PÖYTÄKIRJA. Munkkiniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto. Aika klo 17:30-20:15 Munkkivuoren seurakuntatalo

Transkriptio

1 Munkkiniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA Aika klo 17:30-20:15 Paikka Munkkivuoren seurakuntatalo Saapuvilla olleet jäsenet Leo Glad, puheenjohtaja Poissa: 128 Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen, varapuheenjohtaja Mikael Hidén Poissa: 133, 134, 135 Risto Jukko Tiina Rautkorpi Marketta Levanto Jaakko Meretniemi Helena Moilanen Poissa: 120, 121, 122, 123, 124 Kaarina Osmoviita Leena Pankakoski Tuula Pelkonen Helena Seppälä Kati Solastie Sini Suomalainen Kirsti Tani Sirpa Tyrkkö Muut saapuvilla olleet Tarja Frilander sihteeri Alkuhartaus

2 PÖYTÄKIRJA 2 (30) Allekirjoitukset Leo Glad puheenjohtaja Tarja Frilander sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Kirsti Tani Sini Suomalainen Pöytäkirjan nähtävänäolo

3 PÖYTÄKIRJA 3 (30) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 120 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Työjärjestyksen vahvistaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Munkkiniemen seurakunnan lausunto vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta ja henkilöstösuunnitelmasta vuodelle 2018 ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta ja 9 henkilökuntaliitteestä Munkkiniemen seurakuntaneuvoston lausunto Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategiasta ja palkitsemisstrategiasta 18 vuosille sekä henkilöstön sopeuttamistoimenpiteistä Munkkiniemen seurakunnan henkilöstön koulutussuunnitelma Johtotiimin tutustumisvierailu Englannin kirkon toimintaan Seurakuntapastorin valintatyöryhmä Kirkkoherran päätökset marraskuu Yleiskeskustelu mahdollisista seurakuntien yhdistymisistä tulevaisuudessa Ilmoitusasiat Seurakuntaneuvoston kokoukset syys kevät Muut mahdolliset asiat Kokouksen päättäminen ja valitusosoitus 30

4 PÖYTÄKIRJA 4 (30) 120 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös Puheenjohtaja avasi kokouksen.

5 PÖYTÄKIRJA 5 (30) 121 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (KL 7:4). Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 PÖYTÄKIRJA 6 (30) 122 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Sini Suomalainen ja Kirsti Tani. Varalle Sirpa Tyrkkö. Päätös hyväksyttiin.

7 PÖYTÄKIRJA 7 (30) 123 Työjärjestyksen vahvistaminen Hyväksytään esityslista. Päätös Esityslista hyväksyttiin. Pykälä 9 puheenjohtajana Eeva-Liisa Koltta- Sarkanen, sihteerinä Sirpa Tyrkkö. Ilmoitusasioihin lisättiin kaksi kohtaa; Tuula Pelkosen terveiset Luandasta ja piispa Aarre Kuukaupin vierailu Kannelmäen seurakunnassa.

8 PÖYTÄKIRJA 8 (30) 124 Edellisen kokouksen pöytäkirja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

9 PÖYTÄKIRJA 9 (30) 268/ Munkkiniemen seurakunnan lausunto vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta ja henkilöstösuunnitelmasta vuodelle 2018 ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta ja henkilökuntaliitteestä Käsittely Munkkiniemen seurakuntaneuvosto antaa liitteen mukaisen lausunnon seurakuntayhtymän vuoden talousarvioehdotuksesta sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta sekä henkilökuntaliitteestä. Päätös Vuoden 2018 alusta Seurakunta joutui luopumaan Lehtisaaren kappelista ja tekemään yhteiskäyttösopimuksen Verkoston kanssa Munkkiniemen kirkosta. Tämän lisäksi oli pakko luopua myös Porintien partiolaisten tilasta. Nämä luopumiset koskevat erityisesti lasten ja nuorten toimintaa. Lausunto liitteenä. Selostus Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, 2) pyytää ehdotuksesta seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä ja 3) käsitellä lausunnot kokouksessaan Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma.

10 PÖYTÄKIRJA 10 (30) Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja kuluvana vuonna tuotannon kasvu on ollut enimmillään noin kolme prosenttia. Suomen talous supistui vuosina Vuonna 2015 kasvua oli 0,2 prosenttia, vuonna ,9 % ja vuodelle 2017 ennustetaan lähes kolmen prosentin kasvua. Ennusteet talouden kasvusta ovat kohonneet keväällä annetuista. Vuodeksi 2018 tuotannon kasvu hieman pienenisi ja sen odotetaan olevan lähellä kahta prosenttia. Useiden ekonomistien arvioiden mukaan nyt käynnissä oleva kasvu olisi pysyvä olotila ainakin lähivuosina. Inflaatio on ollut viime vuosina noin yksi prosentti ja sen arvioidaan kohoavan noin 1,5 prosenttiin, joten kuluttajahintojen nousu tulee olemaan edelleen vähäistä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia, ja vuonna 2018 kasvu voi yltää kolmeen prosenttiin. Vuonna 2017 palkkasumma kasvattaa yksityisen sektorin voimakas kasvu samalla kun julkisen sektorin palkkasumma alenee. Vuodelle 2018 on odotettavissa palkankorotuksia myös julkiselle sektorille. Julkissektorin lomarahoja leikataan edelleen 30 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Koko kirkon taloudellinen tilanne Vuonna 2016 seurakuntien talous heikkeni hieman edellisvuodesta, mutta parani pidemmän aikavälin tarkastelussa. Vuosikatetta seurakunnille kertyi yhteensä lähes 120 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden keskimääräinen vuosikate on ollut 105 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat ja toimintakulut vähenivät, jonka seurauksena toimintaan käytettiin 34 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja. Verotulot vähenivät 18 miljoonaa euroa. Työnantajamaksut alenivat vuodeksi 2017 ja lomarahoista jätettiin maksamatta 30 prosenttia. Kirkollisveron tilityksissä (vuoden 2016 rahanarvossa) saavutettiin korkein lukema vuonna Siitä lähtien vuoteen 2016 mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin seitsemän prosenttia, eli keskimäärin yksi prosentti vuodessa. Vuonna 2016 seurakunnille tilitettiin kirkollis- ja yhteisöverotuloja ja valtionrahoitusta yhteensä 1015 miljoonaa euroa. Summa oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin kirkollis- ja yhteisöverojen määrä vuonna Yhteisöveroja ei enää verovuodelta 2016 kertynyt seurakunnille, mutta aikaisemmilta verovuosilta niitä tilitettiin 18 miljoonaa euroa.

11 PÖYTÄKIRJA 11 (30) Vuodeksi 2017 kirkollisverotulojen ennustetaan alenevan noin kolme prosenttia. Alkuvuoden tilitysten perusteella verokertymä voi vähentyä jopa yli viisi prosenttia. Oletettua suurempi vähentyminen johtuu pääasiassa siitä, että veronkevennysten vaikutukset veronsaajille ovat olleet ennakoitua voimakkaammat, eikä talouden piristyminen ole ainakaan vielä vaikuttanut verotilityksiin. Yhteisöveroja tilitetään vielä vuonna 2017 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa tilitykset päättyvät kokonaan lokakuussa. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Mikäli veroperustemuutosten vaikutus jää vähäiseksi, seurakuntien jäsenistön määrän muutos pysyy nykyisellä tasolla ja ansiotulot kasvavat, on mahdollista, että vuonna 2018 kirkollisveroja tilitettäisiin enemmän kuin kuluvana vuonna. Alueelliset erot ansiotulojen määrässä ja kehityksessä saattavat kuitenkin olla suuria. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2018 evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan ei ole suunnitteilla muutosta. 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jakoperusteen mukaan, viisi miljoonaa euroa myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous marraskuussa. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin viime vuosina keskimäärin. Seurakunnissa on edelleen tärkeää jatkuvasti seurata jäsenmäärän kehittymistä ja tehdä omia ennusteita. Talouden näkökulmasta kokonaisjäsenmäärän lisäksi on oleellista seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2016 tulos oli ylijäämäinen. Käyttötalouden toimintakate oli 5,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota pa-

12 PÖYTÄKIRJA 12 (30) rempaan tasoon vaikutti sekä suunniteltua suuremmat tuotot että suunniteltua pienempi kustannustoteutuma (toimintatuotot +0,9 milj. euroa, toimintakulut -4,5 milj. euroa). Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle. Verotulot vähenivät edellisvuodesta mutta toteutuivat talousarviossa esitettyä paremmalle tasolle 5,8 milj. euroa. Kirkollisveron tuotto kasvoi 1 milj. euroa edellis vuodesta kun vastaavasti yhteisöveron tuotto väheni 17,9 milj. euroa. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja samalla luovuttiin yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion maksamalla rahoituksella. Vuonna 2016 yhtymän saama valtionrahoitus oli 12,1 milj. euroa. Vuoden 2017 osalta yhtymän tulos muodostunee talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina mutta toimintatuotot ja rahoitustuotot ylittävät talousarvion. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2018 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 7 % ja vuodelle 2019 muutos on 0 %. Jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen ei odoteta kasvavan. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu on 7,5 %:a ja eläkerahastomaksu 5 %:a (korotus 1%) verovuoden 2016 laskennallisesta kirkollisverotuotosta. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 78,9 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2018 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henki-

13 PÖYTÄKIRJA 13 (30) löstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määränlaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 1,5 milj. euron määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2018 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2017 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 3,2 %. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin maltillisia veronkevennyksiä. Verokevennysten vaikutus verotuloihin on alle yksi prosentti. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila ovat heikentäneet kirkollisverotilityksiä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia. Vuonna 2018 leikataan edelleen julkissektorin lomarahoja 30 prosenttia. Seurakuntien jäsenmäärän alenemisen ennustetaan hieman kasvavan. Tämän perusteella vuodeksi

14 PÖYTÄKIRJA 14 (30) 2018 kirkollisvero alenisi 4,6 %:a vuoden 2016 tilinpäätöksestä ja olisi vuoden 2017 kirkollisverotilitysten tasolla. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Kirkollisvero 80,4 76,6 76,7 73,9 73,9 Yhteisöveroosuus Valtionrahoitus 3,1 12,1 12,1 12,5 12,7 12,8 Yhteensä 95,6 88,7 89,2 86,6 86,7 Muutos- % -4,8 % -7,2 % 0,6 % -2,9 % 0,1 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2018 on seurakuntien määrärahojen lähtökohtana vuoden 2017 kehys vähennettynä 7 %:lla. Seurakunnat ovat saaneet kehykseensä 2,1 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan. Seurakuntayhtymän yksiköiden lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätöksen ulkoisten kustannusten vähennys 17 %:lla vuoteen Vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 1,5 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2019 ja 2020 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan. Seurakunnilla ja yhteisillä seurakunnallisilla tehtävillä oli tilinpäätöksessä 2016 yhteensä säästöjä 6,8 milj. euroa. Seurakuntien säästöt kasvavat 0,8 milj. euroa vuoden 2018 talousarviossa. Yhteisen seurakuntatyön talousarvioon sisältyy säästöjen käyttöä 0,4 milj. euroa. Vuoden 2017 suunniteltu säästöjen käyttö on seurakunnilla 0,4 milj. euroa ja Yhteisellä seurakuntatyöllä sekä Lehtisaarella yhteensä 0,1 milj. euroa.

15 PÖYTÄKIRJA 15 (30) Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä -81,1 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate on -83,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -77,4 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 14,6 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikatteen määrä on 1,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan 9,7 milj. euroa. Vuoden 2018 vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa ja ylijäämä 2,9 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,3 milj. euroa ja vuodelle ,4 milj. euroa. Vuosikate ei riitä vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Investointiosa Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTSsuunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina toteutetut muutokset ja toimintakulttuurin muutosprosessi tähtäävät merkittävään toiminnan tehos-

16 PÖYTÄKIRJA 16 (30) tamiseen. Tämä merkitsee huomattavaa tilatehokkuuden kasvua tulevina vuosina, mutta välittömänä seurauksena lyhyen tähtäimen tilamuutoskustannukset kasvavat erityisesti jäljelle jäävässä kiinteistökannassa. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta kehittämällä ja rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä tehostetaan entisestään. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella yhteensä noin miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2018 osuus on noin 23,1 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 1,5 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2019 ja 2020 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2016 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 166,5 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 83,4 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 4,5 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu myymällä kiinteistösijoitusomaisuutta ja vieraan pääoman lisäyksellä. Kassavarojen arvioidaan vähenevän 50,1 milj. euroa suunnittelukaudella Suunnittelukauden vuosi-investointitaso on pidemmällä aikavälillä kestämätön. Rahoitusaseman vakauttaminen edellyttää aiempaa ja suunniteltua voimakkaampaa kiinteistöjen realisointia käyttöpääoman vapauttamiseksi seurakuntien perustoimintaan tai selkeästi korkeampaa vuosikatetasoa, joka voidaan saavuttaa suunniteltua suuremmilla kustannusleikkauksilla tuottotason pysyessä ennustetulla tasolla. Talousarvion henkilökuntaliite sisältää tiedot Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstä. Henkilökuntaliite ei ole päätös toimenpiteistä. Siihen

17 PÖYTÄKIRJA 17 (30) on sisällytetty luonnollisen poistuman kautta arvioidut poistumat, muun muassa eläkkeelle siirtyminen ja työpaikan vaihto. Liitteet 1 Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto pdf 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018_YKN_Esitys _v2_Jaettava.pptx 3 Toiminta- ja talousarviosuunnitelma ja vuoden 2018 talousarvio.pdf 4 Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilökuntaliite Personalbilaga till verksamhets- och ekonomiplanen pdf 5 Lausunto talousarviosta.docx Lisätiedot Hallintojohtaja Jussi Muhonen, puh , jussi.muhonen@evl.fi

18 PÖYTÄKIRJA 18 (30) 268/ Munkkiniemen seurakuntaneuvoston lausunto Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategiasta ja palkitsemisstrategiasta vuosille sekä henkilöstön sopeuttamistoimenpiteistä Käsittely Toinen käsittely. Hyväksytään Munkkiniemen seurakuntaneuvoston lausunto Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategiasta vuosille , Helsingin seurakuntayhtymän palkitsemisstrategiasta ja Henkilöstön sopeuttamistoimenpiteistä Helsingin seurakuntayhtymässä Päätös Lausuntoon lisättiin väliotsikot. Lausunto hyväksyttiin. Selostus Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) merkitä tiedoksi henkilöstöstrategian, palkitsemisstrategian ja henkilöstön sopeuttamistoimien päälinjat liitteiden mukaisesti. 2) pyytää marraskuun loppuun mennessä seurakuntaneuvostoilta lausunnot ko. liitteiden osalta varsinaista tulevaa päätöskäsittelyä varten 3) pyytää marraskuun loppuun mennessä seurakuntakohtaiset lausunnot seurakuntaneuvostoilta aiemmin linjatun Helsingin seurakuntayhtymässä toteutettavan noin 200 henkilötyövuoden suuruusluokan vähentämisen kohdentumisesta 4) todeta, että toimintakulttuurin muutosprosessista on synnyttävä pysyvä muutos myös henkilöstöstrategisesti, jonka vuoksi työntekijöiden liikkuvuutta seurakuntayhtymän ja seurakuntien kesken on lisättävä organisaatiota ja tilaratkaisuja Henkilöstöstrategia on henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen työväline Helsingin seurakuntayhtymässä ja siinä linjataan henkilöstöjohtamisen painopisteitä vuosille Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä henkilöstöstrategia koskee sekä paikallisseurakuntia että seurakuntayhtymää. Henkilöstöstrategia kor-

19 PÖYTÄKIRJA 19 (30) vaa Helsingin seurakuntayhtymälle vahvistetun henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategian laatimisessa on käytetty lähtökohtana Kirkko Helsingissä strategiaa vuodelle 2020 ja henkilöstöstrategialla edistetään toimintakulttuurin muutoksen linjausten käytäntöön viemistä. Henkilöstöhallinnollisten tehtävien työnjako määritellään sekä kirkkolaissa että Helsingin seurakuntayhtymän perussäännössä. Seurakunnissa henkilöstöjohtamisesta vastaavat kirkkoherra ja hänen alaisuudessaan työskentelevät lähiesimiehet osana muita vastuitaan. Seurakuntayhtymässä henkilöstöjohtamisesta vastaavat yhtymän johtaja ja hänen alaisuudessaan kunkin yksikön esimiehet. Hallintojohtaja vastaa seurakuntayhtymän henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta yhteisen kirkkoneuvoston tekemien linjausten mukaisesti. Henkilöstöpalvelut vastaa yhteisten palkkalinjausten valmistelusta sekä virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta. Henkilöstöpalvelut hoitaa perussäännön mukaan henkilöstön kehittämiseen, työnohjaukseen, työhyvinvointiin, työsuojeluun ja yhteistoimintaan liittyvät tehtävät. Se tarjoaa neuvontaa esimiehille henkilöstöasioissa. Henkilöstöasioissa noudatetaan kirkon virka- ja työehtosopimusta. Henkilöstön kehittämissäännössä määritellään osaamisen johtamisen periaatteet sekä ohjeistetaan henkilöstön kehittämisen käytäntöjä. Työsuojelun toimintaohjelmassa sekä työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmissa kuvataan kunkin alueen osalta työnjako ja kehittämistavoitteet. Vuosittaisessa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstöä koskevien tunnuslukujen muutoksia. Munkkiniemen seurakunnan henkilöstösuunnitelma Munkkiniemen seurakunnassa taloutta on supistettu erittäin voimakkaasti vuodesta 2011, seurakuntien yhdistymisestä, lähtien. Talousarviokehys on pienentynyt n. 40% ja henkilöstön määrä vähentyy noin puoleen, 29 työntekijästä 15 vuoteen 2020 mennessä. 2018: Tähän tilasuunnitelmaan liittyy henkilöstösuunnitelma jonka mukaan vuonna 2018 jätetään edelleen yksi seurakuntapastorin (Elise Rinne) virka täyttämättä. Samoin jätetään täyttämättä tiedottajan ja suntion virka. Yhteensä vähennetään kolme (3) virkaa vuoden 2016 tasosta. 2019: Edellisten lisäksi luovutaan toisesta kanttorin virasta. Yhteensä vähennetään neljä (4) virkaa vuoden 2016 tasosta. 2020: Edellisten lisäksi luovutaan yhdestä lastenohjaajan toimesta. Yhteensä vähennetään viisi (5) virkaa/tointa vuoden 2016 tasosta. Liitteet 6 Päätös Yhteinen kirkkoneu-

20 PÖYTÄKIRJA 20 (30) Lisätiedot vosto pdf 7 Henkilo sto strategia pdf 8 Palkitsemisstrategia pdf 9 Henkilöstön sopeuttamistoimenpiteet.pdf 10 Lausuntoluonnos Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategiasta.docx

21 PÖYTÄKIRJA 21 (30) 618/ Munkkiniemen seurakunnan henkilöstön koulutussuunnitelma Käsittely Hyväksytään Munkkiniemen seurakunnan henkilöstön koulutussuunnitelma vuodelle Päätös hyväksyttiin. Selostus Liitteet Munkkiniemen seurakunnan henkilöstön koulutussuunnitelma on laadittu ensin tiimeittäin ja hyväksytty työntekijäkokouksessa. 11 Koulutussuunnitelma 2018.xls

22 PÖYTÄKIRJA 22 (30) 618/ Johtotiimin tutustumisvierailu Englannin kirkon toimintaan Käsittely Hyväksytään johtotiimin tutustumismatka keväällä 2018 Englannin kirkon toimintaan Manchesterissä/Lontoossa. Viisi päivää kestävä matka lentoineen ja majoituksineen kolmelle hengelle n Päätös Päätösestä äänestettiin. Esitys hyväksyttiin äänin Selostus Matka toteutetaan yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa (Tampereen hiippakunta, Verkosto, Uusi Verso, Merimieskirkko, Manchesterin hiippakunta

23 PÖYTÄKIRJA 23 (30) 265/ Seurakuntapastorin valintatyöryhmä Käsittely Nimetään työryhmä: Kati Solastie, Jaakko Meretniemi, Mia Salmio, Tarja Frilander ja puheenjohtaja Päätös hyväksyttiin. Kati Solastie ja Jaakko Meretniemi. Varalle Sini Suomalainen ja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen. Selostus Pastori Sinikka Peltohaan jäädessä eläkkeelle avoimeksi tule seurakuntapastorin virka on seurakunnan henkilöstösuunnitelman mukaisesti päätetty täyttää. Virka julistetaan haettavaksi mennessä, haastattelut pidetään viikolla 2 tai , valintatyöryhmän esitys tulee seurakuntaneuvoston päätettäväksi kokoukseen.

24 PÖYTÄKIRJA 24 (30) 269/ Kirkkoherran päätökset marraskuu Käsittely Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Kutsua pastori Katariina Virta vs. seurakuntapastoriksi (mahdollisesti seurakuntapastorin rekrytointi tilanteesta riippuen)

25 PÖYTÄKIRJA 25 (30) 268/ Yleiskeskustelu mahdollisista seurakuntien yhdistymisistä tulevaisuudessa Käsittely Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi ja päätettiin jatkaa keskusteluja ja asian selvittelyä. Selostus Kokouksessa jatketaan keskustelua, joka aloitettiin viime kokouksessa. Kokous antoi kirkkoherralle tehtäväksi tiedustella ympärillä olevista seurakunnista (Meilahti/Töölö, Haaga ja Pitäjänmäki) heidän halukkuuttaan harkita seurakuntaliitoksia tulevaisuudessa. Yhtenä mahdollisena ajankohtana käytettiin seurakuntavaalivuotta 2022 seuraavaa vuotta On mahdollista että keskustelut yhdistymisistä tulevat ajankohtaiseksi jo aiemminkin, jos kirkon rakenneuudistuksessa tulee esille varteenotettavia vaihtoehtoja tai jos Helsingin seurakuntayhtymässä syntyy rakenteellisia muutoksia. Haaga: Keskustelussa ilmeni, että Haagassa aiempaan Meilahti/Töölö tiedusteluun oli suhtauduttu haluttomasti. Tällä hetkellä nähdään, että seurakunta pystyy toimimaan hyvin omana yksikkönään, eikä välitöntä painetta yhdistymiseen ole. Asiat voivat kuitenkin muuttua, mikäli koko kirkossa toteutuu seurakuntien rakennemuutos ja mikäli Helsingin seurakuntayhtymässä toteutetaan laajempia seurakuntien yhdistämisiä. Asia luvattiin kuitenkin ottaa esille seurakuntaneuvoston edustajien keskinäisissä puheenvuoroissa kokousten ulkopuolella. Haaga piti hyvänä, että asioista puhutaan avoimesti ja hyvissä ajoin. Tässä tapauksessa esimerkiksi viiden vuoden aikajänteellä, jolloin jää riittävästi aikaa keskustella ja valmistautua. Pitäjänmäki: Keskustelussa ilmeni ensinnäkin, että seurakunta on sopeuttanut talouttaan niin, että heillä ei ole välitöntä tarvetta yhdistymisiin toiminnallisista tai taloudellisista syistä. Mikäli aikajänne on viisi vuotta

26 PÖYTÄKIRJA 26 (30) asia saattaa kuitenkin tulla ajankohtaiseksi. Tällä hetkellä kirkolliskokouksen käsittelyssä olevan seurakuntien rakenneuudistuksen käsittely seisoo paikallaan, joten on vaikea ennustaa, minkälaisiin ratkaisuihin Helsingin seurakuntayhtymän tasolla päädytään. Meilahti/Töölö: Meilahden seurakunta lähestyi Munkkiniemen seurakuntaa noin vuosi sitten, tiedustellen olisimmeko me halukkaita yhdistymää. Samaa kysyttiin rovastikunnan kaikilta seurakunnilta, josta kukaan ei silloin ollut halukas jatkamaan neuvotteluja. Kuten olemme kuulleet Meilahti ja Töölö ovat tehneet päätöksen yhdistymisestä vuoden 2019 alussa. Munkkiniemen seurakunnan uuteen tiedusteluun yhdistymisestä vastattiin myöntävästi, joskaan ei samassa aikataulussa Meilahden ja Töölön kanssa.

27 PÖYTÄKIRJA 27 (30) 267/ Ilmoitusasiat Käsittely Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Seurakuntaneuvoston ja työntekijöiden yhteinen ilta klo 17 Yhteisvastuukeräyksen tilastotietoa Jumalanpalveluksen ja musiikin vastuuryhmän muistio Tuula Pelkonen toi terveiset Luandasta, Angolasta. Aarre Kuukauppi vierailee Kannelmäen seurakunnassa pe Liitteet Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto pdf Yhteisvastuukeräys 2017 Liitteet (sisäiseen käyttöön).pdf YKN Yhteisvastuukeräyksen muistio 2017 (sisäiseen käyttöön).pdf Jumus docx Lisätiedot

28 PÖYTÄKIRJA 28 (30) 268/ Seurakuntaneuvoston kokoukset syys kevät 2018 Käsittely Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Seurakuntaneuvoston syyskauden 2017 viimeinen kokous Kevään 2018 kokoukset 17.1., 14.2., 14.3., 18.4., ja 6.6.

29 PÖYTÄKIRJA 29 (30) 134 Muut mahdolliset asiat

30 PÖYTÄKIRJA 30 (30) 135 Kokouksen päättäminen ja valitusosoitus Puheenjohtaja päättää kokouksen sekä antaa oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksen. Päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen sekä antoi liitteen mukaiset oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksen.