101 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen

Transkriptio

1 23/ Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen. Käsittely Hallintojohtaja Juha Tuohimäki esitteli talousarvioehdotusta. Käsittelyn aikana käytettiin 4 puheenvuoroa. Valtuutettu Heikki Pynnönen teki Jukka Tuomisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Kansanvälisen seurakunnan (IEC) yleisavustus euroa palautetaan talousarvioehdotukseen. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston esitystä äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat Pynnösen muutosehdotusta äänestävät Ei. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa-ääniä oli annettu 46, ei-ääniä 27, 4 tyhjää ja 14 poissa. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösehdotus hyväksyttiin. Valtuutetut Tuominen ja Perret jättivät eriävän mielipiteen päätökseen. Tuomisen kirjallinen eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto

2 Päätösehdotus Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, 2) pyytää ehdotuksesta seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä ja 3) käsitellä lausunnot kokouksessaan Margareta Back selosti asiaa. Jäsen Kopponen esitti Mithikun kannattamana, että yhtymän talousarvioehdotuksesta 2019 poistetaan Kansainväliselle seurakunnalle (International Evangelical Church in Finland) osoitettu yleisavustus ennen kuin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksesta pyydetään lausuntoja seurakunnilta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät Jaa ja vastaehdotusta äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että avustusehdotuksen mukana pitämisen puolesta äänesti kolme jäsentä (Lanamäki, Stenman, Vuorinen) ja avustuksen poistamista kannatti kahdeksan jäsentä (Asikanius, Hentilä, Hyvärinen, Jalovaara, Kopponen, Leppiniemi, Mithiku, Ojala), kolme äänesti tyhjää (Perret, Pontela, Sundberg). Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että Kansainvälisen seurakunnalle (IEC) esitetty yleisavustus poistetaan talousarvioehdotuksesta. Päätösehdotus hyväksyttiin, sillä muutoksella, että Kansainväliselle seurakunnalle (IEC) osoitettu yleisavustus poistetaan vuoden 2019 talousarvioehdotuksesta. Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi,

3 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi, 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely Jäsen Perret ehdotti Vuorisen kannattamana, että talousarvioehdotukseen 2019 palautetaan Kansainväliselle seurakunnalle (International Evangelical Church in Finland) osoitettu yleisavustus Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät Jaa ja vastaehdotusta äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotusta kannatti kahdeksan jäsentä (Asikanius, Hentilä, Kopponen, Mithiku, Pontela, Salomaa, Stenman, Sundberg), ja vastaehdotuksen puolesta äänesti kaksi jäsentä (Perret, Vuorinen), tyhjää yksi (Seppälä) ja kolme oli poissa (Hyvärinen, Jalovaara, Laisaari). Perret ja Vuorinen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Christoffer Perret jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä. Tuulikki Vuorinen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Selostus Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on

4 kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2019 on seurakuntien määrärahojen lähtökohtana vuoden 2018 kehys. Seurakunnat ovat saaneet kehykseensä 4,8 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan. Seurakuntayhtymän yksiköiden lähtökohtana on vuoden 2017 tilinpäätös. Vuoden 2019 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2020 ja 2021 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan. Seurakunnilla ja Yhteisillä seurakunnallisilla tehtävillä oli tilinpäätöksessä 2017 yhteensä säästöjä 9,7 milj. euroa. Seurakuntien säästöt kasvavat 0,03 milj. euroa vuoden 2019 talousarviossa. Yhteisen seurakuntatyön talousarvioon sisältyy säästöjen käyttöä 0,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa on seurakunnissa suunniteltu säästettävän 0,8 milj. euroa ja yhteinen seurakuntatyö on suunnitellut käyttävänsä 0,4 milj. euroa edellisten vuosien säästöjä. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä -72,2 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa toimintakate on 77,8 milj. euroa. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -83,7 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tulolaskelmaosa Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Vuonna 2018 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat kasvaneet edellisvuodesta elokuun loppuun mennessä 5,2% ja verotulojen ennakoidaan kasvavan 3 milj. euroa talousarvi-

5 osta. Kasvu johtuu työllisyyden parantumisesta ja ansiotason noususta. Vuonna 2019 ansiotaso kasvaisi 2,4% ja vuonna 2020 kasvu olisi 2,7%. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin pienehköjä veronkevennyksiä. Verokevennysten vaikutus verotuloihin on noin prosentti. Vuonna 2019 leikataan edelleen julkissektorin lomarahoja 30 prosenttia. Talouden kasvun ennustetaan hidastuvan tulevina vuosina. Kasvu-uran taittuminen yhdessä vähenevän jäsenmäärän kanssa tullee kääntämään tilitettävien verotulojen määrän laskuun suunnittelukauden jälkeen. Vuoden 2019 kirkollisverotulo nousisi 1 %:a vuoden 2017 tilinpäätöksestä ja vuoden 2018 ennustettuihin kirkollisverotilityksiin nousua olisi 1,5 %:a. Valtionrahoituksen osuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia suunnittelukaudella. Talousarviossa vuodelle 2019 on maksut kirkon keskushallinnolle arvioitu yhteensä 9,1 milj. euroa (vuonna milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna ,1 milj. euroa, 6,5 % vuoden 2017 laskennallisesta kirkollisverotulosta (vuonna 2018 talousarviossa 7,5 %, toteumassa 6,5 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan vuodelle milj. euroa. Maksu on 5 % viimeisestä vahvistetusta laskennallisesta kirkollisverosta (v %). Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 25,7 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa vuosikatteen määrä on 9,3 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2019 talousarvioehdotuksen mukaan 7,8 milj. euroa. Vuoden 2019 vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 6,8 milj. euroa. Tilikauden tulos on 1 milj. euroa ja ylijäämä 1,5 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,1 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Vuosikate riittää vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, realisointien aikatauluihin sekä rakennuskustannusten kehityksestä. Sijoitustoiminta ja investoinnit Seurakuntayhtymän sijoituksista oli rahavarojen sijoituksia 177,1 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 54 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pää-

6 oman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella yhteensä noin miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2019 osuus on noin 28,6 miljoonaa euroa, josta kiinteistöjen peruskorjausinvestoinneista 3,0 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Henkilöstöresurssien vähyydestä johtuen kaikkia vuosille talousarvioon määritettyjä kiinteistöinvestointeja ei ole kyetty toteuttamaan. Tämä on lisännyt kiinteistöjen korjausvelkaa. Kiinteistöosasto on ohjeistettu rajoittamaan investointien määrää siten, että ne ovat suunnittelukaudella enintään 30 miljoonaa euroa lisättynä kiinteistömyynneistä saatavien varojen ja vuonna 2018 käyttämättä jäävien investointivarojen määrällä. Tämä pakottaa siirtämään etenkin suurten kirkkojen peruskorjausinvestointeja suunnittelukauden jälkeisille vuosille. Korjausinvestointien lykkääminen lisää entisestään Helsingin seurakuntayhtymän korjausvelan määrää. Vuosille 2020 ja 2021 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa Nykyisen kiinteistösijoituskannan edellyttämät investoinnit vuonna 2019 ovat yhteensä n. 4,3 miljoonaa euroa ja TTS-kaudella yhteensä n. 12,8 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit liittyvät lainavastikkeisiin, vanhan rakennuskannan peruskorjausmenoihin, maankäyttömaksuihin ja maanhankintaan. Kiinteistösijoitussalkun sisältöä pyritään jatkuvasti muokkaamaan siten, että vanhemmasta ja paljon peruskorjausvastuuta sisältävästä kiinteistökannasta pyritään realisoimaan kiinteistökohteita siten, että vuonna 2019 niistä kertyisi yhteensä noin 1,7 miljoonan euron myyntivoitot ja TTS-kaudella yhteensä 5,0 miljoonan euron myyntivoitot. Rahoitusosa Tilinpäätöksessä 2017 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 179,3 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 68,4 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9,0 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu myymällä kiinteistösijoitusomaisuutta. Kassavarojen arvioidaan vähenevän 4,5 milj. euroa suunnittelukaudella

7 Liitteet 10 Toiminta- ja talousarviosuunnitelma ja vuoden 2019 talousarvio 11 Henkilökuntaliite 12 Seurakuntaneuvostojen lausunnot 13 Yhteisen kirkkoneuvoston ja kiinteistötoimiston vastine 14 Perret, eriävä mielipide ykn

8