TURVALLISUUSUHKANA NAISTEN HEIKKO ASEMA LÄHIALUEILLAMME - Vik Phjinen ulttuvuus vastata haasteeseen? Transitin vaikutus naisten asemaan Venäjällä Jhtaja Markku Kivinen, Aleksanteri-instituutti "Venäläisiä naisia ja arkielämää käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa 1990-luvun yhteiskunnallinen muuts määritellään usein prsessiksi, jssa naisia suljetaan yksityiseen elämänpiiriin ja miesten valta-asemaa julkisessa vahvistetaan." (Salmenniemi, Suvi, 2002). Tutkimuksen valssa nkin tdenmukaista humiida naisten edustuksen lasku pliittisissa elimissä, naisten työttömyyden krkeat luvut (verrattuna miehiin), feminismin epäsusin kasvu sekä natinalismin ja patriarkaalisen retriikan esiintyminen (Salmenniemi). Onk kyseessä yhteiskunnan aggressiivinen remaskulinisaati (Attwd, Lynne, 1996)? Eräs tärkeä humi n kirkn vaikutuksen kasvaminen ja sitä seuraava perheen merkityksen krstuminen (vanhillisten patriarkaalisten arvjen uudelleen nusu), jka sinänsä ei edes auta naisiin khdistuvan väkivallan humiintia Venäjällä n vallalla käsitys "lunnllisten" sukupuli-identiteettien rapautumisesta yhteiskunnan muutksen tulksena. Taustalla n käsitys sukupulten minaisista asemista sekä tehtävistä, sekä transitin lumasta naisten ja miesten asemien sekä velvllisuuksien "nurinkurisuudesta". Miehiä nähdään uhkaavan demaskulinisaati eli miesten muuttuminen heikmmaksi ( edellä mainittu Salmenniemi nstaa esiin Rtkirchin ajatuksen, jnka mukaan Venäjän kulttuurihistriassa n perinteisesti viljelty myyttejä miehiä uhkaavasta demaskulinisaatista). Miehet eivät kykene kantamaan vastuuta perheestä, vat kelvttmia, eivätkä siten "tteuta tehtäväänsä" (Salmenniemi). Tisaalta perhe-elämän mnetarisituminen eli rahan ja timeentuln asettuminen keskeiseksi arkea ja perhe-elämää jäsentäväksi tekijäksi, n asettanut miehen perheen elättäjänä kulttuuriseksi ideaaliksi entistä vimakkaammin (Rtkirch). Minulla n siis ajatuksena miesten aggressin lisääntyminen tässä kntekstissa, sekä sen purkautuminen naisiin. Ja seuraavaan khtaan liittyvä "mach-kulttuurin" knsepti Köyhyys n erityisesti perinteisesti liitetty naisiin khdistuvan väkivallan aiheuttajaksi (Tttahan tki naisiin khdistuu väkivaltaa myös rikkaammissa maissa vrt. Sumen krkeat luvut). Erityisesti yleisessä diskurssissa paintetaan ssi-eknmisten tekijöiden suurta painarva naisiin khdistuvan väkivallan taustalla. Tärkeää tässä kntekstissa n humiida juuri erilaiset feministiset diskurssit, jiden mukaan perheväkivaltaan n erilaisia selitysmalleja. Esimerkiksi perheväkivallan taustalla ei lekaan naisen alisteinen asema suhteessa mieheen, vaan juuri köyhyys ja ssi-eknmiset lt. Esimerkiksi tilastjen mukaan perheväkivaltaa esiintyy (Sumessakin) enemmän alemmissa ssiaalisissa ryhmissä. Kilpailevan näkemyksen tarjaa ajatus patriarkaalisesta struktuurista ja "mach-kultturista" perheväkivallan selityksenä. Venäläiset ( 50% kyselyjen mukaan) itse uskvat alkhlismin levan suurin syy ( Izvestian julkaisemia lukuja, 14/5-2003). Alkhlismi krrelikin tilastjen mukaan (miesten aggressin, sekä) naisiin khdistuvan väkivallan
kanssa ( vrt. Rutsissa käytiin kiivasta keskustelua System Blagetin lauantain aukilajista, kska sen nähtiin uhkaavan naisten fyysistä hyvinvintia juuri naisiin khdistuvan väkivallan lisääntymisen takia). On leellista kysyä nk tdellakin kyse syy ja seuraus-suhteesta? Ehkä kuitenkin n hedelmällistä, köyhyydestä puhuttaessa, humiida naiskauppaan liittyvä prblematiikka. CATW (The Calitin Against Trafficking in Wmen) määrittelee prstituutin saman kategrian alle kuin perheväkivallan seksuaalinen riist (sexual explitatin). Taustalla minulla n ajatus universaalista perheväkivallan diskurssista, jka n myös myöhemmin kasvanut väkivallan jatkumnknseptina (cntinuum f vilence), tässä diskurssissa yhdistetään prstituuti ja naiskauppa naisiin khdistuvan väkivallan kattkäsitteen alle (Kelly, 1987). Naiskauppa n räjähdysmäisesti lisääntynyt transitin aikana kun hunt taludelliset lt ja liberaali lainsäädäntö vat khdanneet Venäjällä. Naiskauppaan sallistuva nainen n usein parempaa elämää etsimässä lännessä. Ilmiön yleisyydestä nkin tdiste: puhutaan Natasha-ilmiöstä. "Natasha" n yleisnimitys prstituiduille, jtka tulevat entisistä ssialistisista maista ( Sumessa yleisempi käsite n itäprstituuti). Prstituutista ja naiskaupasta puhuttaessa jskus ertetaan paktettu ja vapaaehtinen prstituuti. Esimerkiksi Sumen ikeusministeriön mukaan Sumessa ei vida puhua pakkprstituutista tässä yhteydessä, vaan kyseessä n enemmänkin vapaa valinta (tästähän vi lla eri mieltä ) Naiskauppaan yhdistetään mafian tyyppiset rikllisliigat, jtka saatuaan naiset määränpäähän (useimmiten länteen) vievät naisen passin tai henkilöpaperit estäen heidän paluun. Naiset jutuvat sallistumaan prstituutin man henkensä ja mahdllisesti taakseen jääneen perheenjäsenten hengen säästääkseen. Minne mennä? Asunt-ngelma n tässä kntekstissa leellinen. Mnessa tilanteessa perheväkivallan khteeksi jutunut nainen ei pysty muuttamaan perheen asunnsta pis. Tapauksia, jissa nainen ja syytteen saanut avimies jakavat perheen yhteisen asunnn. Valtivallan kyvyttömyys/haluttmuus puuttua asiaan. Kyseessä n tietenkin niukat resurssit sekä pririsinti (naiset eivät tässä tapauksessa nuse esille). Jidenkin arviintien mukaan neuvstaikana li jnkunlainen turvaverkst, vaikka perheväkivallasta yhteiskunnallisena ngelmana vaiettiin. Mnen mielestä nykykehitys nkin pahentanut tilannetta juuri turvaverkstn salta. Ssialismin päättymistä vidaankin mnessa mielessä pitää ihmisikeuksien vittna perinteisen ihmisikeuskäsityksen mukaan. Tsin feministisessä diskurssissa paintetaankin nykyhetken muita tdellisuuksia. Transiti vidaan nähdä klmesta eri näkökulmasta, jtka vat yhteydessä juuri naisiin khdistuvan väkivallan kanssa. 1) Yhteiskunnan yleinen kriminalisituminen. 2) Taludelliset refrmit (valtivallan kyvyttömyys puuttua asiaan, sekä pririsinti) 3) Lisääntyneet ikeudet liikkua sekä liberalisitunut lainsäädäntö prstituuti (Drthy Stetsn). Vallalla levat käsitykset (liittyen mach-kulttuuriin sekä patriarkaaliseen yhteiskuntarakenteeseen. Jevgeny Riabtsev (sisäasiain ministeriön PR-henkilö vunna 1994) tunnustaakin naisiin khdistuvan väkivallan levan ngelma Venäjällä, mutta hänen mukaansa sasyy n naisissa, kun he aviliitn slmimisen jälkeen eivät kanna hulta fyysisestä viehättävyydestään, ja näin llen miehet menettävät kiinnstuksensa. Vidaan myös puhua eräänlaisesta yleisestä letuksesta, että miehille "sudaan" väkivalta, jka khdistuu naisiin. Tisaalta naisiin khdistuvaa väkivaltaa pidetään perheensisäisenä asiana (esim. pliisi n halutn puuttumaan asiaan). Esittämäni ngelmat vat hyvin universaaleja, mutta tietystä laadullisesta ersta "lännen" ja Venäjän välillä, vi käsitykseni mukaan puhua.
Tilastja (Amnesty) 36 000 naista kkee päivittäin perheväkivaltaa. 14 000 naista kulee vusittain perheväkivaltaan. Virallisten tilastjen mukaan perheväkivaltaa esiintyy jka neljännen perheen arkipäivässä. Muita tilastja (Russian Academy f Sciences institute f Ssilgy): Yksi viidestä naisesta n väkivaltaisesti paktettu seksiin - aviliitssa. Yksi kymmenestä naisesta n raiskattu pahinpitelyn jälkeen. Systrin (Mskvalainen NGO Naisten tukikeskus) arviiden mukaan vain 10% raiskauksen uhreista ilmittaa tapahtuneesta pliisille. Muita arviita: 80 % kaikista väkivaltarikksista Venäjällä tapahtuu perheissä. Jidenkin ihmisikeusaktivistien mukaan vain 5-10% perheväkivallasta tulee viranmaisten tietn. Irina Shuryginan & Irina Grshkvan tutkimus "Dmestic Vilence Against Wmen": Naiset kkevat myös taludellista väkivaltaa parisuhteissaan (ecnmic vilence). 54% miehistä, jtka pahinpitelevät, kntrlivat kknaan myös perheen varja. Naiskauppa Arviiden mukaan vusina 1991-1998 n. 500 000 venäläistä ja ukrainalaista naista n "viety" tässä nimenmaisessa tarkituksessa ulkmaille. Naiskauppaa tapahtuu myös Venäjän federaatin sisällä, missä tapauksessa naisia viedään Mskvaan sekä Pietariin (arviiden mukaan 130 000-150 000 naista ja lasta timivat prstituutin parissa - pelkästään Mskvassa). (The Internatinal Organisatin fr Migratin) Angel Netwrkin Venäjällä järjestämä kysely tdistaa naiskaupan yleisyyden: Onk läheinen ystäväsi/perheenjäsenesi jutunut naiskaupan uhriksi? (Has a clse friend/member f a family been a victim f sexual trafficking?) Nrthern Eurpean Russia 10% (Yes) Suthern Eurpean Russia 32% (Yes) Siberia 15% (Yes) Ural Regin 28% (Yes)
Käytännön ngelmia: Lainsäädännöllinen prblematiikka. Naisiin khdistuvalla väkivallalla ei le erillistä riksikeudellista asemaa. Amnestyn VAW (Vilence Against Wmen) kampanjan ja paikallisten järjestöjen mukaan lakirefrmi nkin strateginen pririteetti. Lainsäädännöllinen status nähdään edellytyksenä myös lutettavien tilastjen tuttamiseksi (nidankehä). Asian krjaamiseksi n tehty n. 50 erilaista lakialitetta, jtka eivät kuitenkaan le menneet duumassa läpi. Tapauksissa missä perheväkivallasta n tehty ilmitus pliisille, n pliisi llut halutn puuttumaan asiaan, kska tapauksen n nähty levan perheen sisäinen ngelma. Perheväkivalta tapaukset saavat pliisin humin parhaiten mikäli itse väkivalta tapahtuu kdin ulkpulella (70% naisista, jtka vat ttaneet yhteyttä kriisikeskuksiin, eivät le saaneet apua pliisilta). Pliisivimien (sekä ikeuslaitksen) piirissä esiintyy ennakkluulja, jiden mukaan nainen itse n sasyyllinen väkivaltaan, esimerkiksi prvsimalla väkivaltaan (tai raiskaukseen). Prvkaatina saatetaan pitää jankutusta, väärää pukeutumista tai vaikka naisen tienaamaa krkeampaa palkkaa (kuin avimies). Raiskaus aviliitssa n Venäjän lakien mukaan rikllista, mutta kuten käytäntö sittaa niin syytettä tästäkään nstetaan hyvin harvin. Human Watch-raprtin mukaan raiskaus saa pliisien humin vain js kyseessä n uhri, jka n neitsyt, js rikksen tekijä n uhrille tuntematn ja uhrilla n näkyviä fyysisiä vammja. Perheväkivaltatapauksissa n yleisenä käytäntönä, että pliisi hakee avimiehen pliisiasemalle "jäähdyttelemään" yön yli, näin llen hän n pian vapaa palaamaan ktiinsa. Tutkinta ei myöskään usein tehdä, js kyseessä ei le murha tai vakava fyysinen vamma pahinpitelyn seurauksena. Syytettä llaan haluttmia nstamaan niin ikeuslaitksen kuin itse naistenkin pulelta (taludellinen tilanne, asunt-ngelma etc.). Jissakin tapauksissa käytäntöä svelletaan niin, että perheväkivaltaan puututaan vasta kun nainen ja mies vat j ernneet. Js kuitenkin kaikki edellä mainitut esteet vitetaan ja tumiistuin langettaa rangaistuksen niin n syytä lettaa, että rangaistus n kevyt. Tumarit saattavat vedta seikkihin kuten, rikksen tekijän vaikea elämäntilanne, sekä krstaa myötätunta rikksen tekijää khtaan. Naisliike n khdannut erityisiä ngelmia Venäjällä. 1) ssiaaliset ja kulttuuriset tekijät (feminismi mitä se n? Läntinen feminismi ei le susittua Venäjällä) 2) Taludelliset esteet (hyvinvintivaltin rapistuminen, naisten työttömyys jne.) 3) Pliittiset esteet (pliittinen ilmapiiri ja histria sekä heikk kansalaisyhteiskunta) (Sperling). Naiskauppa - Julukuussa 2002 syntyi naiskauppaa kskeva lakiehdtus, jnka li määrä esittää duumalle seuraavan vuden alussa. Vielä viimeisimpien tietjen mukaan laki ei le mennyt läpi Venäjä nkin saanut "nuhteita" YK:lta viime aikina naiskaupan pysyvästä ngelmasta. Venäjän vastauksen mukaan ngelma n tiedstettu ja asiaa pyritään krjaamaan. Naiskauppa, kuten perheväkivaltakin, n mnisyinen ngelma, ja n kiisteltyä miten lakirefrmi pystyy auttamaan asiaa. Ongelmana pidetään sitä, että viranmaisten letetaan itse stkeutuneen tuttisaan naiskauppaan järjestäen väärennettyjä passeja ja henkilötdistuksia naisille.
Mitä tapahtuu / edistysaskelia: NGO-timintaa Anna-rganisaati (Assciatin N T Vilence, perustettu 1993) li mukana perustamassa (IREX:n kanssa) The Russian Assciatin f Crisis Center. Anna-rganisaati n mukana lbbaamassa lakirefrmin pulesta, kampanji edesauttaakseen naisiin khdistuvan väkivallan humiimista, sekä tukee erilaisia asiaan liittyviä tutkimuksia. Kriisipuhelimia sekä turvakteja n syntynyt eri pulille Venäjää (tsin enimmäkseen vain eurpanpuleiselle Venäjälle) ja pienessä ajassa n tehty humattavia edistysaskelia. Amnestyn tilastjen mukaan 45 erilaista NGO timintakeskusta, jtka vat mukana kattjärjestössä (The Russian Assciatin f Crisis Center). Jissakin tapauksissa n myös tehty yhteistimintaa paikallishallinnn kanssa. Vireillä n erilaisia hankkeita, jtka keskittyvät tiedttamiseen ja kulutukseen > khteena eri viranmaiset, jtka jutuvat tekemisiin naisiin khdistuvan väkivallan kanssa. Alitettu n myös Russian Wmen Lawyer Advcacy-prject, jka tarjaa apuaan ikeudellisissa ngelmissa. 1999 perustettu Angel Calitin taistelee naiskauppaa vastaan 43 reginaalisen rganisaatin vimin. Kansainvälisellä areenalla Venäjä khtaa enemmän painstusta esim. Amnestyn suunnalta. J edellä mainittu YK n painstanut Venäjää krjaamaan tilannetta naisiin khdistuvan väkivallan salta, kiinnittäen erityisesti humita Tsetseniaan (naisten tilanne), naiskauppaan sekä perheväkivaltaan. Venäjä n allekirjittanut ja ratifiinnut CEDAW-spimuksen (Cnventin f Eliminatin f All Frms f Discriminatin against Wmen) sekä CEDAW ptinal prtcl (eliminatin f vilence against wmen), jnka Venäjä n allekirjittanut, mutta ei vielä ratifiinnut. Transiti Tendenssit Aggressiivinen remaskulinisaati Demaskulinisaati Perhe-elämän mnetarisituminen Transiti ja naisiin khdistuva väkivalta Yhteiskunnan kriminalisituminen Taludelliset refrmit valtivallan kyvyttömyys/haluttmuus puuttua asiaan
Liberalisitunut lainsäädäntö naiskauppa Tilastja (Amnesty) 36 000 naista kkee päivittäin perheväkivaltaa. 14 000 naista kulee vusittain perheväkivaltaan. Virallisten tilastjen mukaan perheväkivaltaa esiintyy jka neljännen perheen arkipäivässä. 80 % kaikista väkivaltarikksista Venäjällä tapahtuu perheissä Käytännön ngelmia Lainsäädännöllinen prblematiikka Pliisi ja ikeuslaits Heikk kansalaisyhteiskunta? Edistysaskelia NGO-timintaa Venäjällä Kansainvälistä painstusta