta 1 856 419 1 746 704-109 714 707 482 728 473 20 991-88 724 Tuomiokirkkoseurakunta 3 712 475 3 573 211-139 264 1 803 016 1 878 688 75 672-63 592 Töölön seurakunta 1 664 631 1 579 505-85 126 646 697 668 610 21 913-63 214 Vartiokylän seurakunta 1 060 963 998 260-62 703 400 790 361 635-39 155-101 858 Vuosaaren seurakunta 2 080 373 1 957 423-122 950 551 148 565 004 13 856-109 094 Johannes församling 1 587 111 1 494 368-92 743 717 125 739 768 22 644-70 099 Matteus församling 809 305 761 476-47 830 195 762 249 396 53 633 5 804 Petrus församling 954 563 898 148-56 415 215 127 219 974 4 847-51 568 Diakoniaprojektit 705 000 682 000-23 000 0-23 000 Yhteensä 39 550 257 37 447 779-2 102 478 12 895 306 13 301 027 405 720-1 696 757 20
Yhteenveto talousarviosta yksiköittäin Yksikkö TA 2015 KEHYS 2016 TAE 2016 SÄÄSTÖ+/- % Yhteinen hallinto 101 Luottamuselimet -255 163-211 500-211 242-258 83 % 102 Sisäinen Tarkastus -215 908-180 000-180 000 0 83 % 103 Hallinto-osasto -4 588 805-9 126 300-9 126 255-45 199 % 110 Yhteinen hallinto -10 211 995-9 517 800-9 517 497-303 93 % Seurakunnallinen toiminta 201 Haagan seurakunta -1 969 777-1 914 530-1 914 530-1 97 % 202 Herttoniemen seurakunta -2 547 831-2 368 248-2 182 916-185 332 86 % 203 Kallion seurakunta -2 976 314-2 871 362-2 814 806-56 556 95 % 204 Kannelmäen seurakunta -2 096 596-1 945 516-1 945 516 0 93 % 205 Lauttasaaren seurakunta -1 874 353-1 603 799-1 668 914 65 116 89 % 206 Malmin seurakunta -7 783 731-7 267 698-7 445 480 177 782 96 % 217 Meilahden seurakunta -1 827 989-1 755 630-1 786 988 31 357 98 % 218 Mikaelin seurakunta -2 910 245-2 717 433-2 877 032 159 599 99 % 219 Munkkiniemen seurakunta -1 589 651-1 525 558-1 534 165 8 607 97 % 220 Oulunkylän seurakunta -2 825 813-2 613 023-2 641 848 28 825 93 % 221 Paavalin seurakunta -2 111 756-2 041 186-2 059 050 17 864 98 % 222 Pakilan seurakunta -1 861 922-1 725 770-1 782 817 57 046 96 % 223 Pitäjänmäen seurakunta -1 351 522-1 296 412-1 303 554 7 143 96 % 224 Roihuvuoren seurakunta -2 597 750-2 475 177-2 501 564 26 387 96 % 226 Tuomiokirkkoseurakunta -5 515 443-5 451 899-5 518 559 66 660 100 % 233 Töölön seurakunta -2 450 043-2 248 115-2 325 221 77 106 95 % 234 Vartiokylän seurakunta -1 493 027-1 359 895-1 365 730 5 835 91 % 235 Vuosaaren seurakunta -2 650 928-2 522 426-2 625 606 103 180 99 % 236 Johannes församling -2 228 352-2 234 136-2 220 047-14 089 100 % 237 Matteus församling -1 007 764-1 010 871-1 010 874 3 100 % 238 Petrus församling -1 169 191-1 118 122-1 063 660-54 462 91 % 250 Diakoniaprojektit -672 000-682 000-682 000 0 101 % 200 Seurakunnallinen toiminta -53 511 998-50 748 805-51 270 877 522 071 96 % Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 301 Yhteinen seurakuntatyö -8 527 881-7 951 000-8 028 550 77 550 94 % 390 Muu yhteinen seurakunnallinen toiminta -5 654 617-5 390 000-5 409 264 19 264 96 % 329 Lehtisaaren nuorisokoti -120 260 0-92 668 92 668 77 % 350 Viestintä -5 544 794-5 278 000-5 276 012-1 988 95 % 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät -19 847 552-18 619 000-18 806 493 187 493 95 % 400 Ympäristö- ja hautaustoimi -5 617 816-5 300 300-5 298 163-2 137 94 % 500 Kiinteistötoimi -2 941 000-2 127 400-1 511 075-616 325 51 % Yhteensä -92 130 361-86 313 305-86 404 105 90 800 94 % 21
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 110 YHTEINEN HALLINTO 101 Luottamuselimet 102 Sisäinen tarkastus 103 Hallinto-osasto 131 Yleishallinto 132 Talouspalvelut 133 Henkilöstöpalvelut 104 Keskusrekisteri 105 Lakiasia- ja asianhallintapalvelut 106 Tietohallintopalvelut 22
110 Yhteinen hallinto 2 014 2 015 2 016 ACT TA TA TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2014 TA 2015 TAE 2016 3 TOIMINTATUOTOT 1 368 070 1 224 000 1 305 250 3000 KORVAUKSET 330 952 350 000 345 000 3100 MYYNTITUOTOT 6 0 0 3001 MAKSUTUOTOT 603 259 474 000 543 000 3300 VUOKRATUOTOT 54 0 0 3620 KOLEHDIT, KERÄYKSET JA LAHJOITUKS 0 0 0 3700 TUET JA AVUSTUKSET 418 545 400 000 410 250 3800 MUUT TUOTOT 15 254 0 7 000 4 TOIMINTAKULUT 11 422 130 11 435 995 10 822 747 40 HENKILÖSTÖKULUT 5 853 087 6 105 401 5 203 390 4000 Palkat ja palkkiot 4 421 123 4 553 612 4 011 704 4100 Henkilösivukulut 1 448 366 1 596 788 1 193 186 4200 Henkilöstökulujen oikaisuerät -16 402-45 000-1 500 43 PALVELUJEN OSTOT 4 704 542 4 487 237 4 744 692 45 VUOKRAT 604 956 570 077 588 205 46 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 219 701 242 500 211 850 47 ANNETUT AVUSTUKSET 2 035 1 000 54 200 49 MUUT TOIMINTAKULUT 37 808 29 780 20 410 5 TOIMINTAKATE -10 054 060-10 211 995-9 517 497 5 Kehys yhteensä -9 517 800 Kehyksen ylitys/alitus 303 TTS 2017 TTS 2018 5 TOIMINTAKATE -9 041 900-8 409 000 Tomintakatteet TP 2014 TA 2015 TAE 2016 OS-% 101 Luottamuselimet -593 182-255 163-211 242 2,2 % 102 Sisäinen Tarkastus -186 707-215 908-180 000 1,9 % 103 Hallinto-osasto -4 762 896-4 588 805-9 126 255 95,9 % 104 Keskusrekisteri -4 099 684-4 684 692 0 0,0 % 105 Lakiasiat ja asianhallintapal -411 592-467 427 0 0,0 % Yhteensä -10 054 060-10 211 995-9 517 497 100,0 % Keskusrekisteri (sis. Tietohallinto) sekä Lakiasiat ja asianhallintapalvelut ovat siirtyneet vuoden 2016 talousarviossa Hallinto-osastoon. 23
LUOTTAMUSELIMET 101 Luottamuselimet 2 014 2 015 2 016 ACT TA TA TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2014 TA 2015 TAE 2016 4 TOIMINTAKULUT 593 182 255 163 211 242 40 HENKILÖSTÖKULUT 141 299 117 435 91 377 4000 Palkat ja palkkiot 134 453 86 989 69 700 4100 Henkilösivukulut 6 846 30 446 21 677 4200 Henkilöstökulujen oikaisuerät 0 0 0 43 PALVELUJEN OSTOT 399 017 112 564 95 114 45 VUOKRAT 19 532 8 165 6 251 46 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 30 334 17 000 18 500 47 ANNETUT AVUSTUKSET 0 0 0 49 MUUT TOIMINTAKULUT 3 000 0 0 5 TOIMINTAKATE -593 182-255 163-211 242 5 Kehys yhteensä -211 500 Kehyksen ylitys/alitus 258 TTS 2017 TTS 2018 5 TOIMINTAKATE -200 900-186 900 Tomintakatteet TP 2014 TA 2015 TAE 2016 OS-% ##### Vaalit -363 292 0 0 0,0 % ##### Yhteinen kirkkovaltuusto -77 064-120 200-93 864 44,4 % ##### Yhteinen kirkkoneuvosto -152 826-134 963-117 378 55,6 % Yhteensä -593 182-255 163-211 242 100,0 % 24
SISÄINEN TARKASTUS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 SEURAKUNNAN/TOIMINTAYKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS Sisäinen tarkastus palvelee Helsingin seurakuntayhtymän johtoa arvioimalla ja kehittämällä seurakuntien ja yhtymän eri työyksiköiden sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa sekä tekemällä ehdotuksia toimintojen tuloksellisuuden parantamiseksi. Sisäinen tarkastus toimii yhteisen kirkkoneuvoston alaisuudessa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti vuonna 2015 perustaa tarkastustoimikunnan, joka toimii Helsingin seurakuntayhtymä konsernin sisäisen valvonnan toimivuuden varmentajana. Toimikunnan tehtävänä on edistää sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus avustaa tilintarkastajia hyvän tilintarkastustavan mukaisen tilintarkastuksen suorittamisessa. SUUNNITTELUKAUDEN 2016 2018 ERITYISHAASTEET JA PAINOPISTEET Riittävän sisäisen valvonnan varmistamiseksi panostetaan johtavien viranhaltijoiden yksiköiden rajapinnat ylittävien prosessien varmistuksiin ja valvontaympäristön kehittämiseen. Valvontaympäristöllä ymmärretään asianmukaisten varmistusten ohella esimiesten ja henkilöstön asennoitumista sisäisen valvonnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Tarkastusten yhteydessä pyritään aina tunnistamaan toiminnan taloudellisuutta parantavia kehityskohteita. Sisäisen tarkastuksen työpanosta suunnataan seurakuntien ja yhtymän keskeisiin kehityshankkeisiin, joissa sisäisen tarkastuksen edustajat toimivat sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan asiantuntijoina. Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa on neuvoteltu yhteistyöstä sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. KESKEISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan taso kattavat ja oleellisuuden näkökulmasta tehokkaasti kohdennetut tarkastukset; yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy sisäisen tarkastuksen yksityiskohtaisen työsuunnitelman vuodelle 2016 sisäisen valvontajärjestelmän tehokas arviointi ja kehittäminen analysoimalla riskien kannalta keskeisiä ja erityisesti seurakuntayhtymän yksiköiden rajat ylittäviä työprosesseja kehitysehdotusten tuottaminen ja osallistuminen asiantuntijana kehitysprojekteihin hyvä tarkastusmenetelmien ja työvälineiden hallinta tarkastustyön painopisteiksi vuonna 2016 esitetään 1. edellisillä suunnittelukausilla päätökseen saatettujen sisäisen valvonnan kehityshankkeiden tulosten varmistaminen, 2.hankintatoimen riittävän sisäisen valvonnan varmistaminen ja kehityshankkeiden tukeminen, 3. seurakuntien piispantarkastuksia edeltävien tarkastusten jatkaminen, 4. yhteisen seurakuntatyön sisäisen valvonnan prosessit/kuvaukset, 5. seurakuntayhtymän sopimusten hallinnan kehittäminen. Toiminnan taloudellisuuden kehittäminen tarkastuksissa pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia toiminnan taloudellisuuden kehittämiseksi havainnot ja kehitysehdotukset raportoidaan vastuullisille esimiehille ja yhteiselle kirkkoneuvostolle Tilintarkastajien avustaminen ja yhteistyö tilintarkastajien kanssa sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmat sovitetaan yhteen Helsingin seurakuntayhtymän tilintarkastusyhteisön tarkastussuunnitelmien kanssa sisäinen tarkastus avustaa tilintarkastajia tilinpäätöksen tarkastamisessa Helsingin seurakuntayhtymän konserniyhteisöjen tilintarkastuksessa erityisesti vuosille 2015 2018 valitun tilintarkastusyhteisön ensimmäisessä tilikauden 2015 tilintarkastuksessa. Yhteistyön sujuvuus seurakuntien ja seurakuntayhtymän johdon ja muun henkilöstön kanssa tarkastusten tavoitteiden informointi ja perustelu sisäisen tarkastusten eettisten standardien noudattaminen; objektiivisuus ja luottamuksellisuus palautekeskustelut tarkastuksen havainnoista ja tarkastuksen suorittamisesta henkilökunnan ohjaus ja opastus sisäisen valvonnan toteuttamisessa ja kehittämisessä itsearviointi ja aktiivinen palautteen pyytäminen HENKILÖSTÖ- JA TILASUUNNITELMA 2016-2018 Sisäisessä tarkastuksessa on sisäisen tarkastuksen päällikön virka ja työsopimussuhteinen sisäisen tarkastajan tehtävä. Osa suunnitelman mukaisista tarkastuksista tuotetaan ostopalveluna. Henkilöstön kehittämisessä painotetaan sisäisen tarkastuksen ammatillista osaamista ja työmenetelmien hallintaa sekä seurakuntatyön tuntemista. Mahdollinen yhteistyö Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa saattaa suunnittelukaudella johtaa tarpeeseen rekrytoida yksi määräaikainen asiantuntija. 25