JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA EHDOTUSVAIHE 14.1.2014 SELOSTUS Maankäyttö, Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupunki

1 JOHDANTO ALOITUSVAIHE Yleiskaavan esiselvitys ELVIS 13.11.2009 Kaupunginvaltuusto 14.12.2009 Viranomaisneuvottelu 9.12.2010 Vireille tulosta ilmoittaminen 15.12.2010 RAAMIVAIHE Yleiskaavatoimikunta 7.3.2011 Raamivaihe nähtävillä 27.4.-20.5.2011 Yleiskaavatoimikunta 5.9.2011/16.1.2012 LUONNOSVAIHE Yleiskaavatoimikunta 26.3.2012 Kaupunkirakennelautakunta 3.4.2012 Yleiskaavaluonnos nähtävillä 24.4.-21.5.2012 Yleisötilaisuudet 2.5, 3.5, 8.5, ja 9.5.2012 ALUSTAVA EHDOTUSVAIHE Viranomaislausuntopyyntö 8.5.2013 Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 28.5.2013 EHDOTUSVAIHE Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 5.11.2013 Kaupunginhallituksen iltakoulu 11.11.2013 Kaupunkirakennelautakunta 3.12.2013 Kaupunginhallitus 9.12.2013 Yleiskaavaehdotus nähtävillä 14.1. - 17.2.2014 Yleisötilaisuudet 16.1., 29.1. ja 6.2.2014 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistyminen vuonna 2009 avasi mahdollisuuden yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkasteluun ilman vanhoja kuntarajoja. Yleiskaavan esiselvitys (ELVIS) valmistui syksyllä 2009. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti käynnistää sen pohjalta 14.12.2009 yleiskaavan laatimisen. Kaupunginhallitus asetti 5.2.2010 kaavan laatimista ohjaavan toimikunnan, jonka toimikausi kesti vuoden 2012 loppuun. Jyväskylän kaupungin alue on laaja ja monimuotoinen. Pohjois-eteläsuunnassa kilometrejä rajalta rajalle kertyy vajaat 70 ja itä-länsisuunnassakin lähes 50. Maankäyttö kaupungin eri osissa vaihtelee tiiviydessään ja ominaispiirteissään. Tämän vuoksi myös yleispiirteisesti maankäyttöä ohjaamaan laadittavan yleiskaavan sisältökysymykset tulevat tarkasteltavaksi erilaisin kriteerein käsiteltäessä kaupungin erilaisia osia. Suunnittelukysymysten jäsentämiseksi kaupunki jaettiin kolmeen kehään: olemassa olevan kaupunkirakenteen (OLLI), laajentuvan kaupunkirakenteen (LALLI) ja maaseutuelinkeinojen kehään (MASSU). Olli-kehällä asui yleiskaavan suunnittelun alkuvaiheessa yhteensä 118 200, Lalli-kehällä noin 3200 ja Massu-kehällä noin 8 200 asukasta. Yleiskaavan roolina on ohjata Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehitystä parin - kolmen vuosikymmenen tähtäimellä. OLLI-kehällä keskeisenä tavoitteena on, että täydennysrakentaminen jatkuu, mutta suuntautuu nykyistä voimakkaammin jo rakennetuille alueille virkistysalueiden sijaan. LALLI-kehällä tärkeä tavoite on suunnata kaupunkirakenteen laajeneminen bussireittien varsille. MASSU-kehällä tärkein tavoite on ohjata maaseutuasuminen ensisijaisesti kaavassa osoitettaviin kylähelmiin. Yleiskaavan sisältöä ohjaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ohella Keski-Suomen maakuntakaava vaihekaavoineen. Myös vuonna 2011 valmistuneen Jyväsky-

2 län seudun maankäytön rakennemallin ja Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Jyseli) tavoitteet ja päälinjat saadaan sisällytetyksi yleiskaavan valmistumisen myötä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen järjestelmään. Yleiskaavan tavoitteet asetettiin keväällä 2011 muodostamalla vaihtoehtoisia raamilauseita, jotka koskivat houkuttelevuutta ja omaleimaisuutta, ilmasto- ja ympäristöystävällisyyttä, taloudellisuutta, elinkeinojen maankäyttöä, eheyttämistä, rantarakentamista ja viheralueita. Tarkoituksena oli tunnistaa yhdyskuntarakenteen strategiset kehittämistavoitteet ja havainnollistaa osallisille ja päätöksentekijöille asioita, joista yleiskaavassa tullaan päättämään. Raamivaiheen aineisto oli julkisesti nähtävillä keväällä 2011 ja siitä järjestettiin kaupungin internet-sivuilla kysely. Kyselyyn vastasi noin 70 henkilöä. Yleiskaavaprosessin vuorovaikutuksen tärkeänä lähtökohtana on pidetty ja pidetään edelleenkin sitä, että kaavan sisällöstä käydään keskustelua erilaisissa osallisille järjestettävissä tilaisuuksissa. Jyväskylän innovaatiopalvelut ja yleiskaavoitus järjestivät yhteistoimin kaavatyön alkuvaiheissa myös kansalaisraadin. Raati oli Jyväskylä pienoiskoossa eli siihen kutsuttiin henkilöitä eri ikäryhmistä ja eri asuinalueilta, työssä käyviä, eläkeläisiä, koululaisia jne. Kansalaisraati sai tehtäväkseen ruotia yleiskaavan täydennysrakentamisen periaatteita. Pääkysymys oli: Saako virkistysalueille rakentaa? Yleiskaavaehdotus sisältää strategisen pääkartan tähän liittyvine merkintöjen selityksineen ja määräyksineen. Lisäksi kaava sisältää viisi muuta oikeusvaikutteista karttaa määräyksineen ja merkintöjen selityksineen. Jyväskylässä on tähän asti laadittu pääasiassa osayleiskaavoja, joiden tarkkuus ja esitysmittakaava poikkeavat selvästi nyt laadittavasta. Tässä yleiskaavassa karttojen mittakaava on valittu tavanomaista pienemmäksi. Koko kaupungin alue esitetään kullakin karttalehdellä mittakaavassa 1:100 000, minkä lisäksi keskusta ympäristöineen näkyy näillä mittakaavassa 1:50 000. Karttalehdellä 5 Kulttuuriympäristön vaalinen keskustan lähialue näytetään kuitenkin esitysteknisen selkeyden vaatimalla tavalla mittakaavassa 1:25 000. Valittu kartografinen esitystapa asettaa omat reunaehtonsa sille, mitä kartoilla on järkevää tai edes mahdollista kuvata. Kaavaselostus on jaettu osiin. Ensimmäinen näistä sisältää kuvauksen laaditusta kaavaratkaisusta perusteluineen. Toisessa osassa kuvataan kaavaprosessi vaikutusten arviointeineen. Tehdyt selvitykset on esitetty selostuksen kolmannessa osassa ja tiivistelmä selostuksen liitteistä sen neljännessä osassa. Strategisen yleiskaavan pääkartalla on kuvattu kaupungin keskusta-alueet, asuintaajamat, työpaikka-alueet, kaupalliset alueet ja viheralueet laajahkoina kokonaisuuksinaan. Esitystavassa kaupungin alue on jaettu 250 x 250 metrin ruutuihin, joista kukin edustaa tiettyä maankäyttömuotoa. Edelleen tällä kartalla esitetään yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeimmät liikenneväylät samoin kuin yleispiirteiset päälinjaukset kaupungin keskeisimpien viher- ja virkistysalueiden kehittämisestä (ns. Kehä vihreä ja Kehä siniset ). Pääkartalla esitetty kuvaustekniikka (250x250 metriä) vastaa Tilastokeskuksen käyttämää järjestelmää. Näin ollen seuranta voidaan sopeuttaa yhteen Tilastokeskuksen tulevien aineistojen ja selvitysten kanssa. Aluekeskukset ja näitä pienemmät alakeskukset on merkitty kaavaan omilla kohdemerkinnöillään. Laajat maaseutualueet on käsitelty edellä esitettyä ruututekniikkaa käyttäen omana kokonaisuutenaan, minkä lisäksi tärkeimmät kylät on kuvattu kaavakartalle kylähelmen kohdemerkinnällä. Maaseudun osalta lähtökohtana on pidetty eläviä maaseutukyliä ja niiden kehittämistä. Luonnon, maiseman, kulttuuriympäristön, vesiensuojelun, virkistyksen, täydennysrakentamisen, joukkoliikenteen ja pyöräilyn kannalta tärkeät alueet ja yksittäiset kohteet on esitetty kaavassa omilla oikeusvaikutteisilla kartoillaan, joita on yhteensä viisi kappaletta. Ne ovat ohjeena myöhemmin laadittaville osayleiskaavoille ja asemakaavoille tai päätettäessä muuten maankäytön järjestämisestä. Strategisen pääkartan määräyksiin sisältyy kohta, jonka mukaan kaavan tulkinnassa yksittäisten päällekkäisten kohteiden osalta noudatetaan temaattisten apukarttojen 2-6 määräyksiä.

3 Yleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää siitä MRA 19 :n mukaisesti muistutuksensa. Ehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot (MRA 20 ). Yleisötilaisuuksia tullaan järjestämään erikseen tiedotettavan aikataulun mukaisesti. Vaikutusten arviointi, johon myös yleisö voi osallistua, on ollut ja tulee olemaan olennainen osa suunnittelua. Jyväskylässä 14.1.2014 yleiskaavapäällikkö Leena Rossi

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSA I - KAAVARATKAISUN KUVAUS... 6 1.1. KAAVAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1.1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 6 1.1.2. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA... 7 1.1.3. KAAVAKARTAT... 7 1.1.4. MITOITUSSELVITYS... 8 1.2. YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUS... 9 1.2.1. KESKUKSET... 9 1.2.2. TAAJAMARAKENNE... 10 1.2.3. KESKUSTAN ULKOPUOLISEN KAUPAN OHJAUS... 11 1.2.4. MAASEUDUN MAANKÄYTÖN OHJAUS... 12 1.2.5. LIIKENNE... 13 1.2.6. VIHERALUEET... 14 1.2.7. MUUT MERKINNÄT... 17 1.3. LUONTOARVOJEN VERKOTTUMINEN... 18 1.4. MAISEMA JA VIRKISTYS... 19 1.5. VESITALOUDEN SUOJELU... 22 1.6. KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN... 23 1.7. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN... 25 1.8. KAAVAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN OIKEUSVAIKUTUSTEN KUVAUS... 28 1.8.1. KARTTA 1 YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUS... 29 1.8.2. KARTTA 2 LUONTOARVOJEN VERKOTTUMINEN... 43 1.8.3. KARTTA 3 MAISEMA JA VIRKISTYS... 44 1.8.4. KARTTA 4 VESIVAROJEN SUOJELU... 48 1.8.5. KARTTA 5 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN... 49 1.8.6. 1.9. KARTTA 6 TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN... 52 KUMOUTUVAT OSAYLEISKAAVAT... 54 2. OSA II KAAVAPROSESSI JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 55 2.1 YLEISKAAVAN LAATIMISPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN... 55 2.1.1. OLEMASSAOLEVAN KAUPUNKIRAKENTEEN KEHÄ (OLLI)... 56 2.1.2. LAAJENTUVAN KAUPUNKIRAKENTEEN KEHÄ (LALLI)... 57 2.1.3. MAASEUTUELINKEINOJEN KEHÄ (MASSU)... 58 2.2. RAAMIVAIHE... 59 2.2.1. AINEISTON SISÄLTÖ JA KÄSITTELY KAUPUNGIN LUOTTAMUSELIMISSÄ... 59 2.2.2. KANSALAISRAATI... 61 2.3. LUONNOSVAIHE... 62 2.3.1. KAAVAN ETENEMINEN LUONNOSVAIHEESEEN YLEISKAAVATOIMIKUNNASSA... 62 2.3.2. LUONNOKSEN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE JA YLEISÖTILAISUUDET... 63 2.3.3. LUONNOSRATKAISUSTA SAATU PALAUTE... 64 2.3.4. LUONNOSVAIHEEN KAAVARATKAISUN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIPROSESSI... 64 2.4. ALUSTAVA EHDOTUSVAIHE... 64 2.4.1. ALUSTAVAN KAAVAEHDOTUKSEN TYÖSTÄMINEN... 64 2.4.2. ALUSTAVASTA KAAVAEHDOTUKSESTA PYYDETYT VIRANOMAISLAUSUNNOT... 65 2.5. EHDOTUSVAIHE... 65 2.6. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 66 2.6.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSANA KAAVAN LAATIMISTYÖTÄ... 66 2.6.2. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN JA VIRKISTYKSEEN... 68 2.6.3. VAIKUTUKSET VESIIN JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖIHIN... 69 2.6.4. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 70 2.6.5. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN... 72 2.6.6. VAIKUTUKSET SOSIAALISEEN KESTÄVYYTEEN... 74 2.6.7. VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA KUNTATALOUTEEN... 75 2.6.8. VAIKUTUKSET KAUPPAAN... 77

5 2.6.9. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA ILMASTOON... 78 2.6.10. VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN... 79 2.6.11. YLEISKAAVAN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI... 80 2.6.12. NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI... 82 3. OSA III - SELVITYKSET JA PERUSTIEDOT... 84 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 3.5. 3.6. 3.7. 3.8. KOKONAISVALTAISET YLEISET SELVITYKSET... 84 LIIKENNE... 85 YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO... 86 KAUPALLISET SELVITYKSET... 87 LIIKUNTA, VIRKISTYS JA MAISEMA... 87 LUONNONYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT SELVITYKSET... 87 POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT... 88 KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT SELVITYKSET... 89 4. OSA IV - LIITEAINEISTO... 89

6 1. OSA I - KAAVARATKAISUN KUVAUS 1.1. KAAVAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 5.2.1999/132 määrittää kaiken maankäytön suunnittelun kehykseksi ja lähtökohdaksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteet konkretisoituvat MRL:n kaavahierarkian mukaisesti laadittavan yleiskaavaratkaisun pohjaksi maakuntakaavan välityksellä. Yleispiirteisempi kaava toimii aina yksityiskohtaisemman lähtökohtana. Näin ollen nyt laadittavan yleiskaavaratkaisun pohjana ovat toimineet uusien selvitysten ohella myös lukuisat jo aiemmin maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset. Yleiskaavaehdotus pohjautuu myös lukuisiin Jyväskylää ja sen aluetta koskeviin selvityksiin. Näistä osa on laadittu yleiseen tarpeeseen tai tiettyä yksittäistä hanketta varten jo aiemmin ennen tähän yleiskaavatyöhön ryhtymistä. Osa selvityksistä taas on laadittu varta vasten tätä yleiskaavaa varten. 1.1.1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat pääsääntöisesti sanallisia ja esitystapa on valittu sellaiseksi, että nämä tavoitteet tulevat konkretisoiduksi maankäyttöön lähinnä maakuntakaavan välityksellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Osa tavoitteista on sellaisia (MRL 22 ), että niitä ei ole mahdollista käyttää yksityiskohtaisten kaavojen oikeudelliseen arviointiin niiden yleisohjeellisuuden vuoksi. Osa tavoitteista taas on sellaisia, että ne toimivat suorina reunaehtoina kaavojen laadinnassa. Viimeksi mainitusta hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita NATURA 2000- suojeluohjelman ja muiden suojeluohjelmien mukaiset alueet. Nämä ovat aluevarauksia, joiden oikeellisuutta ei edes pohdita enää laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaavoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen (teoksesta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, Ympäristöministeriö 2003)

7 1.1.2. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Yleiskaavan ehkä tärkeimpänä lähtökohtana on pidettävä lainvoimaista Keski-Suomen maakuntakaavaa myöhempine sektorikohtaisine vaihekaavoineen. Tätä perustelee myös maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavahierarkia, jonka mukaan yleispiirteisempi kaava toimii aina yksityiskohtaisemman lähtökohtana. 1.1.3. KAAVAKARTAT Koko kaupungin alue on kuvattu yleiskaavakartoilla mittakaavassa 1:100 000, jonka lisäksi kaupungin tiheimmin rakennettu alue 10 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta näkyy näillä mittakaavassa 1:50 000. Teemakartta 5/6 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) poikkeaa kuitenkin muista siten, että tällä urbaani alue 5 km etäisyydellä ydinkeskustasta esitetään mittakaavassa 1:25 000. Kaupunkirakennetta käsittelevä strateginen pääkartta 1/6 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) on laadittu siten, että kaupungin alue on jaettu Tilastokeskuksen käyttämän jaotuksen mukaisesti 250 x 250 metrin ruutuihin. Yksittäisten ruutujen sisältämä aluevaraus on merkitty kaavaan sillä perusteella, mitä pidetään kyseisen neliömäisen alueen tärkeimpänä maankäytöllisenä ominaisuutena. Näin ollen pinta-alaltaan 6,25 ha suuruisella ruudulla tietty väri kuvaa sen päämaankäyttömuodon. Yksittäisen ruudun sisään sijoittuu luonnollisesti monessa tapauksessa erilaista muutakin maankäyttöä. Tarkan viivamaisen aluerajauksen sivuuttavalla menetelmällä on pyritty lähestymään yleispiirteisen kaavan strategisia tavoitteita. Yleiskaavan pääkartalla varsin yleispiirteisinä kuvautuvien maankäyttömuotojen tarkat rajat määräytyvät edellisen johdosta vasta laadittaessa kartografisesti suuremmassa mittakaavassa osayleiskaavoja ja asemakaavoja. Teemakartat 2-6 tarkentavat omalta osaltaan pääkartalla esitettyä ratkaisua ja ne sisältävät myös viivamaisia alue- ja kohdemerkintöjä. Ruututekniikan etuna strategisten yleispiirteisyyden ohella voidaan nähdä erityisesti se, että kaavan seuranta voidaan toteuttaa rinnan Tilastokeskuksen laatimien selvitysten kanssa. Aluevarausruutujen ohella pääkartalla (1/6) kuvataan liikenneväylät ja voimalinjat sekä pistemäisinä kohteina aluekeskukset, alakeskukset, kyläkeskukset ja satamat. Lisäksi pääkartalla osoitetaan aluerajaukset lentokentän lentomelualueelle, lentokoneiden varalaskupaikoille ja tuulivoimapuistoille. Myös ydinkeskustan virkistysteemaan liittyvät kehä vihreä ja kolmen keskustajärven rantoja kiertävä kehä siniset on osoitettu kaavan strategisella pääkartalla. Muutamat edelleen voimaan jätettävät oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, joita on yhteensä 13 kpl, esitetään kaavan pääkartalla valkoisiksi jäävinä alueina. Näille on merkitty vain olemassa olevat liikenneväylät ja kyläkeskuksia kuvaavat pistemerkinnät. Poikkeuksena edellisestä kuitenkin Kankaan osayleiskaava-alue keskustan tuntumassa näytetään kaavakartalla ympäröivän muun alueen kaltaisena. Pääkartan ohella yleiskaava sisältää yhteensä viisi oikeusvaikutteista teemakarttaa. Nämä ovat: kartta 2. Luontoarvojen verkottuminen kartta 3. Maisema ja virkistys kartta 4. Vesitalouden suojelu kartta 5. Kulttuuriympäristön vaaliminen kartta 6. Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen

8 Oikeusvaikutteiset teemakartat ovat kuvaustekniikaltaan lähempänä perinteisiä aluevarauskarttoja aluerajauksineen. Nämä tulevat kokonaisratkaisua ajatellen ikään kuin ruutumenetelmällä toteutetun pääkartan päälle. Päällekkäisten merkintöjen kohdalla kaavaa tulkittaessa noudatetaan teemakarttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Oikeusvaikutteiset teemakartat ohjaavat yksityiskohtaista suunnittelua ja niiden määräykset tulevat pääkartan määräysten tavoin lainvoimaiseksi kaavan tullessa voimaan. Huomion arvoista kuitenkin myös näiden teemakarttojen kohdalla on pieni graafinen esitysmittakaava. Keskusta-aluetta kuvaava kartta mittakaavassa 1:50 000 osoittaa alueita siten, että yksi millimetri kartalla on 50 metriä maastossa. Koko kaupungin kartta 1:100 000 puolittaa esitystarkkuuden vielä tästäkin eli 100 metriä maastossa näkyy yhtenä millimetrinä kartalla. Tulkittavaksi tarkoitetut aluerajaukset voidaan siten määrittää täysin eksaktisti vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Poikkeuksena muista teemakartoista kartassa 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kaavaratkaisu on esitetty 5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta mittakaavassa 1:25 000 (sata metriä maastossa kuvautuu kartalle 4 millimetrinä). 1.1.4. MITOITUSSELVITYS Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana tulee olla perusteltu väestönkehitysarvio. Suunnittelussa on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana on mahdollistaa 157 000 asukkaan sijoittuminen Jyväskylään vuonna 2040. Vuoden 2012 lopussa Jyväskylän väkiluku oli 133 482. Tämä tarkoittaa noin 24 000 asukkaan lisäystä seuraavan vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana. Edellä mainittu väestömitoitus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Uusien asuntojen tarpeeksi arvioidaan noin 30 000 asuntoa, mikä vastaa noin 3 milj. k-m 2 uutta asuinrakentamisen kerrosalaa. Lainvoimaisissa ja tällä hetkellä vireillä olevissa asema- ja osayleiskaavoissa on kaavavarantoa asumiseen yhteensä noin 2 milj. k-m 2. Tässä yleiskaavassa on esitetty myös täysin uusia kaupunkirakentamisen laajenemissuuntia sekä täydennysrakentamiskohteita. Tällaisen kaavavarannon määrä on arviolta 1,7 milj. k-m 2 (kestävän liikkumisen taajama ja Kivat Naapurit -täydennysrakentamiskohteet). Toissijaiset asemakaava-alueen laajennuskohteet (selvittämisen arvoinen taajama) mukaan lukien vastaava luku on noin 2,6 milj. k-m 2. Lisäksi yleiskaavan määräykset mahdollistavat keskusten ja etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevien alueiden täydennysrakentamisen. Tälle täydennysrakentamispotentiaalille ei voida yleiskaavan esitysmittakaavan vuoksi esittää tarkkoja arvioita, mutta sen osuus voi olla asuntotuotannossa merkittävä. Kokonaisuudessaan laskennallinen tarve uudesta asumisen kaavavarannosta ylittyy yleiskaavan mitoituksessa. Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on kuitenkin tarpeen, sillä se mahdollistaa tarvittavan joustavuuden mm. kysynnän muutoksissa, asuntotuotannon monipuolisuudessa sekä tonttitarjonnan alueellisessa kattavuudessa. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat mm. maanomistusolosuhteet, yhdyskuntateknisten kustannuksen tarkka selvittäminen sekä vaikutukset palveluverkkoihin. Lukuun ottamatta taajamarakenteen aluevarausten luokittelua ensisijaisiin (kestävän liikkumisen taajama) ja toissijaisiin asemakaava-alueen laajentumisalueisiin (selvittämisen arvoinen taajama), yleiskaavassa ei oteta kantaa yksittäisten alueiden toteuttamisjärjestykseen. Tässä välineenä tulee toimimaan edelleen Kymppi R -maankäytön toteuttamisohjelma. Vuoden 2011 lopussa Jyväskylän väestöstä 91 % asui olemassa olevan kaupunkirakenteen (OLLI) kehällä. Noin 6 % väestöstä sijoittui laajentuvan kaupunkirakenteen (LALLI) kehälle ja 9 % maaseutuelinkeinojen (MASSU) kehälle.(*) (*) Edellä mainitut kehät on esitelty tämän kaavaselostuksen kaavoitusprosessia kuvaavassa osassa sivuilla 56-59. Kehät määriteltiin kaavoitusprosessin alkuvaiheissa tavoitteiden asettamisen selkeyttämiseksi.

9 Vuoteen 2040 mennessä väestömäärän ennakoidaan kasvavan absoluuttisesti eniten OL- LI-kehällä, mikä tukee yleiskaavaratkaisun tavoitetta olemassa olevan rakenteen täydentämisestä. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutoksen myötä kasvaa tarve mahdollistaa uutta asumista olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien palvelujen äärelle. LALLI-kehän suhteellisen osuuden koko väestömäärästä arvioidaan kasvavan eniten. Maaseutualueen MASSU-kehän väestömäärän ennakoidaan pysyvän nykyisellään tai kasvavan hieman. Yleiskaavan tilaa vaativien työpaikkojen aluevaraukset ylittävät myös laskennallisen tarpeen, mikä on noin 300-400 ha. Teollisuustonttitarjonnassa on kuitenkin varauduttava kysynnän vaihteluun ja käytännössä työpaikka-alueiden toteutumiseen vaikuttavat mm. maanomistusolot. Samaten tuotannollisen toiminnan laatu asettaa reunaehtoja eri toimintojen sijoittumiselle. Lisäksi yleiskaavassa esitettyjen uusien työpaikka-aluevarausten toteuttaminen on osittain riippuvainen mm. liikenneväylähankkeiden, etenkin Koillisen (Palokka-Sulunperä) ja Läntisen (Ruoke-Lintukangas) kehäväylien toteutumisesta. Jyväskylän kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä on arvioitu Jyväskylän väestön ostovoiman kasvun vaatimaa laskennallista liiketilan lisätarvetta. Vuoteen 2030 mennessä tarve on yhteensä noin 209 000 k-m 2, josta päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin 32 000 k-m 2, tilaa vaativaan erikoistavarakauppaan noin 60 000 k-m 2, muuhun erikoistavarakauppaan 117 000 k-m 2. Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tarve otetaan huomioon, on lisätarve esitettyä suurempi. Yleiskaavan kaupan sijainnin ohjaus perustuu ko. selvitykseen sekä Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä -selvitykseen. Uuden toimistotilan tarpeeseen vaikuttavat useat eri tekijät kuten taloudelliset suhdanteet. Tarve voi olla ennakoidusta hyvinkin poikkeava. Yleiskaavan tarkastelutasolla tämä tarkoittaa toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen sijoittamisen mahdollistamista keskusten ja muun taajamarakenteen yhteyteen. 1.2. YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUS Yhdyskuntarakenteen ohjaus on esitetty kaavakartalla 1/6. 1.2.1. KESKUKSET Tärkeimmät keskusta-alueet on kuvattu kaavakartalla punaisella värillä. Merkintänä Jyväskylän kaupunkikeskustalle on strateginen keskustatoimintojen alue. Tälle alueelle on osoitettu vielä erikseen viivamerkintänä kolme erillistä kohdealuetta, jotka ovat Ydinkeskusta, Seppälän kauppakeskuskortteli ja Kankaan sydän. Samanlaisella punaisella värillä kaavakartalle on osoitettu myös aluekeskukset. Näitä ovat Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Eteläportti, Tikkakoski ja Korpilahti. Keskustatoimintojen alueiden kaavamääräykset käsittelevät lähinnä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista ja kokoa. Tämän lisäksi jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin huomioon otettavaksi myös kulttuuriperintö ja modernin rakennusperinnön suojelu. Ydinkeskustan kohdalla kaavamääräyksiin sisältyy määräys maanalaisten tilojen huomioon ottamisesta jatkosuunnittelussa. Seppälän kauppakeskuksen ja Kankaan sydämen aluerajaukset sisältävät määräyksen kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesta uudisrakentamisesta. Lähikeskukset, joita ovat Keltinmäki, Kortepohja, Lohikoski, Huhtasuo, Säynätsalo ja Valkeamäki, on osoitettu kaavakartalla pistemäisellä merkinnällä. Näihin kohteisiin ei kaavamääräysten mukaisesti ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Alu-

10 eet tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon lähialueiden palveluita tuottavina keskuksina. Edellisten lisäksi kaavakartalle on merkitty vielä viisi paikalliskeskusta, joille sijoittuu kaupallisia tai julkisia lähipalveluja. Myöskään näihin kohteisiin ei luonnollisesti ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Kaavaan merkityt paikalliskeskukset ovat Kypärämäki, Halssilan koulunmäki, Jyskä, Haapaniemi ja Kauramäki. 1.2.2. TAAJAMARAKENNE Keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuva rakennettu taajama on osoitettu kaavaratkaisussa ruskealla kestävän liikkumisen taajama -merkinnällä. Tämä yleiskaavan aluevaraus sisältää pääosiltaan asuinrakentamiseen asemakaavoitettua aluetta. Yleiskaavaan merkitty varaus sisältää kaiken asemakaavoitetun ja suurelta osin myös jo rakennetun asuintaajama-alueen sekä lisäksi kohteita, joille asuinalueasemakaavoitusta pyritään lähivuosina ohjaamaan. Yleiskaavamääräys sisältää velvoitteen alueen asemakaavoittamisesta ennen rakentamista sekä määräyksen siitä, minkälainen rakentaminen saattaisi olla mahdollista ennen asemakaavan laatimista. Lisäksi yleiskaavamääräys velvoittaa viheryhteyksien ja lähivirkistyksen huomioon ottamiseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kestävän liikkumisen taajama -merkinnällä on osoitettu jo asemakaavoitetut alueet sekä sellaiset alueet, jotka yleiskaavatyön yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella ovat ensisijaisia asemakaavan laajennuskohteita. Maankäyttöä tulee asemakaavoituksen avulla tehostaa, mikäli tämä ei ole ristiriidassa oikeusvaikutteisten teemakarttojen 2-6 sisällön kanssa. Alueet ovat asumisvaltaisia, mutta asumisen yhteyteen voi (ja on itse asiassa myös tarpeellista) sijoittaa myös muita toimintoja kuten lähipalveluja, liikuntapaikkoja, virkistysalueita, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkarakentamista ym. Alueella toteutuu mahdollisuus liikennejärjestelmään, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Myös yhdyskuntatekniset rakennuskustannukset on otettu laskelmissa huomioon harkittaessa aluevarauksia ja niiden laajennuksia. Yleiskaavan kaavamääräyksillä on oikeusvaikutuksia myös suunnittelutarve- ja poikkeamislupaharkintaan. Uusien rakennuspaikkojen muodostamisen ennen asemakaavoitusta katsotaan aiheuttavan alueen käytön tuleviin tavoitteisiin nähden haitallista yhdyskuntakehitystä. Yleiskaavamääräysten mukaan jatkosuunnittelussa (osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus) tulee myös tarkentaa virkistys- ja viheralueverkostoa, ekologisia yhteyksiä sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden huomioon ottamisen periaatteita. Toisena taajamarakennetta ohjaavana merkintänä on selvittämisen arvoinen taajama, joka kuvautuu kaavakartalla ruskeana viivarasterina. Alueen rakentaminen vaatii asemakaavan ja tämän pohjaksi osayleiskaavan tai vähimmäisvaatimuksena erillisen MRL:n mukaisen yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävän muun selvityksen. Lisäksi kaavassa määrätään siitä, minkälainen rakentaminen voisi olla mahdollista ennen asemakaavan laatimista. Merkinnällä on osoitettu ne olemassa olevien asemakaava-alueiden läheiset alueet, jotka yleiskaavatyön yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan ovat asemakaavan toissijaisia laajentamiskohteita. Alueilla on yksittäisin luvin syntynyttä rakennuskantaa ja osittain myös tätä palvelevaa yhdyskuntateknistä huoltoa. Asemakaavoituksen tulee suuntautua kuitenkin ensisijaisesti yleiskaavassa osoitetuille kestävän liikkumisen taajama-alueille. Ennen asemakaavoitusta vähimmäisvaatimuksena vaadittavan MRL:n mukaisen yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävän selvityksen tulee sisältää erillisen suunnitelman kyseessä olevan aluekokonaisuuden liittämisestä vesihuoltoverkkoon, mitoitustarkastelun, liikennejärjestelmän (mukaan lukien joukkoliikenteen ja pyöräilyn) tarkastelun sekä tulevan asemakaavoituksen vaiheistuksen. Selvityksessä tulee myös tarkentaa virkistys- ja

11 viheralueverkostoa, osoittaa tarvittavat lähipuistovaraukset, ottaa huomioon lähireittien ja paikallisten ekologisten viheryhteyksien jatkuvuus sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Kaavamääräyksillä on oikeusvaikutusta myös suunnittelutarve- ja poikkeamislupaharkintaan. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen ennen asemakaavoitusta katsotaan aiheuttavan lähtökohtaisesti maankäytön tavoitteisiin nähden haitallista yhdyskuntakehitystä. 1.2.3. KESKUSTAN ULKOPUOLISEN KAUPAN OHJAUS Yleiskaava sisältää aluevaraukset, joilla ohjataan keskustojen ulkopuolelle sijoittuvaa kauppaa. Seudullisesti merkittävät kaupan palvelualueet (KM-s) ovat kohteita, joille on mahdollista sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työpaikkatoiminnan ohella vähittäiskaupan suuryksikköjä. Nämä alueet on kuvattu kaavakartalla punaruskealla värillä. Kaavamääräysten mukaan alueille on mahdollista sijoittaa sellaisia uusia vähittäistavarakaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustelluista syistä sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle. Lisäksi yleiskaava osoittaa vähittäistavarakaupan aluekohtaisen enimmäismäärän kerrosalaneliömetreinä. Seudullisesti merkittäviä kaupan palvelualueita ovat kaupunkikeskustan pohjoispuolelle valtatie 4:n varteen sijoittuva Palokankeskus sekä kaupunkikeskustan eteläpuolelle valtatie 9:n varteen sijoittuva Keljonkeskus. Edellisen lisäksi kaavaan on merkitty pistemäisinä kohteina kaupan paikallinen palvelukeskus -varaukset Jyväskylän keskustan länsipuolelle Savelaan ja itäpuolelle Vaajakoskentien varteen jo olemassa olevan Jyskän varastomyymälän kohdalle. Kaava rajoittaa näissä kohteissa suuryksikön kooltaan 10 000 k-m2:een ja päivittäistavarakaupan suuryksikön kooltaan 3000 k-m2:een. Kaupunkikeskustan koillispuolelle sijoittuva laajahko Seppälänkankaan alue ja Jyväsjärven itäpuolelle sijoittuva Viherlandian alue on esitetty yleiskaavaratkaisussa merkinnällä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan paikallisena kehittämisalue (KM-p). Nämä alueet on kuvattu kaavakartalla samalla punaruskealla värillä kuin seudullisesti merkittävät kaupan alueetkin. Koska kaupallisten (punaruskeiden) aluerajausten kokonaislukumäärä jää neljään (4) ja alueet ovat varsin yksiselitteisesti identifioitavissa, asia ei aiheuttane kaavan tulkinnassa sekaannusta. Kaava rajoittaa Seppälänkankaalla ja Viherlandiassa suuryksikköjen maksimikoon 10 000 k-m2:een. Lisäksi kaava määrää suuryksikköjen toteuttamisen ajoituksen sidottavaksi muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan paikallinen kehittämisalue (KM-p) on sellainen, jolle ei ole mahdollista sijoittaa kaupungin keskustaan soveltuvaa kauppaa. Keski- Suomen maakuntakaava ei salli tälle alueelle sijoitettavan seudullisesti merkittävää kauppaa, mikä rajaa myös tässä tapauksessa yksittäisten yksikköjen kokoa. Myöhemmän asemakaavoituksen yhteydessä tulee tarvittavin selvityksin ja edelleen kaavamääräyksin huolehtia siitä, että korttelialueiden käytön kannalta oleelliset liikennejärjestelyt toteutuvat korttelialueiden muun rakentamisen syklissä. Tilaa vaativien työpaikkojen alueet on kuvattu kaavakartalla tummanharmaalla. Alueille voidaan asemakaavoittaa tilaa vaativan työpaikkatoiminnan ohella myös sellaista tuotantotoimintaa, josta aiheutuu jossain määrin ympäristöhäiriöitä. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi toiminnan aiheuttamaa melua. Kaavamääräys rajaa kuitenkin tärkeät pohjavesialueet sellaisiksi, että veden laatu ei saa vaarantua tuotannollisen toiminnan seurauksena. Lisäksi kartta 4/6 (Vesivarojen suojelu) sisältää pohjavesien suojeluun perustuvia alueiden käyttöön liittyviä rajoitteita. Tilaa vaativien työpaikkojen alueet ovat seuraavat: Tikkakosken itäosa, Kirrin pohjoisin osa, Nuutin teollisuusalue ja Heinämäki Palokassa, Rautpohjan tehtaan alue keskustan tuntumassa, Seppälänkankaan Palokärki ja Itäinen Palokärki, Sulunperä Vaajakosken

12 länsipuolella, Ruokosaari valtatie 9:n varressa Vaajakosken itäpuolella, Keljonlahden alue, eteläisin osa Eteläportin alueesta Muuramen rajan tuntumassa, Säynätsalon saaren eteläosa ja Korpilahden taajaman pohjoispuolinen alue radan molemmin puolin. Kaava sallii työpaikkarakentamisen ohella myös tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Osalle alueista on mahdollista sijoittaa moottoriajoneuvojen toimialaan kuuluvia paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikköjä eli muunlaiset suuryksiköt eivät ole mahdollisia. Niiden koko voi olla Seppälänkankaan ja Palokärjen alueilla 10 000 k-m 2 sekä Tikkakosken, Ruokosaaren ja Keljonlahden alueilla 3000 k-m 2. Muille työpaikka-alueille ei ole mahdollista sijoittaa lainkaan paljon tilaa vaativaa kauppaa. Edellisten työpaikka-alueiden lisäksi kaavaan on merkitty harmaana viivarasterina kaksi tilaa vaativien työpaikkojen selvitysaluetta. Näiden toteuttaminen on maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta vasta toissijainen laajenemissuunta. Alueet sijoittuvat aikanaan moottoritieksi muutettavan pohjoiseen johtavan nelostien liittymien ympäristöön Lintukankaalle sekä Puuppolan ja Tikkakosken välille. Toteuttaminen on näin ollen täysin sidoksissa nelostien rakentamisajankohtaan. 1.2.4. MAASEUDUN MAANKÄYTÖN OHJAUS Tärkeimmät maaseudun asutuskeskittymät, joissa arvioidaan säilyvän tai kehittyvän julkisia, yksityisiä tai yhteisöllisiä palveluja on merkitty yleiskaavaan pistemäisellä kylähelmi -merkinnällä. Niille maaseudun alueille, joilla ei ole tässä yleiskaavassa voimaan jätettävää oikeusvaikutteista osayleiskaavaa (kyläkaava), on osoitettu ruututekniikkaa hyödyntäen myös keltaisenvihreä kyläalueen rajaus. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle tulee laatia osayleiskaava tai asemakaava. Nyt laadittava yleiskaava määrää kylien uudisrakentamisen liitettäväksi jatkosuunnittelun myötä keskitettyyn vesihuoltoverkkoon. Edelleen kaava määrää, että rakentamisen tulee soveltua kylämiljööseen ja se ei saa haitata myöhempää kaavoitusta. Merkinnällä on osoitettu alueet, joilla rakentaminen voi olla ympäröivää maaseutua selvästi tehokkaampaa. Kaikki kyläalueet ovat MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan MRL 137 tai 72 mukaisessa lupamenettelyssä. Maanomistajien yhdenvertaista kohtelua arvioitaessa on otettava huomioon se, että emätilan rakennuspaikkojen määrä ei ylitä tilojen pinta-alat huomioon ottaen merkittävällä tavalla ympäristössä sijaitsevien muiden emätilojen rakentamisen määrää. Varsinaisten kehitettävien kylien ohella yleiskaavaan on varattu maaseutuasumisen nauha-aluetta. Tämä on merkitty kaavakartalle harmaanvihreänä viivarasterina. Tällaiselle alueelle tulee laatia osayleiskaava tai vähimmäisvaatimuksena yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävä kyläselvitys. Ennen osayleiskaavan tai kyläselvityksen laatimista alueella voidaan sallia ympäröivään miljööseen soveltuva myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen sillä edellytyksellä, että liitytään keskitettyyn vesihuoltoverkkoon ja maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. Maaseutuasumisen nauha-alueet ovat lähes kauttaaltaan MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Vielä tällä hetkellä suunnittelutarvealueen ulkopuoliset nauha-alueet liitetään tähän yleiskaavan lainvoimaiseksi tulon myötä. Rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan MRL 137 tai 72 mukaisessa lupamenettelyssä ja maanomistajien yhdenvertaista kohtelua arvioitaessa sovelletaan emätilatarkastelua. Valtaosa Jyväskylän kaupungin maaseudusta kuuluu maaseutuelinkeinojen alueeseen. Kaavamääräysten mukaan tämä alue on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle ja näihin verrattavalla elinkeinotoiminnalle sekä edellä mainittuja elinkeinoja tukevalle asumiselle. Alueelle voi sijoittua myös muita elinkeinotoimintoja ja vapaaajanasutusta, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseu-

13 dulle. Alueella sallitaan rakennettujen olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. Muun rakentamisen, kuten olemassa olevasta kylärakenteesta irralleen sijoittuvan asuinrakentamisen katsotaan vaikeuttavan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ). Asuinrakentamisen, joka ei tue kaavamääräyksessä esitettyä tarkoitusta, rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan MRL 171 ja 172 mukaisella menettelyllä. Kylärakenteesta ja palveluista erilleen sijoittuvan pelkän asuinrakentamisen katsotaan aiheuttavan yleiskaavan sisältövaatimuksiin nähden haitallisia ympäristö- ym. vaikutuksia. Maaseutualueiden rantarakennusoikeus käsitellään ottaen huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu emätilaperiaatteen (1.7.1959) ja kaavassa määritettyjen yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Tässä otetaan huomioon sijainti, luonnon olosuhteet, maisema, vesistö sekä mahdollinen vesihuoltoverkko. Kyläalueilla ja kylänauhaalueilla rantojen mitoitus voi olla lähtökohtaisesti enintään 7 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri edellyttäen, että rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää. Maaseutuelinkeinojen alueelle vastaava mitoitusluku on enintään 5,5 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Viimeksi mainittu mitoitus on varsin tavanomainen kaikkialla Keski-Suomessa. Sitä on käytetty muun muassa ydinmaaseudulle sijoittuvissa ranta-asemakaavoissa. Edellä esitetyn lisäksi yleiskaava sisältää maaseutua koskien myös tärkeän yleismääräyksen, jonka mukaan kyläalueilla, maaseutuasumisen nauha-alueilla ja ydinmaaseutualueella, joita ei ole osayleiskaavoitettu oikeusvaikutteisesti, jätetään voimaan Keski- Suomen maakuntakaava vaihekaavoineen. 1.2.5. LIIKENNE Valtatiet on esitetty kaavassa omalla merkinnällään. Valtateistä on kuitenkin erotettu vielä omaksi erilliseksi merkinnäkseen moottoritiet. Olemassa olevat moottoritiet näkyvät kaavakartalla mustalla ja suunnitellut uudet tielinjaukset punaisella. Moottoritiet ovat valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluvia vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja erillisellä keskikaistalla varustettuja teitä, joille liittyvä ja niiltä poistuva liikenne on johdettava tiesuunnitelmassa osoitettujen liittymien kautta. Olemassa olevia moottoriteitä kaavassa ovat valtatie 4 pohjoiseen Kirrin risteykseen saakka, Vaajakosken moottoritie sekä valtatie 9 Tampereen suuntaan Muuramen rajalle saakka sisältäen Rantaväylän. Uutena moottoritienä kaavassa on esitetty valtatie 4 Kirristä pohjoiseen Laukaan rajalle saakka sekä ns. Vaajakosken ohitustie Jyskä - Kanavuori. Erityisenä kohteena Nelostie Tikkakosken eritasoliittymän molemmin puolin varataan lentokoneiden varalaskupaikoiksi. Pohjoisempi näistä, joka jatkuu pohjoiseen Laukaan kunnan puolelle, on ns. rauhanajan varalaskupaikka. Puolustusvoimat tulee pitämään tällä paikalla harjoituksiaan säännöllisin välein ja liikenne ohjataan näinä aikoina tiesuunnitelman mukaiselle rinnakkaistielle. Eteläisempi varalaskupaikka liittymän eteläpuolisella peltoaukealla on varattu kriisiajan tarpeisiin. Kaavassa osoitetut (muut) valtatiet kuuluvat niin ikään valtakunnalliseen päätieverkkoon. Ne poikkeavat moottoriteistä rakenteeltaan (ei välttämättä keskikaistoja). Myös näillä risteävä liikenne pyritään ohjaamaan tiesuunnittelun ja parantamistoimenpiteiden edistymisen myötä eritasoristeyksiin. Niillä tieosuuksilla, joilla ei toistaiseksi päästä moottoritietai moottoriliikennetieratkaisuihin, risteävä liikenne pyritään ohjaamaan sopiville paikoille yksityistiejärjestelyin. (Moottoriliikennetie on maantielain 2005/503 mukainen yleinen tie, jolla kaikki risteävä liikenne ohjataan eri tasoon.) Yleiskaavaratkaisussa valtatiemerkinnällä osoitettuja teitä ovat valtatie 4 Kanavuoresta etelään kohti Lahtea (kyseessä on valmis moottoriliikennetie), valtatie 9 Kanavuoresta itään (Kuopiontie), valtatie 23 (samalla myös 18) länteen (Keuruuntie) sekä valtatie 9 Korpilahdella.

14 Kanavuoresta kohti itää lähtevä Kuopiontien (vt9) alku on merkitty kaavaan tiesuunnitelmien mukaiseen uuteen paikkaan asianmukaisella punaisella merkinnällä. Muut valtatiet on merkitty kaavaan nykyisille paikoilleen mustalla värillä. Valtateiden jälkeen merkitykseltään toiseksi tärkeimmät yleiset liikenneväylät on osoitettu yleiskaavaan merkinnällä seututie tai pääkatu. Myös näistä olemassa olevat jo rakennetut kohteet on merkitty kaavaan mustalla värillä ja suunnitellut rakentamattomat punaisella. Olemassa olevia jo rakennettuja väyliä ovat seututiet 607 (Korpilahti-Petäjävesi), 610 (Korpilahti Vespuolentie), 637 (Laukaantie), 638 (Tikkakoski-Leppävesi-Vaajakoski), Kuokkalan kehäväylä, Tikkakoskentie, Eteläportti-Säynätsalo, Sulunperä- Vesmanninmäki-Vaajakosken ABC sekä seututie 630 (vanha Uuraisten tie) välillä Autiokangas Uuraisten raja. Uusia suunniteltuja väyliä ovat läntinen kehäväylä (Lintukangas-Ruoke), koilliskehä (Sulunperä-Palokan orsi), seututie 630 välillä Puuppolan valtatieristeys-autiokangas sekä Tikkakoskentie valtatieristeyksen ympäristössä. Seututie tai pääkatu -merkinnässä kyse on liikenteen välityskyvyn kannalta keskeisestä tieyhteydestä tai asemakaavoitetusta pääkadusta, joilta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään maaseudulla keskittämään alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava-alueella alempiasteiseen katuverkkoon. Huomionarvoista kaavassa on, että merkintä koskee valtion ylläpitämiä maantielain 2005/503 mukaisia yleisiä teitä mutta samalla myös suuria asemakaavoitettuja katuja. Kaava lähestyy asiaa näin ollen pelkästään liikenteen välityskyvyn ym. vastaavien seikkojen näkökulmasta jättäen taka-alalle hallinnolliset tai kunnossapitoon liittyvät asiat. Samaa menettelyä, jossa teitä ja katuja ei ole erotettu mitenkään toisistaan, on käytetty myös seuraavassa pienimpien kaavaan mukaan otettujen liikenneväylien kuvaamisessa. Pienimmät yleiskaavassa osoitetut liikenneväylät on varattu kaavaan merkinnällä yhdystie, paikallinen kokoajakatu tai muu kaupunkirakenteen kannalta tärkeä liikenneväylä. Myös näiden kohdalla olemassa olevat väylät kuvautuvat mustina ja suunnitellut uudet punaisina. Kaavakartalla on lisäksi omina kohteinaan olemassa olevat (musta väri) ja suunnitellut (punainen väri) valtateiden eritasoliittymät. Rautatiet on esitetty kaavassa kahdella eri merkinnällä. Valtakunnallisesti merkittävä päärata Tampereen suunnasta Jyväskylän läpi kohti Pieksämäkeä on sähköistetty. Kaavassa on lisäksi yleisluontoinen määräys siitä, että Tampereen suuntaan johtava ratayhteys tulee suunnitella ja rakentaa kaksiraiteiseksi. Uuden rinnakkaisen radan, joka tulee sisältämään Jyväskylän alueella olemassa olevan ratalinjan tavoin neljä tunnelia, tarkka linjaus on vielä epäselvä. Tunnelien ulkopuolella rata tullee pysymään nykyisen olemassa olevan ratalinjan vieressä. Erityistä huomiota vaativa rakenteellinen kohde on myös pitkä Markkulan suoran (valtatie 9) ylittävä silta Korpilahden pohjoispuolella. Rautatie -merkinnällä kaavaan on merkitty toistaiseksi sähköistämättömät ratalinjat Jyväskylästä Haapamäen ja Suolahden suuntiin. 1.2.6. VIHERALUEET Osa tässä tarkasteltavista alueista on esitetty yleiskaavan pääkartalla ruutumenetelmää (250m x 250m) käyttäen vihreällä viheralue -merkinnällä ja osa tummanvihreällä päävirkistysalue -merkinnällä.

15 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strateginen virkistysalueverkosto muodostuu seuraavista elementeistä: - kartassa 1/6 (yhdyskuntarakenteen ohjaus) esitetyt päävirkistysalueet, viheralueet, virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankeskus (Laajavuori), kehittämismerkinnät koskien Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä sekä - kartassa 3/6 (maisema ja virkistys) esitetyt ulkoilupuistot sekä toiminnallisesti merkittävät virkistyspalvelukohteet ja ohjeelliset päävirkistysreitit - maaseutuelinkeinojen alueella, maaseutuasumisen nauha-alueella sekä kyläalueilla (kartta 1/6) voimaan jäävät maakuntakaavan merkinnät (virkistysaluemerkinnät) Yleiskaavakartalla (1/6) osoitetaan päävirkistysalue -merkinnällä kaupunkiseudullisesti tärkeimmät virkistysalueet. Jatkosuunnittelussa (osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus) näille osoitetaan erilaisia toimintoja varten tarpeellisia osa-alueita ja reittejä. Yleiskaava määrää, että reittien suunnittelussa tulee ottaa tasapuolisesti huomioon erilaiset käyttäjäryhmät. Myös yhteydet asuinalueille ovat tärkeitä. Päävirkistysalueilla toteutettavat rakenteet tulee sovittaa maastoon siten, että kulttuuriympäristö, maisema ja luonnon erityispiirteet tulevat huomioon otetuksi. Metsänhoidossa on kiinnitettävä huomiota teemakartan (5/6) päävirkistysreiteiltä avautuviin näkymiin. Päävirkistysalueelle tulee kaavamääräysten myötä voimaan MRL 43.2 mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Poikkeuksena tästä alueen luonteeseen sopiva virkistystoimintoja palveleva vähäinen rakentaminen on kuitenkin sallittua. Samoin alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva rakennuksia ja rakennelmia. Edellä esitetty merkitsee sitä, että rakennuslupaharkinnassa mahdollisen muun rakentamisen erityiset edellytykset tutkitaan aina ensin poikkeamislupamenettelyssä. Rakentaminen ei saa vaarantaa alueen luonnetta yhtenäisenä viheralueena. Yleiskaavan eräänä tärkeänä tavoitteena on turvata riittävästi alueita virkistykseen. Päävirkistysalueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joilla on merkitystä koko kaupungin tai jossain tapauksissa jopa maakunnan tasolla. Lähtökohtana näiden määrittelyssä ovat maakuntakaavan merkinnät. Lisäksi yleiskaavassa on esitetty täysin uusia aluevarauksia päämääränä laajenevan kaupunkirakenteen tarpeiden turvaaminen. Yleiskaavan strategisella pääkartalla (1/6) esitettävien päävirkistysalueiden saavutettavuustavoite on 2 km etäisyys asuinpaikasta. Paikkansa Jyväskylän päävirkistysalueina ovat vakiinnuttaneet maakuntakaavan mukaiset Aittovuori Vääräjärvi - Kivilampi, Sippulanniemi, Keljonkangas - Iso-Urtti, Palokan Touruvuori sekä Korpilahden Kokkomäki. Myös Laajavuori, jonka itäosa on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan keskus ja länsiosa tässä tarkoitettavaksi päävirkistysalueeksi, sisältyy maakuntakaavaan. Laajavuoren länsirinteiden osalta alueella sallitaan laskettelurinteet ja niitä palvelevat rakennukset ja rakennelmat. Rakentamisen tulee kuitenkin olla sijainniltaan, massoittelultaan sekä kooltaan maiseman ja luonnon ominaispiirteisiin sopivaa. Tikkakosken seitsemän kukkulan alue on samaten vakiinnuttanut asemansa laajana virkistysalueena valaistuine hiihtolatuineen ja ulkoilureitteineen. Kyseistä osittain puolustusvoimien hallitsemaa aluetta ei tosin ole osoitettu tässä merkityksessä maakuntakaavaan. Maakuntakaava sisältää edellisten lisäksi vielä laajat lähes kokonaan kaupungin omistamat vilkkaassa käytössä olevat virkistysalueet Kolmisoppisen ympäristössä Jyväskylän keskustan lounaispuolella sekä Jääskelän alueella Vaajakoskelta etelään. Eräänä yleiskaavan tavoitteena on vakiinnuttaa näiden alueiden asema sekä mahdollistaa myös niiden kehittäminen. Kolmisoppisen alue laajenee länteen tavoitteenaan aikanaan laaja virkistysaluekokonaisuus, joka johtaisi Muuramen Isolahden pohjoispuolitse Tikkalan vanhojen metsien suojelualueille. Tätä ajatusta tukee myös maakuntakaavan vaihekaavassa 4. esitetty matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv). Jääskelä puolestaan on

16 tarkoitus laajentaa pohjoiseen kiinni Vaajakosken yhdyskuntarakenteeseen ja muodostaa laaja virkistysalue hyödyntäen Päijänteen rannat ja lähes erämaiset kalliomäet. Päävirkistysalueina yleiskaavaan on osoitettu edelleen Muuratsalon saaren taajamarakenteen ulkopuoliset osat Muuramen rajaan saakka. Tämä rajaus sisältyy myös 4. vaihemaakuntakaavan laajaan matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Länsi-Palokkaan on lisäksi osoitettu täysin uusi alue, jonka asema korostuu tulevaisuudessa asutuksen lisääntyessä Nuutissa ja Tuomiojärven pohjoispuolella. Esitetyistä kohteista (päävirkistysalue) Sippulanniemi ja nykyinen Jääskelä ovat sellaisia, joilla jätetään voimaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Valtaosa yleiskaavaratkaisun mukaisista päävirkistysalueista on kaupungin omistuksessa. Joillakin uusista alueista kaavan toteuttaminen vaatinee kuitenkin vielä maanhankintaa. Jääskelän laajennus kohti pohjoista on lähes kokonaan yksityisomistuksessa. Myös Kokkomäen, Länsi-Palokan ja Muuratsalon alueisiin sisältyy runsaasti yksityismaata. Viheralueet tulee kaavamääräysten mukaan säilyttää yhtenäisinä ja pääasiassa rakentamattomina. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että ruututekniikasta johtuen monin paikoin jopa asemakaavoitettua ja rakennettua asuinkorttelialuetta saattaa sisältyä yleiskaavan viheralueeseen. Esiin nousee yleiskaavan pääkartan rooli toimia maankäytön yleispiirteisenä strategisena ohjaajana eikä eksaktien rajojen määrittelijänä. Alueella on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 43.1 ). Kaava sisältää näin ollen rakentamista koskevia oikeusvaikutuksia. Rakennuslupaa haettaessa luvan erityiset edellytykset selvitetään poikkeamislupamenettelyssä (MRL 72 tai 172 ). Tällöin arvioidaan, aiheutuuko maanomistajalle ratkaisun johdosta kohtuutonta haittaa. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää, että olemassa olevia ja käytössä olevia luvallisia rakennuksia voi korjata ja kunnostaa. Alueelle on kuitenkin edellisen estämättä mahdollista sijoittaa virkistystä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakentamista. Näissä hankkeissa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet. Alueiden jatkosuunnittelussa tärkeänä elementtinä nähdään viherpalvelujen saavutettavuus sekä viherverkon ja virkistysreittien jatkuvuus alueelta toiselle. Rakentaminen ei saa vaarantaa alueen luonnetta. Myöskään vesistön ja viheralueen välistä virkistykseen tai biologisiin arvoihin liittyvää yhteyttä osana laajaa verkkoa (yleiskaavakartta 2/6) ei saa vaarantaa. Laajavuoren hiihtokeskus ja itse vuoren kaupungin puoleinen itärinne on osoitettu yleiskaavaan virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankeskus -merkinnällä (keltavihreä viivarasteri). Metsäinen alue on lähialueen (ja jossain määrin myös koko kaupungin) asukkaiden tärkeä ulkoliikuntapaikka. Se sisältää matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajankeskuksen sekä hiihtokeskuksen. Kaikki rakentaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Jatkosuunnittelussa pitää ottaa huomioon Laajavuoren merkitys kaukomaisemassa ja sopeuttaa rakentaminen mahdollisimman hyvin myös muulla tavoin ympäristöön. Alueelle voidaan sijoittaa sen toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä laskettelurinteitä. Niiden sijoittelussa, massoittelussa ja koossa tulee ottaa huomioon maiseman, kulttuuriympäristön ja luonnon erityispiirteet. Jyväskylän kaupunkikeskustan virkistys-, kulttuuri- ja viherympäristöksi aikojen kuluessa muovautunut kokonaisuus, jota on edelleen tarkoitus kehittää, on osoitettu yleiskaavan pääkartalle aluerajausrasterina merkinnällä Kehä vihreä. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ympäristön viihtyisyyden ja laadun ohella viheryhteyksien ja virkistysreittien jatkuvuuteen, alueen toiminnallisuuden kehittämiseen sekä erilaisten kulttuurimaisema- ja ympäristöarvojen säilyttämiseen. Edellä mainittu Jyväskylän kaupunginvaltuuston 14.5.2012 hyväksymässä viherpolitiikassa määritelty aluekokonaisuus on jo tällä hetkellä ydinkeskustan asukkaiden tärkein virkistysalue. Sen kehittäminen on myös kaupungin viherpolitiikan keskeisiä tavoitteita. Ke-

17 hä vihreä sisältää Jyväsjärven rannan Mattilanniemestä Tourujoelle, Tourujoen laaksosta aluerajaus etenee Tuomiojärven rannan kautta Viitaniemeen. Tästä alue kulkee Harjun ja Campus-alueen läpi takaisin Mattilanniemeen. Tämä urbaanin kaupunkirakenteen sisäinen vihervyöhyke turvaa mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen ja jokapäiväiseen virkistäytymiseen alueella, jossa on paljon asukkaita ja josta on pitkät etäisyydet kaupunkirakenteen ulkopuolisille päävirkistysalueille. Kehä vihreä sisältää elävän luonnonympäristön ohella myös monenlaisia kulttuuriarvoja. Kaupunkirakenteen sisään sijoittuvien Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rannat on merkitty yleiskaavan pääkartalle kehittämismerkinnällä Kehä siniset. Näillä alueilla jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ulkoilureittien jatkuvuuteen ja viihtyisyyteen sekä rantojen maisema- ja ympäristöarvoihin. Tälle rantavyöhykkeelle ei tule osoittaa asemakaavoituksessa enää uusia omarantaisia tontteja. Kehä siniset -merkintä korostaa myös kyseisten järvien järvialtaiden merkitystä virkistyksen kannalta. Myös Kehä siniset on kaupunginvaltuuston hyväksymän viherpolitiikan periaatteita noudattava merkintä. Tärkeimpänä elementtinä tässä voidaan pitää kaikkialla rannan tuntumassa kulkevaa ulkoilureitistöä. Rakentamattomaksi jätettävät rantavyöhykkeet toimivat myös ekologisina yhteyksinä ja vyöhykkeillä on näin ollen erityisarvoa myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Rannat ovat joiltain osin myös tulvariskialueita ja niillä on merkitystä mahdollisten vesistötulvien puskureina. Samoin ranta-alueet toimivat sopivina puskureina tähdättäessä kaupunkirakenteessa syntyvien hulevesien määrälliseen ja laadulliseen hallintaan. Erityisen tärkeää tämä on Tuomiojärven ympäristössä, koska järvi toimii kaupungin raakavesilähteenä. 1.2.7. MUUT MERKINNÄT Erityisalueet on merkitty kaavaan ruututekniikkaa käyttäen vaaleanpunaisella värillä. Tällaisia alueita ovat Tikkakosken lentokenttä, Tikkakosken puolustusvoimien alue, Mustankorkean jätteenkäsittelyalue, Nenäinniemen jäteveden puhdistamo, Keljonlahden voimala sekä Rauhalahden voimala Jyväsjärven itäpäässä. Lentokentän melualue on osoitettu kaavaan viivamaisena aluerajauksena. Tälle alueelle ei tule sijoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Melutasojen ohjearvot sisältyvät lentomelusta annettuun valtioneuvoston päätökseen. Korpilahden koillispuolelle Heinosniemen ja Maatianjärven alueelle on osoitettu kaksi viivamaista aluerajausta merkinnällä tuulivoimaloiden alue. Toinen näistä (Heinosniemi) on maakuntakaavaehdotuksen mukainen rajaus ja toinen (Maatianjärvi) on merkitty yleiskaavaratkaisuun vireillä olevan hankkeen seurauksena. Tuulivoima-alueiden jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, liikenneväyliin, kulttuuriperintöön, maisemaan ja luontoon (etenkin linnustoon). Lisäksi alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon lentoliikenteen asettamat rajoitteet ja puolustusvoimien tarpeet. Yleiskaavan oikeusvaikutukset johtavat siihen, että aluerajausten sisällä mahdollinen muu rakentaminen vaatii pohjakseen poikkeamisluvan (MRL 171 ja 172 ). Lisäksi yleiskaavaan on merkitty olemassa olevat ja suunnitellut 400 kv ja 110 kv voimalinjat, satamat sekä vesialueet. Satamat sijoittuvat Jyväsjärven rantaan, Keljonlahdelle, Korpilahden keskustaan, Vaajakosken Varassaareen sekä Säynätsalon Juurikkasaareen.

18 1.3. LUONTOARVOJEN VERKOTTUMINEN Luontoarvojen verkottuminen on esitetty kaavakartalla 2/6. Edellä mainitulla kartalla normaalien pohjakuvioiden ohella esitetään ylimääräisenä pohjamateriaalina ruututekniikalla muodostettu rajaus strategisen pääkartan päävirkistysalueista ja viheralueista. Tämä näkyy yleiskaavakartalla (2/6) yhtenäisenä vaaleanvihreänä aluekokonaisuutena. Lisäksi nyt tarkasteltavalla kaavakartalla 2/6 vastaavina lähtötietomerkintöinä esitetään strategisen pääkartan (1/6) Kehä siniset ja Kehä vihreä kaupungin keskustan tuntumassa Strategisen pääkartan (1/6) päävirkistysalueet ja viheralueet muodostavat muun tarkoituksensa ohella myös ekologisen viherverkon rungon. Mittakaava (1:50 000 ja 1:100 000) asettaa omat rajoitteensa myös teemakartan (2/6) aluerajausten pikkutarkalle tulkinnalle. Tällainen tulkinta ei voikaan olla kaavan tarkoitus, vaan tavoitteena on myös tämän luontoarvoja kuvaavan kartan osalta ohjata maankäyttöä yleispiirteisesti ja toimia samalla yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjana. Luontoarvojen verkottuminen kaupungin alueella ja yhteyksien jatkuminen myös kaupungin rajojen ulkopuolelle on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa teemakartassa (Liite 4). Kyseisessä liitteessä (4) näkyvät myös voimaan jääville osayleiskaavaalueille sijoittuvat kohteet, lähikuntien Natura 2000 -alueet ja luonnonsuojelualueet sekä Metsähallituksen suojelukohteet. Selostuksen liitteenä (liite 3) on myös luettelo kaavakartalle (2/6) merkityistä luontoarvokohteista (yksilöidyt tunnisteet). Kohteita ovat Natura 2000 -alueet (esim. nat3) sekä luonnonsuojelulailla perustetut ja perustettaviksi tarkoitetut alueet (esim. sl38). Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on merkitty kaavakartalle Natura 2000 merkinnällä. Näiden alueiden huomioon ottamisesta kaikessa suunnittelussa ja maankäytössä on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. Osa Natura 2000 -alueista on jo muodostettu luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi. Osalla tämä suojelualueeksi muodostamisprosessi on vielä kesken. Pieni osa on suojeltu myös muiden lakien mukaisin menettelyin kuten maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla kaavoilla. Tarkasteltavat rajaukset on määritetty jo aikanaan ohjelmaa laadittaessa. Ne kirjautuvat lopullisiksi siinä vaiheessa, kun toimenpiteet suojeluohjelman toteuttamiseksi toteutetaan. Tällöin selviää myös lopullisesti suojelun laatu eli mikä toiminta kunkin rajauksen sisällä on sallittua ja mikä kiellettyä. Alueiden käytölle annetaan selkeät ohjeet ja määräykset ohjelman mukaisia hankkeita toteutettaessa. Luonnonsuojelulailla perustetut ja perustettaviksi tarkoitetut alueet toteutetaan luonnonsuojelulainsäädännön mukaisesti. Näillä ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa suojeluarvoja. Maaperä, puusto ja muu kasvillisuus tulee säilyttää luonnontilassa. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus sekä saman lain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Yleiskaavan suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue perustetaan lain säätämällä tavalla ja alueen käytöstä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Alle yhden hehtaarin suuruiset alueet on merkitty kaavakarttaan kohdemaisella merkinnällä. Kaavamerkinnällä on osoitettu kaikki jo aiemmin luonnonsuojelualueiksi perustetut alueet. Jo perustettuja alueita on yhteensä 64 kpl. Lisäksi tehtyjen luontoselvitysten ja muiden taustatietojen pohjalta kaavassa osoitetaan uusia luonnonsuojelulain 24 :n nojalla perustettavia alueita yhteensä 43 kpl. Nämä uudet aluerajaukset pohjautuvat kaupungin ympäristötoimen selvityksiin sekä osin vuonna 2012 valmistuneeseen METSO - selvitykseen. Myös kaikki Metsähallituksen omassa luonnonsuojelutaseessaan suojelukohteiksi luokittelemat alueet on merkitty yleiskaavaan uusina luonnonsuojelualueina. Osa suojelualueista on sellaisia, että ne sisältyvät myös johonkin Natura 2000- rajaukseen.

19 Kaavassa on annettu kohdekohtainen määräys kuudelle erilliselle luonnonsuojelualueeksi perustettavalle alueelle. Näillä on voimassa viiden (5) vuoden päähän yleiskaavan voimaan tulosta ulottuva suojelumääräys. Alueista tulee muodostaa luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita kyseisen määräajan kuluessa. Nämä yksityisten omistamat kohteet sijoittuvat seuraavasti: Kivilammen takametsä (Vaajakoski), Kotajärvet 2 (Taka-Keljo), Lammakesuo (Laajavuori), Lehesmäentie (Matinmäki), Länsirannan länsiosa (Tikkakoski) sekä Ruokosenmäki (Länsi-Palokka). Luonnonsuojelulain 29 :n perusteella suojellut luontotyypit sekä 47 :n perusteella erityisesti suojeltavat uhanalaiset lajit on jätetty pois yleiskaavakartasta niiden pienialaisuuden vuoksi. Kyseiset rajaukset ovat kuitenkin olleet pohjana mm. suunniteltaessa viheralueverkkoa ja ne tullaan ottamaan huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavakartalle on merkitty omalla rasterimaisella merkinnällään viheralueita yhdistävä verkko. Merkintänä on luo-net: Luontoarvoalueet yhdistävä viheralueverkko. Kyseisellä merkinnällä osoitetut alueet on säilytettävä viherrakenteeltaan katkeamattomina, sekä mahdollisimman leveinä. Alueilla on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Verkon tärkein tarkoitus on turvata viheryhteydet olemassa olevien ja tulevien suojelualueiden välille. Verkko kulkee myös urbaanissa kaupunkiympäristössä. Sen määrittelyssä lähtökohtana ovat nykyiset olemassa olevat puisto- ja viheralueet. Tavoitteena on osoittaa yhtenäisten viheralueiden tarpeellisuus ja paikka siten, että nämä voisivat toimia samanaikaisesti sekä ekologisina käytävinä että virkistysyhteyksinä. Näitä alueita on mahdollista käyttää hyödyksi myös hulevesien käsittelyssä, mikäli selvityksin voidaan osoittaa, että tämä ei vaaranna luontoarvoja tai verkoston toimivuutta. Kaupunkirakenteen viheralueista saadaan muodostumaan edellä mainitulla menettelyllä yhtenäinen verkosto. Lisäksi merkinnällä osoitetaan tarpeellisia yhteyksiä taajamaalueiden sisään sijoittuvista puistoista laajoille ulkopuolisille viheralueille. Yleiskaavan tärkein merkitys yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjana tässä tapauksessa on, että nyt tarkasteltavia olemassa olevia yhteyksiä ei epähuomiossa katkottaisi asemakaavoituksen tai muun yksityiskohtaisen jatkosuunnittelun tiimellyksessä. Viheralueverkon rajauksissa lähtökohtana pidettiin yleiskaavaa varten laadittua Ekoverkkoselvitystä, jonka pohjana on saatavilla ollut tietous luonnon arvoalueista mukaan lukien paikalliset kohteet. Aluerajausten sisään sijoittuu myös tavanomaisia luontokohteita, joilla ei ole havaittu erityisiä arvoja. Näitä on sisällytetty tarpeen mukaan viheralueverkkoon sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Kaavakarttaan (2/6) on osoitettu luonnon arvoalueiden välille tarvittava viheryhteys ohjeellisena merkinnällä viheryhteystarve osana viheralueverkkoa. Yhteyden täsmällinen sijainti osoitetaan jatkosuunnittelussa. Yhteyden tulee olla mahdollisimman leveä, yhtenäinen ja puustoinen. Verkon hyödyntäminen hulevesien käsittelyssä on mahdollista, mikäli selvityksen todetaan, ettei se vaaranna alueen luontoarvoja. Ohjeellisia viheryhteystarpeita on osoitettu sellaisiin paikkoihin, joissa maankäyttö tulee vielä kehittymään ja viheryhteyksien tarkkaa sijoittumista ei voida tarkkojen selvitysten puutteessa määritellä (esim. Länsi-Palokka). Viheryhteyden toteuttaminen voi tietyissä tapauksissa tulla kysymykseen myös uudenlaisen viherrakentamisen keinoin. 1.4. MAISEMA JA VIRKISTYS Maisema ja virkistys on esitetty kaavakartalla 3/6. Suunnittelun pohjaksi laadittiin koko kaupungin kattava maisema- ja viheralueselvitys. Lisäksi suunnittelun pohjana ovat olleet Keski-Suomen maakuntakaava siihen liittyvine

20 selvityksineen, Jyväskylän seudun rakennemalli sekä kaupunginvaltuuston 14.5.2012 hyväksymä Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka. Kaavakartan 3/6 tavoitteena on tuoda esiin ja turvata virkistyspalveluverkon ohella Jyväskylän maisemallisesti merkittävimmät ominaispiirteet. Tarkasteltavan kartan (3/6) Maisema ja virkistys pohjana esitetään normaalien kartan pohjakuvioiden ohella myös kartalla 1/6 (yhdyskuntarakenteen ohjaus) esitetyt viher- ja päävirkistysalueet. Nämä lähtötiedot on esitetty haalean vihreinä. Lisäksi nyt tarkasteltavalla kaavakartalla 3/6 vastaavina lähtötietomerkintöinä esitetään strategisen pääkartan (1/6) Kehä siniset ja Kehä vihreä kaupungin keskustan tuntumassa. Kaavakarttaan 3/6 liittyvä kohdeluettelo on esitetty yleiskaavan liiteaineistossa (Liite 5). Ulkoilupuistot on esitetty kaavassa aluerajauksina kirkkaanvihreällä värillä. Nämä menevät osittain strategisen pääkartan (1/6) päävirkistysalueille ja viheralueille mutta osittain myös tämän kartan keskusta-alueille ja kestävän liikkumisen taajama-alueille. Ulkoilupuistot ovat päävirkistysalueiden muodostamaa virkistysalueverkostoa täydentäviä, hierarkialtaan niitä alemman tasoisia päivittäiseen ulkoiluun tarkoitettuja alueita. Ulkoilupuistot palvelevat useimmiten yhtä tai kahta kaupunginosaa ja rajaukset toimivat yleispiirteisenä lähtökohtana osayleiskaavoitukselle ja asemakaavoitukselle. Lopullisten toteutettavien ulkoilupuistojen minimikokona pidetään 20 hehtaaria. Ulkoilupuistot ovat luonteeltaan monipuolisia jokapäiväisen ulkoilun ja liikunnan alueita. Monet niistä ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa asukkaiden säännöllisessä virkistyskäytössä, mutta osa kaavassa esitetyistä kohteista vaatii vielä kehittämistä tai ne ovat jopa täysin uusia. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristö, maisema-arvot ja luonnon erityispiirteet sekä viheryhteyksien jatkuminen. Metsänhoitotoimenpiteet tulee toteuttaa siten, että virkistysarvo ei olennaisesti heikkene. Hakkuut tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa pienimuotoisina ja etenkin ulkoilureittien varrelta avautuvien näkymien eheyteen ja vaihtelevuuteen on kiinnitettävä huomiota. Alueilla on voimassa MRL 43.2 mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Tämän estämättä niille saa kuitenkin sijoittaa käyttötarkoituksen mukaisia virkistystä ja liikuntaa palvelevia pienimittakaavaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakenteita ja laitteita. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistysreittien muodostaman verkon jatkuvuuteen sekä siihen, että nämä reitit yhdistävät ulkoilupuistoja asuinalueille ja päävirkistysalueille. Toiminnallisesti merkittävät virkistyspalvelukohteet on merkitty kaavakartalle pistemäisinä. Muutamat näistä ovat jo pitkään aktiivisessa käytössä olleita liikuntapaikkakeskittymiä. Tällaisia ovat Tikkakosken, Palokan, Huhtasuon, Vaajakosken, Keltinmäen Kotalammen sekä Korpilahden liikuntapuistot. Vielä huomattavaa kehittämistä vaativia kohteita ovat Kuokkalan Pohjanlammen ympäristö, Tuomiojärven uimarannan alue ja Keljonkangas. Alueita, joita ei ole vielä millään tavoin lähdetty toteuttamaan ovat Tuomiojärven pohjoispään läheisyyteen sijoittuva Korppumäen liikuntapuisto Länsi-Palokassa sekä Valkeamäen ja Kauramäen liikuntapuistot. Kahden viimeksi mainitun toteuttaminen on sidoksissa ympäröivän vielä tällä hetkellä asemakaavoittamattoman alueen muuhun kehittämiseen ja rakentamiseen. Kohteet ovat osana kaupungin määrittelemää lähiliikunta-alueverkostoa ja tavoitteena on palvella tasapuolisesti erilaisia käyttäjä- ja ikäryhmiä. Alueiden tulee olla hyvin lähialueiden asukkaiden saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös alueiden saavutettavuuteen kaupungin muista osista julkista liikennettä käyttäen. Urheilu- ja virkistystoimintoja palvelevan rakentamisen ohella alueille voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakentamista.

21 Koko kaupungin väestön tarpeita palvelevien suurten liikuntalaitosten rakentaminen on kaavamääräysten mukaan mahdollista Pohjanlammen alueella Kuokkalassa, Palokassa, Vaajakoskella, Tikkakoskella, Huhtasuolla ja Korppumäessä. Ennen rakentamista alueille tulee laatia asemakaava. Kaavakartassa on osoitettu koko kaupungin kattava ja naapurikuntiin jatkuva tärkeimpien ohjeellisten päävirkistysreittien verkosto, jonka suunnittelu on perustunut pääosin Jyväskylän virkistysreittiselvityksessä esitettyihin kehittämistarpeisiin. Reitit ovat sellaisia, että niiden avulla pyritään luomaan yhteydet kaavassa (pääkartalla 1/6) osoitettujen päävirkistysalueiden samoin kuin tässä kartassa (3/6) osoitettujen ulkoilupuistojen sekä asuinalueiden välille. Lisäksi reittien osoittaminen tähtää yhteyksien luomiseen Kehä Vihreältä ja Kehä Sinisiltä kaupunkirakenteen ulkopuolisille viheralueille. Suuri osa päävirkistysreiteistä on jo tällä hetkellä vilkkaassa käytössä. Paikat, joissa päävirkistysreitti risteää pääkatujen, yhdysteiden tai näitä tärkeämpien liikenneväylien kanssa, on pyrittävä toteuttamaan eritasoratkaisuina. Rautateiden kanssa risteämisen tulee tapahtua aina eritasoratkaisuna. Perusteena tähän on, että latukoneet eivät saa missään olosuhteissa ylittää rataa tasossa. Virkistysreitit sijoittuvat pääsääntöisesti virkistys- ja viheralueille sekä taajamien ulkopuoliselle maaseudulle. Joillakin paikoin tällainen reitti on merkitty kuitenkin kulkemaan esimerkiksi strategisella pääkartalla (1/6) kestävän liikkumisen taajamaksi osoitetulle alueelle. Toteuttamistapa tulee näillä kohdin tarkasteluun ja ratkaistavaksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Nyt käsittelyssä olevien päävirkistysreittien ohella myös alemmanasteiset reitit suunnitellaan vasta osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä. Taajama-alueilla ja päävirkistysalueilla päävirkistysreitit muodostavat valaistun latuverkoston rungon. Valaistus on tosin monin paikoin vielä keskeneräinen. Laajaan virkistysreittijärjestelmään kytkeytyy ja sitä täydentää myös kartalla (6/6) kuvattu pyöräilyreitistö. Liiteaineistossa olevassa teemakartassa (Liite 6) on esitetty kaavakartan 3/6 esittämät päävirkistysreitit ja kaavakartan 6/6 sekä pyöräilyn reitit yhdessä. Tästä saa havainnollisen käsityksen reittien muodostaman verkoston kokonaisuudesta. Arvokkaat maisema-alueet on osoitettu kaavassa punaisella aluerajausviivalla. Merkintä sisältää valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Korpilahden Putkilahdessa sekä maakuntakaavassa osoitetut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Puuppolassa, Kuukanpäässä sekä Korpilahdella Maatianjärven ympäristössä, Särkijoella Painaanjärven ympäristössä ja Oittilassa. Yleiskaava määrää, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Rakentaminen tulee toteuttaa tukeutuen olemassa olevaan kylämiljööseen ja muuhun rakentamiseen sekä noudattaen alueelle tyypillistä, perinteistä rakennusten sijoittumistapaa. Tämä tarkoittaa täydentävää rakentamista esimerkiksi olemassa olevan pihapiirin tai nauhamaisen kylärakenteen jatkoksi. Alueiden kehittämisessä ja metsätoimenpiteiden suunnittelussa tulee vesistöjen metsäiset rantavyöhykkeet ja peltojen reunavyöhykkeet säilyttää ehjinä. Myös avoimen kulttuurimaiseman tärkeimmät näkymät tulee säilyttää. Edellä esitetty merkitsee käytännössä erityisen huomion kiinnittämistä kylämiljööseen rakennuslupien käsittelyn yhteydessä. Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle saattaa osoittautua tarpeelliseksi laatia osayleiskaava. Puuppolassa, osassa Kuukanpään aluetta ja Maatianjärven ympäristössä jäävät voimaan nykyiset, oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat on osoitettu kaavassa oranssilla kohdemerkinnällä. Perinnemaiseman säilyminen on turvattava alueiden suunnittelussa. Uutta rakentamista tai rakenteita ei tule toteuttaa niin, että hankkeet vaarantaisivat kohteiden säilymisen. Tässä tarkasteltavia arvokkaita perinnemaisemia on Jyväskylän alueella yhteensä seitsemän kappaletta. Näistä viisi osuu voimaan jäävien osayleiskaavojen alueel-

22 le, ja ne on näin ollen esitetty yleiskaavakartalla vain informatiivisina merkintöinä. Perinnemaisemat on merkitty kaavakartalle kohdenumeroin, jotka viittaavat selostuksen liitteenä olevaan kohdeluetteloon (Liite 5). Valtatie 9:ltä Korpilahden pohjoispuolelta Päijänteen itäpuolelle johtava maantie (seututie 610) on merkitty kaavaan maisematie -merkinnällä. Kaava määrää, että tämän tien ja lähialueen suunnittelussa ja hoidossa on otettava huomioon tien luonteenomainen geometria, sen sopeutuminen ympäristöönsä sekä avautuvat näkymät. Kartalla (3/6) on osoitettu myös 30 kpl maisemallisesti merkittäviä selännealueita. Ne on esitetty oranssilla viivarasterilla ja keskeinen näkymäsuunta näkyy reunaviivana. Maisemallisesti tunnusomaista Jyväskylälle ovat topografialtaan jyrkät mäkialueet sekä vesistöjen läheisyys. Laaditussa maisema- ja viheralueselvityksessä on tunnistettu Jyväskylän keskeisimmät selännealueet, joilla on erityistä merkitystä suuralueen maisemakuvassa ja maiseman rajaajana. Maisemallisesti merkittävät selännealueet on valittu seuraavin kriteerein: - sijainti olemassa olevan kaupunkirakenteen (OLLI) kehällä tai yleiskaavassa osoitetuilla päävirkistysalueilla - selänteen näkyminen pääteille - selkeä erottuminen ympäröivästä maastosta korkeutensa, topografisen jyrkkyytensä ym. vastaavien ominaisuuksiensa osalta tai - merkitys Jyväskylälle tunnistettavana maamerkkinä (esim. Harju, Kanavuori ja Laajavuori), näköalapaikkana tai arvokkaana kallioalueena Kaavamerkinnän tavoitteena on turvata muusta maastosta korkeammalle nousevien mäkien lakialueiden maisemalliset arvot. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpidekielto sekä MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Tämä merkitsee myös sitä, että alueille ei ole mahdollista sijoittaa uusia mastoja. Edellisen estämättä vähäiset, virkistystoimintoja tai yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat rakennelmat ovat sallittuja, jos ne eivät turmele arvokasta maisemakuvaa. Toimenpidekiellon ja rakentamisrajoituksen tarkoituksena on turvata erityisesti keskeisistä suunnista näkyvän selänteen muodostaman siluetin eheys. Kaavamerkinnän oranssi reunaviiva osoittaa suunnan, joka on selännealueen määräyksen mukainen keskeisten näkymien suunta. Alueella suoritettavat metsänhoidolliset tai maankamaran muokkaamiseen liittyvät toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että maiseman ääriviivat ja reunavyöhykkeet säilyvät ehjinä keskeisten näkymien suunnasta katsottuna. Nykyisiä mastoja on mahdollista korottaa, mikäli sen ei katsota turmelevan kohtuuttomasti maisemakuvaa näiden tärkeiden näkymien suunnasta tarkasteltuna. Toimenpiteiden vaikutukset näkymiin arvioidaan tapauskohtaisesti. 1.5. VESITALOUDEN SUOJELU Vesitalouden suojelu on esitetty kaavakartalla 4/6. Kartan merkinnöillä ja kaavamääräyksillä varmistetaan Jyväskylän kaupungin vedenhankinnan omavaraisuus ja asukkaiden edellytykset saada korkealaatuista talousvettä. Kaavakartan 4/6 ohella pohja- ja pintavesien suojelun tavoitteista on huolehdittu erityisesti alueiden käyttötarkoituksia määrittävässä strategisessa pääkartassa 1/6, jossa pohjavesialueille sijoittuvien alueiden käyttötarkoituksista päätettäessä on tavoitteena ollut painottaa korostetusti vesiensuojelullisia näkökulmia. Pohjavesialueet on esitetty kaavakartalla rasteroituina aluerajauksina. Kaavamääräys yksiselitteisyydessään kieltää aluetta koskevat toimenpiteet, jotka saattaisivat heikentää pohjaveden laatua tai vähentää muodostuvan pohjaveden määrää.

23 Pohjavedenottopaikat ja niiden suojavyöhykkeet näkyvät kartalla pistemäisinä merkintöinä. Kaavamääräyksen mukaan vedenottopaikan välittömän lähiympäristön maankäytön tulee perustua huolelliseen riskien arviointiin. Uudet maankäytön toimet ovat pääsääntöisesti kiellettyjä 200 metrin säteellä pohjavesikaivosta (suojavyöhyke). Suojavyöhykkeelle on kuitenkin mahdollista rakentaa suunnitellusti vesitalouden hallinnalle välttämättömiä rakenteita. Myös olemassa olevien rakennuspaikkojen täydentävä ja korvaava rakentaminen on sallittu. Suojavyöhykkeellä olevien kunnallisteknisten laitteiden ylläpitotoimet on toteutettava siten, että vedenottopaikan toiminnalle tai pohjaveden laadulle ei aiheudu haittaa. Suojavyöhykkeellä on MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Pohjaveden ottopaikat sijaitsevat Tikkakosken Liinalammella (kaksi kaivoa), Keski- Palokassa (kolme kaivoa), Kirrissä, Vesangassa (voimaan jäävän Kuohu-Vesanka-Ruoke oyk:n alueella), Leppälahdessa (kaksi kaivoa), Keljonkankaalla sekä Korpilahden Vihtakankaalla (kolme kaivoa), Oittilassa ja Putkilahdella. Tuomiojärven valuma-alueen maankäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojeluun. Aluetta koskevat toimet on suunniteltava siten, että veden käyttö raakaveden lähteenä ei vaarannu. Merkittävä osa Tuomiojärven valuma-alueesta kuuluu Kuohu-Vesanka-Ruoke ja Valkeamäen voimaan jääviin osayleiskaava-alueisiin. Näillä vesiensuojelua ohjaavat kyseiset kaavat, niiden perusteella laadittavat asemakaavat sekä erillislainsäädäntö. Tuomiojärven suoja-alue on edellä kuvattuun Tuomiojärven valuma-alueeseen kuuluva osa, jolla vaaditaan tehostettuja rakentamisen aikaisia vesiensuojelutoimia. Suojaalue ulottuu kilometrin etäisyydelle järven rannasta. Kaava kieltää Tuomiojärven veden laatua mahdollisesti heikentävät toimet ja määrää myöhemmällä kaavoitukselle vastuun laatia hulevesien hallintasuunnitelmat. Alueellisesti laajoilta rakentamishankkeilta vaaditaan erillinen rakentamisvaiheen hulevesisuunnitelma. Siinä esitetyt toimet tulee toteuttaa ennen alueen rakentamista ja rakentamisen aikana. Yleiskaavan ohjaavaa vaikutusta tarkentavat hankekohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat ovat tärkeitä. Tavoitteena on vähentää Tuomiojärven raakavesilähteen lähiympäristöön syntyvien laajojen rakennushankkeiden aiheuttamaa usein lyhytaikaista, mutta voimakasta ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Edellä esitettyjä määräyksiä tukee hulevedet -yleismääräys. Sen mukaan: Maaperän ja muiden reunaehtojen salliessa hulevesiä imeytetään, johdetaan avouomissa ja viivytetään lähellä syntypaikkaa ennen niiden johtamista vesistöön tai hulevesiverkostoon. 1.6. KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN Kulttuuriympäristön vaaliminen on esitetty kaavakartalla 5/6. Kaavakartan kohteisiin liittyy kohdeluettelot, jotka on esitetty aihealueittain liiteaineistossa (Liite 7, Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys). Kyseiseen selvityskoosteeseen on koottu luettelot kohteista ja näihin liittyvät yleiskaavan pohjaksi laaditut selvitykset. Historialliseen Struve`n kolmiomittausverkkoon kuuluva Oravivuoren piste Korpilahden eteläosassa on valittu UNESCO`n maailmanperintökohteeksi, ja se on osoitettu kyseisenä merkintänä yleiskaavakartalle. Kaavamääräyksen mukaan itse kohde ja sen lähiympäristö on otettava erilaisissa toimissa huomioon niin, että kohteen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Aluetta koskevissa toimenpiteissä tai tarkemmassa suunnittelussa on määriteltävä kohteen suoja-alueen laajuus sekä kuultava museoviranomaisia. Kyseessä on Päijänteen rannasta jyrkkänä kohoavan korkean vuoren laelle v. 1834 rakennettu maanmittauspiste. Struve`n ketju kulkee Virosta Etelä-Suomen läpi Päijänteelle ja tästä edelleen pohjoiseen Kajaanin seudulle. Tästä ketju koukkaa länteen Perämerelle ja kulkee Torniojokilaaksossa pohjoiseen edeten lopulta Altavuonon tienoille Pohjoisen

24 jäämeren rannalle. Kyseessä on kallioon hakattu metallinen maamerkki, jolta on suora näköyhteys viereisille kymmenien kilometrien etäisyydellä sijaitseville pisteille. Pisteelle ja sen viereen paikalla kävijöiden tarpeisiin rakennetulle näkötornille johtaa opastettu polku. Valtatie 9:n varressa on opasteet pysäköintipaikalle, jolta edellä mainittu vuorelle johtava polku lähtee. Muinaismuistokohteet on osoitettu kaavassa sinivihreällä kohdemerkinnällä. Ne ovat muinaismuistolain 295/1963 mukaisesti suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ja laki suojaa myös niiden lähiympäristön. Muinaismuistokohteita ovat esimerkiksi lapinrauniot sekä kivikautiset asuinpaikat, joita molempia on Jyväskylän kaupungin alueella runsaasti. Kaavakartta sisältää itse kohteen ohella merkinnän (sm) ja numeron, joka viittaa kaavan liitteessä (Liite 7) olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys kohdeluetteloon. Kaavamääräysten mukaan aluetta koskevissa toimenpiteissä tai tarkemmassa suunnittelussa tulee kuulla museoviranomaisia. Kaavakartalla on osoitettu omina rajauksinaan Museoviraston RKY2009-inventoinnin mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Näitä ovat: Sotatarviketeollisuuden alueet (Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennukset, Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue, Rautpohjan asuinalue), Vaajakosken teollisuusympäristö, Jyväskylän Harju ja Vesilinna, Kortepohjan asuma-alue, Luonetjärven kasarmialue, Viitaniemen asuntoalue, Jyväskylän (vanha) rautatieasema, Jyväskylän yliopiston alue, Kirkkopuisto ympäristöineen, Korpilahden kirkkoranta, Mankolan alue (vanha Mankola), Säynätsalon teollisuusyhdyskunta, Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa. Alueet näkyvät kartalla sinisinä rajauksina, joihin liittyy merkintä (rky) ja numero. Numerointi viittaa yleiskaavan liitteessä (Liite 7) olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys kohdeluetteloon. Yleiskaava määrää, että aluetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa ja kaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Näissä toimissa tulee myös aina kuulla museoviranomaisia. Kaavassa on esitetty aluemaisina ja kohdemaisina merkintöinä (kolmio) rakennussuojelukohteet tai -alueet. Nämä on suojeltu joko rakennussuojelulailla (18.1.1985/60), asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (14.6.1985/480) tai ne ovat mukana sopimuksessa koskien valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämistä ja suojelemista. Kirkolliset kohteet on suojeltu Kirkkolain (26.11.1993/1054) nojalla. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on merkitty kaavaan pistemäisinä kohteina (ruskea vinoneliö). Merkinnät perustuvat Keski-Suomen museon inventointiin vuodelta 2003. Kohteet ilmentävät kuinka eri aikakaudet ja tyylisuunnat ovat vaikuttaneet asumisen, elinkeinotoiminnan ja liikenteen rakentamiseen. Aluetta koskevissa hankkeissa sekä kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Hankkeissa on myös kuultava maakuntamuseota. Kohdemerkinnän yhteydessä kaavakartalla on m -kirjain ja tämän perässä numeroviittaus yleiskaavan liitteessä (Liite 7) olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys kohdeluetteloon. Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset on merkitty kaavaratkaisuun merkinnällä Alvar Aallon rakennusperintö. Kohteita koskevissa toimenpiteissä ja suunnittelussa sekä kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet sekä identiteetti. Hankkeissa on kuultava museoviranomaisia ja erityisesti myös Alvar Aalto museota. Valtaosa kohteista (pinkki, pyöreä piste) sijoittuu Jyväskylän kampusalueelle ja hallintokortteliin. Kaavakartan pienestä mittakaavasta johtuen kohteita ei ole numeroitu itse kartalle vaan nämä on pelkästään identifioitu kulttuuriympäristöselvitys liitteeseen (Liite 7). Alvar Aallon esille nostamat näkymät on osoitettu kaavakartassa Alvar Aallon maisemaperintö -merkinnällä. Kyseessä on Aallon rakennusperintöön liittyvä maisematilallisesti arvokas näkymä. Aallon suunnitelmissa keskisuomalainen maisema, erityisesti järvi,

25 näytteli tärkeää osaa. Aalto on suunnitelmissaan kiinnittänyt huomiota näkymiin erityisesti kampusalueella. Lisäksi merkinnällä on osoitettu näkymä Kirkkopuistosta ja Muuratsalon koetalolta. Säilyttämisen arvoiset pientaloalueet on merkitty kaavaan rajatulla viivarasterimerkinnällä. Rajauksen vieressä on lisäksi merkintä (sä) ja tähän liittyvä numero, joka viittaa kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon (Liite 7). Kohteet ja alueet on esitetty kaavaan Jyväskylän kaupungin v. 2010 teettämän Säilyke-inventoinnin pohjalta. Lisäksi tekeillä olevassa modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Keski-Suomen museo) on nostettu esiin uusia Säilyke alue täydennyksiä ja nämä on otettu mukaan yleiskaavassa esitettäviin kohteisiin. Inventointia on täydennetty yleiskaavaa varten myös vanhan Maalaiskunnan sekä Korpilahden alueiden osalta. Säilyke-alueita koskevissa toimenpiteissä ja suunnittelussa sekä kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Jyväskylä Haapamäki radan varsi on osoitettu kaavaan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue -aluemerkinnällä (kuk). Kyseessä on maakuntakaavan samannimistä kehittämisperiaatemerkintää mukaileva merkintä. Yleiskaavan aluerajaus on esitetty maakuntakaavassa esitettyä suppeampana siten, että tämä ulottuu vain radan lähiympäristöön. Kyseessä on historiallisesti merkittävä rataosuus, joka sitoo yhteen arvokkaita asema-alueita, eri aikakausien rakennusperinnettä, asematyyppejä, taajamia ja teollisuusmiljöitä. Alue muodostaa kokonaisuuden, jolla on kulttuuriympäristön kehittämisen näkökulmasta erityistä potentiaalia. Kestävällä tavalla käytettynä kulttuuriympäristöarvoja voidaan mahdollisesti hyödyntää sopivalla tavalla myös elinkeinojen kehittämisessä. 1.7. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen on esitetty kaavakartalla 6/6. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Täydennysrakentamista koskevan kaavamääräysosion aluksi kaavakartassa on yleismääräys: Yleiskaava on ohjeena osayleiskaavoille ja asemakaavoille. Yleiskaavan oikeusvaikutteinen kartta 6/6 sekä siinä esitetyt täydennysrakentamiskohteet ja -vyöhykkeet tai niihin liittyvät oheissuunnitelmat eivät oikeuta suoraan rakentamiseen. Määräyksen tarkoitus on korostaa kaavaa tulkitseville sitä, että vaikka karttaan on merkitty vyöhykkeitä ja alueita, joilla täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa, on rakentaminen ratkaistava aina asemakaavalla. Yleiskaavatyön yhteydessä prosessin alkuvaiheessa laaditussa ns. Kivat naapurit -raportissa tehdyt oheissuunnitelmat olivat esimerkiksi verrattain tarkkoja ja ne saattavat antaa harhaan johtavan kuvan kaavan tarkoituksesta. Vyöhykkeet pitävät sisällään runsaasti yksityisomistuksessa olevaa maata ja tämän vuoksi on tarpeen hillitä liiallista akuuttia rakentamisinnostusta, vaikka täydennysrakentamista yleisellä tasolla suositaankin. Täydennysrakentamisen kohdealueet on esitetty kaavakartalla ruskeina aluerajauksina, jotka on numeroitu kohteittain. Numero viittaa myös tehtyyn oheissuunnitelmaan. Täydennysrakentamisen laatu, laajuus ja rakentamisen määrä tulee ratkaista asemakaavalla. Asiaa koskevan pääkartan kaavamääräyksen mukaan yleiskaavakartat 2-6 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että näiden muodostamien laajempien kokonaisuuksien jatkosuunnittelussa ja lupaharkinnassa. Yleiskaavaprosessin aikana Kina-kohteiksi nimetyt potentiaaliset uudet rakentamispaikat sijoittuvat asemakaavoitettujen alueiden läheisyyteen ja ovat pääasiassa asuinalueiden laajennuksia. Yksi kohteista on tosin maankäytön muutosalue, jossa varikkoalue esi-

26 tetään muutettavaksi asuinalueeksi. Joissakin tapauksissa kyse on varsin pienistä kohteista, joilla uusi tehokkaampi täydentävä rakentaminen nähdään järkevänä. Tikkakosken Autiokankaalle on esitetty laajempi noin tuhannen asukkaan alue. Kaavaan merkittyjä kohteita ovat: Halssilan louhimopuisto, Köhniö, Kotimäen kohteet Vaajakoskella, Tikkakosken keskusta ja Autiokangas, Ristonmäki Haapaniemessä, Harakkaranta, Tikka sekä Pappilanvuorentie Palokassa. Täydennysrakentamiskohteiden etsintä keskittyi kaavaprosessissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla sijaitseville kaupungin omistamille maille. Varsin suuri osa kyseisestä maa-alasta on tällä hetkellä kaavoitettu virkistysalueeksi, joten rakentamisen mahdollisuudet ovat rajallisia. Joukkoliikennetaajama on lisäksi jo nyt rakennettu sangen tiiviisti. Täydennysrakentamiselle otollisia alueita on kuitenkin varsin todennäköisesti vielä tutkimatta. Etenkin tämä pätee yksityisten omistamiin maihin kaupunkirakenteessa ja suurten väylien lähialueisiin. Täydennysrakentamiskohteiden lisäksi kestävän liikkumisen teemaa sivuavat kaavakartalla ruskeana merkityt joukkoliikenneväyliin tukeutuvat vyöhykkeet. Merkinnöillä on kuvattu kaupunkirakenteen tiivistämiseen liikennesuunnittelun näkökulmasta parhaiten soveltuvat alueet. Merkinnät perustuvat paikkatietoanalyysiin ja Jyväskylän seudun joukkoliikennesuunnitelmaan. Näistä kestävään liikkumiseen liittyvänä ensisijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeenä on esitetty tummanruskea Vyöhyke 1 (V1). Kyseessä on vakiintuneiden kilpailuja houkuttelevan tason joukkoliikenneyhteyksien varsille sijoittuva alue. Toiminnat tukeutuvat täällä alueella sujuvasti joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn sekä keskustassa ja aluekeskuksissa myös kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee yleiskaavamääräyksen mukaan aina ratkaistavaksi asemakaavoituksella. Asemakaavoituksen tärkeäksi lähtökohdaksi nousee tämän yleiskaavan kartoilla 2-5 esitetty. Vyöhyke 2 (V2) on rakentamisen toissijainen kohdentamisvyöhyke, joka nimensä mukaisesti ei ole aivan ensisijaisen vyöhykkeen veroinen. Se on merkitty kaavakartalle vaaleanruskeana. Tämä on kuitenkin myös alue, jolle täydennys- ja uudisrakentamisen ohjaaminen on järkevää. Myös tämän jatkosuunnittelussa pätee edellä esitetyn kaltainen vaatimus asemakaavoituksesta ja kaavakarttojen 2-5 sisällön huomioon ottamisesta. Tässä tarkasteltavat yleiskaavaan merkityt vyöhykkeet sijoittuvat tärkeimpien joukkoliikenneväylien (kilpailu- ja houkuttelevan tason bussireitit) varsille siten, että jalankulkuetäisyys reitille asunnoista on vyöhykkeellä 2 (V2) enintään 600 metriä. Tältä etäisyydeltä joukkoliikennereitti tutkitusti säilyttää vielä vetovoimansa. Paikkatietoanalyysin avulla on selvitetty, että kaavakartassa esitetty 400 metriä molemmin puolin tietä ulottuva vyöhyke on sellainen, jossa kyseinen 600 metrin kävelyetäisyys toteutuu tavanomaisilla maankäyttöratkaisuilla. Kyse on suurimmalta osin jo asemakaavoitetusta alueesta, jonka rakentamisen tehostamiseen tähdätään eli melko tehokasta maankäyttöä muunnetaan vielä tehokkaammaksi. Vanhojen työpaikka- ja varastoalueiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ja joutomaita, jotka eivät tällä hetkellä palvele oikein mitään käyttötarkoitusta, muutetaan asuinalueiksi. Vyöhyke 1 (V1) sijoittuu vain 150 metrin etäisyydelle joukkoliikenneväylästä, ja tämä tekee rakentamisen kyseiselle alueelle liikennesuunnittelun näkökulmasta luonnollisesti vielä edellistäkin houkuttelevammaksi. Aluekeskuksissa vyöhykkeen 1 (V1) kävelyetäisyydeksi tärkeimpiin palveluihin pidetään noin 1 kilometriä. Vyöhykkeet (V1) lähtevät Jyväskylän ydinkeskustasta ja kulkevat teiden ja pääkatujen varsilla Palokkaan (Tuomiojärven ja Palokkajärven rantoja myötäillen), Huhtasuolle, Vaajakoskelle, Mäyrämäkeen sekä Keljonkankaalle ja Eteläporttiin (valtatie 9:n molemmin puolin). Lisäksi Kuokkalan keskeisimmät osat kuuluvat (V1) vyöhykkeeseen. Vyöhyke 2 (V2) johtaa pohjoisessa Matinmäkeen ja Tikkakoskelle, koillisessa Laukaan rajalle, Lännessä Vaajakosken keskustan molemmin puolin Haapaniemeen ja Kaunisharjuun sekä etelässä Säynätsaloon.

27 Tavoitteellisena asukasmääränä asemakaavoitettavalle täydennysrakennusvyöhykkeelle pidetään 35 asukasta / ha tai enemmän. Myös tämä luku on saatu monin tutkimuksin osoitetuista kannattavan bussiliikenteen vaatimuksista. Keskeiset joukkoliikennekäytävät on esitetty kaavakartalla tummana pistekatkoviivana. Näiden määrittelyn lähtökohtana ovat joukkoliikenteen erityisen korkean palvelutason vaatimukset. Kyseisten liikenneväylien varsille sijoittuu työvoimavaltaisia palveluja, oppilaitoksia, merkittäviä kaupallisia palveluja ja tehokasta asumista. Keskeiset joukkoliikennekäytävät johtavat kaupungin keskustasta Laajavuoreen, Huhtasuolle, Kuokkalaan ja Keltinmäkeen. Kaikkea täydennysrakentamista säätelevien kaavamääräysten mukaan täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee aina ratkaista osayleiskaavaan pohjautuvalla asemakaavalla. Yleiskaavan kartat 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien suunnittelussa ja lupaharkinnassa. Kulttuurihistorialliset ja kaupunkirakenteellisesti eheät kokonaisuudet on otettava suunnittelun lähtökohdaksi ja niiden arvot tulee selvittää. Erityisesti tässä tulee huomata kartalla 5/6 esitetyt valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt eli Tikkakosken, Vaajakosken ja Korpilahden vanhat keskustat. Yleiskaavan ensisijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen (V1) on sisällytetty Eteläportti - Kauramäki alue, joka aivan eteläisintä kärkeä lukuun ottamatta on vielä toistaiseksi lähes täysin rakentamaton. Kaupunkirakenteen laajentaminen seudulle vaatii kokonaisvaltaisen liikenteellisen tarkastelun, joka on käytännössä tehty tämän yleiskaavan kanssa rinnan laadittavassa Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavassa. Tässä tarkastelussa polkupyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden edistämisen ohella esiin nousee tarve uuden joukkoliikenneyhteyden (bussireitti) toteuttamisesta. Käytännössä kyse on alueen muun rakentamisen yhteydessä toteutettavasta joukkoliikenteen tarpeet huomioon ottavasta kokoajakadusta nykyisen Ylä-Myllyjärven suunnalta Eteläportin alueelle. Aluetta suunnitellessa on otettava huomioon, että pääosassa asunnoista on riittävän lyhyt kävelyetäisyys (600 m) lähimmälle bussipysäkille. KESTÄVÄ LIIKKUMINEN Pyöräilyn tavoiteverkko on esitetty kaavassa asianmukaisin viivamerkinnöin. Tärkeimmät pyörätiet on merkitty kaavakartalle punaisilla pyöräilyn pääreitti ja ohjeellinen pyöräilyn pääreitti -merkinnöillä. Pääreitti näkyy ehjänä viivana ja ohjeellinen pääreitti katkoviivana. Pääreitit ovat sellaisia, että ne on jo rakennettu tai niiden sijoituspaikka on muutoin selvillä. Ohjeellisen pääreitin linjaus määritetään tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä, joten lopullinen linjaus voi poiketa jossain määrin yleiskaavakartalla esitetystä. Määräyksenä on, että jalankulkuvyöhykkeellä pyöräily erotetaan jalankulusta nopeuden, jatkuvuuden, näkyvyyden sekä väylähierarkian erottuvuuden vuoksi. Tarkoituksena on, että pyöräilyn pääreitit kehitetään alempitasoisista väylistä erottuviksi muun muassa korkeatasoisemman rakenteensa ansiosta. Tässä kiinnitetään huomiota väylien poikkileikkauksiin ja opastukseen sekä siihen, että jalankulku ja pyöräily sijoitetaan selvästi omille kaistoilleen. Kaikki pääreitit johtavat kaupunkikeskustasta tärkeimpiin kevyen liikenteen solmukohtiin urbaanin kaupunkirakenteen laidoille (Keski-Palokka, Palokka, Kuokkala, Keltinmäki ja Keljonkangas). Tärkeimpänä ohjeellisena pääreittimerkintänä kaavakartalla näkyy Vaajakoskelle johtava moottoritien eteläpuolelle suunniteltu yhteys. Toinen vastaava merkintä koskee Jyväskylän keskustasta Kankaan alueen läpi Seppälänkankaan kautta Laukaan rajalle kulkevaa Baanaa, missä vanhan ratapohja kunnostettaisiin osittain pyörätieksi. Baanan käyttäjäpotentiaali huomioon ottaen hanke on sitä realistisempi mitä lähempänä kaupungin keskustaa ollaan. Maapohjan käytölle on olemassa myös muita kilpailevia tavoitteita.

28 Pyöräilyn aluereitti ja ohjeellinen pyöräilyn aluereitti ovat pääreittejä alempitasoisempia kaavakartalle sinisellä värillä merkittyjä väyliä. Myös näissä olemassa olevat reitit näkyvät ehjänä viivana ja suunnitellut katkoviivana. Osa aluereiteistä sijoittuu pääkatujen tavoin kaupunkirakenteeseen yhdistäen asuinalueita Jyväskylän keskustaan ja toisiinsa. Osa aluereiteistä sijoittuu autoteiden varsille ja ne johtavat kaupungin ulkopuolelle. Myös näillä reiteillä etenkin kaupungin keskusta-alueella sekä aluekeskuksissa tavoitteena on jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan omille kaistoilleen. Ruutukaava-alue Yliopistonkadun ja Vapaudenkadun välillä on esitetty kaavassa merkinnällä kävelykeskusta. Tällä alueella kävelykadut tulee toteuttaa korkealaatuisina ja esteettöminä ensisijaisesti jalankulkua palvelevina ympäristöinä. Kaavamääräys kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen korkeaan laatuun. Moottorineuvojen nopeutta rajoitetaan rajoitusten ohella katujen rakenteellisin ratkaisuin. 1.8. KAAVAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN OIKEUSVAIKUTUSTEN KUVAUS Jyväskylän kaupungin yleiskaava sisältää kuusi (6) oikeusvaikutteista karttaa. Yleiskaavakartat n:o 1-6 ovat lähtökohtana laadittaessa ja muutettaessa osayleiskaavaa, asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 ). Oikeusvaikutteiset yleiskaavakartat ovat: 1. Yhdyskuntarakenteen ohjaus (pääkartta) 2. Luontoarvojen verkottuminen 3. Maisema ja virkistys 4. Vesitalouden suojelu 5. Kulttuuriympäristön vaaliminen 6. Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Yleiskaavakartat n:o 1-6 koskevat koko Jyväskylän kaupungin aluetta lukuun ottamatta voimaan jätettäviä osayleiskaava-alueita. Päällekkäisten merkintöjen kohdalla noudatetaan yleiskaavakarttojen n:o 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Karttojen 2-6 määräykset esitetään erikseen kullakin kyseessä olevalla kartalla. Voimaan jäävät osayleiskaavat: Sippulanniemen osayleiskaava Ruoke-Vesanka-Kuohu osayleiskaava (osittain) Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava (osittain) Oravasaaren osayleiskaava Valkeamäen osayleiskaava Taka-Keljon osayleiskaava Tikkalan osayleiskaava 2009 Korpilahden Päijänteen rantayleiskaava 1996 Kärkisten etelärannan yleiskaava 1997 Kärkisten etelärannan yleiskaavan muutos 2009 Puuppolan osayleiskaavan muutos Raspio-Iloniemi osayleiskaava siltä osin, kun kaava on saanut lainvoiman (kaupunginhallitus 19.8.2013, 269) Kankaan osayleiskaava (edellyttäen, että kaava saa lainvoiman)

29 Niillä maaseudun kyläalueilla, maaseutuasumisen nauha-alueilla ja ydinmaaseutualueella, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jätetään edelleen voimaan myös Keski-Suomen maakuntakaava ja ennen yleiskaavan hyväksymistä lainvoiman saaneet vaihekaavat. Tähän yleiskaavaan liittyy kaavaselostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus yleiskaavan vaikutuksista. Määräykset suunnittelutarvealueista ovat voimassa enintään 10 vuotta kaavan lainvoimaiseksi tulosta lähtien. 1.8.1. KARTTA 1 YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUS KESKUKSET Strateginen keskustatoimintojen alue Monitoiminnallinen tiivistyvä keskusta-alue, jonka asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa tämän yleiskaavan karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee edistää viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uusia yli 10 000 k- m 2 suuryksiköitä saa kuitenkin asemakaavoittaa vain keskustan rajatuille kohdealueille Cy, Cs ja Ck. Keskustan kohdealueet (Cy, Cs ja Ck) Cy Ydinkeskusta Alue tulee asemakaavoittaa ydinkeskusta-alueen maanalainen maailma, maanalaiset yhteydet ja autojen pysäköinnin erityismääräykset huomioon ottaen. Cs Seppälän kauppakeskuskortteli Kaupallisen rakentamisen ja asuinrakentamisen tulee olla korkealuokkaista. Tarkemmat määräykset rakentamisen laadusta annetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Ck Kankaan sydän Alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kulttuuri- ja luonnonympäristön ominaispiirteet. Kaupunkikuvan tulee olla korkealuokkainen. Aluekeskus Asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolinen kaupunginosan keskus, jolle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden tulee vahvistaa tasapainoista keskus- ja palveluverkkoa Jyväskylän ydinkeskustan toiminta- ja kehitysedellytykset huomioon ottaen. Suunnittelussa tulee noudattaa tämän yleiskaavan karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee edistää muiden tavoitteiden ohella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä.

30 Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu koko voi olla enintään: Kohteet: Vaajakoski 20 000 kem 2 Kuokkala 20 000 kem 2 Palokka 20 000 kem 2 (Pappilanjoen itäpuoli) + 55 000 kem 2 (Pappilanjoen länsipuoli), Palokanorren pohjoispuolelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Eteläportti 35 000 kem2 Tikkakosken ja Korpilahden aluekeskuksiin saa asemakaavoittaa enintään 3 000 kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lähikeskus Kaupunginosan tiivis erilaisia toimintoja sisältävä keskusta-alue, jolle ei ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys ympäröivän kaupunginosan palvelujen keskuksena. Tässä tulee tavoitella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä. Kohteet: Huhtasuo Keltinmäki Kortepohja Lohikoski Säynätsalo Valkeamäki Paikalliskeskus Paikallinen keskus, jolle ei ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys ympäröivän asuinalueen monipuolisena toiminnallisena keskuksena. Tässä tulee tavoitella viihtyisiä ja turvallisia kävely-, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä. Kohteet: Kypärämäki Halssilan kirkon-koulunmäki Jyskä Haapaniemi Kauramäki TAAJAMARAKENNE Kestävän liikkumisen taajama Tiivistyvä toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen osa, jossa maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin.

31 Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ennen asemakaavoitusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton, olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu alueet, jotka yleiskaavan yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan ovat jo asemakaavoitettuja tai ensisijaisia asemakaavan laajennuskohteita. Alueiden käyttöä tulee asemakaavoituksella tehostaa, jos tehostaminen ei ole ristiriidassa karttojen 2-6 sisällön kanssa. Alueet ovat asumisvaltaisia, mutta asumisen yhteyteen voi sijoittua myös muita toimintoja. Alueella toteutuu mahdollisuus liikennejärjestelmään, joka tukee henkilöauton käytön ohella muita liikkumismuotoja kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Alueet ovat myös yhdyskuntatekniikan kustannukset huomioon ottaen hyvin rakentamiseen soveltuvia. Määräyksellä on oikeusvaikutusta myös suunnittelutarve- ja poikkeamislupaharkintaan. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen ennen asemakaavoitusta aiheuttaa alueen tavoitteisiin nähden haitallista yhdyskuntakehitystä. Tarkemmassa suunnittelussa tulee tarkentaa virkistys- ja viheralueverkostoa, osoittaa tarvittavat lähipuistovaraukset sekä ottaa huomioon lähireittien ja paikallisten ekologisten viheryhteyksien jatkuvuus ja sujuvuus. Selvittämisen arvoinen taajama Tiivistyvä toiminnoiltaan monipuolinen taajama-alue, jossa maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksen tulee perustua osayleiskaavoitukseen tai erilliseen, MRL 39 mukaisen yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävään selvitykseen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Siinä tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ennen asemakaavoitusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu ne olemassa olevien asemakaava-alueiden läheiset alueet, jotka yleiskaavan yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan ovat asemakaavan toissijaisia laajennuskohteita. Alueilla on yksittäisluvin syntynyttä rakennuskantaa ja sitä palvelevaa yhdyskuntateknistä huoltoa. Asemakaavoituksen tulee suuntautua ensisijaisesti kestävän liikkumisen taajama-alueille. Ennen asemakaavoitusta tulee vähimmäisvaatimuksena laatia MRL 39 mukaisen yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävä yleiskaavallinen selvitys, jossa esitetään aluekokonaisuuden liittyminen vesihuoltoon, rakentamisen mitoitus, liikennejärjestelmä mukaan lukien joukkoliikenne ja pyöräily sekä asemakaavoituksen tarkoituksenmukainen vaiheistus. Selvityksessä tulee myös tarkentaa virkistys- ja viheralueverkostoa sekä ottaa huomioon lähireittien ja paikallisten ekologisten viheryhteyksien jatkuvuus ja sujuvuus. Määräyksellä on oikeusvaikutusta myös suunnittelutarve- ja poikkeamislupaharkintaan. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen ennen asemakaavoitusta aiheuttaa alueen tavoitteisiin nähden haitallista yhdyskuntakehitystä.

32 KESKUSTEN ULKOPUOLISEN KAUPAN OHJAUS KM-s Seudullisesti merkittävä kaupan palvelualue Kaupan palvelualue, jolle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä kohdekohtaiset mitoitus- ja kaupan laatu rajaukset huomioon ottaen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suuryksikköjen toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee tarvittavin selvityksin ja kaavamääräyksin huolehtia siitä, että korttelialueiden käytön kannalta oleelliset liikennejärjestelyt toteutuvat yhtä aikaa korttelialueiden rakentamisen kanssa. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiin ja polkupyöräilyn olosuhteisiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon muodostuvien hulevesien käsittely ja alueelta pois johtaminen. Alueiden vähittäiskaupan yhteenlaskettu koko voi olla enintään: Kohteet: Keljonkeskus 50 000 kem² + 15 000 kem² paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa Eteläportti 35 000 kem 2 paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa Palokankeskus-Kirri 80 000 kem 2 paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Keski-Suomen maakuntakaava sisältää paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan kehittämisvyöhykkeitä (Palokankeskus-Kirri ja Keljonkeskus-Eteläportti), joiden maakuntakaavallinen mitoitus on yleiskaavassa kohdennettu suurpiirteisellä tarkkuudella eri alueille. Alueille voidaan sijoittaa sellaisia uusia, seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustelluista syistä sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan ja keskusta-alueille soveltuvan erikoiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa maakuntakaavan vyöhykkeen sisällä erikseen merkityille keskustatoimintojen tai kaupan palvelualueille. Palokankeskus-Kirri alueen kerrosneliömetrimäärä koskee koko laajahkoa aluetta, jota ei ole nähty tässä tarkoituksenmukaiseksi jakaa pienempiin osa-alueisiin. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa sekä näiden yhteydessä myytävien kodinsisustustarvikkeiden kauppaa. KM-p Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan paikallinen kehittämisalue Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan kehittämisalue, jolle saa asemakaavoittaa ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Asemakaavoja muutettaessa alueelle saa sijoittaa olemassa olevien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin 10 000 kem2. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen.

33 Kohteet: Seppälänkangas Viherlandia, alueella voi sijaita myös päivittäistavaramyymälä, jonka koko ei kuitenkaan voi olla seudullisesti merkittävä. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu alueet, joille ei tule sijoittaa keskustaan soveltuvaa kauppaa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008)mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarhaalan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa sekä näiden yhteydessä myytävien kodinsisustustarvikkeiden kauppaa. Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittävien suuryksiköiden mahdolliset sijainnit on osoitettu toisaalle, mikä rajaa yksittäisten yksiköiden kokoa kyseessä olevilla alueilla. Viherlandian ympäristössä on runsaasti tiivistä asutusta, joten alueelle on katsottu voitavan sijoittaa myös päivittäistavaramyymälä, jonka paikallisesti merkittävä koko tarkennetaan selvityksin asemakaavassa. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee tarvittavin selvityksen ja kaavamääräyksin huolehtia siitä, että korttelialueiden käytön kannalta oleelliset liikennejärjestelyt toteutuvat yhtä aikaa korttelialueiden rakentamisen kanssa. KM-p Kaupan paikallinen palvelukeskus Olemassa oleva kaupan paikallinen palvelukeskus, jolle voidaan asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Alueille voidaan sijoittaa sellaisia uusia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustelluista syistä sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle. Alueelle voidaan sijoittaa enintään 3000 kerrosneliömetrin suuruisia päivittäistavarakaupan ja yhteensä enintään 10 000 kerrosneliömetrin suuruisia erikoiskaupan suuryksikköjä. Keskus ei voi kasvaa seudullisesti merkittäväksi. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon polkupyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset. Kohteet: Savela Jyskän varastomyymälä TYÖPAIKKATOIMINNOT Tilaa vaativien työpaikkojen alue Työpaikka-alue, jolle voidaan tärkeitä pohjavesialueita lukuun ottamatta asemakaavoittaa ympäristöhäiriöitä tuottavaa tuotantotoimintaa ja muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Alueelle voidaan muun työpaikkarakentamisen ohella sijoittaa tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon virkistys- ja viheryhteyksien jatkuminen sekä kiinnittää erityistä huomiota muodostuvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Alueelle ei voi sijoittaa muunlaisia kuin moottoriajoneuvojen toimialaan kuuluvia paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Näiden koko voi olla enintään 10 000 kem 2 Eteläportin ja Seppälänkankaalle sijoittuvien Palokärjen ja Itäisen Palokärjen alueilla sekä enintään 3 000 kem 2 Tikkakosken, Ruokosaaren ja Keljonlahden alueilla.

34 Muille tässä yleiskaavassa tilaa vaativien työpaikkojen alueeksi merkityille alueille ei sallita lainkaan vähittäiskauppaa muuten kuin toiminnan päätoimialaan liittyviä tarpeellisia myymälöitä. Kohteet: Palokärki (Seppälänkangas) Itäinen Palokärki (Seppälänkangas) Tikkakosken itäosa Ruokosaari (Kuopiontien varsi) Keljonlahti Eteläportti (KM-s-määräyksen mukaan) Säynätsalo (saaren eteläosa) Korpilahti (taajaman pohjoispuolinen alue) Kirri (pohjoisosa) Nuutti Heinämäki Rautpohjan tehtaan alue Sulunperä Seppälänkangas Tilaa vaativien työpaikkojen selvitysalue Maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta toissijainen työpaikkarakentamisen laajenemissuunta. Alueelle voidaan asemakaavoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa tuotantotoimintaa ja muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa. Alueen rakentamisen tulee pohjautua toteutettavaan valtatien tiesuunnitelmaan ja tämän mukaisiin liittymäjärjestelyihin sekä asemakaavaan. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon virkistys- ja viheryhteyksien jatkuminen sekä kiinnittää erityistä huomiota muodostuvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Kohteet: Nelostien varsi, Tikkakosken risteyksen eteläpuolinen alue (pohjavesialueesta etelään) Uuraisten risteykseen saakka Nelostien varsi, Lintukangas, läntisen kehätien risteys MAASEUDUN MAANKÄYTÖN OHJAUS Kylähelmi Maaseudun asutuskeskittymä, jossa arvioidaan säilyvän ja kehittyvän julkisia, yksityisiä sekä yhteisöllisiä palveluita. Ympäristöään tiiviimmän kyläalueen laajuus on osoitettu kaavassa kyläaluemerkinnällä. Kyläalue Kehittyvä kyläalue, joka on MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Alueelle tulee laatia osayleiskaava tai asemakaava. Uudisrakentamisen tulee soveltua kylämiljööseen eikä se saa haitata myöhempää kaavoitusta. Rakentaminen tulee liittää keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon.

35 Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu kyläalueet, joilla rakentaminen voi olla ympäröivää maaseutua huomattavasti tehokkaampaa. Alueet ovat MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan saman lain 137 tai 72 mukaisessa lupamenettelyssä. Maanomistajien yhdenvertaista kohtelua arvioitaessa on otettava huomioon se, ettei emätilan rakennuspaikkojen määrä ylitä merkittävällä tavalla ympäristössä sijaitsevien emätilojen rakentamisen määrää. Maaseutuasumisen nauha-alue Maaseutuasumiselle ja -elinkeinoille soveltuva alue, joka on MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Alueelle tulee laatia osayleiskaava tai vähintään yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 31 ) täyttävä kyläselvitys. Niillä alueilla, joille ei ole laadittu osayleiskaavaa tai kyläselvitystä, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen sillä edellytyksellä, että rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesihuoltoverkkoon ja maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu maaseutuasutuksen vyöhyke, jolla rakentaminen saa olla ympäröivää maaseutua tehokkaampaa. Alueet ovat MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealue laajenee siltä osin, missä se ei vielä yllä nyt tarkasteltavalle kaavarajaukselle. Erityiset edellytykset rakennusluville suunnittelutarvealueilla ratkaistaan MRL 137 tai 72 mukaisessa lupamenettelyssä. Harkittaessa rakentamisen erityisiä edellytyksiä koko tässä tarkasteltavalla maaseutuasumisen nauha-alueella tärkeäksi lähtökohdaksi asetetaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Maanomistajien yhdenvertaista kohtelua arvioitaessa on otettava huomioon se, ettei emätilan rakennuspaikkojen määrä ylitä merkittävällä tavalla ympäristössä sijaitsevien emätilojen rakentamisen määrää. Maaseutuelinkeinojen alue Alue on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle ja näihin verrattavalle elinkeinotoiminnalle sekä edellä mainittuja elinkeinoja tukevalle asumiselle. Alueelle voi sijoittua myös vapaa-ajanasutusta ja muita elinkeinotoimintoja, jotka kokonsa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseudulle. Alueella sallitaan haja-asutusmainen rakentaminen edellä mainittuihin tarkoituksiin sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. Olemassa olevista kylärakenteista irralleen sijoittuvan pelkän asuinrakentamisen katsotaan vaikeuttavan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ). Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Kaavaratkaisun tavoitteena on tukea maaseudun kylien elinvoimaisuutta, olemassa olevien rakennuspaikkojen käyttöä ja maaseudun elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Asuminen maaseudulla pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan olemassa oleviin kyliin, ns. kylähelmiin ja selvitysten mukaisille maaseutuasumisen nauha-alueille. Em. rakenteista erilleen, uusille rakennuspaikoille sijoittuvan asuinrakentamisen katsotaan hajauttavan yhdyskuntarakennetta ja heikentävän maaseutukylien kehittämistä. Tällä MRL 22 mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ja MRL 39 yleiskaavan sisältövaatimuksia toteuttavalla ratkaisulla pyritään luomaan edellytyksiä maaseutukylien elinvoimaisuudelle sekä kylien julkisten, yksityisten ja yhteisöllisten palvelujen säilyttämiselle ja saavutettavuudelle.

36 Asuinrakentamisen, joka ei tue edellä kuvattua tarkoitusta, rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan MRL 171 ja 172 mukaisella menettelyllä. MAASEUDUN RANTA-ALUEIDEN MAANKÄYTÖN OHJAUS Sellaisen alueen, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, ranta-asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, joka voi toimia suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, rantarakentamisoikeus käsitellään ottaen huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Tämä tapahtuu emätilaperiaatteen (1.7.1959) ja yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Kyläalueiden ja kylänauhojen ranta-alueilla mitoitus voi olla enintään 7 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri ja muualla enintään 5,5 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri edellyttäen, että myös rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää. Pysyvän asumisen osoittamisen rannalle asemakaava-alueen ulkopuolelle tulee perustua oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan tai siihen, että tässä yleiskaavassa rantarakentamiselle asetettujen edellytysten ohella myös maaseutuasumiselle kaavassa asetetut muut edellytykset täyttyvät. Rakennettaessa asemakaavan tai oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ulkopuolelle rantarakentamista säätelee myös kaupungin rakennusjärjestys. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Rantarakennusoikeutta käsitellään ottaen huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu emätilaperiaatteen (1.7.1959) ja yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Tässä otetaan huomioon sijainti, luonnon olosuhteet, maisema, vesistö ja vesihuoltoverkosto. Kyläalueiden ja kylänauhojen ranta-alueilla mitoitus voi olla enintään 7 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri edellyttäen että rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää. Muilla alueilla tämä mitoitusluku on 5,5 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Rantaviivan muunnetun pituuden määrittelyssä käytetään yleisesti käytössä olevaa ns. Etelä-Savon mallia. Ranta-alueelle sijoittuvan pysyvän asumisen tulee perustua asemakaavaan, oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan tai siihen että rantarakentamiselle asetettujen kriteerien ohella myös maaseutuasumiselle kaavassa asetetut yleiset ehdot täyttyvät. Pysyvän asumisen osoittaminen ranta-alueelle viimeksi mainitussa tapauksessa edellyttää sitä, että kyseessä on olemassa olevan asuinrakennuksen saneeraus tai elinkeinopohjainen rakentaminen. LIIKENNE Moottoritie / olemassa oleva Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu erillisellä keskikaistalla varustettu tie, jolle liittyvä ja siltä poistuva liikenne on johdettava tien alkamis- tai päättymiskohtien taikka maantielain mukaisessa tiesuunnitelmassa osoitettujen liittymien kautta. Kohteet: Valtatie 4 (Nelostie pohjoiseen Kirriin saakka ja Vaajakosken moottoritie) Valtatie 9 (Tampereen suunta sisältäen rantaväylän) Kohdekohtainen määräys, Jyväskylän strateginen keskusta-alue: Moottoritie tulee toteuttaa lähiympäristöltään ja valaistukseltaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena kaupungin strategisella keskusta-alueella.

37 Moottoritie / uusi Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu erillisellä keskikaistalla varustettu tie, jolle liittyvä ja siltä poistuva liikenne on johdettava tien alkamis- tai päättymiskohtien taikka maantielain mukaisessa tiesuunnitelmassa osoitettujen liittymien kautta. Kohteet: Valtatie 4 (Nelostie Kirristä pohjoiseen ja Vaajakosken ohitustie Kanavuoreen saakka) Valtatie/ olemassa oleva Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva tieyhteys. Risteävä liikenne ohjataan tiesuunnittelun ja parantamistoimenpiteiden edistymisen myötä eritasoristeyksiin. Niillä tieosuuksilla, joilla ei toistaiseksi päästä moottoritie- tai moottoriliikennetieratkaisuihin pyritään risteävä liikenne ohjaamaan sopiville paikoille yksityistiejärjestelyin. Kohteet: Valtatiet 4 Kanavuoresta etelään Valtatie 9 Kanavuoresta itään lukuun ottamatta tien alkupäätä Ruokosaaren alueelle saakka (Kuopiontie) Valtatie 18 (Keuruuntie) länteen Valtatie 9 Korpilahdella. Valtatie / uusi Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva tieyhteys. Risteävä liikenne ohjataan eritasoristeyksiin. Kohteet: Valtatie 9 Kanavuoren risteys - Ruokosaari Seututie tai pääkatu / olemassa oleva Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkatu, jolta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava-alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Yleiskaavan strategiset viheryhteydet tulee turvata jatkosuunnittelussa sopivin teknisin ratkaisuin. Kohteet: Seututiet 607 (Korpilahti - Petäjävesi), 610 (Korpilahti Vespuolentie), 637 (Laukaantie), 638 (Tikkakoski Leppävesi Vaajakoski), Kuokkalan kehäväylä, Tikkakoskentie, Eteläportti Säynätsalo, Sulunperä Vesmanninmäki Vaajakosken ABC sekä seututie 630 (vanha Uuraisten tie) välillä Uuraisten raja Autiokangas. Seututie tai pääkatu / uusi Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkatu, jolta suorat tonttiliittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava-alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Yleiskaavan strategiset viheryhteydet tulee turvata jatkosuunnittelussa sopivin teknisin ratkaisuin.

38 Kohteet: Läntinen kehäväylä (Ruoke Lintukangas), Koilliskehä (Sulunperä Palokan orsi), seututie 630 välillä Puuppolan valtatieristeys Autiokangas, Tikkakoskentie 6300 Nelostien risteyksen ympäristössä. Tärkeä yhdystie, paikallinen kokoajakatu tai muu kaupunkirakenteen kannalta tärkeä liikenneväylä / olemassa oleva Liikenneväylä, jolta pyritään poistamaan suorat liittymät. Ajoneuvoliikenne pyritään ohjaamaan kaupunkialueella olemassa oleviin alemmanasteisen katuverkon liittymiin. Kohteet: Nelostien rinnakkaistienä toimiva Toivakkaan johtava vanha valtatie 4 Vaajakosken ABC:ltä etelään, muut tärkeimmät maaseudulla ja taajamien lähialueilla kulkevat yleiset tiet, kaupunkirakenteen kannalta keskeisimmät kadut, jotka eivät ole pääkatuja. Tärkeä yhdystie, paikallinen kokoajakatu tai muu kaupunkirakenteen kannalta tärkeä liikenneväylä / uusi Liikenneväylä, jolta pyritään poistamaan suorat liittymät. Ajoneuvoliikenne pyritään ohjaamaan kaupunkialueella olemassa oleviin alemmanasteisen katuverkon liittymiin. Kohteet: Nelostien rinnakkaistie Kirrin liittymästä pohjoiseen. Kokoajakatu Nelostien länsipuolisella suunnitellulla työpaikka-alueella Tikkakoskentien ja Uuden Uuraistentien välillä Olemassa oleva valtatien eritasoliittymä Suunniteltu valtatien eritasoliittymä Valtakunnallisesti merkittävä päärata Valtakunnallisesti merkittävä sähköistetty päärata, jolla ei sallita tasoristeyksiä. Kaikki risteävä liikenne tulee toteuttaa eritasoratkaisuin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa ympäröivän alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon radasta aiheutuva melu, tärinä ja muu haitta. Jyväskylästä etelään kohti Tamperetta kulkeva rataosuus tulee suunnitella ja rakentaa kaksiraiteiseksi. Rinnakkaisen raiteen eksakti sijainti maastossa määräytyy myöhemmin asianmukaiseen suunnitelmaan perustuen. Kohteet: Päärata Tampereen ja Pieksämäen suuntiin. Rautatie Tasoristeykset tulee poistaa suunnittelun edetessä kaikilta rataosuuksilta. Kohteet: Jyväskylästä Haapamäen ja Suolahden suuntaan lähtevät rautatiet

39 Rautatien liikennetunneli Rataverkon nykyiset ja suunnitellut liikennetunnelit Kohteet: Pääradan tunnelit Jyväskylän eteläpuolella, pääradan Pönttövuoren tunneli Vaajakosken itäpuolella, Kangasvuoren tunneli Suolahden radalla, Möykynmäen tunneli Haapamäen radalla Moottoritietunneli / uusi Valtatie 4:n tunneli jossa molemmille ajoradoille on omat erilliset käytävänsä Kohteet: Kirri Palokan pohjoisosassa Yleismääräys Kaavassa jätetään voimaan maakuntakaavan mukainen seututietasoinen yhteystarve Ruokkeen valtatieristeyksestä (vt23) etelään kohti Muuramea. Tien sijoittaminen maastoon ratkaistaan osayleiskaavoituksessa. VIHERALUEET Päävirkistysalue Kaupunkiseudullisesti merkittävä virkistysalue. Suunnittelussa osoitetaan virkistystoimintoja varten tarpeelliset alueet ja ulkoilureitit, joiden sijoittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon myös kulttuuriympäristön, maiseman, luonnon erityispiirteet sekä ekologiset viheryhteydet. Reittien tulee muodostaa lenkkimäisiä yhteyksiä ja niiltä tulee olla sujuvat yhteydet asuinalueille. Metsänhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota yleiskaavakartan 3/6 päävirkistysreittien varsilla avautuvien näkymien vaihtelevuuteen ja eheyteen. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä liikuntaa ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Myös maanläjitystoiminta alueella on mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen hyväksyttyyn suunnitelmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle tai ympäristön erityisarvoille. Kohteet: Laajavuori Aittovuori - Savonmäki Kotalampi - Kolmisoppinen - Taka-Keljo Keljonkangas Iso-Urtti Hintusvuori - Jääskelä Muuratsalo Länsi-Palokka Tikkakoski Touruvuori Kokkomäki

40 Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Muiden kuin kaavamääräyksissä erityisesti määritettyjen rakennusten rakentamisen edellytykset tulee tutkia erillisessä poikkeamislupamenettelyssä (MRL 72 tai 172 ). Tällöin on arvioitava se, vaikeuttaako rakentaminen yleiskaavan toteutumista sekä aiheutuuko maanomistajalle ratkaisun johdosta kohtuutonta haittaa. Maankäytöllinen lähtökohta on, että olemassa ja käytössä olevia luvallisia rakennuksia voi korjata, mutta uusia asuinrakennuksia ei saa rakentaa. Uudisrakentamiseen verrattava tai rakennuspaikkaa merkittävästi täydentävä rakentaminen ei saa vaarantaa alueen luonnetta yhtenäisenä viheralueena. Samaten uudisrakentaminen ei saa vaarantaa alueen ja vesistön välistä virkistykseen liittyvää toiminnallista, ekologista tai maisemallista yhteyttä. Suunnittelussa ja metsänhoidossa on huolehdittava ekologisten viheryhteyksien jatkumisesta luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden välillä (mm. luonnonsuojelualueet, suojeltavaksi tarkoitetut alueet sekä viheralueverkkoa muodostavat viheryhteydet). Kohdekohtainen määräys, Laajavuoren länsirinne: Laajavuoren länsirinteillä on sallittu laskettelurinteiden sekä niitä palvelevien rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. Rakentamisen tulee kuitenkin olla sijainniltaan, massoittelultaan sekä kooltaan maiseman ja luonnon ominaispiirteisiin sopivaa. Viheralue Ulkoilua ja virkistystä varten varattu alue, jolle voi sijoittua virkistysreittejä ja liikuntapaikkoja. Alueella on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 43.1 ). Alueelle voi kuitenkin tämän estämättä sijoittaa virkistystä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakentamisen sijoittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön, maiseman, luonnon erityispiirteet sekä ekologiset viheryhteydet. Myös maanläjitystoiminta alueella on mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen hyväksyttyyn suunnitelmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle tai ympäristön erityisarvoille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle sijoittuvien palvelujen saavutettavuus sekä viherverkon ja virkistysreittien jatkuvuus alueelta toiselle. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Virkistystä palvelevien sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten rakentaminen alueelle on sallittua. Muissa tapauksissa rakentamisen edellytykset tutkitaan erillisessä poikkeamislupamenettelyssä (MRL 72 tai 172 ). Tällöin arvioidaan se, vaikeuttaako rakentaminen yleiskaavan toteutumista sekä aiheutuuko maanomistajalle ratkaisun johdosta kohtuutonta haittaa. Maankäytöllinen lähtökohta on, että olemassa ja käytössä olevia luvallisia rakennuksia voi korjata. Uudisrakentamiseen verrattava tai rakennuspaikkaa merkittävästi täydentävä rakentaminen ei saa vaarantaa alueen luonnetta yhtenäisenä viheralueena. Samaten uudisrakentaminen ei saa vaarantaa alueen ja vesistön välistä virkistykseen liittyvää toiminnallista, ekologista tai maisemallista yhteyttä. Suunnittelussa ja metsänhoidossa on huolehdittava ekologisten viheryhteyksien jatkumisesta luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden välillä (mm. luonnonsuojelualueet, suojeltavaksi tarkoitetut alueet sekä viheralueverkkoa muodostavat viheryhteydet). Virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankeskus Alueen rakentaminen edellyttää asemakaavoituksen. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys kaukomaisemassa ja sopeuttaa rakentaminen mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Suunnittelussa tulee pyrkiä sujuvien virkistysreittien aikaansaamiseen ja ympäristön laadun korkeatasoisuuteen. Alueelle voidaan sijoittaa sen toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä laskettelurinteitä. Niiden sijoittelus-

41 sa, massoittelussa ja koossa tulee ottaa huomioon maiseman, kulttuuriympäristön ja luonnon erityispiirteet. Alue tulee toteuttaa siten, että nykyinen puusto saadaan mahdollisimman hyvin säilymään. Kohteet: Laajavuori, itäinen kaupungin puoleinen osa Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu aluetta talviurheiluun sekä samalla myös yleiseen tarpeeseen ulkoliikuntaan. Osa alueesta tullaan asemakaavoittamaan matkailu-, virkistys- ja vapaaajankeskusten sekä hiihtokeskusten tarpeisiin. Kehä Vihreä Virkistys- ja viheralueiden kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan kaupungin keskustan virkistys-, kulttuuri- ja viherympäristönä tärkeä kokonaisuus. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota viheryhteyksien ja virkistysreittien yhtenäisyyteen ja jatkuvuuteen sekä virkistysalueiden toiminnalliseen kehittämiseen. Tavoitteena on myös erilaisten kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvojen säilyttäminen ja kehittäminen sekä viihtyisä ympäristö. Kehä Siniset Virkistys- ja viheralueiden kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven virkistys- ja viherympäristönä merkittävät rantavyöhykkeet. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ulkoilureittien yhtenäisyyteen, jatkuvuuteen ja viihtyisyyteen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilyttämiseen. Kehä Sinisten rantavyöhykkeille ei tule kaavoittaa uusia omarantaisia tontteja. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös vesivirkistyksen olosuhteiden kehittämiseen sekä hulevesien viivyttämiseen. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven rantavyöhykkeille ei tule kaavoittaa uusia omarantaisia tontteja. Rantavyöhyke varataan jatkosuunnittelussa yleiseen käyttöön tai suojeluun. MUUT MERKINNÄT Erityisalueet Lentokenttä (Tikkakoski) Puolustusvoimien alue (Tikkakoski) Jätteenkäsittelyalue (Mustankorkea) Jäteveden puhdistamo (Nenäinniemi) Keljonlahden voimala Rauhalahden voimala

42 Lentokentän melualue Alueelle ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Alue on MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Tuulivoimaloiden alue Jatkosuunnittelussa ja alueen toteuttamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, liikenneväyliin, kulttuuriperintöön, maisemaan, luontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön, sekä pyrittävä lieventämään toiminnan haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Alue on MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Kohteet: Heinosniemi, Alue on hyväksytyn 3. vaihemaakuntakaavan mukainen aluevaraus, johon kohdistuu ko. kaavasta tehty valitus. Maatianvuori, Alueelle voidaan sijoittaa enintään 5 tuulivoimalaa. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Tuulivoimaloiden ja niihin liittyvän huolto- yms rakennusten tarkempi sijoittelu tutkitaan MRL 137 mukaisella menettelyllä. Muun rakentamisen edellytykset tulee tutkia erillisessä poikkeamislupamenettelyssä (MRL 171 ja 172 ). Tällöin on arvioitava se, aiheutuuko maanomistajalle ratkaisun johdosta kohtuutonta haittaa. Satama Kohteet: Lutakko, Keljonlahti, Korpilahden kirkonkylä, Säynätsalon Juurikkasaari, Vaajakosken Varassaari Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suoja-alue Suoja-alue ulottuu laaditun tiesuunnitelman mukaisesti 150 metrin etäisyydelle puolelleen lähimmän ajoradan ajokaistojen keskilinjasta Tikkakosken risteyksen eteläpuolisella Tikkamannilan varalaskupaikalla sekä 300 metrin etäisyydelle puolelleen lähimmän ajoradan ajokaistojen keskilinjasta Tikkakosken risteyksen pohjoispuolisella Lentokentän varalaskupaikalla. Alueelle ei tule sijoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Olemassa oleva tai suunniteltu 400 kv tai 110 kv voimalinja Kohdekohtainen määräys: Korpilahdelta lounaaseen kohti Jämsää osoitetun uuden suunnitellun linjan paikka on merkitty yleiskaavaan ohjeellisena. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkintä sisältää nykyiset olemassa olevat linjat sekä tiedossa olevat suunnitellut linjat. Korpilahden kirkonkylän lounaispuolella olevan linjan tarkka sijoittuminen maastoon määräytyy sähkömarkkinalain 2013/588 mukaisesti.

43 Vesialue, oikeusvaikutteeton, informatiivinen merkintä Voimaan jäävää yleiskaava-aluetta rajaava viiva Alue, jolla aiemmin laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava jää voimaan. Strategisella yleiskaavakartalla (1/6) nämä alueet on kuvattu valkoisina. Poikkeuksena edelliseen Kankaan osayleiskaavan alue kaupungin keskustan koillispuolella on kuvattu yleiskaavakartalle ympäröivän muun alueen kaltaisesti. Yleiskaava-alueen raja 1.8.2. KARTTA 2 LUONTOARVOJEN VERKOTTUMINEN Natura 2000 -alue Suojelumääräys: Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet, jotka koostuvat valtioneuvoksen päätösten mukaisista SCI- ja SPA -alueista. Natura-alueisiin kohdistuvista oikeusvaikutuksista on säädetty tarkemmin luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. (SCI -alueet ovat luontodirektiivin velvoitteiden perusteella NATURA 2000 -verkostoon valittuja alueita. SPA -alueet ovat Euroopan unionin lintudirektiivin mukaisia erityissuojelualueita.) Luonnonsuojelulain mukaisesti perustetut tai perustettavaksi tarkoitetut alueet ja kohteet Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Maaperä, puusto ja muu kasvillisuus tulee säilyttää luonnontilassa. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus sekä MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Suojelualueet toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisesti. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue perustetaan edellä mainitun lain säätämällä tavalla ja alueen käytöstä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain 24 :n nojalla perustetut ja perustettaviksi tarkoitetut alueet. Luonnonsuojelualueet perustetaan erillisellä alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä.

44 Kohdekohtainen määräys: Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta tämän yleiskaavan voimaantulosta lukien. Määräys koskee seuraavia luonnonsuojelulailla perustettaviksi tarkoitettuja alueita: sl79 Kivilammen takametsä sl82 Kotajärvet2 sl86 Lammakesuo sl87 Lehesmäentie sl90 Länsirannan länsiosa sl99 Ruokosenmäki Luo-net: luontoarvoalueet yhdistävä viheralueverkko Viheralueverkko tulee säilyttää rakenteeltaan katkeamattomana ja mahdollisimman leveänä luontoarvoiltaan monimuotoisena alueverkkona. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueen hyödyntäminen hulevesien käsittelyssä on mahdollista, mikäli tällainen toiminta voidaan riittävin selvityksin osoittaa verkoston arvokkaita ominaispiirteitä ja toimintaperiaatetta vaarantamattomaksi. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu merkittävimmät viheryhteydet olemassa olevien ja tulevien luonnonsuojelualueiden sekä laajempien viheralueiden välillä. Rakentamisen edellytykset tulee tutkia erillisessä poikkeamislupamenettelyssä (MRL 72 tai 172 ). Rakentaminen ei saa vaarantaa alueen toimivuutta ekologisena viheryhteytenä. Poikkeamislupamenettelyssä on arvioitava myös se, aiheutuuko maanomistajalle ratkaisun johdosta kohtuutonta haittaa. Maankäytöllinen lähtökohta on, että olemassa ja käytössä olevia luvallisia rakennuksia voi korjata, mutta uusia asuinrakennuksia ei saa rakentaa. Avohakkuu on kielletty, jos se uhkaa verkostoyhteyden toimivuuden säilymistä. Metsän käsittelyssä ei saa myöskään heikentää liito-oravan kulkuyhteyksien toimivuutta. Viheryhteystarve osana viheralueverkkoa Luonnonsuojelualueiden, muiden erityisiä luontoarvoja omaavien alueiden sekä laajempien viheralueiden välinen ohjeellinen viheryhteystarve. Yhteyden täsmällinen sijainti tulee selvittää ja osoittaa tarkemmassa suunnittelussa siten, että tämä voidaan toteuttaa rakenteeltaan katkeamattomana, puustoisena, mahdollisimman leveänä sekä luontoarvoiltaan monimuotoisena. Verkon alueen hyödyntäminen hulevesienkäsittelyssä on mahdollista, jos toiminta voidaan riittävin selvityksin osoittaa verkoston arvokkaita ominaispiirteitä ja toimintaperiaatetta vaarantamattomaksi. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Viheryhteystarve tulee jatkosuunnittelussa osoittaa luontoarvoiltaan sopivimpaan mahdolliseen paikkaan, missä se toimii tarvittavana yhteytenä esimerkiksi luonnonsuojelualueiden välillä. Yhteystarpeen osoittamiseksi tulee laatia tarvittavat luontoselvitykset. 1.8.3. KARTTA 3 MAISEMA JA VIRKISTYS Ulkoilupuisto Ulkoiluun ja lähivirkistykseen varattu alue, jolle voi sijoittaa erilaisia reittejä sekä liikuntaa ja virkistystä palvelevia toimintoja. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueelle saa tämän estämättä sijoittaa sen luonteeseen sopi-

45 via, virkistystä ja liikuntaa palvelevia pienehköjä rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakenteita ja laitteita. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueille sijoittuvien reittien muodostaman verkon jatkuvuuteen sekä siihen, että nämä yhdistävät ulkoilupuistoja asuinalueisiin ja päävirkistysalueisiin. Toimintojen ja ulkoilureittien sijoittelussa sekä metsänhoidossa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä viheryhteyksien jatkuminen. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Alueiden rajaus toimii yleispiirteisenä lähtökohtana myöhemmälle suunnittelulle. Toteutettavan alueen tulee olla potentiaaliseen käyttäjämääräänsä nähden riittävän suuri (suositusten mukaan aina vähintään 20 ha). Ulkoilupuistosta tulee olla sujuvat ja mahdollisuuksien mukaan katkeamattomat yhteydet ja virkistysreitit muille viher- ja virkistysalueille sekä asuinalueille. Alueelle voidaan sijoittaa pienehköjä virkistystoimintoja palvelevia rakennelmia ja rakennuksia. Rakentaminen ja alueiden hoitotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa merkittäviä muutoksia maisemakuvaan. Metsänhoitotoimenpiteet tulee toteuttaa siten, että alueen virkistysarvo ei olennaisesti heikkene. Hakkuut tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa pienimuotoisina ja etenkin virkistysreittien varrelta avautuvien näkymien eheyteen ja vaihtelevuuteen on kiinnitettävä huomiota. Ulkoilupuistoissa tulee ottaa huomioon niiden mahdollinen merkitys ekologisina yhteyksinä, ja turvata erityisesti näiden yhteyksien jatkuminen riittävän leveinä yleiskaavakartalla 2/6 osoitettujen luonnon arvoalueiden välillä. Paikallista arvoa omaavat kohteet on myös otettava suunnittelussa huomioon. Toiminnallisesti merkittävä virkistyspalvelukohde Liikunta- ja virkistysalue, jonka tarkka sijainti ja rajaus määräytyvät osayleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kohteiden saavutettavuuteen kävellen, pyöräillen ja julkista liikennettä käyttäen sekä läheisiltä asuinalueilta että kaupungin muista osista. Alueen luonteeseen ja ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen sopiva, liikuntaa ja muita virkistystoimintoja sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva rakentaminen on sallittua. Suunnittelussa tulee pyrkiä monipuolisten ja korkeatasoisten liikuntapaikkojen synnyttämiseen sekä sujuvien ja esteettömien reittien muodostumiseen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet. Kohteet: Huhtasuo (t1), Kauramäki (t2), Keljonkangas (t3), Korpilahti (t4), Korppumäki (t5), Kotalampi (t6), Palokka (t7), Pohjanlampi (t8), Tikkakoski (t9), Tuomiojärven ranta (t10), Vaajakoski (t11), Valkeamäki (t12) Kohdekohtainen määräys: Suurten, koko kaupungin väestön tarpeita palvelevien liikuntalaitosten rakentaminen on sallittua Huhtasuolla (t1), Korppumäessä (t5), Palokassa (t7), Pohjanlammen alueella (t8), Tikkakoskella (t9) ja Vaajakoskella (t11). Rakentamisen määrä ja koko sekä liikenneyhteydet ja pysäköintitarpeet tulee selvittää asemakaavoituksella.

46 Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Virkistyspalvelukohteet muodostavat väestön liikuntaharrastuksen kannalta tärkeimpien liikuntapaikkojen verkoston. Tavoitteena on palvella monipuolisesti eri käyttäjä- ja ikäryhmiä sekä tarjota myös vapaasti kaikkien käytettävissä olevia lähiliikunta-alueita. Alueet voivat olla rakennettuja ja urbaaneja mutta osin myös luonnonmukaisia. Ympäristön ja rakentamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti yleiskaavakartalla 6/6 esitetty pyörätieverkosto sekä kiinnittää huomiota yhteyksiin ympäröiville asuinalueille ja muualle kaupunkiin. Suurten koko kaupungin tarpeisiin toteutettavien liikuntalaitosten ja -paikkojen suunnittelussa (kohdekohtainen määräys) tulee ottaa huomioon edellisten lisäksi myös liikennöinti lähialueen ulkopuolelta, joukkoliikenne sekä henkilöautojen pysäköinnin järjestäminen itse alueella. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon yleiskaavakartalla 2/6 osoitettujen luontoarvojen säilyminen sekä viheralueverkon yhtenäisyys. Myös paikallista merkitystä omaavat luonnon arvot on turvattava. Ohjeellinen päävirkistysreitti Tärkeimmät virkistysreitit, jotka yhdistävät toisiinsa erityisesti päävirkistysalueita sekä Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä. Reitit ovat kartalla ohjeellisina ja ne tulee pyrkiä sijoittamaan virkistys- ja viheralueille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon reittien jatkuvuus, turvallisuus ja sujuvuus sekä sopeuttaa ne mahdollisimman hyvin maiseman, kulttuuriympäristön ja luonnon erityispiirteisiin. Paikat, joissa virkistysreitti risteää pääkatujen, tärkeiden yhdysteiden tai niitä merkittävämpien liikenneväylien kanssa, on pyrittävä toteuttamaan eritasoratkaisuna. Rautatien ja virkistysreitin risteämisen tulee tapahtua aina eri tasossa. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Päävirkistysreittien tarkka sijainti ja laatutaso määräytyy jatkosuunnittelussa. Tässä tulee kiinnittää huomiota reittien jatkuvuuteen ja liittymiseen alemman asteisiin aluereitteihin sekä pyörätieverkostoon, joka osaltaan toimii myös reitistön täydentäjänä. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös reittien sopeutumiseen maastonmuotoihin sekä maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön arvoihin mukaan lukien paikallisen arvot. Metsän käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota reittien varsilta avautuvien näkymien eheyteen ja vaihtelevuuteen. Suunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä myös esteettömyyteen. Arvokas maisema-alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Rakentaminen tulee toteuttaa tukeutuen olemassa olevaan kylämiljööseen ja noudattaen perinteisiä rakennusten sijoittumisperiaatteita. Rantapuusto sekä eheät peltojen reunavyöhykkeet tulee säilyttää. Uusien teiden ja muiden rakenteiden sijoittelussa tulee pyrkiä noudattamaan maiseman ja maaston muotoja. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon kaavamääräyksessä esitetyt asiat. Myöhemmän kaavoituksen pohjaksi on tarpeen laatia maisema-analyysi, jonka tuloksista on mahdollista johtaa maisemalliset maankäyttösuositukset. Lupaharkinnassa ja suunnittelussa tulee tunnistaa kullekin alueelle ominainen rakennusten sijoittuminen, ja ottaa tämä huomioon uudisrakentamisen sijoittelussa. Yleisiä periaatteita ovat rakentamisen sijoittuminen ole-

47 massa olevaa rakennuskantaa täydentäen esim. samaan pihapiiriin tai nauhamaista kylärakennetta jatkaen. Avoimissa kulttuurimaisemissa avautuvat tärkeimmät näkymät tulee säilyttää. Metsien käsittely tulee toteuttaa siten, ettei reunavyöhykkeitä avoimien peltojen tai järvien suuntaan rikota. Arvokas perinnemaisema Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jonka säilyminen on turvattava alueen suunnittelussa. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Kyseessä on maaseudulle sijoittuvia yksittäisiä rajattuja arvokohteita kuten laitumia ja niittyjä. Nämä tulee osoittaa jatkosuunnittelussa asianmukaisin merkinnöin kohteen erityisarvon säilyttämiseksi. Uutta rakentamista tai muita rakenteita ei tule toteuttaa siten, että kohteiden säilyminen vaarantuisi. Maisematie Maisemallisesti arvokas tie, jonka parannushankkeissa sekä lähialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon tien luonteenomainen geometria, sopeutuminen ympäristöönsä sekä siltä ulospäin avautuvat näkymät. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Tien lähialueen rakentamisessa ja suunnittelussa tulee mahdollistaa sen säilyminen nykyisellä paikallaan. Lähiympäristössä ei tule sallia toimenpiteitä, jotka vaikeuttaisivat tien sopeutumista ympäristöönsä. Tietä parannettaessa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä säilyttämään sen geometria nykyisellään. Maisemallisesti merkittävä selännealue Virkistysalueen osa, jolla rakentaminen sekä maaston ja kasvillisuuden käsitteleminen on rajoitettua. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukainen toimenpiderajoitus sekä 43.2 mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Edellisen estämättä alueelle voidaan sijoittaa pienimuotoista virkistystoimintoja tai yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakentamista edellyttäen, että hankkeilla ei turmella arvokasta maisemakuvaa. Alueelle ei saa rakentaa uusia mastoja. Rakentaminen sekä metsänhoidolliset tai maaperän muokkaamiseen liittyvät toimet tulee toteuttaa siten, että maiseman ääriviivat ja reunavyöhykkeet säilyvät ehjinä tärkeiden näkymien suunnasta katsottuna. Näiden näkymien suunta on osoitettu kaavakartalla reunaviivana. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä osoitetaan kaukomaisemassa muusta maastosta korkeammalle kohoavien mäkien lakialueet, joilla on erityistä arvoa suuralueen maisemakuvassa ja maiseman rajaajana. Merkinnän oranssi reunaviiva osoittaa suunnan, joka on kaavamääräyksessä tarkoitettu tärkeiden näkymien suunta. Toimenpidekiellon tarkoituksena on turvata erityisesti kaavassa osoitetuista tärkeistä suunnista näkyvän selänteen muodostaman siluetin eheys. Hakkuut ja muut toimet tulee toteuttaa siten, että siluetti säilyy yhtenäisenä. Toimien vaikutukset näkymiin arvioidaan tapauskohtaisesti. Uusia mastoja ei saa rakentaa, mutta nykyisiä on mahdollista korottaa, mikäli sen ei katsota turmelevan maisemakuvaa edellä mainittujen tärkeiden näkymien suunnasta katsottuna.

48 1.8.4. KARTTA 4 VESIVAROJEN SUOJELU Yleismääräys Maaperän ja muiden reunaehtojen salliessa hulevesiä tulee imeyttää, johtaa avouomissa ja viivyttää lähellä syntypaikkaa ennen niiden johtamista vesistöön tai hulevesiverkostoon. Pohjavesialue Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja luvitettava siten, ettei näillä heikennä pohjaveden laatua tai vähennetä pohjavesiesiintymän antoisuutta (YSL 1. luku 8 ja VL 3. luku 2 ). Alue on MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Merkinnän kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu ympäristöhallinnon kartoituksiin perustuvat luokan I vedenhankintaa varten tärkeät ja luokan II vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Alueella ei sallita toimenpiteitä, joiden voidaan arvioida muuttavan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai heikentävän sen laatua. Riskit pohjavedelle tulee arvioida tapauskohtaisesti toimintaa alueelle suunniteltaessa. Vesilain tarkoittamissa vesitaloushankkeissa riskit arvioidaan osana lain mukaista lupaharkintaa. Havaittuja riskejä tulee vähentää käyttämällä täysimääräisesti parhaita tiedossa olevia vesiensuojelu- ja hallintaratkaisuja (esimerkiksi suojaukset, läpäisevät pinnat, luonnonmukainen hulevesien käsittely). Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon vesilaissa ja ympäristösuojelulaissa säädetty (mm. vesitaloushankkeiden yleinen ja erityinen luvanvaraisuus sekä pohjaveden pilaamiskielto). Pohjavedenottopaikka ja suojavyöhyke Vedenottopaikan häiriötön toiminta tulee turvata. Vedenottopaikan suojavyöhykkeellä (noin 200 m säde pohjavesikaivosta) tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei alueen toiminnoilla vaaranneta vedenottoa. Suojavyöhykkeelle on mahdollista sijoittaa vain sellaisia toimintoja, jotka on arvioitu veden laadulle, pohjavesialueen antoisuudelle ja vedenottopaikan toiminnalle täysin riskittömiksi tai riskeiltään erittäin vähäisiksi. Suojavyöhykkeellä on sallittua vain vesihuollolle välttämättömien rakenteiden rakentaminen sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen täydentävä ja korvaava rakentaminen. Suojavyöhykkeellä olevat kunnallistekniset rakenteet on ylläpidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa pohjavedelle. Suojavyöhykkeellä on voimassa MRL 43.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkinnän kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu yhdyskunnan vedenhankintaa palvelevat pohjaveden ottopaikat ja niille määritellyt suojavyöhykkeet. Suojavyöhykkeen laajuutta voidaan tarkentaa pohjavesitutkimuksiin perustuen niiltä osin, kun pohjaveden virtaus tapahtuu vedenoton aikana kaivosta poispäin. On tärkeää, että vedenottopaikkojen läheisyydessä riskit arvioidaan mahdollisimman huolellisesti, jaa alueelle ei sallita riskitoimintoja. Vyöhykkeelle voidaan toteuttaa vain

49 vesihuollolle välttämättömiä rakenteita sekä ylläpitää, täydentää ja korvata olevaa rakennuskantaa sekä kunnallisteknisiä rakenteita. Toiminta ei saa vaarantaa vedenottopaikan toimintaa, veden laatua ja pohjavesialueen antoisuutta. Tuomiojärven valuma-alue Alueen maankäyttö on suunniteltava siten, ettei Tuomiojärven veden käyttö raakaveden lähteenä vaarannu. Merkinnän kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu Tuomiojärven valuma-alue. Viitaniemen pintavedenottamon käyttämä vesi muodostuu kyseisellä alueella. Alueen maankäytön muutokset heijastuvat Tuomiojärven tilaan. Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että vesistökuormitus vähenee tai pysyy ennallaan. Tuomiojärven suoja-alue Alueen maankäyttö on suunniteltava siten, ettei Tuomiojärven veden käyttö raakaveden lähteenä vaarannu. Uusia alueita kaavoitettaessa on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma ja huolehdittava siitä, että kaava ohjaa tehokkaaseen hulevesien synnyn ehkäisyyn. Jos alueella syntyy johtamista vaativia hulevesiä, ne tulee käsitellä mahdollisimman luonnonmukaisesti. Alueellisesti laajoissa hankkeissa on laadittava rakentamisvaiheen hulevesisuunnitelma, jossa määritellyt toimet tulee toteuttaa ennen rakentamiseen ryhtymistä ja tämän toiminnan aikana. Merkinnän kuvaus ja oikeusvaikutukset: Tuomiojärven suoja-alueella tarkoitetaan rantaviivasta kilometrin matkan sisämaahan ulottuvaa Tuomiojärven valuma-alueella olevaa vyöhykettä. Alueella edellytetään määräyksessä todettuja pysyviä vesiensuojelutoimia ja rakennushankeen toteutuksen aikaisia erityistoimia, joilla pyritään vähentämään pintavesilähteeseen kohdistuvaa kuormitusta. Määräyksen tarkoittamia alueellisesti laajoja hankkeita ovat esimerkiksi uudet asuinalueet, tiet ja suuret kaupan hankkeet. 1.8.5. KARTTA 5 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN UNESCO:n maailmanperintökohde Kohdetta ja sen lähiympäristöä koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota siihen, että maailmanperintökohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Aluetta koskevissa toimenpiteissä tai alueen tarkemmassa suunnittelussa on määriteltävä kohteen suoja-alueen laajuus sekä kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo). Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu historiallinen Struve`n kolmiomittausverkkoon kuuluva Oravivuoren piste Korpilahden eteläosassa. Kohde kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Alueen suunnittelussa tulee turvata kohteen säilyminen sekä kiinnittää erityistä huomiota avoimien näkymien säilyttämiseen. Kohdetta tai kohteen ympäristöä koskevia toimenpiteitä suunniteltaessa on oltava yhteydessä museoviranomaisiin.

50 Muinaismuistokohde Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu tiedossa olevat, muinaismuistolain 295/1963 mukaisesti suojellut kiinteät muinaisjäännökset. Laki suojaa myös näiden lähiympäristön. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu itse jäännöksen vaatima maa-alue sekä ympäröivä alue, joka on välttämätön jäännöksen säilymiseksi. Jollei muinaisjäännöksen rajoja ole vahvistettu, katsotaan rajojen kulkevan siten, että suoja-alueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista. Kohteita koskevia toimenpiteitä suunniteltaessa on oltava yhteydessä museoviranomaisiin (Museovirasto tai maakuntamuseo). Osa kohteista on aluemaisia mutta kaikki kohteet on yleiskaavan esitysmittakaavasta johtuen osoitettu kohdemaisina. Merkinnän yhteydessä oleva numerointi viittaa yleiskaavan liitteenä olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen luetteloon. Tarkemmat tiedot kohteista löytyvät muinaismuistoinventoinneista. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Aluetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo). RKYalueiden rajaukset tarkistetaan asemakaavoitusvaiheessa yhteistyössä museoviranomaisten (Museovirasto tai maakuntamuseo) kanssa. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu Museoviraston RKY2009-inventoinnin mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueen suojelun toteutumistapa ratkaistaan asemakaavoituksella tai rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä. Rakennussuojelukohde tai -alue Kohde tai alue on suojeltu rakennussuojelulailla tai -asetuksella, asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tai ne ovat mukana sopimuksessa (1998) koskien valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämistä ja suojelemista. Kirkolliset kohteet on suojeltu kirkkolain 14 luvun 5 nojalla. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo).

51 Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Kohteille on annettu yleispiirteinen kaavamääräys, millä velvoitetaan ottamaan huomioon kulttuurihistoriallisen ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti tarkemmassa suunnittelussa ja asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Aluetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti sekä kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo). Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Kohteet perustuvat Keski-Suomen museon inventointiin vuodelta 2003. Kohteet ilmentävät kuinka eri aikakaudet ja tyylisuunnat ovat vaikuttaneet mm. asumisen, elinkeinotoiminnan ja liikenteen rakentamiseen. Aluetta koskevissa toimenpiteissä ja suunnittelussa sekä kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet sekä identiteetti. Alueen suojelun toteutumistapa ratkaistaan asemakaavoituksella. Alvar Aallon rakennusperintö Aluetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa hankkeissa on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo) ja Alvar Aalto -museota. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset. Aluetta ja kohteita koskevissa toimenpiteissä ja suunnittelussa sekä kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet sekä identiteetti. Kohteita ja alueita koskevissa hankkeissa on oltava yhteydessä museoviranomaisiin. Alueen suojelun toteutumistapa ratkaistaan asemakaavoituksella tai osayleiskaavalla Alvar Aallon maisemaperintö Alvar Aallon rakennusperintöön liittyvä, kaupunki- ja maisematilallisesti arvokas näkymä. Maisemaperinnön säilyttämisen tavat ja edellytykset ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on osoitettu Alvar Aallon suunnittelemista rakennuskokonaisuuksista avautuvat merkittävät, Alvar Aallon itsensä esiin nostamat, kaupunki- ja maisematilallisesti arvokkaat näkymät. Arvot liittyvät keskisuomalaiseen kumpuilevaan maisemaan, harjun maamerkkiasemaan, rakennusten sijoittumiseen kumpuilevassa maisematilassa sekä rakennusten yli ja välistä avautuvaan järvinäkymäyhteyteen katsottaessa urbaanista kaupunkitilasta ulos maisemaan. Maisemaperinnön säilyttämisen tavat ja edellytykset ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

52 Säilyttämisen arvoiset omakotialueet ja -kohteet Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti sekä kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo). Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on kuvattu säilyttämisen arvoisia omaleimaisia omakotialueita. Kohteet ja alueet perustuvat Jyväskylän kaupungin v. 2010 teettämään Säilyke - inventointiin sekä Keski-Suomen museon tekemään Modernin rakennusperinnön inventointiin. Alueen suojelun toteutumistapa ratkaistaan asemakaavoituksella tai osayleiskaavalla. Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue Historiallisesti merkittävä rataosuus, joka sitoo yhteen arvokkaita asema-alueita, eri aikakausien rakennusperinnettä sekä asematyyppejä, taajamia ja teollisuusmiljöitä. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Määräys koskee Jyväskylä-Haapamäki radan lähiympäristöä. Kyseessä on alue, joka muodostaa osan laajasta maakuntakaavassakin osoitetusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta radan varsialueesta. Alueella on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Kestävällä tavalla käytettynä kulttuuriympäristöarvoja voidaan hyödyntää myös elinkeinojen kehittämisessä tai asuinviihtyisyyden lisäämisessä. Alueen ja sille sijoittuvien kohteiden kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen ratkaistaan asemakaavoituksella tai osayleiskaavalla. 1.8.6. KARTTA 6 TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN Yleiskaava on ohjeena osayleiskaavoille ja asemakaavoille. Yleiskaavan oikeusvaikutteinen kartta 6/6 ja siinä esitetyt täydennysrakentamiskohteet ja -vyöhykkeet ja niihin liittyvät oheissuunnitelmat eivät oikeuta suoraan rakentamiseen. Täydennysrakentamisen kohdealue (Kivat naapurit -kohde) Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Yleiskaavan kartat n:o 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa. Kohteet: 1) Halssilan louhimopuisto, 2) Köhniö, 3) Kotimäki A, Vaajakoski, 4) Kotimäki B, Vaajakoski, 5) Tikkakosken keskusta, 6) Autiokangas, Tikkakoski, 7) Ristonmäki, Haapaniemi, 8) Harakkaranta, 9) Tikka, 10) Pappilanvuorentie, Palokka Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on kuvattu täydennysrakentamiseen soveltuvia tarkemmin tutkittuja alueita. Kohteet ja alueiden rajaukset perustuvat Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yleiskaavatyön yhteydessä vuorovaikutteisesti laadittuun Kivat naapurit selvitykseen. Alueiden toteutumistapa ratkaistaan asemakaavoituksella tai osayleiskaavalla.

53 Vyöhyke 1 (V1) Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti saavutettavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa myös kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Yleiskaavan kartat 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien asemakaavoituksessa, yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on kuvattu kaupunkirakenteen tiivistämiseen parhaiten soveltuvaa kaupungin vyöhykettä. Vyöhyke perustuu paikkatietoanalyysiin ja Jyväskylän seudun joukkoliikennesuunnitelman mukaisiin kilpailutason ja houkuttelevan tason joukkoliikennereitteihin. Oikeusvaikutukset on kuvattu määräyksessä. Vyöhyke 2 (V2) Toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Toiminnat tukeutuvat joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja mahdollisuuksien mukaan kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Yleiskaavan kartat 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien asemakaavoituksessa, yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkinnällä on kuvattu kaupunkirakenteen tiivistämiseen hyvin soveltuvaa kaupungin vyöhykettä. Vyöhyke perustuu paikkatietoanalyysiin ja Jyväskylän seudun joukkoliikennesuunnitelman mukaisiin houkuttelevan tason joukkoliikennereitteihin. Oikeusvaikutukset on kuvattu määräyksessä. Kävelykeskusta Kävelykadut tulee toteuttaa korkealaatuisina ja esteettöminä ensisijaisesti jalankulkua palvelevina ympäristöinä Kävelykeskustan katujen pintamateriaalien, kalusteiden ja valaistuksen laadun tulee olla korkeatasoisempia kuin normaalissa katuympäristössä. Kävelypainotteisella kadulla jalankulkijoille on erotettu ajoradasta jalkakäytävät esimerkiksi matalalla reunakivellä, pollareilla tai kourulla. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeutta rajoitetaan nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisen keinoin. Keskeinen joukkoliikennekäytävä Erityisen korkean palvelutason joukkoliikennereitti. Reitin varrelle sijoittuu merkittäviä työvoimavaltaisia palveluja, oppilaitoksia, kaupunkimaista tehokasta asumista ja merkittäviä kaupallisia palveluja. Määräyksen kuvaus ja oikeusvaikutukset: Merkintä määräyksineen on informatiivinen.

54 PYÖRÄILYN TAVOITEVERKKO JA KÄVELYKESKUSTA Jyväskylän pyöräilyn tavoiteverkko muodostuu pääreiteistä ja aluereiteistä. Lähireittejä tavoiteverkossa ei ole esitetty. Lähireittejä ovat kaupunki-, alue- ja lähikeskusten sekä kylien sisäiset reitit. Pyöräilyn pääreitit ovat valtaväyliä, joka mahdollistavat nopean, suoran, esteettömän ja turvallisen pyöräliikenteen. Pääreitit yhdistävät pyöräilyetäisyydellä olevat aluekeskukset strategiseen keskusta-alueeseen. Aluereitit täydentävät pääreittejä ja yhdistävät keskuksia toisiinsa ja pääreiteille. Kävelykeskusta on kävelykaduista ja kävelypainotteisista kaduista muodostuva strategisen keskusta-alueen osa. Kävelykatu on tarkoitettu kävelyyn ja pyöräilyyn. Kävelypainotteinen katu on usein kävelykadun vaihtoehto paikoissa, joissa moottoriajoneuvoliikennettä ei voida kokonaan rajata pois. Pyöräilyn pääreitti Jalankulkuvyöhykkeellä pyöräily erotetaan jalankulusta nopeuden, jatkuvuuden ja näkyvyyden sekä väylähierarkian erottuvuuden vuoksi. Pyöräilyn pääreitin laatu on suuntauksen, väylätyypin poikkileikkauksen ja erottelun sekä opastuksen osalta samoilla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrillä alempitasoisia reittejä korkeampitasoisempi. Ohjeellinen pyöräilyn pääreitti Suunnittelumääräys on sama kuin pyöräilyn pääreiteillä, mutta ohjeellisen pääreitin linjaus määritetään tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa maastonmuodot huomioiden sekä pääreitin sujuvuus ja jatkuvuus varmistaen. Pyöräilyn aluereitti Jalankulkuvyöhykkeellä pyöräily erotetaan jalankulusta nopeuden, jatkuvuuden ja näkyvyyden sekä väylähierarkian erottuvuuden vuoksi. Pyöräilyn aluereitin laatu on jonkin verran pääreitin laatutasoa alempi, mutta silti samoilla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrillä alempitasoisia reittejä korkeampitasoisempi. Ohjeellinen pyöräilyn aluereitti Suunnittelumääräys on sama kuin pyöräilyn aluereiteillä, mutta ohjeellisen aluereitin linjaus määritetään tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa maastonmuodot huomioiden sekä reitin sujuvuus ja jatkuvuus varmistaen 1.9. KUMOUTUVAT OSAYLEISKAAVAT Tämä yleiskaava kumoaa seuraavat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat: - Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava 28.5.2007 (kumoutuu osittain, Lintukankaan alue ja Nelostien varsi Makkarajoentien risteyksestä pohjoiseen) - Palokan osayleiskaava 20.5.2002 - Karhuvuoren osayleiskaava 28.5.1996 (Palokka) - Laajavuoren osayleiskaava 17.9.1985 - Kekkola-Kylmänoron osayleiskaava 16.9.1993 - Seppälän yleiskaavan muutos 11.11.2002 - Mannilan yleiskaavamuutos 13.1.2003 - Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava 28.4.2008, saanut kokonaisuudessaan lainvoiman 14.1.2011, (kumoutuu osittain Rippalanmäen ja Ruokkeen alueilla)

55 Tämä yleiskaava ei kumoa äskettäin hyväksyttyä Kankaan osayleiskaavaa. Kankaan osayleiskaava jää siten tämän yleiskaavan lainvoimaiseksi tullessa edelleen voimaan. Kyseinen alue kuvataan edellisestä huolimatta kaavakartalla ympäröivän alueen kaltaisesti esitystekniikan selkeyden vuoksi. Kankaan voimaan jäävä osayleiskaava-alue on kaupungin strategista ydinkeskustaa ja aluetta ei ole tämän vuoksi järkevää rajata valkoisena aukkona kartalle. Voimaan jätettävät osayleiskaavat käyvät ilmi liitteestä 1. 2. OSA II KAAVAPROSESSI JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1 YLEISKAAVAN LAATIMISPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät uudeksi Jyväskylän kaupungiksi 1.1.2009. Tämä avasi mahdollisuuden koko alueen yhdyskuntarakenteen uudenlaiseen tarkasteluun tilanteessa, jossa aikaisemmat kuntarajat olivat hävinneet. Kuntarajat eivät asettaneet enää reunaehtoja alueiden käytölle tai niiden käytöstä päättämiselle. Aikaisemmat muodostajakuntien erillisinä tekemät kehittämispäätökset oli mahdollista asettaa uudelleen arvioitaviksi uuden laajan kunnan näkökulmasta.

56 Nyt laadittavan koko Jyväskylän kaupunkia koskevan yleiskaavan keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin ratkaista yleispiirteisellä strategisella tasolla uuden laajentuneen kaupunkialueen maankäytön kehykset pariksi seuraavaksi vuosikymmeneksi. Tavoitteena oli kestävä yhdyskuntarakenne, jonka suunnittelussa on otettu huomioon sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ekologiset erillistavoitteet. Pinta-alaltaan varsin laaja Jyväskylän kaupungin alue sisältää kuitenkin keskenään hyvin erilaisia alueenosia. Tämän vuoksi kaavassa osoitettavaa maankäyttöä ei katsottu mahdolliseksi ryhtyä tarkastelemaan yhdenmukaisin kriteerein. Tavoiteltava kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne nähtiin hyvin erityyppisistä alueenosista muodostuvaksi kokonaisuudeksi, jossa maankäytön ohjaustarpeet ja maankäytön tavoitteet voitiin asettaa kullekin alueelle sopiviksi. Yleiskaavan esiselvitys (ELVIS) valmistui 13.11.2009. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti sen pohjalta 14.12.2009 käynnistää yleiskaavan laatimisen. Kaupunginhallitus asetti 15.2.2010 kaavan laatimista ohjaavan toimikunnan, jonka toimikausi kesti vuoden 2012 loppuun. Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.12.2010. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja Jyväskylän kaupungin www-sivuilla 15.2.2011. Esiselvityksen johtopäätöksinä kirjattiin seuraavat viisi pääteesiä: - uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava - yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden - olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen jatkuu - kaupunkirakenne laajentuu suunnitelmallisesti - maaseutu kehittyy sen vahvuuksiin perustuen ELVIS http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/elvis_raportti_27102009.pdf Eräs esiselvityksen tärkeä ja keskeinen anti jatkosuunnittelulle oli, että tässä selvityksessä kaupungin alue jaettiin jo lähtökohtaisesti kolmeen erilaiseen kehään. Kehien nykyisen maankäytön laatu ja tätä kautta myös tulevaisuuden maankäytölliset tavoitteet poikkesivat toisistaan. Tällä tavoin pystyttiin lähestymään konkretiaa kaupungin maankäytöltään erilaisten osien yleiskaavallisille suunnittelutavoitteille. Menettelyllä pystyttiin lähestymään havaittua tosiasiaa, että kaupungin aluetta ei ole tarkoituksenmukaista tai oikeastaan edes mahdollista suunnitella kokonaisuudessaan yhdenmukaisin kriteerein. Yleiskaavatyön perustaksi määriteltiin kolme kehää, jotka ovat: 1. Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä (OLLI) 2. Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä (LALLI) 3. Maaseutuelinkeinojen kehä (MASSU) 2.1.1. OLEMASSAOLEVAN KAUPUNKIRAKENTEEN KEHÄ (OLLI) Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä sisältää asemakaavoitettua aluetta ja sitä palvelevia maakunta- ja osayleiskaavoin vahvistettuja viher- ja virkistysalueita. Alueen jatkosuunnittelu sisältää asemakaavoitettujen korttelialueiden laajennuksia ja muuta täydennysrakentamista eli yleisesti ottaen rakentamisen tehostamista. Myös maankäytön laatu saattaa muuttaa muotoaan joillakin paikoilla kehittyvää kaupunkialuetta. Maankäytön suunnittelun etenemisen tulee kyetä vastaamaan kehittyvän kaupunkirakenteen asettamiin vaatimuksiin. Valtaosalla olemassa olevan kaupunkirakenteen kehää ei voida havaita merkittäviä yleiskaavallisia muutostarpeita. Kaupunkirakenne yleiskaavatasolla on suurelta osin jo valmis ja sen muuttaminen ei ainakaan tällä hetkellä ole ajankohtaista. Strategiset tavoitteet kytkeytyvätkin ensisijaisesti tarkentuvaan suunnitteluun. Kaupungin keskustassa tähdä-

57 tään muun muassa kävely-ympäristön edistämiseen ja maanalaisten tilojen kehittämiseen. Hieman tämän ulkopuolella huomio kiinnittyy vähäpäästöisen liikkumisen edellytyksiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Toisaalta yleiskaavan tehtävänä on kuitenkin varmistaa sujuvan liikkumisen edellytykset kaikin eri liikennemuodoin. Tärkeä näkökulma olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on myös eritasoisten keskusten rooli ja kehittämismahdollisuudet. Yleiskaavaprosessissa keskeisiksi kysymyksiksi olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä (OLLI-kehä) asetettiin: - millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne on tulevaisuuden tavoitteita vastaava? - millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne ei vastaa tulevaisuuden tavoitteita? - millaisia keskuksia Jyväskylässä on ja miten niitä tulisi kehittää? - miten edistää vähäpäästöistä liikennettä? - millaisia mahdollisuuksia Jyväskylässä on täydennysrakentamiselle? - millä alueilla maankäyttöä voidaan monipuolistaa? - miten voidaan turvata nykyiset tärkeimmät virkistys- ja viheralueet ja niiden edelleen kehittäminen? - tuleeko joidenkin alueiden maankäyttöä ohjata osayleiskaavoilla ennen asemakaavoitusta? 2.1.2. LAAJENTUVAN KAUPUNKIRAKENTEEN KEHÄ (LALLI) Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen kehän ympärillä sekä urbaanin alueen strategisesti määritellyissä kasvusuunnissa. Potentiaalisia kasvusuuntia ohjaavat yleisten sijaintitekijöiden ohella lähinnä maasto-olosuhteet sekä olemassa olevat liikenneväylät. Tärkeänä yleisenä maankäytöllisenä tavoitteena voidaan pitää sitä, että alueelle ei pääsisi muodostumaan sellaista hajanaista rakennuskantaa, mikä aiheuttaisi haittaa myöhemmälle järkiperäisesti asemakaavoin toteutettavalle tehokkaammalle rakentamiselle. Maapoliittisena tavoitteena on pidettävä sitä, että kaupunki pyrkii hankkimaan tältä alueelta maata asemakaavoituksen tarpeisiin. Asemakaavojen laatiminen yksityisomistuksessa olevalle maalle MRL:n mukaisin maankäyttösopimuksin on saatujen kokemusten mukaisesti varsin hankalasti toteutettava vaihtoehto. Yleiskaavaprosessissa keskeisiksi kysymyksiksi laajenemisalueiden (LALLI-kehä) asetettiin: - mihin laajeneminen suunnataan? - minkä tyyppistä maankäyttöä taajamien laajentamisalueille esitetään? - mitkä ovat sellaisia alueita, joilla ilmenee erityisiä paineita haitalliselle ennen asemakaavoitusta toteutettavalle rakentamiselle? - millä maankäytön suunnittelullisilla toimilla voidaan edistää vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? - miten voidaan turvata tulevien asuinalueiden viher- ja virkistysalueet? Lisäksi kaavan esitysteknisenä asiana esille nousi kysymys siitä, millä tavoin (millä tekniikalla) laajenemisalueet osoitetaan laadittavassa yleiskaavassa? Suunnitteluprosessissa päädyttiin ennen kaavaluonnoksen laatimista siihen, että taajamien laajentaminen esitetään strategisena yleispiirteisinä aluevarauksina eikä esimerkiksi kasvusuuntia kuvaavina nuolina tms.

58 Kysymys siitä, mille alueille tarvitaan vielä laadittavaa yleiskaavaa yksityiskohtaisempi osayleiskaava ennen asemakaavoitusta, siirrettiin myös myöhemmin tapauskohtaisesti ratkaistavaksi. Laadittava yleiskaava ei ota suoranaisesti tähän kysymykseen kantaa. 2.1.3. MAASEUTUELINKEINOJEN KEHÄ (MASSU) Pääosa Jyväskylän kaupungin alueesta on maaseutua, jossa suurin osa asuntorakentamisesta on melko selkeästi keskittynyt olemassa oleviin kyliin. Lisäksi tällä laajalla urbaanin kaupunkirakenteen ulkopuolisella alueella on perinteisiä maatiloja ja muuta elinkeinotoimintaa sekä jossain määrin myös hajanaista kylien ulkopuolelle aikojen kuluessa syntynyttä asutusta. Osa vanhasta asuinrakennuskannasta on autioitunut tai muuttunut vapaa-ajan asunnoiksi. Kuntien yhdistymisen jälkeisten Jyväskylän kehittämisstrategioiden eräänä tavoitekohtana oli omaleimaisten maaseutukylien elinvoimaisuus. Kylien väestörakennetta tulee pyrkiä vahvistamaan kaavoituksen keinoin ja maaseudulle toteutettavaa rakentamista tulee suunnata nimenomaan olemassa oleviin kyliin niiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Eräänä tärkeänä päämääränä maaseudun kehittämisessä voidaan pitää myös kylien sosiaalisen yhteisöllisyyden säilyttämistä. Maaseutuelinkeinojen kehän elinvoimaisuuden kannalta tärkeä tavoite on turvata tällä laajalla alueella perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset. Samalla maaseutu tulee nähdä myös vapaa-ajan ja kehittyvän matkailutoiminnan ympäristönä. Etenkin Päijännettä ja Leppävettä rantoineen voidaan pitää tässä mielessä huomiota vaativina ympäristöinä. Jyväskylän alueelle sijoittuu kuitenkin Päijänteen ja Leppäveden ohella myös suuri määrä muita matkailuun ja virkistykseen liittyviä vetovoimatekijöitä omaavia kohteita. Edellisen vuoksi maankäytön hahmottaminen vaatii koko maaseutuelinkeinojen kehän (MASSU-kehän) alueen laajaa kokonaisvaltaista tarkastelua. Edellisen lisäksi huomionarvoista on myös, että MASSU-kehälle sijoittuvat koko Jyväskylän arvokkaimmat ja laajimmat suojeltavat luontoalueet. Tämä asia liittyy myös omana selkeänä osanaan virkistyksen ja matkailun kehittämiseen. Jo esiselvitysvaiheessa maaseutuelinkeinojen kehän osalta omaksuttiin periaate, että kaikkia eri kyliä ei voida käsitellä yleiskaavassa yhdenmukaisin kriteerein. Jatkosuunnittelun lähtökohdat poikkeavat niin suuresti toisistaan. Kylien koko ja sijainti, vesihuoltoverkon valmius, erilaiset palvelut ym. tulevat ohjaamaan kylien jatkosuunnittelua. Myös tarpeellisen yksityiskohtaisemman suunnittelun (kyläkaavat ym.) aikataulukysymykset jätettiin esiselvityksen ulkopuolelle. Yleiskaavan kannalta keskeisimmiksi kysymyksiksi maaseutuelinkeinojen kehän (MASSUkehä) osalta nähtiin: - selvittää yhdyskuntarakenteen kannalta edulliset kyläalueet - selvittää eri kyläalueille soveltuva maankäyttö - maaseutuelinkeinojen edellytysten turvaaminen - asuinrakentamisen ohjaaminen - vähäpäästöisen liikenteen edistäminen - maa-ainesten ottoalueiden käsittely - suojelu- ja virkistysalueiden säilyttämisen turvaaminen - jatkosuunnittelun menetelmät eli kyläyleiskaavojen ym. suunnitelmien laatimisen tarpeen tarkastelu

59 Kuvasta käy ilmi, että urbaaniin rakentamiseen liittyvät OLLI ja LALLI -kehät sijoittuvat Jyväskylän kaupunkialueen ohella Korpilahden kirkonkylään, Tikkakoskelle ja Säynätsalon alueelle. Kuvaan on otettu mukaan myös Muuramen kunnan voimakkaimmin kehittyvät osat alueellisen kokonaisuuden hahmottamiseksi. 2.2. RAAMIVAIHE 2.2.1. AINEISTON SISÄLTÖ JA KÄSITTELY KAUPUNGIN LUOTTAMUSELIMISSÄ Yleiskaavan strategisen merkittävyyden vuoksi kaavaprosessiin sisällytettiin ennen kaavaluonnoksen laatimiseen ryhtymistä erityinen vuorovaikutteinen tavoitteiden hahmottamiseen tähtäävä raamivaihe. Päätöksentekijä, eli kaupunginvaltuusto, käsitteli kaavan tavoitteita ja sisältötekijöitä valtuustoseminaarissa 21.3.2011.

60 Yleiskaavatoimikunta hyväksyi yleiskaavan tavoitteita koskevan aineiston eli raamikartan ja tätä selventävän selostuksen eli raamikirjan asetettavaksi julkisesti nähtäville kokouksessaan 7.3.2011. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.4.2011 sillä tavoin, kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Lisäksi asia esitettiin kaavoituksen internet-sivuilla. Julkaistussa kuulutuksessa ilmaistiin selvästi, että kyseessä ei ole vielä yleiskaavaluonnos, vaan esillä ovat ainoastaan periaatteelliset linjaukset kaavan tavoitteista. Myös se, että saatavaa palautetta ei viety tässä vaiheessa kaupungin virallisten luottamuselinten käsittelyyn, kävi ilmi kuulutuksesta.

61 Raamivaiheen aineisto koostui Raamikirjasta, jossa selostettiin ja perusteltiin yleiskaavan tavoitteita. Tavoitteet tiivistyivät Raamilauseiksi, jotka liittyivät Jyväskylän kaupungin maankäytön tulevaisuuden kannalta olennaisiin asioihin. Aineiston havainnollistamiseksi laadittiin Raamikartta, joka jo lähtökohtaisesti esitettiin muuna kuin minkäänlaisena luonnoksena tulevasta maankäytöstä. Raamikartalla kuvattiin aiemmin esiselvitysvaiheessa määritettyjen kehien suunnitteluun ja alueiden ominaisuuksiin liittyviä tärkeimpiä huomioita. Aineiston avulla ikään kuin havainnollistettiin osallisille ja päätöksentekijöille niitä asioita, joista yleiskaavassa tullaan myöhemmin päättämään. Raamikartalla havainnollistettiin keskustelun ja myöhemmän tarkastelun pohjaksi kaupungin koko alueen maankäytön keskeisimmät tekijät. Kartalle kuvattiin olemassa oleva asemakaavoitettu kaupunkirakenne, kaupunkirakenteen potentiaalisimmat laajenemisalueet, liikenneverkon kehittämiskohteet, joukkoliikenteen laatukäytävät, eriasteiset keskukset ja kaupan alueet, merkittävimmät virkistysalueet sekä maaseudulta ns. kylähelmet. Kaupungin internet-sivuilla järjestettiin tässä vaiheessa kysely, johon vastaamalla oli mahdollista äänestää suosikkiansa laadittavan yleiskaavan tavoitteita kuvaavista raamilauseista tai ehdottaa esitetyistä teemoista omaa linjaustaan. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös kirjeitse. Sama kysely lähetettiin kaupunginvaltuutetuille. Kaupunkilaisilta ja valtuutetuilta saatiin yhteensä 70 vastausta. Kommentoitavat yleiskaavan tavoitteita kuvaavat raamilauseet tukeutuivat Jyväskylän kaupunkistrategiaan. Lauseet käsittelivät kaupungin maankäytön tavoitteiden keskeisimpiä kysymyksiä. Tällaisia olivat esimerkiksi maankäyttö erilaisten elinkeinojen tarpeet huomioon ottaen, ranta-asuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, virkistys sekä maaseudulle sijoittuvat kylät ja niiden maankäyttö. Raamilauseet löytyvät osoitteesta: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/raamilauseet.pdf Raamivaiheessa nähtäville asetetusta aineistosta osallisilta saatu palaute käsiteltiin ja hyväksyttiin julkaistussa sanomalehtikuulutuksessa esitetyn mukaisesti yleiskaavatoimikunnassa. Toimikunta käsitteli asiaa kokouksissaan 5.9.2011 ja 16.1.2012. 2.2.2. KANSALAISRAATI Raamivaiheeseen sisältyi myös eräänlaisena vuorovaikutteisen suunnittelun pioneerityönä kaavan keskeisten tavoitteiden käsittely Jyväskylän asukkaista kootussa kansalaisraadissa. Kaikille jyväskyläläisille avoin ilmoittautuminen raatityöskentelyyn tapahtui 5.12-21.12.2011. Raati koostettiin sillä tavoin, että sen kokoonpano saataisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin kaupungin väestöä (ikä, sukupuoli, asuinpaikka, asumismuoto jne.). Seitsemästäkymmenestä ilmoittautuneesta raatiin kutsuttiin 24 jäsentä, joista neljä joutui kuitenkin perumaan osanottonsa. Yhdelle peruneista löydettiin kuitenkin varahenkilö, ja näin laaditun julkilausuman allekirjoitti lopulta yhteensä 21 henkilöä. Kansalaisraati, jossa käsiteltiin täydennysrakentamisen periaatteita, toteutettiin kolmena iltapäivänä 12.1, 19.1 ja 26.1.2012. Työskentelyä seurasi työtä ohjaavien virkamiesten ohella myös kaupungin yleiskaavatoimikunnan edustaja. Kansalaisraadin työskentely päättyi tiedotustilaisuuteen, jossa raatilaiset esittelivät julkilausumansa. Esittelyn otti vastaan yleiskaavatoimikunta. Julkilausuma täydennysrakentamisen arvoperusteista Jyväskylässä 26.1.2012 kiteytyi seuraaviin teeseihin: - Asukkaat tulee ottaa mukaan täydennysrakentamishankkeiden suunnitteluun jo tavoitteiden asetteluvaiheessa.

62 - Lähivirkistysalueet on säilytettävä. Täydennysrakentamisen suunnittelussa muiden tekijöiden ohella tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueiden ja näitä yhdistävien viheryhteyksien säilyminen. - Rannat ja järvet ovat Jyväskylän voimavara. Taajama-alueella rannat ja järvet on säilytettävä virkistyskäytössä ja käyttöä tulee myös monipuolistaa. Taajamien ulkopuolelle ja maaseudun rannoille voidaan osoittaa kuitenkin harkinnanvaraista rakentamista. - Maaseudun täydennysrakentaminen vahvistaa olemassa olevia kyläyhteisöjä. Rakentamisen taustalla nähdään tavoite kylien elinvoimaisuuden ja identiteetin säilyttämisestä. Rakentamisen pohjaksi tulee laatia kyläselvityksiä. - Täsmätäydennys voidaan nähdä täydennysrakentamisen eräänä tärkeänä periaatteena. Täydennysrakentamista tulee tarkastella aina tapauskohtaisesti. Jokainen hanke on omalla tavallaan ainutkertainen. Täsmätäydennystä ovat keskustojen vanhojen rakennusten ja pienalueiden käyttötarkoituksen muutokset, jossa tulee ottaa huomioon myös erilaisten palvelujen säilyttäminen. - Täydennysrakentamiskohteita valittaessa on otettava huomioon joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen. Asuinalueiden laajentamisessa eräänä lähtökohtana tulee olla se, että käyttöön otettavat uudet kohteet ovat sopivasti joukkoliikenteen saavutettavissa ja niillä on tai niille voidaan kehittää hyvät kevyen liikenteen yhteydet. - Onnistunut täydennysrakentaminen on sellaista, että se kannustaa yhteisöllisyyteen. Nykyisten ja uusien asukkaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus myönteisessä hengessä tulee nähdä kaiken täydennysrakentamissuunnittelun eräänä lähtökohtana. Yleiskaavatoimikunta käsitteli kansalaisraadin laatiman täydennysrakentamista koskevan julkilausuman kokouksessaan 13.2.2012. Päätöksessä yleiskaavatoimikunta merkitsi asian tiedoksi. Yleiskaavatoimikunta jatkoi kansalaisraadin julkilausuman käsittelyä kokouksessaan 26.3.2012 ( 23). Toimikunta päätyi antamaan asiasta vastineen sijasta myöntineen. Myöntineellä tarkoitetaan kirjallista esitystä, jossa kansalaisraadin esittämät teesit käsiteltiin kohta kohdalta ja toimikunta esitti näiden pohjalta vielä oman konkreettisen evästyksensä kaavan laatijoille jatkotyöhön kaavaluonnoksen laatimiseksi. 2.3. LUONNOSVAIHE 2.3.1. KAAVAN ETENEMINEN LUONNOSVAIHEESEEN YLEISKAAVATOIMIKUNNASSA Yleiskaavatoimikunta kokoontui perustamisensa jälkeen kolme kertaa vuonna 2010, neljä kertaa vuonna 2011 ja kaksi kertaa vuonna 2012 ennen kuin prosessissa edettiin laaditun kaavaluonnoksen käsittelyyn. Edellä mainituissa yhteensä yhdeksässä kokouksessaan toimikunta muun muassa ohjasi raamivaiheen työskentelyä ja tutustui laadittavan yleiskaavan pohjaksi tehtyihin selvityksiin sekä antoi muulla tavoin evästyksen varsinaisen kaavaluonnoksen laadintaan. Tässä vaiheessa kaavan laatija (Jyväskylän kaupungin kaavoitus) oli päätynyt esitystekniikan osalta valintaan, jossa strategiset aluevaraukset varsin pienimittakaavaisella (1:75 000) kartalla esitettiin hehtaarin kokoisina neliömäisinä ruutuina. Kunkin ruudun laatu määräytyi alueen pääkäyttötarkoituksen perusteella. Menettelyllä haluttiin lähestyä nimenomaan kaavan strategisia yleispiirteisiä tavoitteita. Toimikunta käsitteli päiväyksellä 20.3.2012 laaditun kaavaluonnoksen kokouksessaan 26.3.2012 ( 22).

63 Laadittu yleiskaavaluonnos sisälsi: - kolmiasteisen taajamarakenteen - keskukset - kivat naapurit täydennysrakennuskohteet - kaupan sijainninohjauksen - työpaikka-aluevaraukset - liikenneverkon - viherverkon - maaseudun kylähelmet, kylänauhat ja ydinmaaseudun - erityisalueet ja -kohteet - tulevaisuudessa tarkemmin tutkittavat kohteet - voimaan jäävät oikeusvaikutteiset osayleiskaavat Toimikunta valtuutti päätöksellään kaavoituksen täydentämään ja viimeistelemään aineiston (OAS, kaavakartta, kaavamääräykset, kaavaselostus, suositusteemakartat, selvitysten tiivistelmät sekä havainnekuva-aineisto) kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä varten. Toimikunta esitti päätöksessään kaupunkirakennelautakunnalle, että tämä asettaisi Jyväskylän yleiskaavaluonnoksen aineistoineen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jotta osallisilla olisi tilaisuus esittää mielipiteensä laaditusta kaavaratkaisusta. 2.3.2. LUONNOKSEN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE JA YLEISÖTILAISUUDET Kaupunkirakennelautakunta teki 3.4.2012( 114) päätöksensä kaavaluonnoksen asettamisesta MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Kaavaluonnos määräyksineen ja kaavaselostuksineen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 24.4. 21.5.2012 kaupungin rakennusvirastossa, minkä lisäksi hankkeeseen oli mahdollista tutustua kaupungin internet-sivustolla. Kaavaluonnos esiteltiin yhteensä neljässä yleisötilaisuudessa: - 2.5.2012 kaupunginkirjaston Minnansali - 3.5.2012 Keski-Palokan koulu - 8.5.2012 Jyskän koulu - 9.5.2012 Keljonkankaan koulu Yleisötilaisuudet koostuivat kaavaratkaisun yleispiirteisestä esittelystä, minkä jälkeen tapahtuma jatkui teemapisteittäin toteutettavaan yksityiskohtaisempaan esittelyyn. Tällaisia teemapisteitä olivat: - Kivat naapurit täydennysrakentamisalueet ja erityiskysymysalueet - maaseutu ja kauppa - luonto, maisema ja virkistys - liikenne Kaavan valmistelijat kirjasivat tässä vaiheessa laaditun kaavaratkaisun esittelyn ohella myös osallisten esittämät mielipiteet oman teemansa osalta. Lopuksi osallisille varattiin vielä tilaisuus ilmaista kirjallisesti mielipiteensä kaavaratkaisusta tapahtumassa jaetulle lomakkeelle.

64 2.3.3. LUONNOSRATKAISUSTA SAATU PALAUTE Nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 10 viranomaislausuntoa. Lausuntonsa antoivat: - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut - Liikennevirasto - Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta sekä - Laukaan, Petäjäveden ja Uuraisten kunnat. Alueen yhteisöiltä ja yrityksiltä saatiin yhteensä 12 mielipidettä. Näkemyksensä kaavaratkaisusta esittivät Asunto-osakeyhtiö Haavikatu 24, Fingrid Oyj, Halssilan sasukasyhdistys, Jykes Kiinteistöt Oy, Jyväskylän luonnonsuojeluyhdistys ry, Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys ry, Lemminkäinen Talo Oy, MTK-Keski-Suomi ry (mielipiteessä mukana MTK-Jyväskylä ry), MTK-Korpilahti- Muurame ry, Salmirannan Pientaloyhdistys ry, Suomen yliopistokiinteistöt Oy, sekä Suomen yrittäjät / Jyväskylän yrittäjäyhdistykset. Yksityishenkilöiltä saatiin yhteensä 27 kirjallista mielipidettä. Internet-palveluun palautetta antoi yhteensä 37 henkilöä. Yleisötilaisuuksissa jaettuihin lomakkeisiin mielipiteensä ilmaisi yhteensä 36 vastaajaa ja näistä tilaisuuksista, joihin osallistui yhteensä 82 henkilöä, laadittiin asianmukaiset muistiot. Palautteesta laadittiin erillinen palautekooste päiväyksellä 11.10.2012. 2.3.4. LUONNOSVAIHEEN KAAVARATKAISUN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIPROSESSI Kaavaluonnoksen vaikutuksia arvioitiin kymmenessä arviointityöpajassa 20.6 19.12.2012. Työpajoihin oli kutsuttu mukaan kulloinkin kyseessä olevan alan asiantuntijoita sekä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen edustajat. Laadullinen asiantuntijaarviointi on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.6.1 sekä arviointiprosessista laaditussa erillisraportissa. 2.4. ALUSTAVA EHDOTUSVAIHE 2.4.1. ALUSTAVAN KAAVAEHDOTUKSEN TYÖSTÄMINEN Kaavaratkaisun työstämistä jatkettiin tutkimalla luonnosvaiheessa saatu palaute ja luonnosvaiheen vaikutusten arviointi sekä selvittämällä, miltä osin palaute ja vaikutusten arvioinnin tulokset antoivat aihetta kaavaratkaisun muuttamiseen. Kaavaratkaisuun tehtiin tarvittavia korjauksia ja tarkistuksia. Kaavaehdotuksen laadinnassa päädyttiin myös uudenlaiseen kartografiseen esitystapaan. Päätettiin, että kaavaehdotus esitetään strategisen pääkartan ohella viidellä temaattisella oikeusvaikutteisella apukartalla. Tärkeä syy esitystavan muuttamiselle oli luonnosvaiheesta saatu palaute. Esitetty kaavaratkaisu oli koettu paikoin graafiselta asultaan epäselväksi ja hankalaksi tulkita. Valitut apukartat ovat: - kartta 2. Luontoarvojen verkottuminen - kartta 3. Maisema ja virkistys - kartta 4. Vesitalouden suojelu - kartta 5. Kulttuuriympäristön vaaliminen - kartta 6. Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen

65 Lisäksi graafisen selkeyden parantamiseksi kaavan esitystapaa muutettiin siten, että koko kaupungin alue esitetään sekä strategisella pääkartalla, että temaattisilla apukartoilla mittakaavassa 1:100 000 ja erilaisia merkintöjä ( tavaraa ) runsaimmin sisältävät alueet yhdeksän kilometrin säteellä Jyväskylän ydinkeskustan ympärillä vastaavasti mittakaavassa 1:50 000. Myöhemmin menettelyä vielä täsmennettiin siten, että kartan 5/6 Kulttuuriympäristön vaaliminen keskusta-alue kuvataan 5 kilometrin säteellä keskustasta mittakaavaan 1:25 000. Edelleen kaavan esitystapaan tehtiin myös sellainen muutos, että ruututekniikalla toteutettavat aluevaraukset strategisella pääkartalla kuvattiin aiempaa suurempina 250 x 250 metrin ruutuina. Tämä muutos perustui osittain ELY-keskukselta saatuun palautteeseen, jonka mukaan kaavaratkaisua tulisi ohjata vielä luonnosvaihetta strategisempaan suuntaan. Toinen tärkeä syy esitystavan muuttamiseen oli se, että muutoksella päästiin samaan ruudutukseen, jota Tilastokeskus käyttää. Tästä oletetaan saatavan hyötyä kaavan erilaisten seurantatoimien toteuttamiseen. Alustava kaavaehdotus käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa 28.5.2013. 2.4.2. ALUSTAVASTA KAAVAEHDOTUKSESTA PYYDETYT VIRANOMAISLAUSUNNOT Alustavasta yleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Liikennevirastolta (rata) ja Jyväskylän Energia Oy:ltä. Lausuntopyyntö lähetettiin päiväyksellä 8.5.2013. Palautetta pyydettiin erityisesti kartta- ja esitystekniikan muodostamasta kokonaisuudesta, karttojen luettavuudesta. Lisäksi pyydettiin kannanottoa siitä, mihin suuntaan kokonaisuus oli kehittynyt edellä mainittujen keskeisten toimijoiden aiemmin luonnosvaiheessa esittämien näkökohtien osalta. Lausuntopyyntö sisälsi lyhyen selvityksen kunkin kartan sisällöstä, tavoitteista, määräyksistä ja oikeusvaikutuksista. Lisäksi lausuntopyynnössä esitettiin ne asiat, joiden kohdalla kartat olivat vielä jossain määrin keskeneräisiä. Mielipiteensä ilmaisivat tässä epävirallisessa lausuntovaiheessa: - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo, sekä - Jyväskylän Energia Oy Kaavaratkaisuun päätettiin tehdä useita tarkistuksia ja täydennyksiä saadun palautteen pohjalta. Lausunnoista ja kaavan laatijan vastineista laadittiin päiväyksellä 13.8.2013 kooste. Tämä sisälsi listauksen niistä kaavaratkaisuun tehtävistä korjauksista ja muista toimenpiteistä, joihin lausunnoissa esitetty kritiikki antoi aihetta. 2.5. EHDOTUSVAIHE Laadittu kaavaehdotus (kaavakartat) esiteltiin alustavasti kaupunkirakennelautakunnalle iltakoulussa 5.11.2013. Laadittu kaavaehdotus (kaavakartat) esiteltiin alustavasti kaupunginhallitukselle iltakoulussa 11.11.2013. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi laaditun yleiskaavaehdotuksen 3.12.2013 (328 ) ja esitti kaupunginhallitukselle, että tämä asettaisi kaavaehdotuksen MRL 65 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytäisi siitä tarvittavat viranomaislausunnot.

66 Kaupunginhallitus teki päätöksensä yleiskaavaehdotuksen asettamisesta MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 9.12.2013 (389 ) 2.6. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.6.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSANA KAAVAN LAATIMISTYÖTÄ Vaikutusten arvioinnin samoin kuin koko yleiskaavaratkaisun lähtökohdat löytyvät varsinaista kaavan laatimistyötä edeltäneistä suunnitteluvaiheista. Yleiskaavaprosessia edelsi maankäytön, asumisen ja liikenteen keskeisiä kysymyksiä yhteen sovittaneen rakennemallin 20X0 laatiminen. Kyseinen seudullisessa yhteistyössä valmisteltu tavoitteellinen tulevaa maankäyttöä hahmottava malli selvitti yleispiirteisellä tasolla keskeiset Jyväskylän seutua koskevat yhdyskuntarakenteelliset vaihtoehdot. Tämän vuoksi yleiskaavaluonnos voitiin valmistella ilman vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen tutkimista. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 SHOW (tapahtumat, vetovoima, palvelut) KNOW (tieto, osaaminen, työpaikat) FLOW (asuminen, joukkoliikenne) GROW (palvelukeskukset, logistiset yhteydet) SLOW (elävät kylät) Yleiskaavassa esitetty rakenne eli koko Jyväskylän tulevan maankäytön kehys pohjautuu rakennemallissa ja maakuntakaavassa esitettyyn maankäyttöön. Yleiskaavatyössä tehdyn vaikutusten arvioinnin ohella kaavaratkaisun maankäytön vaikutuksia on näin ollen lähestytty ja käsitelty jo aiemmin yleiskaavaa edeltävässä suunnittelussa. Laadittua kaavaratkaisua ovat ohjanneet myös kaupunkistrategia, kuntien yhdistymissopimus (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) sekä kaavan varhaiseen valmisteluvaiheeseen kuuluneen raamivaiheen ta-

67 voitteet. Suunnittelun lähtökohtana ovat luonnollisesti olleet myös maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleiskaavaprosessia pohjustaneen esisuunnittelun vuoksi kaavan valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi oli luonteeltaan suunnittelutyöhön sisältyvää ja epämuodollista. Mittavasti ja systemaattisesti kaavan vaikutuksia arvioitiin vasta prosessin ehdotusvaiheessa kaavaratkaisun oltua luonnoksena julkisesti nähtävillä. Kaavaluonnoksen vaikutuksia arvioitiin kymmenessä työpajassa 20.6. - 19.12.2012. Jyväskylän asema- ja yleiskaavoittajien ohella työpajoihin oli kutsuttu kulloinkin arviointivuorossa olevan alan alueellisia asiantuntijoita. Arviointityöpajojen tehtävänä oli tuottaa tietoa kaavaluonnoksen myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista kunkin teeman mukaisista näkökohdista arvioiden. Arviointiprosessin tärkeä tavoite oli myönteisten seikkojen löytämisen ohella selvittää laaditun kaavaratkaisun muutostarpeita ehdotusvaihetta silmällä pitäen. Työpajojen aiheet olivat: - luonto - vesivarat ja ympäristöhäiriöt - liikenne - elinkeinot - virkistys - kulttuuriympäristöt ja maisema - sosiaalinen kestävyys - kuntatalous - yhdyskuntarakenne - ilmasto Työpajoihin osallistui 50 asiantuntijaa 17 organisaatiosta. Edustettuna olivat muun muassa Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, alueen järjestöt ja Jyväskylän kaupungin eri toimialat. Vaikutuksia arvioitiin kussakin työpajassa kahdessa vaiheessa. Aluksi arvioitiin sitä, mitkä yksittäiset suunnitteluratkaisut tukevat arviointia varten työpajassa esille tuotujen erillistavoitteiden saavuttamista ja mitkä eivät. Toisessa vaiheessa arvioitiin, millä tavoin laadittu kaavan kokonaisratkaisu (nähtävillä ollut kaavaluonnos) tukee edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista. Kaavaluonnoksen arviointi kulki käsi kädessä ehdotusvaiheen suunnittelun kanssa. Ensimmäiset versiot ehdotukseksi valmistuivat muutaman kuukauden kuluttua kaavaluonnoksen arvioinnin päättymisen jälkeen. Kaavaluonnoksen arviointi on raportoitu kokonaisuudessaan arviointiraportissa ja tiiviimmin työpajojen tuloskoosteessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnos - vaikutusten arviointi 11.12.2013 http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/jkl_kaup_yleiskaavaluonnos_vaikutusten_a rviointi.pdf Työpajojen tuloskoosteessa: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/vaikutusten_arviointi_tyopajojen_tuloskoo ste.pdf Kaavaehdotuksen vaikutuksia ei arvioitu enää käymällä luonnosvaiheen tavoin kohta kohdalta systemaattisesti läpi koko aineistoa. Ehdotusvaiheessa kaavaratkaisua jalostettiin luonnoksen arviointiaineiston, viranomaislausuntojen, luonnoksesta jätettyjen mielipiteiden, ehdotusvaiheessa tehtyjen lisäselvitysten sekä ehdotusvaiheen alustavassa epävirallisessa viranomaiskuulemisessa saadun palautteen ohjaamana. Ehdotusvaiheen muutoksilla pyrittiin vähentämään kaavaratkaisun kielteisiä vaikutuksia kaikissa vaikutusluokissa (liikenne, luonto jne.) siten, etteivät yhtä vaikutusluokkaa palvelevat muutokset johda kielteisiin vaikutuksiin jossain toisessa luokassa. Ehdotusvaiheen vaikutusten arviointi oli jatkuvaa ja muuhun suunnittelutyöhön sisältyvää. Laadittuun kaavaehdotukseen vaikutukset arvioitiin ja kuvattiin yleiskaavoittajien yhteistyönä.

68 Vaikutusten arviointi kaavaprosessin luonnos- ja ehdotusvaiheessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavalla on sitä toteutettaessa monitahoisia vaikutuksia lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Se vaikuttaa konkreettisena pohjana kaikkeen myöhempään maankäyttöön Jyväskylässä ja toimii kokonaisvaltaisena kehyksenä kaupungin myöhemmässä maankäytön suunnittelussa. Maankäytön muutoksiin liittyvät sektorikohtaiset keskinäiset vaikutussuhteet muodostavat vaikeasti arvioitavan kudelman. Tähän vaikuttavat kaavan ajallinen ja tilallinen toteuma sekä se, mistä näkökulmista ja minkä aihepiirin tai intressien suhteen vaikutuksia arvioidaan. Alueellisesti ja samalla myös sisällöllisesti laajan kaavan vaikutusten kuvaaminen sanallisesti onkin haastavaa. Kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta oleellista on tunnistaa eri sisältöalueiden yhteensovittamista koskeva ongelma. Kielteisten vaikutusten vähentäminen kaavallisella suunnittelulla on rajoitetusti mahdollista ilman, että kyseisen osa-alueen parhaat ratkaisut alkavat vaikuttaa kielteisesti muilla kaavan osa-alueilla. Esimerkiksi puhdas juomavesi voitaisiin turvata parhaiten palauttamalla pohjavesialueet lähelle luonnontilaa, mikä todennäköisesti hankaloittaisi osaltaan tavoitetta yhdyskuntarakenteen kiinteydestä ja edelleen ilmastotavoitteiden saavuttamisesta. Osaoptimoinnin sijaan kysymys on usein ristikkäisten tavoitteiden toteuttamiseen liittyvistä arvovalinnoista ja vaikutusten kokonaishallinnasta. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tiiviisti kaavaehdotuksen vaikutukset teemoittain 2.6.2. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN JA VIRKISTYKSEEN Kaavaratkaisun vaikutukset luonnonympäristöön ovat pääasiassa myönteisiä. Kaavaa laadittaessa on pystytty tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti suojelu- ja viheralueisiin sekä virkistykseen liittyviä kysymyksiä. Lähtökohtana on ollut, että virkistysalueet ja -reitit, arvokkaat luonnonympäristöt ja ekologiset yhteyden muodostavat toisiaan tukevan ja vahvistavan verkoston. Kaavaehdotus turvaa tärkeimpien luonto- ja virkistyskohteiden jäämisen intensiivisen maankäytön ulkopuolelle. Myös tehokkaan maankäytön alueilla kaavaratkaisussa on kyetty varmistamaan merkittävimpien ekologisten yhteyksien säilyminen. Tämä on osoittautunut usein ongelmaksi yksityiskohtaisemmassa hankelähtöisessä alueiden käytön suunnittelussa. Myönteisiä luontovaikutuksia voidaan arvioida olevan