Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen

Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen 1

Euroopan yhteisön julkisten hankintojen sääntelyn tausta ja tavoitteet Perustamissopimuksen sisämarkkinaperiaatteet ja erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta (28 art) sijoittautumisvapautta (43 art) ja palvelujen tarjoamisen vapautta (48 art) koskevat perustamissopimuksen artiklat Perustamissopimuksen velvoitteista johdetut periaatteet yhdenvertainen kohtelu syrjimättömyys suhteellisuus vastavuoroinen tunnustaminen avoimuus Hankintadirektiiveissä säädetyt menettelytapavelvoitteet vahvistavat periaatteiden soveltumistavan julkisissa hankinnoissa 3

Kansallisen hankintalainsäädännön tavoitteet - Toimivat sisämarkkinat - Julkisten varojen käytön tehostaminen - Laadukkaiden hankintojen tekeminen - Avoimuuden edistäminen hallintotoiminnassa ja varojen käytössä - Tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennustyötä julkiselle sektorille - Elinkeinotoiminnan edistäminen 4

EU- ja kansainvälinen sääntely HANKINTADIREKTIIVIT (30.4.2004) Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivi julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 2004/18/ETY (hankintadirektiivi) Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 2004/17/ETY (erityisalojen hankintadirektiivi) Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi 2009/81/EY Komission ehdotus uudeksi hankintadirektiiviksi 20.12.2011 COM(2011) 896 final OIKEUSSUOJADIREKTIIVIT I valvontadirektiivi (89/665/ETY) II valvontadirektiivi (92/13/ETY) Valvontadirektiivien muutosdirektiivi (2007/66/EY) SOPIMUS EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA (ex perustamissopimukset) MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖN JULKISTEN HANKINTOJEN GPA-SOPIMUS (VOIMAAN 1996, UUSITTU 2011) KAHDENVÄLISET KAUPPASOPIMUKSET EU:N JA MUIDEN VALTIOIDEN VÄLILLÄ 5

Direktiivit Viranomaissektorin hankintadirektiivi - Viranomaissektorin tavara- ja palvelunhankinnat sekä rakennusurakat Käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi Viranomaisten ja erityisalojen toimijoiden palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja käyttöoikeusurakat (= sopimuksia, joissa sopimuksen saajalle siirtyy oikeus hyödyntää palvelua/urakkaa ja siihen liittyvä taloudellinen riski) Kynnysarvo 5.2 milj Erityisalojen hankintadirektiivi - Viranomaisten, julkisten yritysten sekä erityis- ja yksinoikeudella toimivien yksiköiden tavara- ja palveluhankinnat sekä rakennusurakat - Toimintoja: Sähkö, vesi, lämpö, postipalvelut, satamat ja lentoasemat, rautatie ym. kuljetusverkosto - Kynnysrvot 414.000/5.2 milj/1 milj Oikeussuojadirektiivi Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi Voimassaoleva lainsäädäntö Hankintalaki Kansallisen kynnysarvon ylittävät tavarat, palvelut ja rakennusurakat sekä käyttöoikeussopimukset joustavat menettelyt EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat Hankintadirektiivin mukaiset yks.koht menettelyvelvoitteet - Oikeussuojakeinot Erityisalojen hankintalaki EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen kilpailuttamisen menettelyvelvoitteet Erityisalat: Sähkö, vesi, lämpö, postipalvelut, satamat ja lentoasemat, rautatie ym. kuljetusverkosto Oikeussuojakeinot - lämpö, postipalvelut, Laki satamat sähköisestä ja huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä lentoasemat, rautatie ym. kuljetusverkosto Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista.ilmoitusvelvoitteet, viestintä, tilastointi Laki puolustus- ja turvallisuushankinnoista Viranomaissektori Kansalliset kynnysarvot Tavarat ja palvelut 30.000 Rakennusurakat 150.000 Sote-hankinnat 100.000 EU-kynnysarvot Tavarat ja palvelut Keskushallinto 134.000 Muut hankintayksiköt 207.000 Rakennusurakat 5.2 milj. (uusi direktiivi: Sote-hankinnat 750.000 Erityisalat EU-kynnysarvot Tavarat ja palvelut 414.000 Rakennusurakat 5.2 milj. (uusi direktiivi: Sotehankinnat 1 milj) PUTU-ala Kansalliset kynnysarvot Tavarat ja palvelut 100.000 Rakennusurakat 500.000 EU-kynnysarvot Tavarat ja palvelut 400.000 Rakennusurakat 5.2 milj 30.4.2015 6

Suomen hankintalainsäädäntö LAINSÄÄDÄNTÖ (HE 50/2006) 1.6.2007 alkaen Laki julkisista hankinnoista (348/2007) - Oikeussuojamuutokset (321/2010) voimaan 1.6.2010 Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postialan hankinnoista (349/2007) Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011) LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA: Kansallisten kynnysarvojen nostaminen vireillä 7

Hankintalain hankintayksiköt? 8

Hankintalain hankintayksiköt - Valtion viranomaiset - Kunnat, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset - Kirkko ja seurakunnat - Julkisoikeudelliset laitokset - Yleisen edun tarkoitus ilman teollista tai kaupallista luonnetta - Valtion, kunnan tai liikelaitoksen määräysvalta - Pääasiallinen rahoitus - Valvonta - Hallinto-, johto- tai valvontaelimen nimitysoikeus (yli puolet) - Julkisella tuella tehtävät hankinnat Vesi-, energiahuollon-, liikenteen ja postialan yksiköt (erityisalojen hankintalainsäädännön soveltamisalassa) 9

Hankintasopimus Lain soveltamisalassa hankintasopimukset ja käyttöoikeussopimukset Hankintasopimus on kirjallinen sopimus yhden tai usean hankintayksikön ja yhden ta usean toimittajan välillä, tarkoituksena rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta taikka palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan Oikeuskäytäntöä: Hankintasopimuksia eivät ole esimerkiksi Sopimukset, joiden pääasiallinen tarkoitus muu kuin hankinta - Ravintolatilan vuokraus ja tapahtumien myynti- ja markkinointipalvelut - Elokuvatuotantoa koskeva yhteishanke Vuokrasopimukset - Torikahvilan vuokraus - Viljelysmaan vuokraus Julkisen palvelun velvoite lentoliikenteessä Sopimukset, joita ei tehdä taloudellista vastiketta vastaan -Maanrakennustyö, oikeus periä vastiketta muilta rakennusurakoitsijoilta 10

Ensisijaiset ja toissijaiset palvelut = Hankittavien palvelujen luonne vaikuttaa säännösten soveltamiseen ENSISIJAISIA PALVELUJA Huolto- ja korjauspalvelut Maa- ja ilmaliikenteen palvelut Teleliikenteen palvelut Rahoituspalvelut Tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelut Tutkimus- ja kehittämispalvelut Laskentatoimen palvelut Markkinointi- ja mainospalvelut Konsultointipalvelut Rakennusten suunnittelupalvelut Siivouspalvelut, isännöinti Julkaisu- ja painamispalvelut Jätevesi- ja jätehuoltopalvelut Ensisijaisiin palveluihin sovelletaan direktiivistä johdettuja yksityiskohtaisia menettelysääntöjä TOISSIJAISIA PALVELUJA Hotelli- ja ravintolapalvelut Rautatieliikenteen palvelut Vesiliikenteen palvelut Liikenteeseen liittyvät palvelut Lakiasiainpalvelut Työn ja työvoiman välityspalvelut Etsivä- ja turvallisuuspalvelut Koulutuspalvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Muut palvelut Toissijaisiin palveluihin sovelletaan kevennettyjä menettelysääntöjä 11

Hankintalain soveltamisalan ulkopuolella? 12

Hankintalain soveltamisalan ulkopuolella - Salassapidettävät hankinnat - Sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut hankinnat - Kansainvälisen sopimuksen perusteella tehtävät hankinnat - Maan ja rakennusten vuokrasopimukset - Arvopapereiden ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyvät rahoituspalvelut - Työsopimukset - Välimies- ja sovittelupalvelut - TV-ohjelmien osto, tuotanto ja lähetysaika - Tutkimus- ja kehittämispalvelut, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan - Kioton sopimuksen mukaiset päästöoikeudet - Direktiiviin 2408/92 perustuvat lentoliikennepalvelut 13

Kynnysarvot Kynnysarvot määrittelevät lainsäädännön soveltuvuutta - EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa noudatetaan direktiiveistä johdettuja velvoitteita - EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kevyemmät menettelytapavelvoitteet EU-kynnysarvot vahvistetaan kahden vuoden välein (viim. 1.1.2014) Hankintalain soveltamisalaa on rajoitettu kansallisilla kynnysarvoilla 14

ASETUS VS. DIREKTIIVI? 15

ASETUS VS. DIREKTIIVI? Mikä on direktiivi? EU:n direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioille tavoitteet, mutta jäsenvaltiot voivat itse valita keinot, joilla ne saavutetaan. Direktiivi voi olla osoitettu yhdelle tai usealle jäsenvaltiolle tai kaikille jäsenvaltioille. Direktiivissä esitettyjen tavoitteiden toteutuminen yksittäisten kansalaisten osalta edellyttää, että jäsenvaltion lainsäätäjä antaa kansallisen täytäntöönpanosäädöksen, jolla kansallista lainsäädäntöä mukautetaan direktiivissä säädettyjä tavoitteita vastaavaksi. Direktiivissä säädetään määräpäivä, johon mennessä se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kun jäsenvaltiot panevat direktiivejä täytäntöön, niille jää liikkumavaraa ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet. Direktiivit on pantava täytäntöön niissä säädetyn määräajan kuluessa. Mikä on asetus? Asetuksia antavat neuvosto ja parlamentti yhdessä tai komissio yksin, ja ne ovat kaikilta osin yleisesti velvoittavia. Toisin kuin direktiivi, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ja päätös, jolla on erikseen määritelty kohderyhmä, asetus on osoitettu kaikille. Sitä on sovellettava välittömästi kaikissa jäsenvaltioissa samaan tapaan kuin kansallista lainsäädäntöä, ilman että kansalliset viranomaiset antavat täytäntöönpanosäädöksiä. 16

Hankintalaki EU-HANKINNAT EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat 134.000 (valtion hankintayksikkö) / 207.000 (muut) tavarat ja ensisijaiset palvelut / 5.186.000 rakennusurakat Direktiivien menettelytapavelvoitteet EU-laajuinen ilmoittaminen Direktiivien hankintamenettelyt Valitusoikeus markkinaoikeuteen KANSALLISET HANKINNAT Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat 30.000 tavarat 30.000 ensisijaiset ja toissijaiset palvelut 30.000 käyttöoikeussopimukset 100.000 sosiaali- ja terveyspalvelut, yhteisrahoitteiset koulutuspalvelut 150.000 rakennusurakat PIENHANKINNAT Kansallisten kynnysarvojen alittavat hankinnat Hankintojen kilpailuttamisvelvoite Joustavuutta direktiivien velvoitteisiin; lisää neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuuksia Ilmoitusvelvoite kaikkiin hankintoihin Valitusoikeus markkinaoikeuteen Lain soveltamisalan ulkopuolella Kilpailuttaminen hankintasääntöjen mukaan Ei valitusoikeutta markkinaoikeuteen Oikaisuvaatimus mahdollinen HANKINNAN ENNAKOIDUN ARVON LASKENTASÄÄNNÖT JA PILKKOMISKIELTO SOVELTUVAT KAIKKIIN HANKINTOIHIN 17

Kynnysarvon ylittymisen arvioiminen Hankinnan ennakoidun arvon laskentasäännöt HL 17 19 - Suurin maksettava kokonaiskorvaus + optiot - Pitempiaikaiset tai määrittelemättömän ajan voimassa olevat sopimukset: 48 kk maksut - Määräaikaiset sopimukset: sopimuksen ennakoitu kokonaisarvo voimassaoloajalla - Säännöllisesti toistuvat tavara- ja palveluhankinnat; 12 kk vastaavien hankintojen yhteisarvo - Erillisinä osina toteutettavat hankinnat: osien yhteisarvo PILKKOMISKIELTO: Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin lain säännösten soveltamisen välttämiseksi 18

Pienhankintojen ohjeistusta Valtion hankintakäsikirja (www.vm.fi -> julkaisut ja asiakirjat -> muut asiakirjat) Kuntien yleiset hankintaohjeet (www.hankinnat.fi) Suuntaviivoja pienhankintojen suunnitteluun ja ohjeistamiseen (7.5.2007) (www.hankinnat.fi) Komission selittävä tiedonanto yhteisön lainsäädännöstä siltä osin kuin se koskee sopimuksia, jotka eivät kuulu tai kuuluvat vain osittain julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan (2005/C 179/02) 19

Hansel ja valtion yhteishankinnat 20

Yhteishankintayksikkö Yhteishankintayksikkö määritelty hankintalainsäädännössä Yhteishankintayksikkö: hankintayksikkö, joka hankkii sen omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee sen omistaville hankintayksiköille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia taikka puitejärjestelyjä on nimenomaisesti perustettu hoitamaan em. tehtäviä taikka niiden hoitaminen on säädetty tai määrätty yksikön toimialaksi Hankintayksiköt voivat hankkia kilpailuttamatta tavaroita, palveluja ja rakennustyötä yhteishankintayksiköltä, joka on kilpailuttanut hankinnan 21

Hansel-laki (1096/2008) Sääntelyä Hanselin Asemasta Tehtävistä Asiakkaista 22

Hanselin asema 1 Hansel on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö. Yhtiö kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan ja valtiovarainministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. 23

Hanselin tehtävät 2 Hansel on yhteishankintayksikkö, jonka tehtävänä on Hankkia muille hankintayksiköille tavaroita ja palveluja sekä tehdä tavaroita ja palveluja koskevia hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä Ylläpitää yhteishankintoina kilpailutettuja sopimuksia Tuottaa hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja 24

Hanselin asiakkaat 3 Yhtiön asiakkaita ovat valtionhallinnon virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Yhtiön asiakkaita ovat myös eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt. Yhtiön asiakas voi lisäksi olla 1) hankintalain tarkoittama julkisoikeudellinen laitos, jota 1 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö - pääasiallisesti rahoittaa; - nimeää sen johdon - nimeää yli puolet sen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 2) vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 5 :ssä tarkoitettu hankintayksikkö, joka on Suomen valtion kokonaan omistama; sekä 3) Suomessa toimiva Euroopan unionin erillisvirasto. 25

Hanselin asiakkaat Suomen valtionhallintoon kuuluvat hankintayksiköt Valtion keskushallinto; ministeriöt, virastot ja laitokset Aluehallinto ja paikallishallinto; ELY:t ja AVI:t, nimismiespiirit, tuomioistuimet Muut valtionhallintoon kuuluvat yksiköt Valtion rahoittamat tai nimitysoikeuden perusteella valtion määräysvallassa olevat hankintayksiköt EU:n kemikaalivirasto Asiakkaat listattu asiakashierarkiaan ja esitetään tarjouspyynnöissä 26

Valtion ja kuntien hallinto Ylin valtionhallinto Eduskunta, Tasavallan presidentti, Valtioneuvosto Tuomioistuimet Valtion liiketoiminta valtionyhtiöt liikelaitokset Valtion keskushallinto (ministeriöt, virastot ja laitokset) Valtion aluehallinto (mm. AVIt, ELYt) Kunnat Kuntien liiketoiminta Välillinen valtionhallinto (mm. yhdistyksiä, säätiöitä) Itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (mm. KELA) Valtion paikallishallinto (mm. poliisilaitokset) Kunnallinen yhteistyö (mm. kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit) Välillinen kuntahallinto 27

Hankintojen keskittäminen valtionhallinnossa 29

Hankintojen keskittämistä koskevat säädökset TAL 22 a Valtuus määrätä yhteishankinnan toteuttamisesta Virastojen ja laitosten velvollisuus käyttää yhteisesti kilpailutettua sopimusta Valtioneuvoston asetus valtionhallinnon yhteishankinnoista (7.9.2006) Niiden hankintojen määrittely, jotka voivat kuulua yhteishankintojen piiriin Kielto ryhtyä kilpailuttamaan yhteishankinnan piiriin kuuluvia hankintoja VM:n päätösvalta - Yhteishankinnan hankintayksikkö - Yhteishankinnan suunnittelu Valtiovarainministeriön päätökset valtionhallinnon yhteishankinnoista (7.9.2006, 4.9.2008 ja14.9.2009) Niiden hankintojen määrittely, jotka hankittava yhteishankintasopimuksilla Yhteishankinnan hankintayksikkö Hansel Oy Muiden sopimusten käyttäminen - Kilpailutus aloitettu ennen päätöksen voimaantuloa - Voimassaoleva kilpailutettu sopimus 30

TAL soveltamisesta.. Soveltamisalaan kuuluvat vain budjettitalouden piirissä olevat asiakkaat (tilivirastot) TAL soveltuvuudesta ilmoitettava tarjouspyynnössä Hanselin asenne neutraali Poikkeusmahdollisuudet: Emme ota kantaa/anna lupaa poikkeusmahdollisuuksien soveltamiseen VM:n kanta: Virasto vastaa itse päätöksenteosta 32

Hankintamenettelyt Kuinka monta menettelyä on ja mitkä ne ovat? Kuka on HILMA? 33

Hankintamenettelyt Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Suorahankinta Sähköinen huutokauppa Dynaaminen hankintajärjestelmä 34

Avoin menettely Pääasiallinen hankintatapa Etupainoinen Relevantteihin toimittajiin, tarjontaan ja hinnoittelumalleihin tutustutaan teknisissä vuoropuheluissa jo ennen menettelyn varsinaista alkamista. Valmis tarjouspyyntö julkaistaan jo hankintailmoituksen yhteydessä. 35

Avoin menettely:yksivaiheinen Hankintalaki Ei pakollinen, lyhentää tarjousaikaa Järkevä määrä relevantteja toimittajia Myös hankinnan mainos [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjousten vertailu [Tarjousten täsmentäminen] Tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistus Soveltuvuuden tarkistus Tarjoukset Hankintapäätös Valitus- ja odotusaika Sopimus Jälki-ilmoitus 36

Milloin avoin menettely? Tavanomaisessa hankinnassa Selkeä ja nopea mutta ei mahdollisuutta rajata tarjousten määrää tarjouspyyntöön voi jäädä aukkoja ja erilaiset ratkaisut voivat jäädä huomiotta tekninen vuoropuhelu tehokäyttöön 37

Rajoitettu menettely Kuten avoin menettely mutta lisäksi osallistumishakemusvaihe: Jatkoon pääsevät mukaan vain valitut tarjoajat Valinta perustuu tarjoajan soveltuvuuteen kuten referensseihin Valintaa ei voi perustaa tarjoajan tuotteen/palvelun ominaisuuksiin, koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua Rajoitettua menettelyä saa käyttää ilman perusteluja. 38

Rajoitettu menettely:kaksivaiheinen [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Osallistumishakemuskehotus Osallistumishakemukset Min. 5 toimittajaa Tarjoukset [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjouspyyntö Valitusaika Valinta jatkoon Soveltuvuuden tarkistus Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus [Tarjousten täsmentäminen] Tarjousten vertailu Hankintapäätös Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika 39

Milloin rajoitettu menettely Mahdollisuus rajata tarjoajia ja säästää hallintokustannuksissa mutta yksi valituspiste lisää tarjoajille (valinta jatkoon) hitaampi koska yksi lisävaihe 40

Neuvottelumenettely Kuten rajoitettu menettely mutta lisäksi neuvotteluvaihe: Ehdokkaat saavat alustavan tarjouspyynnön ja antavat alustavat tarjoukset, joita käydään läpi neuvotteluissa. Neuvottelukierroksia (ja alustavia tarjouspyyntöjä/tarjouksia) voi olla useita. Neuvottelumenettely edellyttää perusteluja ok kun hinta tai muut ehdot vaikeasti ennakoitavissa. 41

Neuvottelumenettely:monivaiheinen Valintaperuste soveltuvuus tai referenssit (koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua) [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Osallistumishakemuskehotus Osallistumishakemukset Valinta jatkoon Min. 3 toimittajaa [Alustava tarjouspyyntö v2 jne] [Ehdokkaan karsiminen Neuvottelukierros Alustava tarjous Alustava tarjouspyyntö Valitusaika Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjoukset Soveltuvuuden tarkistus Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus [Tarjousten täsmentäminen] Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika Hankintapäätös Tarjousten vertailu 42

Milloin neuvottelumenettely Jos hankinnan kohde on uusi/uusi kokonaisuus ja tarjouspyynnön ja etenkin hinnoittelumallin laatiminen on vaikeaa hintataso on ei ole lainkaan tiedossa tai muuten niin monimutkainen että ja tarjouskilpailuun halutaan vain pieni määrä relevantteja toimittajia, jotka joutuvat suhtautumaan neuvotteluihin vakavammin kuin tekniseen vuoropuheluun jos ei valita neuvotteluun jos karsitaan kesken neuvottelun 43

Milloin neuvottelumenettely s.2 Neuvottelumenettelyssä tarjouspyyntöä voi koekäyttää ja parannella ja tarjoajat saavat harjoitella tarjouksen tekemistä ja virheitä tulee vähemmän mutta neuvotteluissa tiukat tasapuolisuusvaatimukset ja kokousmenettelyt (esim. pöytäkirjat): työlästä, aikaa vievää Toimittajilla enemmän valituspisteitä jos ei valita jatkoon jos karsitaan kesken neuvottelun Neuvottelumenettelyä saa käyttää myös valinnassa puitejärjestelytoimittajaksi 44

Milloin neuvottelumenettely S. 3 Avoimesta ym. menettelystä voi siirtyä neuvottelumenettelyyn, jos Tarjoajien määrä laskee 0:aan (esim. tarjoukset joudutaan hylkäämään puutteellisina) 45

Kilpailullinen neuvottelumenettely Kuten neuvottelumenettely mutta edellyttää erilaisia perusteluja ok kun teknologinen ratkaisu vaikeasti ennakoitavissa (helpompi päästä) ja lakiin kirjattu enemmän menettelynsääntöjä (vaikeampi käyttää ) 46

Suorahankinta Suorahankinta sallittu jos hankinta alle 30 000 (koko sopimuskausi tai vuosittain jos määrärahakin vuosittain) suositus: kilpailutetaan (vapaamuotoinen tarjouspyyntö useammalle toimittajalle) ei ole muita toimittajia ei ole saatu tarjouksia ennakoimaton äärimmäinen kiire lisätilaus jos korvaus/laajennus ja yhteensopivuuden takia hankittava samalta, max 3 v jos palvelu ja lisätilausoikeudesta ehto sopimuksessa, avoin menettely, max 3 v (myös vaikka ei sopimusehtoa jos ennakoimaton tarve ja lisätilaus mahdollinen vain samalta toimittajalta) Hankintailmoitus mahdollinen (suojaa markkinaoikeudelta). Mahdollinen myös puitejärjestelyssä. 47

Sähköinen huutokauppa Kuten avoin menettely mutta lisäksi tarjoajien ranking valintaperuste soveltuvuus tai referenssit (koska ei saa vaatia valmista tuotetta/palvelua) varsinaisten tarjousten perusteella, määrää saa rajata) ja sähköinen huutokauppa (vaatii sovelluksen pohjaksi) Tarjouksia saa tehdä vain tietyn ajan kuluessa, toimittajan valinta automatisoitu. Vain määrällisiä vertailuperusteita kuten, toimitusajan pituus, takuuajan pituus. Toimittajat voivat seurata tarjouksia (ei nimiä) ja parantaa omaansa (useampaankin kertaan). 48

Sähköinen huutokauppa - osittain sähköinen menettely [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Tarjoajien ranking [Tarjousten täsmentäminen] Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus Soveltuvuuden tarkistus Tarjoukset Valitusaika Sähköinen huutokauppa Tarjoukset (tuote, hinta, toimitusaika ) [Tarjouksen parantaminen] [Tarjousten täsmentäminen] Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika Hankintapäätös Tarjousten vertailu 49

Dynaaminen hankintajärjestelmä - monivaiheinen, kokonaan sähköinen [Ennakkoilmoitus] Tekninen vuoropuhelu Hankintailmoitus Tarjouspyyntö [Lisäkysymykset ja vastaukset] Dynaaminen hankintajärjestelmä [Tarjousten täsmentäminen] Tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistus Soveltuvuuden tarkistus Alustavat tarjoukset Valitusaika Sähköinen huutokauppa Tarjoukset (tuote, hinta, toimitusaika ) [Tarjouksen parantaminen] [Tarjousten täsmentäminen] Jälki-ilmoitus Sopimus Valitus- ja odotusaika Hankintapäätös Tarjousten vertailu 50

Dynaaminen hankintajärjestelmä Avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville toimittajille jotka ovat jättäneet hyväksyttävän alustavan tarjouksen Menettelyyn voidaan ottaa uusia tarjoajia koko ajan. Menettely voi kestää max 4 v Tarjoajat hyväksytään menettelyyn koko menettelyn ajaksi Menettely soveltuu tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti, saatavilla oleville hyödykkeille. 51

Hankintamenettelyn valinta riippuu hankinnan arvosta, kohteesta, monimutkaisuudesta, valintaperusteesta, toimittajien lukumäärästä 52

Puitejärjestely? 64

Puitejärjestely (HL 5, 31 ja 32 ) Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot kuten hinnat ja suunnitellut määrät Rajoitettu kesto (max 4 vuotta) Puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken Ei puitejärjestelyn ulkopuolisilta toimittajilta Ei suoraan puitesopimustoimittajan alihankkijoilta, jälleenmyyjiltä, kumppaneilta, yhteistyötahoilta, tms. Puitejärjestelyn vaihtoehdot: Kaikki ehdot sitovasti sovittu taikka osa ehdoista jätetään auki Yhden taikka kolmen tai useamman toimittajan kanssa 65

Puitejärjestelyiden tarkoitus yleisesti Käytetään hankinnoissa, jotka toistuvat usein, mutta hankintamäärät eivät välttämättä ole tiedossa Esimerkiksi paperi, tietokoneet, konsultointi Käytetään prosessikustannussäästöjen saavuttamiseksi Hankintaprosessia ei tarvitse toistaa Puitejärjestelyn sopimusten valvonta on mahdollista tehdä tehokkaasti Käytetään hankintavolyymin kokoamiseen Säästöt hankintahinnoissa Saavutetaan paremmat sopimusehdot Hankinnat voidaan keskittää ja toteuttaa ammattilaisten toteuttamana 66

Puitejärjestelyiden toimintamallit I Kilpailutus ja puitejärjestelyn sopimustoimittajien valinta II Hankinta-/palvelusopimukset/tilaukset puitejärjestelyn sisällä puitejärjestelyn toimintamallin mukaisesti Vaihtoehdot: Yksi toimittaja Ehdot sitovasti sovittu Yksi toimittaja Osa ehdoista jätetty avoimiksi 3 tai useampi toimittaja Ehdot sitovasti sovittu 3 tai useampi toimittaja Osa ehdoista jätetty avoimiksi Suorat tilaukset puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti Esim. leasingpuitejärjestely Tarjouksen kirjallinen täydentäminen Tilaukset puitejärjestelyn ehtojen ja täydennyksen mukaisesti Toimittajan valinta puitejärjestelyn ehtojen mukaisesti Esim. renkaiden puitejärjestely Kevennetty kilpailutus Kirjalliset tarjoukset Riittävä tarjousaika Tarjouksen valinta puitejärjestelyssä ilmoitettuja kriteerejä käyttäen Tieto tarjoajille Esim. puheliikenteen puitejärjestely 67 Esim. tekninen ITkonsultointi,hankinnan ylittäessä 15 000

Kevennetyn kilpailutuksen perusmalli Asiakas Asiakas Asiakas 1. Määrittää palvelutarpeen valmiille lomakkeille 4. Asiakas vertailee tarjoukset 5. Asiakas tekee päätöksen Asiakas 7. Asiakas tekee tilauksen / palvelusopimuksen Asiakas liittyy puitejärjestelyyn Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntö Tarjoukset Päätös ja tiedoksianto Tilaus 2. Puitesopimustoimittajat saavat tarjouspyynnön 3. Toimittajat antavat tarjouksensa valmiilla lomakkeilla 6. Kaikki kevennettyyn kilpailutukseen osallistuneet saavat päätöksen 8. Toimittaja aloittaa toimitukset / sopimuksen mukaisen palvelutuotannon Hansel Toimittajat Toimittajat Toimittajat Toimittajat 69

Puitejärjestelyn sisäinen kevennetty kilpailutus Milloin puitejärjestelyn toimintamalliksi kannattaa valita kevennetyn kilpailutuksen malli? Puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole ollut tarkoituksenmukaisesta sitovasti ennalta sopia, esim. Kokonaishinnat Käytettävä asiantuntija Palvelun yksityiskohtainen sisältö Asiakastarpeet eroavat merkittävästi toisistaan Joustava toimintamalli Kevennetty kilpailutus mahdollistaa asiakaskohtaisten tekijöiden huomioimisen optimaalisella tavalla Kevennetyssä kilpailutuksessa täsmennetään hankinnan kohde ja avoimet ehdot ja pyydetään tarjoukset puitejärjestelyn sopimustoimittajilta 70

Kevennetyn kilpailutuksen yleiset pääperiaatteet Nopea, kevyt prosessi Valmiit asiakirjamallit hyödynnettävissä toimintaohje + liittymisilmoitus kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntöpohja ja hintalomake kevennetyn kilpailutuksen arviointipohjat ja hankintapäätösmalli asiakaskohtainen palvelusopimuspohja Kevennetyssä kilpailutuksessa ei ole tarpeen määrittää sopimusehtoja Hanselin puitejärjestelyissä sopimusehdot ovat asiakasnäkökulmasta aina yleisiä alan sopimusehtoja paremmat 71

Kevennetyn kilpailutuksen yleiset pääperiaatteet Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntö tehdään kirjallisesti Tarjouspyyntö lähetetään vain puitejärjestelyyn valituille puitesopimustoimittajille Päätös tehdään ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti Hankintapäätös perusteluineen ilmoitetaan tarjouksen jättäneille toimittajille Tarvittaessa Hanselin tuki ja neuvonta käytettävissä 72

Kevennetyn kilpailutuksen etuja Joustavuus mahdollistaa yksilöllisten hankintatarpeiden ja vaatimusten huomioimisen kilpailutuksessa ja palvelusopimuksessa Hintaedut jos kattohinnat sovittu puitesopimuksessa, asiakkaan mahdollista saada hankintakokonaisuudelle vielä edullisemmat hinnat Varmuus - puitesopimukseen perustuvassa palvelusopimuksessa voidaan sopia tarkemmin konkreettiseen hankintaan liittyvistä ehdoista Joustava myös toimittajan kannalta Täsmällinen hinnoittelu hankintakokonaisuudelle Ei kapasiteetin varaamista turhaan 73

74 Hankintojen suunnittelu ja hinnoittelumallit julkisissa hankinnoissa

Julkisten hankintojen ja kilpailutusten tavoite Hankinnat on tehtävä mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti, mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioiden (HankL 2 ) Kilpailutukset on toteutettava tavalla, joka mahdollistaa halutun laatutason mukaisten tuotteiden/palveluiden hankkimisen hankintalakia noudattaen, mahdollisimman edullisesti 76

Sillä mitä hankitaan ja miten hankitaan vaikutetaan ratkaisevasti hankinnan vaikuttavuuteen 77

80 Mitä hankitaan?

Hankintojen johtamiseen liittyviä kysymyksiä Nykytila Miten hankintojamme johdetaan ja mikä ohjaa päätöksentekoamme? Keskitetty vs. hajautettu hankintatoimi? Esim. Ely-keskukset muodostuvat 159:stä hankintayksiköstä Talon tapa tehdä hankintoja? oman työn ohessa? käytämme aina tiettyä menettelyä! Onko meillä käsitys hankintatoimemme tehokkuudesta? Miten sitä mitataan? Resurssit, osaaminen ja työkalut? Mitä voimme oppia menneisyydestä missä on tehty virheitä? Tulevaisuus Tavoitetila ja mittarit niiden saavuttamiseksi? Toimenpiteiden suunnittelu ja aikataulutus 81

Perusstrategioita hankintojen johtamiseksi (Iloranta, K. ja Pajunen-Muhonen, H. 2008) 82

83 Miten hankitaan?

Kilpailutuksen käynnistämiseen operatiivisia liittyviä kysymyksiä Hankinnan tavoite Minkä tarpeen haluamme ratkaista tai mitä haluamme muuttaa? 1. Kilpailutuksen sisäinen suunnitelma mittaristo onnistumisen toteamiseksi 2. Hankinnan kohteen kuvaus mitä haluamme ostaa? Kilpailutuksen suunnittelu Onko meillä tarvittavaa aikaa ja osaamista kilpailutuksen läpiviemiseksi? Millaisella menettelyllä hankimme? Miten kartoitamme markkinoita ja tarjolla olevia tuotteita/palveluita? Kuka lopulta päättää hankinnan sisällöstä? Kuka johtaa kilpailutusprojektia ja vastaa päätöksenteosta? Miten haluamme hankinnan maksaa? 84

85 Hinta vs. laatu -> Painoarvojen asettaminen

Painoarvon asettamisen epätieteellisyydestä.. Julkisissa hankinnoissa hinnan ja laadun välisen painoarvon asettaminen (esim. hinta 60%, laatu 40%) ei tyypillisesti perustu mihinkään Laadun painoarvoprosentti ei kerro juuri mitään hankintayksikön tavoittelemasta laadusta, vaikka näin virheellisesti usein ajatellaan Lähtökohtana on, mitä asiakas määrittelee laatutason jota hankinnalla tavoitellaan. Vaadittu laatu kerrotaan hankinnan kohteen kuvauksessa 86

100% hintakilpailu ei automaattisesti tarkoita huonoa laatua Esim: Haluan kilpailuttaa auton, joka teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaa presidenttimme käyttötarpeisiin ja vaatimuksiin Hankinnan kohdetta määriteltäessä hankintayksikkö varmistaa tosiasiallisesti, että mikä tahansa valituksi tulleista automerkeistä täyttää asetetut vaatimukset Mikäli kaikki laatuun liittyvät tekijät kyetään ennakkoon kiinnittämään, on 100% hintakilpailu mielekäs vaihtoehto kilpailutuksen toteuttamiseksi 87

Painoarvon asettamisen perusteet Hinnan ja laadun välisiä painoarvoja asettaessaan hankintayksikkö ottaa kantaa seuraavaan kysymykseen: Miten paljon enemmän olemme valmiit maksamaan täydet laatupisteet saavasta tuotteesta verrattuna nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen? Esim. Kilpailutuksessa hinnan painoarvo on 70% ja laadun 30% Tarjoaja 1 saa laadusta täydet pisteet (30). Tarjoaja 2 ei saa lainkaan laatupisteitä Tarjoaja 2 saa täydet hintapisteet (70) Jos tarjousten vertailussa käytetään yleisintä julkisissa hankinnoissa käytettyä kaavaa, saadaan tulokseksi että Tarjoajan 1 tarjotessa tuotetta hintaan 175 ja tarjoajan 2 tarjotessa tuotetta hintaan 100, on ostajalle samantekevään kumpaan hän lopulta päätyy Molemmat saavat vertailussa 70 pistettä 88

Laadun ja laatupisteiden ajatteleminen euroina Seuraavaa mallia käyttää hinnan/laadun välisen painoarvon määrittämiseksi. Vastaa kysymykseen: montako prosenttia hinnaltaan halvinta tarjousta enemmän olet valmis maksamaan täydet pisteet saavasta laadusta nolla pistettä saavaan laatuun verrattuna? Vastaus kysymykseen Muutetaan painoarvoksi kaavalla : esim. hinta 100%/250% = 40% Hinta 100 % 40,0 % Laatu 1 50 % 20,0 % Laatu 2 50 % 20,0 % Laatu 3 25 % 10,0 % Laatu 4 25 % 10,0 % Yhteensä 250 % 100,0 % 89

Asetetut painoarvot tarjoajien näkökulmasta Oletetaan että parempi laatu on aina myös kalliimpaa eli hinta ja laatu kulkevat käsi-kädessä Jostain syystä tarjoajat tahtoisivat kuitenkin aina hinnalle mahdollisimman pienen ja laadulle mahdollisimman suuren painoarvon Kokevatko kaikki tarjoajat olevansa kilpailijoitaan laadukkaampia? Asetetuilla painoarvoillahan ei pitäisi olla merkitystä, jos parempi laatu tarkoittaa samassa suhteessa kalliimpia hintoja Kokenut toimittaja osaa ajatella, mitä laatukriteerit tarkoittavat euroina Kun laadun kasvattaminen on tarjoajalle selvästi kannattavampaa kuin hinnan alentaminen, on hankintayksikkö asettanut painoarvot periaatteessa väärin Parempi laatu ei ts. maksakaan niin paljoa enempää kuin mitä hankintayksikkö on painoarvoja asettaessaan (tiedostamattaan) ajatellut. Asia toimii myös toisin päin - laatukriteeristä (esim. yksittäisestä vaatimuksesta kannattaa ottaa nolla pistettä, jos sen toteuttaminen tulee tarjolla olevia laatupisteitä kalliimmaksi) Hinnan pieni painoarvo ei takaa asiakkaalle parempaa laatua. Joissain tapauksissa se mahdollistaa vain tarjoajalle paremman katteen Laadukkuuden osalta keskeistä on edelleen hankinnan kohteen kuvaus mitä haluamme ostaa? 90

91 Hinnoittelumallin rakentaminen ja elinkaarikustannukset

Hinnoittelumallin perusteita Hinnoittelumallin tavoitteena on tuottaa yksi, lopullinen vertailuhinta, joka kuvastaa hankinnan todellisia hankinta- ja elinkaarikustannuksia Eri hintatekijöitä tulee painottaa niiden todellisilla volyymeillä (l, kpl, htp, käyttäjää..). Unohda prosentit tässä kohtaa! Esim. 2-hengen hotellihuoneyöpymisiä oli edellisellä sopimuskaudella 130 kpl (=painoarvo 2-hengen hotellihuoneille) ja 1-hengen hotelliyöpymisiä 60 kpl (=painoarvo 1-hengen hotellihuoneille) Painoarvo kertoo näin tarjoajille suoraan, mitkä tuotteista ovat volyymituotteita -> näille haluamme hyvän hinnan! Painottaminen voi perustua historiatietoon ja/tai parhaaseen arvioon volyymien kehittymisestä tulevaisuudessa Mikäli mitään volyymitietoa ei ole käytettävissä, tulee eri hintatekijät painottaa suhteessa toisiinsa mahdollisimman oikein: Esim. kuinka monta videotykin lamppua tulemme hankkimaan jokaista ostettua videotykkiä kohden? 92

Sopimuskauden aikaisten elinkaarikustannusten huomioiminen Sopimuskauden aikaiset hintaelementit (esim. htp hinnoittelu) tulee painottaa vastaavalla tavalla Kuinka monta konsultointi tai koulutuspäivää tulemme parhaan arvion mukaan hankkimaan sopimuskaudella? > Osaksi tarjoajan vertailuhinnan laskemista Jokaisen hankinnan ostohintaan ja hintojen kehittymiseen sopimuskaudella liittyy riskejä Vrt. asuntolainan ottaja joka miettii, ottaako 3kk euriboriin sidottu vai viiden vuoden kiinteä korko Riskejä voidaan pienentää esim. Vaatimuksella kiinteistä tai urakkahinnoista Vuosittaisella maksimihinnankorotuslausekkeella Erilaisin sopimuslausekkein (tilaaja ei sitoudu arvioituihin volyymeihin yms.) Kaikilla ostajan riskiä pienentävillä tekijöillä on luonnollisesti hintansa Kasvava trendi hinnoitteluriskin siirtämisestä toimittajalle ei välttämättä tule hankintayksikölle pidemmän päälle edulliseksi 93

Joissain yhteyksissä myös hyödyllisiä lauseita Kun hintavertailun pohjana on kymmeniä (satoja) tuotteita sisältävä hinnasto eikä voida olettaa että kaikilta tarjoajilta löytyisi kaikki vaaditut tuotteet Pakkauskoko saa poiketa vaaditusta enintään +/- 20%. Tuoterivejä, joissa tarjoajan tarjoamat pakkauskoot poikkeavat tätä enemmän, saa olla molemmissa hintakoreissa yhteensä maksimissaan kymmenen Tyhjäksi jätetty tuoterivi tai hinnan ilmoittamatta jättäminen tulkitaan siten, että tarjoajalta ei löydy kyseistä tuotetta. Tällöin tarjoajan saa kyseisen tuotteen vertailuhinnaksi kalleimman kilpailevan tarjoajan hinnan. Hintojen osalta tyhjäksi jätettyjä tuoterivejä saa hintalomakkeella olla yhteensä maksimissaan kolme (3) kappaletta Kun tarjoajalta pyydetään erikseen hinnoiteltavien tuotteiden lisäksi ns. yleistä hinnastoa. Mikä toimisi tarjoajalle porkkanana antaa hyvät hinnat myös täällä? Tarjouksen hintoja arvioidaan valitsemalla kahdeksan volyymituotetta etukäteen. Valitut merkit ja mallit ilmoitetaan tarjouksen jättäneille tarjoajalle tarjouksen jättämisen jälkeen. Hansel toimittaa vertailukriteerit tarjoajille tarjousten jättämistä seuraavana arkipäivänä postitse. Hansel avaa saadut tarjouksen vasta tämän jälkeen sen jälkeen. Jos vertailuun etukäteen valittuja tuotteita ei löydy kaikilta tarjoajilta, valitaan merkki arvalla ja katsotaan merkeistä yhteiset mallit. Tämän jälkeen arvotaan vertailtava malli. Mikäli yhteistä mallia ei löydy, suoritetaan merkin arvontaa uudestaan kunnes vertailutuote löydetään. 94

95 Vaihtoehtoiset hintakaavat

Vaihtoehtoiset laskentakaavat Tarjoajien vertailuhintaa laskettaessa hankintayksiköllä on käytössään lukuisia vaihtoehtoisia hintakaavoja, joilla tarjoajien vertailuhinta lasketaan Kaavan valinnalla voi olla ratkaiseva merkitys kilpailutuksen lopputulokselle Julkiset hankinnat ovat hyvin säädeltyjä, mutta kilpailutuksen lopputulokseen keskeisesti vaikuttavien, sovellettavien hintakaavojen suhteen hankintayksiköllä on varsin vapaat kädet Markkinaoikeus on sallinut kaikkien esityksessä mainittujen mutta myös muiden, varsin erikoisten kaavojen käyttämisen tarjousvertailussa Markkinaoikeus on linjannut, että sovellettava hintakaava tulee esittää tarjouspyynnössä 96

Rakennusalan toimijoiden teettämässä tutkimuksessa arvioitiin standardoinnin vaikutusta 150:en jo suoritetun kilpailutuksen lopputulokseen. Jälkikäteen suoritettu standardointi muutti kilpailutuksen lopputulosta 37 %:ssa tarjouskilpailuista. Lisäksi tarjoajien järjestys muuttui 72 %:ssa tapauksista. Onkin selvää, että standardointi vaikuttaa kilpailutuksen arviointiin, ja yli kolmanneksessa tapauksista voittajaksi valittaisiin eri toimittaja kuin suoralla vertailulla. 97

Hintakaava 1: Halvin saa täydet hintapisteet muut suhteessa halvimman hintaan Kaava: Yleisin julkisissa hankinnoissa käytetty laskentakaava Hintapisteisiin vaikuttaa: a) edullisin hinta b) miten kaukana edullisimmasta hinnasta tarjoajan hinta on Malli helppotajuinen, mutta mikä on hinnan painoarvo millekin tarjoajalle? Tarjoaja ei tiedä, kuinka monta pistettä tarjoamallaan hinnalla saa 98

Hintakaava 1: Esimerkki Painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3 Hinta 1 000,00 1 300,00 1 600,00 Painotetut pisteet 50,00 50,00 38,46 31,25 Tarjoajan 1 ja 2 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 11,54 Tarjoajan 2 ja 3 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 7,21 Tarjoajan hintapisteet ovat täysin riippuvaisia halvimman tarjoajan vertailuhinnasta siitä, miten kaukana tarjoajan vertailuhinta on halvimman tarjoajan vertailuhinnasta Kaava käyttäytyy siten, että hintapisteet eivät koskaan mene nollaan 99

Hintakaavan 1 merkitys laatupisteille Tarjoaja 2:lle 10 hintapistettä lisää olisi maksanut 268,25 euroa (1300-268,25= 1031,75 eur/48,46p.) Tarjoaja 3:lle 10 hintapistettä lisää olisi maksanut 387,88 euroa (1600-387,88=1212,12 eur/41,25p) Tämä on samalla sekä tarjoajille että hankintayksiköille 10 laatupisteen hinta Tarjoaja 2: maksaako 10 pistettä parempi laatu meille enemmän vai vähemmän kuin 268,25 euroa? Hankintayksikkö: olemmeko valmiit maksamaan 10 laatupistettä paremmasta tarjouksesta 268,25 euroa enemmän? 100

Hintakaavan 1 käyttäytyminen 120,00 Pisteet 100,00 80,00 60,00 Pisteet 40,00 20,00 0,00 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300 101

Hintakaava 2: Halvin saa täydet hintapisteet, kallein nolla hintapistettä - Muiden tarjoajien hintapisteet lasketaan lineaarisesti näiden kahden pisteen välillä Kaava: Jos hintaerot ovat kovin pienet, niin onko oikein, että kallein saa nolla hintapistettä Jos tarjouksia on vain muutama (esim. 3) ovat erot hintapisteissä huomattavan suuret Hintapisteisiin vaikuttaa a) edullisin hinta b) kallein hinta 102

Hintakaavan 2 käyttäytyminen 120,00 Pisteet 100,00 80,00 60,00 Pisteet 40,00 20,00 0,00 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300 103

Hintakaava 3: Halvin saa täydet hintapisteet muiden hintapisteet lasketaan lineaarisesti Kaava: Halvinta tarjousta kaksi kertaa kalliimpi tarjous saa nolla hintapistettä. Euroja ei skaalata vaan erittäin kallis tarjous saa miinuspisteitä hinnastaan Kaava on matemaattisesti ajateltuna reilumpi kuin esim. hintakaava 1, mutta logiikkaa ja mahdollisia miinuspisteitä on vaikeaa selittää tarjoajille Hinnan painoarvo voi saada ilmoitettu suuremman painoarvon (miinuspisteiden syödessä myös laadusta annetut pisteet) 104

Hintakaavan 3 käyttäytyminen: 150,00 Pisteet 100,00 50,00 0,00 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300 Pisteet -50,00-100,00-150,00 105

Hintakaava 4: Halvin saa täydet hintapisteet muiden hintapisteet lasketaan lineaarisesti Kaava: Edellinen esimerkki käännettynä toisin päin siten että kukaan ei saa miinuspisteitä Halvin saa nolla pistettä ja pisteitä sitä enemmän, mitä kalliimpi tarjous on halvimpaan verrattuna Ongelmana tässäkin, että yli 100% edullisinta tarjousta kalliimmat saavat enemmän kuin ilmoitetun painoarvon verran pisteitä Tarjoaja ei tiedä, kuinka monta pistettä tarjoamallaan hinnalla saa 106

Hintakaava 4: käyttäytyminen 250,00 Pisteet 200,00 150,00 Pisteet 100,00 50,00 0,00 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 240 250 260 270 280 290 300 107

Hintakaava 5: Halvin saa täydet hintapisteet muiden hintapisteet 0, mikäli ne ovat halvinta tarjousta esim. kaksi tai kolme kertaa halvinta kalliimpia Kaava: Kaava katkaistaan siten, että kaikki miinus pisteitä saavat tarjoaja saavat 0-hintapistettä Kolme kertaa halvinta tarjousta kalliimpi tarjous saa samat hintapisteet kuin 4 tai 5 kertaa kalliimpi 108

Hintakaava 6: Laatupisteiden muuttaminen vertailuhinnan päälle hintasakoksi Paljonko hintaero saa korkeintaan olla, että hankintayksikkö on valmis hankkimaan täydet laatupisteet saavan tuotteen nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen verrattuna? -> Esimerkissä 1000 euroa Laatutekijöiden painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3 Hinta 1 400,00 1 600,00 1 800,00 Laatu 1, pistettä 60,00 100,00 80,00 Painotetut pisteet 50,0 % 30,00 50,00 40,00 Laatu 2, pistettä 100,00 70,00 50,00 Painotetut pisteet 20,0 % 20,00 14,00 10,00 Laatu 3, pistettä 40,00 80,00 100,00 Painotetut pisteet 20,0 % 8,00 16,00 20,00 Laatu 4, pistettä 60,00 90,00 100,00 Painotetut pisteet 10,0 % 6,00 9,00 10,00 Painotetut laatupisteet yhteensä 100,0 % 64,00 89,00 80,00 Painotettujen laatupisteiden ero täysistä laatupisteistä (100) 36,00 11,00 20,00 Laatupisteiden puuttumisesta aiheutuva "hintasakko" 360,00 110,00 200,00 Kokonaistaloudellisen edullisuuden laskennallinen vertailuhinta yhteensä 1 760,00 1 710,00 2 000,00 109

Hintakaavan 6 etuja: Tarjoaja tietää aina, kuinka monta "hintapistettä" se saa. "Hintapisteisiin" vaikuttaa ainoastaan tarjoajan oma hinta. Tarjoaja tietää aina, kuinka paljon kalliimpi sen tarjous voi edullisinta tarjousta olla, jotta se voi teoriassa menestyä tarjouskilpailussa. Tarjoaja tietää aina, mikä jokaisen laatutekijän todellinen ja lopullinen painoarvo on. Hankintayksikköä ohjataan määrittelemään oikeat vertailuperusteet ja niiden oikeat painoarvot. 110

Hintakaava 7: Tilastotieteilijän malli Standardointi tapahtuu siten, että jokaisesta tarjouksesta (x) vähennetään tarjouskilpailun keskiarvo (μ), ja tämä erotus jaetaan tarjousten hajonnalla (ơ). Tuloksena (z) saadaan tällöin kullekin tarjoukselle arvo, jota voidaan verrata suhteessa muihin. Tekstinä malli voidaan ilmaista seuraavasti: (tarjouksen arvo - tarjousten keskiarvo) / (tarjousten hajonta). Vertailu suoritetaan tarjouskohtaisesti sekä tarjousvertailussa saatujen laatupisteiden että tarjousten hintojen osalta. 111

Hintakaava 7 Käänteinen huutokauppa Joissain hankinnoissa käytettävissä olevan rahamäärän (budjetin) kertominen avoimesti voi olla perusteltua. Hankintayksiköllä esim. käytössään 10 000 euroa. Kilpailu käydään siitä, kuka tarjoaja pystyy parasta/eniten laatua tuotteesta tai palvelusta maksettavalla 10 000 euron hinnalla 112

113.ELI MIKÄ HINNOITTELUKAAVA OLIKAAN PARAS?

KIITOS PALJON! Kristian Hartikainen Kilpailuttamiskonsultti 040 1723238 kristian.hartikainen@hansel.fi 114