TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2015 TALOUSARVIO

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2015 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN BUDGET ÅR 2015 Yhteinen kirkkoneuvosto Gemensamma kyrkorådet

2 Sisällys YLEISPERUSTELUT JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT EHDOTUKSEN KESKEISIMMÄT KOHDAT TALOUSARVION SITOVUUSTASO KÄYTTÖTALOUSOSA...16 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU PÄÄLUOKITTAIN SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT KEHYKSET YHTEENVETO TALOUSARVIOSTA YKSIKÖITTÄIN YHTEINEN HALLINTO LUOTTAMUSELIMET SISÄINEN TARKASTUS (TARKASTUSTOIMI) HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO LAKIMIEHEN TOIMISTO SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Seurakunnat yhteensä HAAGAN SEURAKUNTA HERTTONIEMEN SEURAKUNTA KALLION SEURAKUNTA KANNELMÄEN SEURAKUNTA LAUTTASAAREN SEURAKUNTA MALMIN SEURAKUNTA MEILAHDEN SEURAKUNTA MIKAELIN SEURAKUNTA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA OULUNKYLÄN SEURAKUNTA PAAVALIN SEURAKUNTA PAKILAN SEURAKUNTA PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA ROIHUVUOREN SEURAKUNTA TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA TÖÖLÖN SEURAKUNTA VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA VUOSAAREN SEURAKUNTA JOHANNES FÖRSAMLING MATTEUS FÖRSAMLING PETRUS FÖRSAMLING DIAKONIAPROJEKTIT YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ LEHTISAAREN TOIMINTAKESKUS VIESTINTÄ AVUSTUKSET, VARAUKSET JA MUU YHTEINEN TOIMINTA YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN TULOSLASKELMA ULKOINEN JA SISÄINEN TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA YHTEINEN HALLINTO HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

3 HAUTAINHOITORAHASTO HENKILÖSTÖSTÄ ON LAADITTU ERILLINEN HENKILÖKUNTALIITE. 2

4 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteet- ja erityishaasteet Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Jäsenmääräarvio 3. Ehdotuksen keskeisimmät osat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksut Investoinnit sekä sijoitustoiminta Rahoitusosa 4. Talousarvion sitovuustaso 3

5 4

6 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Seurakuntayhtymän vuoden 2015 talousarvio ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma ovat rakenteeltaan pysyneet ennallaan. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. Käyttötalousosa sisältää seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, yhteisen hallinnon, kiinteistötoimen sekä hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa on erittely suunnittelukaudelle ajoittuvista investointihankkeista. Rahoitusosassa esitetään, kuinka tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa Kirkko Helsingissä. Kirkko Helsingissä ihmistä varten, uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Suunnittelukauden erityishaasteet ja painopisteet Suunnittelukauden erityishaasteet ja painopisteet nousevat Kirkko Helsingissä - strategiasta. Hengellinen elämä vahvistuu Seurakunnat ja yhteinen toiminta luovat monipuolista jumalanpalvelus- ja hartauselämää. Huolellisesti toimitettujen päämessujen rinnalle kehitetään erilaisia hartauselämän muotoja, jotka tarjoavat ihmisille heille luonteenomaisia tapoja hiljentyä. Kokoavan toiminnan lisäksi luodaan tapoja, joilla ihmisille voidaan antaa aineksia henkilökohtaiseen hartauselämään sekä aineksia uskonnolliseen ja elämänkatsomukselliseen pohdintaan omassa elämänpiirissään. Keskustelevan ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin kasvattamiseen kiinnitetään huomiota kaikilla seurakuntaelämän tasoilla. Jäsenelle parasta hankkeen linjausten mukaisesti kehitetään koko Helsingin puitteissa yhteistoiminnassa juhlapyhien ja kirkon pyhien toimitusten viettotapaa tämän päivän kaupunkilaiselle läheisemmiksi ja koskettavammiksi. Kirkon jäsen nousee keskiöön Seurakuntaelämän painopistettä siirretään sellaisiin toimintamuotoihin, jotka koskevat mahdollisimman laajasti niin seurakuntalaisia kuin muita Helsingissä asuvia tai vierailevia. Kun toimintaa joudutaan jostain supistamaan, se tehdään sieltä, missä palvellaan vain harvalukuista joukkoa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on erityinen painopiste. Pyritään seurakuntaelämän kulttuurin muuttamiseen niin, että työntekijät ovat ennen muuta seurakuntalaisten toiminnan mahdollistajia. Uudet luottamusmiehet aloittavat toimintansa vuoden 2015 alusta. Näiden vastuunkantajien kouluttaminen niin, että he kykenevät antamaan omia voimavarojaan mahdollisimman tehokkaasti seurakuntien ja seurakuntalaisten hyväksi, on oma erityishaasteensa. Kirkko puolustaa heikoilla olevia Kirkon keskeinen tehtävä on auttaa hengellisesti, henkisesti ja taloudellisesti ahdingossa olevia. Taloudellisesti vaikeat ajat ovat lisänneet ihmisten avun tarvetta ja kirkon erityishaaste on pystyä vastaamaan tähän tarpeeseen myös silloin, kun sen oma talous on tiukoilla. Myös tässä vapaaehtoisten vastuunkantajien rooli korostuu. 5

7 Oma haasteensa on luoda seurakuntien avustustoimintaan yhtenäiset tavat ja linjaukset sekä noudattaa näitä linjauksia johdonmukaisesti. Helsingin seurakuntayhtymä on antanut kolme prosenttia verotuloistaan kirkon ulkomaiseen apuun ja lähetystyöhön. Näin on tarkoitus tehdä myös jatkossa. Uusi yhteinen kirkkovaltuusto määrittelee linjan siitä, minkä järjestöjen kautta avustusta vastaisuudessa kanavoidaan. Ylös, ulos ja verkostoihin Kansankirkon erityinen voimavara on toimivat yhteistyöverkostot eri tahojen kanssa. Verkostojen kehittäminen on edelleen keskeisenä painopisteenä ja erityishaasteena kaupungissa, jossa kirkkoon kuuluvien osuus on vähäisempää kuin aiemmin. Esimerkiksi yhteistyö koulujen kanssa ei ole enää itsestään selvää, kun oppilaista suuri osa ei kuulu kirkkoon ja koulun edustajista jotkut suhtautuvat pidättyvästi yhteistyöhön seurakunnan kanssa. Eri kunnallisten toimijoiden, paikallisten asukasyhdistysten, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on edelleen ylläpidettävä ja kehitettävä. Erityinen painopiste asetetaan siihen, että kirkko näkyisi kaupungissa ja ihmisten keskellä muutoinkin kuin omissa tiloissaan. Yhteistyö eri kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien kanssa on tarpeellista, jotta kulttuurieroista johtuvaa vastakkainasettelua voidaan ehkäistä. Yhteistyö naapuriseurakuntayhtymien ja laajemminkin muiden suurten seurakuntayhtymien kanssa antaa mahdollisuuden työn tehostamiseen kun voimavarat niukkenevat. Erityisiä haasteita kaudella ovat muun muassa viestinnän, oppilaitostyön ja maahanmuuttajien keskuudessa tehtävän työn kehittäminen yhteistyössä naapureiden kanssa. Viestinnän vuorovaikutteisuuteen ja erityisesti sosiaalisen median mahdollisuuksiin panostetaan seurakuntien työssä. Voimavarat kuntoon Tilanteessa, jossa kirkon tulot niukkenevat on erityistä huomiota kiinnitettävä talouden tasapainossa pysymiseen. Henkilöstöä on vähitellen vähennettävä mahdollisimman kivuttomasti. Eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma antaa tähän mahdollisuuden. Omien kiinteistöjen lisähankinnassa on harjoitettava suurta pidättyvyyttä ja tarpeettomiksi tai vähän käytössä olevista kiinteistöistä on syytä luopua. Kirkon yhteisillä hankkeilla on aikaa myöden mahdollisuus löytää toiminnan tehostamista. Niiden käyttöönotto muodostaa kuitenkin oman erityisen haasteensa siirtymäaikana. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2015 Jumalanpalvelus- ja hartauselämä Jumalanpalveluksiin, musiikkitilaisuuksiin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin hartauselämän muotoihin haetaan osallistujamäärän kasvua. Joidenkin juhlapyhien, kuten pääsiäisen, mikkelinpäivän, pyhäinpäivän ja joulun sekä tapahtumien, kuten Suvivirren sunnuntain ja kouluun menevien siunaamisten merkitystä korostetaan yhteisillä toimintalinjauksilla ja tehostetulla viestinnällä. Bongaa messu toimintaa jatketaan uudistetussa muodossa. Monimuotoista hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Pääkaupunkiseudun viestintäyhteistyössä tavoitellaan uudenlaisen hengellisen sisällön tuomista ihmisten arkipäivän keskelle. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Talouden kiristymisestä huolimatta kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vapaaehtoistoiminnan järjestelmällisen mallin luomista jatketaan. Suurella Sydämellä verkkopalvelua käytetään johdonmukaisesti kaikissa seurakunnissa. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan entistä enemmän työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. 6

8 Diakonia ja lähetys Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla useissa seurakunnissa jatketaan tai käynnistetään diakoniatyön projekteja. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä talousarvioon merkitystä verotulosta 3 %. Uusi yhteinen kirkkovaltuusto linjaa avun jakamisen kanavat. Uudet luottamuselimet Uudet luottamuselimet aloittavat toimintansa. Uusien luottamushenkilöiden kouluttautuminen keskeisiksi vastuunkantajiksi ja omien kykyjensä mittaisiksi voimavaroiksi kirkon työssä on keskeinen tavoite. Jäsenkehitys Kirkon toiminnan ja sen julkisen kuvan kehittäminen sellaiseksi, että yhä useampi haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja yhä harvempi haluaa siitä erota, on pysyvä tavoite myös vuonna Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Koko kirkon taloudellinen tilanne Kirkkohallituksen laatiman Seurakuntien talous tilaston mukaan seurakuntien talous parani vuonna Vuosikate kasvoi peräti 62 % edellisvuodesta. Suurin syy tähän oli verotilitysjärjestelmässä toteutettu muutos vuodenvaihteessa Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 20 %:lla (36 % edellisenä vuonna). Kirkollisverotulot kasvoivat 6,1 % ja osuus yhteisöveron tuotosta 6,7 %, yhteensä muutos oli 6,2 %. Käyttötalouden kulut yhteensä laskivat 0,6 % %. Toimintatuotot kasvoivat 1,1 %. 7

9 Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 43 milj. euroa (edellisenä vuonna 2,3 milj. euroa). Tilikauden tulos oli negatiivinen 34 %:lla (edellisenä vuonna 63 %) kaikista seurakuntatalouksista. Lainakanta laski, sen määrä oli vuonna euroa/jäsen (vuonna euroa/jäsen). Rahoitusarvopapereiden ja muiden rahavarojen määrä kasvoi 3 milj. euroa. Omavaraisuusaste on edelleen korkea 91,5 % (vuonna ,3 %). Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2013 tuloksen muodostumisen kannalta merkittävimmät seikat olivat verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 milj. euroa ja toisaalta kiinteistösijoitusten myynneistä ja rahavarojen sijoitusten arvonnousujen realisoinneista kertynyt tavanomaista merkittävästi suurempi sijoitusten nettotuotto, joka oli 20,9 milj. euroa. Vuosikate ja tulos muodostuivat sijoitustuottojen määrästä johtuen tavanomaista paremmiksi. Kehitys oli myös talousarvioon verrattuna ennakoitua parempi. Vuoden 2014 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan hieman talousarviota suurempina ja rahoitustuottojen jäävän jonkin verran alle talousarvion. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Käyttötalouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmassa on menoja supistettu vuoden ,5 %. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuodelle 2016 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 1 % ja vuodelle 2017 muutos on 0 %. Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja, myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tullee poistumaan vuoden 2016 alussa. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Tässä yhteydessä verotuskustannukset sekä keskusrahastomaksu pienenevät. Nämä muutokset on ennakoitu taloussuunnitelmassa. Kirkkohallitus on omassa taloussuunnitelmassaan todennut, että eläkerahastomaksun nostamiselle nykyisestä 1,2 %:sta 3 %:iin kirkollisverotuloista on paineita. Tätä ei ole vielä ennakoitu seurakuntayhtymän taloussuunnitelmassa. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 81,1 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 29,5 milj. eurolla. Suunnittelukaudella arvioidaan investointisuunnitelman toteuttamisedellytyksiä. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2015 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla vuosikatteen määrä on pitkällä aikavälillä 13 milj. euroa vuodessa investointien ja lainanlyhennysten hoitamiseksi. henkilöstön määrä mitoitetaan maltillisesti; vuosikatetavoite edellyttää toimintamäärärahojen tason seurantaa 8

10 investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 5 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää ( m2) vähennetään 25 % vuosina Samaan aikaan uusille asuntoalueille tarvitaan uusia toimintatiloja 3-5 %. omistajapolitiikka hoidetaan hyvin; omaisuudelle saadaan riittävä tuotto; rahavarojen sijoitusten määrä on vähintään 80 milj. euroa ja vähintään 40 % sijoitusomaisuuden kokonaismäärästä Viime vuosina on seurakuntayhtymän taloudessa päästy kohtuullisesti edellä esitettyihin määrällisiin tavoitteisiin. Taantuman seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella kuitenkin välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös sopeuttamaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Vuosikatetavoitteeseen ei taloussuunnitelman mukaan päästä suunnittelukaudella. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2015 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2014 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 1,7 %, yhteisöverotilitykset kasvaneet 12,0 % eli yhteensä kasvua on 0,4 %. Kirkollisverojen tilityksiin vaikuttaa aikaisemmilta vuosilta saatavien tilitysten pienentyminen merkittävästi edellisestä vuodesta osittain tilitysjärjestelmän muutoksen vuoksi. Kirkollisveron tilitysten arvioidaan taloussuunnitelmassa kasvavan suunnittelukaudella n. 1,2 % vuodessa. Kirkon yhteisövero-osuus on vuonna ,71 %, osuus laskee 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta Verotulojen arvioinnissa on käytetty pohjana Kuntaliiton ylläpitämää verotulojen kuntakohtaista ennustekehikkoa. Vuosille 2015 ja 2016 yhteisöverotulon asemesta on ennakoitu Helsingin seurakuntayhtymälle tulevaa osuutta valtion kirkolle eräistä yhteiskunnallisista tehtävistä maksamasta korvauksesta. Vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa on seurakuntayhtymän hyväksi ennakkotietojen mukaan maksuunpantu kirkollisveroa 79,5 milj. euroa eli 1,8 % enemmän kuin vuodelta 2012 toimitetussa verotuksessa. Yhteisövero-osuuden määräksi on ennakkotietona ilmoitettu 17,2 milj. euroa, jossa on laskua 1,7 %. Yhteensä maksuunpantujen verojen määrä on ennakkotiedon mukaan 96,7 milj. euroa eli 1,1 % vähemmän kuin edellisessä verotuksessa. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Kirkollisvero 81,1 80,0 81,5 82,5 83,4 Yhteisöveroosuus 16,4 16,0 16,0 12,0 12,1 Yhteensä 97,5 96,0 97,5 94,5 95,5 Muutos-% 4,6 % -1,5 % 1,6 % -3,1 % 1,1 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. 9

11 Miljoonaa euroa Miljoonaa euroa Maksuunpannut verot Uppburna skatter åren ,0 100,0 90,0 80,0 70,0 87,2 70,5 94,5 96,4 95,6 96,7 92,1 91,4 92,2 77,1 74,1 75,9 76,6 77,2 78,1 79,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 16,7 18,0 14,3 16,3 17,9 19,2 17,5 17,2 10,0 0, Ennakkotieto 2013 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verot yhteensä Verotulot ja arviot vuosille Skatteintäkter och prognos för åren vuosien 2016 ja 2017 osalta arvioitu valtion maksaman korvauksen määrä 110,0 100,0 90,0 80,0 97,9 91,6 93,4 93,1 77,8 77,2 77,3 77,2 97,5 96,0 97,5 94,5 95,4 81,1 80,0 81,5 82,5 83,4 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 13,8 16,2 20,6 15,9 16,4 16,0 16,0 12,0 12,0 0, Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotilitykset yhteensä 10

12 Jäsenmääräarvio Helsingin kaupungin toteutunut väkiluku (asukasmäärä) ja ennustettu kehitys on seuraavaa: ) ) ) Helsingin seurakuntayhtymän väkilukuennuste (läsnä olevat jäsenet) vuosille (tilanne 1.1.) on seuraava: ) Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste (perusvaihtoehto) Kaupungin väkilukutiedot sisältävät myös niiden henkilöiden määrän, joiden asuinpaikkaa kaupungin sisällä ei tiedetä. Tällaisia asuinpaikka tuntematon asukkaita oli Helsingissä henkilöä. Näitä henkilöitä ei voida kohdistaa mihinkään seurakuntaan, joten seurakuntien alueella asuvien väkiluvun yhteismäärä poikkeaa kaupungin kokonaisväkimäärästä. 3. Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2014 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2013 talousarvio vähennettynä 1,5 %:lla. Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2015 ja 2016 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan. Uudessa jakoperusteessa tasan jaettavasta osuudesta on luovuttu ja toisena muutoksena alueella asuvien määrä otetaan määrärahojen jaossa huomioon. Jakoperiaatteet ovat seuraavat: 1) Ruotsinkielisten seurakuntien osuus kehyksen mukaisesta seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahasta on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 % eli 6,7 % (2013). Lisäksi ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä; kokonaisosuudeksi tulee yhteensä 8,7 % (2014). Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahaosuuden itse. 2) Suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne ) 3) Kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Lisäksi seurakunnat voivat saada diakonisia haasteita varten erillistä projektimäärärahaa ja Tuomiokirkkoseurakunta saa yhteiseen, koko kaupunkia palvelevaan seurakuntatyöhön 2,1 %:a suomenkielisten seurakuntien määrärahan kokonaismäärästä. Määrärahan jaon muutos tulee voimaan siirtymäkauden aikana. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuonna ,5 % samoin kuin vuonna Vuosina enimmäisvähennys on -3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 1,7 milj. euroa. Säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon noin 1,3 milj. euroa ja Kirkon palvelukeskukseen siirtymisen 11

13 Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksu aiheuttamaa tilapäistä kulujen nousua 0,4 meur. Säästöjä oli tilinpäätöksessä ,7 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä -92,1 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa toimintakate on -92 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -92,1 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 16,8 milj. euroa, johon sisältyi 6,1 milj. euroa kiinteistösijoitusten myyntivoittoja. Vuoden 2014 talousarviossa vuosikatteen määrä on 6,7 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2015 talousarvioehdotuksen mukaan 10,7 milj. euroa. Vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 8 milj. euroa. Tilikauden tulos on 2,7 milj. euroa ja yliäämä 3,3 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,7 milj. euroa ja vuodelle 2016 n. 12,9 milj. euroa. Vuosien vuosikatetta parantaa kiinteistösijoitusten myyntivoitot. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä hieman laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Talousarviossa vuodelle 2015 on Keskusrahastomaksun määräksi arvioitu 7,5 milj. euroa (vuonna ,3 milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna ,2 % ansioverotuloista (vuonna ,2 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan Helsingille n. 1,0 milj. euroa vuodessa. Maksu on 1,2 % kirkollisverosta. Investoinnit sekä sijoitustoiminta Sijoitustoiminta Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän sijoitustoiminnan ohjeen mukaan. Ohjeen mukaan rahavarojen sijoituksista riskillisiä voi olla % ja pääomaturvattuja %. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Sijoituksissa noudatetaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Sijoitustoiminnan ohje päivitetään suunnittelukaudella, tässä yhteydessä otetaan huomioon myös kirkkohallituksen laatimat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän osakesalkut on seulonut Ethix SRI Advisors. Seulonta on osoittanut, että salkut täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan sekä yksittäisten sijoitusratkaisujen suunnittelussa. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana on Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajina ovat Aktia ja Tapiola. Kiinteistösijoituksia hoitaa kiinteistötoimisto. 12

14 Seurakuntayhtymän sijoituksista oli rahavarojen sijoituksia 150,8 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 67,2 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pääoman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Suoraan osakemarkkinoille on sijoitettu vain 9,3 % koko salkun arvosta. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. Investoinnit Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTS -suunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS -kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina jo toteutetut muutokset aiheuttavat edelleen tulevina TTS -kausina toisaalta tilatehokkuuden kasvua ja samalla tilamuutoskustannuksia. Erityisenä huomionarvoisena kysymyksenä tilamuutosten yhteydessä käsitellään toimitilojen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Seurakuntien muutostoiveiden hallintaan, työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä seurakuntien tilavuokrien kustannusten hallintaan kiinnitetään huomiota. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä jatketaan edelleen. Talousarviovuonna 2015 tullaan tulouttamaan merkittävistä rakennushankkeista Arabianrannan ja Viikin asuntomyyntitulot. Toimintatilat ja muut investoinnit Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella yhteensä noin 81,1 miljoonalla eurolla. Näistä talousarviovuoden 2015 osuus on noin 24,8 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinneista 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Investoinnit jatkuisivat korkealla tasolla myös vuosina Vuosille 2016 ja 2017 esitetyt 13

15 Kiinteistösijoitustoiminta investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa arvioita, mutta ne on pyritty saamaan vastaamaan ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta. Kiinteistösijoitusten arvo määritetään vuosittain. Kiinteistösijoitukset koostuvat seurakuntayhtymän omistamista asunnoista, liike- ja toimistotiloista sekä kaavoitetusta maaomaisuudesta. Vanhan asunto- ja asuintalokannan suhteen on tehty myynti- ja erilaisia elinkaaritoimenpideselvityksiä. Mahdollisista uusista hankkeista on tehty kannattavuusselvityksiä, riskiarvioita sekä rahoituslaskelmia. Viikkiin käynnistettiin toukokuussa 2013 esteettömän asuintalon rakentaminen seurakuntayhtymän omistamalle tontille vapaarahoitteisena asuntotuotantona. Hanke valmistuu keväällä 2015 ja se tuloutetaan vuoden 2015 talousarviossa. Vuonna 2013 on aloitettu myös Arabianrannan asuintalo (Berliininpiha), joka toteutetaan RS-kohteena myyntiin ja vapaarahoitteinen vuokra-asuntokohde (Lontoonpiha). Rakennukset valmistuvat vuoden 2015 alussa ja ne tuloutetaan vuoden 2015 talousarviossa. Lehtisaaressa Vantaan seurakuntayhtymän kanssa yhdessä toteutettavaksi sovittu vuokratalokohde (Tornitalo) on päätetty arvioida rakennuskustannusten ja tuottolaskelmien ajantasaistamiseksi uudelleen, minkä jälkeen päätetään jatkosta. Jätkäsaaressa kaupunki on osoittanut seurakuntayhtymälle tontin vuokratalon ja seurakuntakodin toteuttamistarpeita varten ja hankkeessa on toteutettu arkkitehtuurikilpailu keväällä Talousarviossa varaudutaan aloittamaan hanke yksityiskohtaisella suunnittelulla vuonna 2015 ja toteuttamaan se vuosina , mikäli kirkkovaltuusto päättää käynnistää hankkeen. Nykyisen kiinteistösijoituskannan edellyttämät investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä 4,8 miljoonaa euroa ja TTS -kaudella yhteensä 13,6 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit liittyvät vanhan rakennuskannan peruskorjausmenoihin, maankäyttömaksuihin ja maanhankintaan. Uudistuotannon edellyttämät investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa ja TTS -kaudella yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitussalkun sisältöä pyritään jatkuvasti muokkaamaan siten, että vanhemmasta ja paljon peruskorjausvastuuta sisältävästä kiinteistökannasta pyritään realisoimaan kiinteistökohteita siten, että vuonna 2015 niistä kertyisi yhteensä noin 5,0 miljoonan euron myyntivoitot ja TTS -kaudella yhteensä 11 miljoonan euron myyntivoitot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2013 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 115,2 milj. euroa. Kassavarojen ennakoidaan lisääntyvän vuonna ,5 milj. euroa edelliseltä tilikaudelta tuloutuneen strukturoidun indeksilainan myynnin ansiosta. Suunnittelukaudella kassavarojen arvioidaan vähenevän 24,4 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 81,1 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella, tulorahoituksella 19,8 milj. euroa, kiinteistösijoitusmyynneillä 18,5 milj. euroa sekä sijoituksilla 33,8 milj. euroa. 14

16 4. Talousarvion sitovuustaso Taloussäännön 4 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto päättää talousarvion määrärahojen sitovuustasoista. Sitovuustason mukaista nettomäärärahaa eli toimintakatetta ei saa ylittää. Helsingin seurakuntayhtymän hallintoelimet ja viranhaltijat vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan yhteiselle kirkkoneuvostolle, että määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Talousarvion sitovuustasot vuonna 2015: Käyttötalous 100 Yhteinen hallinto Vaalit Yhteinen kirkkovaltuusto Yhteinen kirkkoneuvosto Tilintarkastus Sisäinen tarkastus 1003 Hallinto- ja taloustoimisto 1004 Keskusrekisteri 1005 Lakimiehen toimisto 200 Seurakunnallinen toiminta Jokainen seurakunta osaltaan 2500 Diakoniaprojektit 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 3000 Yhteinen seurakuntatyö 3290 Lehtisaaren nuorisokoti 3500 Viestintä 3910 Diakoniset avustusvarat 3920 Käyttövarat kustannuspaikoittain 3930 Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain 3940 Lähetys ja Kirkon Ulkomaanapu järjestöittäin 3950 Yleisavustukset kustannuspaikoittain 3960 Avustukset vieraskieliseen työhön kustannuspaikoittain 400 Ympäristö ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi sisältää investoinneista käyttötalouteen tehtävän siirron, jolla on osaston sisällä oma sitovuustaso. Investoinnit Investointien sitovuustaso on kunkin suunnitelmassa merkityn investointihankkeen kustannuspaikka. Tietohallinnon investointihankkeiden sitovuustasona on ylin osastotaso 736. Investoinneista kuluksi siirrettävä osuus on sitova määräraha. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosan toimintakate on sitova. 15

17 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden vertailu 100 Yhteinen hallinto 200 Seurakunnallinen toiminta 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 400 Ympäristö- ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi 16

18 Käyttötalouden vertailu pääluokittain 2015 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU TALOUSARVIO 2015 TUOTOT KULUT NETTO 100 Yhteinen hallinto Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Seurakunnallinen toiminta Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Yhteiset seurakunnalliset tehtävät Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Ympäristö- ja hautaustoimi Ulkoiset Sisäiset Yhteensä Kiinteistötoimi Ulkoiset Sisäiset Yhteensä YHTEENSÄ Ulkoiset yhteensä Sisäiset yhteensä Yhteensä

19 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KEHYSLASKELMAT Seurakuntien sopeutetut kehykset Määrärahat yhteensä ja vertailu ed. vuoteen 18

20 SEURAKUNTIEN SOPEUTETTU PALKKA- JA TOIMINTAMÄÄRÄRAHA 2015 Jäsenet Alueella asuvat 0-18v Sopeutettu kehys 2014 Sopeutettu kehys 2015 Muutos Muutos% Eur/jäsen Haagan seurakunta ,10 % 102,39 Herttoniemen seurakunta ,47 % 107,39 Kallion seurakunta ,30 % 107,48 Kannelmäen seurakunta ,41 % 106,18 Lauttasaaren seurakunta ,07 % 100,89 Malmin seurakunta ,74 % 105,46 Meilahden seurakunta ,15 % 104,61 Mikaelin seurakunta ,62 % 109,09 Munkkiniemen seurakunta ,45 % 105,80 Oulunkylän seurakunta ,11 % 104,86 Paavalin seurakunta ,46 % 108,23 Pakilan seurakunta ,17 % 100,62 Pitäjänmäen seurakunta ,16 % 104,25 Roihuvuoren seurakunta ,66 % 103,79 Tuomiokirkkoseurakunta ,06 % 129,39 Töölön seurakunta ,16 % 101,84 Vartiokylän seurakunta ,69 % 106,27 Vuosaaren seurakunta ,48 % 108,18 Johannes församling ,24 % 135,26 Matteus församling ,29 % 132,85 Petrus församling ,83 % 134,35 Diakonian projektit ,90 % YHTEENSÄ ,51 % 111,31

21 SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT TILAMÄÄRÄRAHAT 2015 Jäsenet Alueella asuvat 0-18v Kehys 2014 sopeutettu Kehys 2015 sopeutettu Kirkkosalit Tilaraha yht. Haagan seurakunta Herttoniemen seurakunta Kallion seurakunta Kannelmäen seurakunta Lauttasaaren seurakunta Malmin seurakunta Meilahden seurakunta Mikaelin seurakunta Munkkiniemen seurakunta Oulunkylän seurakunta Paavalin seurakunta Pakilan seurakunta Pitäjänmäen seurakunta Roihuvuoren seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Töölön seurakunta Vartiokylän seurakunta Vuosaaren seurakunta Johannes församling Matteus församling Petrus församling YHTEENSÄ

22 SEURAKUNTIEN MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ JA VERTAILU ED.VUOTEEN Toimintaraha 2014 Toimintaraha 2015 Muutos Tilaraha 2014 Tilaraha 2015 Muutos Muutos yhteensä Toimintamääräraha 2210 Haagan seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2220 Herttoniemen seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2230 Kallion seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2240 Kannelmäen seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2250 Lauttasaaren seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 226 Malmin seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2270 Meilahden seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2280 Mikaelin seurakuntajaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2290 Munkkiniemen seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2300 Oulunkylän seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2310 Paavalin seurakuntajaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2320 Pakilan seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2330 Pitäjänmäen seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2340 Roihuvuoren seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 235 Tuomiokirkkoseurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2360 Töölön seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2370 Vartiokylän seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2380 Vuosaaren seurakunta jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2410 Johannes församlingjaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2420 Matteus församling jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2430 Petrus församling jaettu, sopeutettu Toimintamääräraha 2500 Diakonian projektit jaettu, sopeutettu YHTEENSÄ

23 Yhteenveto talousarviosta yksiköittäin Yhteenveto talousarviosta 2015 Toimintakatteiden yhteenveto Yksikkö TA 2014 KEHYS 2015 TAE 2015 SÄÄSTÖ +/- % Yhteinen hallinto 1001 Luottamuselimet ,7% 1002 Tarkastustoimi ,5% 1003 Hallinto- ja taloustoimisto ,6% 1004 Keskusrekisteri ,3% 1005 Lakimiehen toimisto ,3% ,2% Seurakunnallinen toiminta 2210 Haagan seurakunta ,3% 2220 Herttoniemen seurakunta ,8% 2230 Kallion seurakunta ,6% 2240 Kannelmäen seurakunta ,2% 2250 Lauttasaaren seurakunta ,1% 226 Malmin seurakunta ,5% 2270 Meilahden seurakunta ,6% 2280 Mikaelin seurakunta ,3% 2290 Munkkiniemen seurakunta ,6% 2300 Oulunkylän seurakunta ,5% 2310 Paavalin seurakunta ,7% 2320 Pakilan seurakunta ,4% 2330 Pitäjänmäen seurakunta ,1% 2340 Roihuvuoren seurakunta ,7% 235 Tuomiokirkkoseurakunta ,6% 2360 Töölön seurakunta ,9% 2370 Vartiokylän seurakunta ,8% 2380 Vuosaaren seurakunta ,3% 2410 Johannes församling ,6% 2420 Matteus församling ,5% 2430 Petrus församling ,0% 2500 Diakonian projektit ,7% 2991 Muut tallennettavat erät ,9% Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 3000 Yhteinen seurakuntatyö ,7% 3290 Lehtisaaren toimintakeskus Gemensamt svenskt församlingsarbete ,0% 3500 Viestintä ,0% 3900 Muu yhteinen seurakunnallinen toiminta ,0% ,9% Ympäristö- ja hautaustoimi ,0% Kiinteistötoimi ,2% Yhteensä ,2% 22

24 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 100 YHTEINEN HALLINTO 1001 Luottamuselimet 1002 Tarkastustoimi 1003 Hallinto- ja taloustoimisto 1004 Keskusrekisteri 1005 Lakimiehen toimisto 23

25 100 Yhteinen hallinto NOT Kohdistamaton TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2013 TA 2014 TAE 2015 S3010 TOIMINTATUOTOT S3150 Maksutuotot S3300 Vuokratuotot 160 S3700 Tuet ja avustukset S3800 Muut tuotot S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4200 Väh. henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4800 Annetut avustukset S4900 Muut kulut S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Kehysyhteensä summatilit Kehyksen ylitys/alitus Säästö yhteensä TTS 2016 TTS 2017 Kehysarvio

26 LUOTTAMUSELIMET 1001 Luottamuselimet NOT Kohdistamaton TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2013 TA 2014 TAE 2015 S4000 TOIMINTAKULUT S4010 Henkilöstökulut S4020 Palkat S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut S4180 Muut henkilöstömenot S4300 Palvelujen ostot S4500 Vuokrat S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat S4995 TOIMINTAKATE KEHYS10 Kehysyhteensä summatilit Kehyksen ylitys/alitus Säästö yhteensä TTS 2016 TTS 2017 Kehysarvio Toimintakatteet 1001 Luottamuselimet TP 2013 TA 2014 TAE 2015 OS-% Vaalit ,0% Yhteinen kirkkovaltuusto ,1% Yhteinen kirkkoneuvosto ,9% Luottamuselimet ,0% 25