VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN/TOINEN KOTIMAINEN KIELI, VIERAAT KIELET TYÖPAJA Annamari Kajasto, FM, ruotsin ja englannin opettaja Helsinki Congress Paasitorni 15.4.2015
TYÖPAJAN SISÄLTÖ 1. Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet yhteisissä tutkinnon osissa, opetusneuvos Tuija Laukkanen 2. Ajankohtaisia näkemyksiä kielikoulutuksesta, Kieliparlamentin lehdistötiedote 8.4.2015 (www.kieliverkosto.fi, Jyväskylän yliopisto) 3. Mikä kieltenopetuksessa keskeistä ammatillisessa kieltenopetuksessa? Pohdintaa ryhmissä 4. Millaista kielitaitoa tarvitaan tulevaisuuden työelämässä - Learning café työskentelyä 5. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen arviointia 6. Avuksi osaamisen todentamiseen: Eurooppalainen kielisalkku, Europassi
2. AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ KIELIKOULUTUKSESTA
KIELIVERKOSTO.FI SOVELTAVAN KIELITIETEEN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
KIELIVERKOSTO.FI - ARTIKKELEITA - KIELI, KOULUTUS JA YHTEISKUNTA VERKKOLEHTI - UUTISKIRJE
KIELIVERKOSTO.FI Kieliverkosto järjestää vuosittain valtakunnallisen Kieliparlamentin, jonka tuotoksesta julkaistaan julkilausuma. Tänä vuonna teemana kielikoulutus ja talous. mukana julkishallinnon, opetushallinnon, opiskelijajärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja yhdistysten edustajia sekä kouluttajia, opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita Kieliparlamentin lehdistötiedote 8.4.2015: Kielikoulutus on investointi, ei kulu! http://www.kieliverkosto.fi/news/kieliparlamentti-2015- kielikoulutus-on-investointi-ei-kulu/
KIELIPARLAMENTIN LEHDISTÖTIEDOTE 8.4.2015: KIELITAITO ON INVESTOINTI, EI KULU! Kieliparlamentin esityksiä tulevalle eduskunnalle Kielikoulutuksen tasa-arvoisuutta edistettävä Maahanmuuttajien kielivarannon hyödyntämistä kehitettävä Kielitietoisuutta lisättävä kaikilla koulutusasteilla Suomen opetusta kansainvälisille opiskelijoille lisättävä
KIELIPARLAMENTIN ESITYKSIÄ TULEVALLE EDUSKUNNALLE Kielikoulutuksen kysymykset arvovalintoja Kielitaito olennainen osa tasa-arvoa, osallisuutta Kielitaidon laajemmat yhteiskunnalliset, kulttuuriset ulottuvuudet huomioitava Tasa-arvoisen kielikoulutuksen toteuttaminen vaatii tutkimusta kielikoulutukseen osallistumisesta ja sen taloudellisista kytköksistä opettajien ja muiden toimijoiden sitoutumista kielikoulutuksen kehittämiseen
KIELIKOULUTUKSEN TASA-ARVOISUUTTA EDISTETTÄVÄ Kieliparlamentti vaatii kielikoulutuksen tasa-arvoa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kielten opiskeluun Tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan kielikoulutuksen kansallinen strategia huomioitava kielikoulutuksen suunnitelmallisuus, jatkumo kouluasteelta toiselle turvattava laadukas opettajien perus- ja täydennyskoulutus valtakunnallisesti laadinnassa kuultava kentän toimijoita Kieliparlamentti lupaa olla käytettävissä strategian luomisessa
MAAHANMUUTTAJIEN KIELIVARANNON HYÖDYNTÄMISTÄ KEHITETTÄVÄ Maahanmuuttajien kielivarannon tunnustamiseksi, tunnistamiseksi kehitettävä yhteiset välineet ja dokumentointitavat Kotoutumiskoulutusten jatkuvuus turvattava Lainsäädännöllinen muutos joustavien väylien hyvödyntäminen oman äidinkielen opettajien pätevöitymiseksi Varhaiskasvatuksen oman äidinkielen opetukseen myös valtionavustusta Edistetään ja kehitetään sitä, että kaikkia kieliä käytetään oppimisen kohteena ja välineenä eri koulutusasteilla
KIELITIETOISUUTTA LISÄTTÄVÄ KAIKILLA KOULUTUSASTEILLA Kieliparlamentti peräänkuuluttaa ymmärrystä kielen roolista kaikessa oppimisessa viestinnällisempää kielikäsitystä oppijoiden kielellisen itsetunnon tukemista kieli- ja kulttuuritietoisuuden edistäminen kaikilla kouluasteilla opettajien yhteistyöllä täydellisen kielitaidon ajatuksesta päästetään irti tavoitteena kouluttaa itsevarmoja, heittäytymiskykyisiä, vakuuttavia viestijöitä
SUOMEN OPETUSTA KANSAINVÄLISILLE OPISKELIJOILLE LISÄTTÄVÄ Vieraskielisissä tutkintoon johtavissa koulutuksissa tarjotaan suomen kielen opetusta, joka edistää työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskunnassa toimimista Lupaus kehittää kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen opetusta korkea-asteella
3. MIKÄ KIELTENOPETUKSESSA KESKEISTÄ AMMATILLISESSA KIELTENOPETUKSESSA? POHDINTAA RYHMISSÄ
4. MILLAISTA KIELITAITOA TARVITAAN TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ - LEARNING CAFÉ TYÖSKENTELYÄ
5. VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN ARVIOINTIA http://www.oph.fi/download/162233_tieto_ja_viest intatekniikan_pt_01082015.pdf Taulukot osaamisen arvioinnista (s.123-130): Arvioinnin kohde: Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen Arvioinnin kriteerit: Tyydyttävä 1, Hyvä 2, Kiitettävä 3 http://areena.kokeile.yle.fi/1-2569552 Pirkka-Pekka Petelius Efter nio med Bettina Arvioi Peteliuksen viestintä- ja vuorovaikutustilanteessa toimimista osaamisen arvioinnin taulukon avulla
VIERAS KIELI, A-KIELI, VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET, 3 OSP (S. 127)
6. AVUKSI OSAAMISEN TODENTAMISEEN: EUROOPPALAINEN KIELISALKKU, KIELIPASSI
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU www.edu.fi/kielisalkku
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU tehty neljän yliopiston yhteistyönä (Tampere, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä) työryhmässä professoreita ja opettajia yliopistojen normaalikouluista (työryhmän vetäjä emeritusprofessori Pauli Kaikkonen) vapaasti kaikkien käytössä, ilmainen
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU Taustaa perustuu samoihin periaatteisiin kaikissa Euroopan neuvoston (Council of Europe) jäsenvaltioissa, 47 maata Euroopan neuvoston tavoitteena mm. auttaa lapsia, nuoria ymmärtämään, kunnioittamaan toisia ihmisiä ja niitä asioita, jotka tekevät heistä erilaisia edistää monikielisyyttä, kielellistä moninaisuutta, demokratiaa Euroopassa
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU Mikä? oppilaan oma kuvaus hänen kielten opiskelunsa kehittymisestä vuosien aikana oppilas pohtii ja raportoi kielisalkussaan taitojensa edistymistä pitkällä aikavälillä kielisalkun avulla hän oppii myös itse kehittämään kielitaitojaan ja arvioimaan niitä itsearvioinnin väline tukee omistajuutta, autenttisuutta Tavoitteena kielenkäyttäjän autonomian, monikielisyyden ja monikulttuurisuuden edistäminen.
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU KENELLE? Perusopetukseen mutta myös toisen asteen opintojen alkuun Vuosiluokille 1-3, 4-6, 7-9 oman tasoiset materiaalit (7-9 sopii lähtötason itsearviointiin toisen asteen alussa) Kaikille oppilaille omasta äidinkielestä riippumatta: S2 (kehittyvä suomen kielen taito) oma äidinkieli, kotikieli, ylläpitokieli vieraat kielet, toinen kotimainen
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU Kielisalkun osat www.edu.fi/kielisalkku 1) Kieltenoppimiskertomus 2) Kielipassi 3) Itsearviointilistat 4) Työkansio: oppimiskansio, raportointikansio Materiaalit vuosiluokille 1-3, 4-6, 7-9 Opettajan ohjeita
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU 1) Kieltenoppimiskertomus
KIELENOPPIMISKERTOMUKSENI A Havaintojani erilaisista kielistä ja kulttuureista kotimaassani ja muissa maissa B Minä kielenkäyttäjänä C Miten arvioin itse kielitaitoani? Idea: pyydä omaa lastasi tai ystäväperheen lasta tekemään kielenoppmiskertomusta
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU 2) Kielipassi - oppilas siirtää esim. itsearviointilistojen avulla saamansa tiedon kielitaitonsa tasosta kielipassiin
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU 3) Itsearviointilistat (perustuvat Eurooppalaiseen viitekehyksen taitotasoihin) suullinen tuottaminen suullinen vuorovaikutus kirjoittaminen kuullun ymmärtäminen luetun ymmärtäminen -> itsearviointilistojen avulla oppilas kokoaa oman kielipassinsa
ITSEARVIOINTI: SUULLINEN VUOROVAIKUTUS
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU 4) Työkansio - oppimiskansio - raportointikansio -> oppilaiden omat työt
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU Opettajalle
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU Miten toimii teknisesti? - koostuu sähköisistä lomakkeista (tukee tvttaitojen kehittymistä) - sähköisesti täytetyt lomakkeet ja työkansioon tulevat omat työt tallennetaan esim. Fronteriin, O365:een, Google Driveen, Moodleen, Dropboxiin - etukäteissuunnittelu ja yhteistyö kollegoiden kanssa kannattaa, säästää aikaa - lomakkeet voi täyttää sähköisesti tietokoneella tai läppärillä (voi vain selata tabletilla, älypuhelimella)
IDEA: ITSEARVIOINTILISTAT arvioi jonkun sellaisen vieraan kielen taitoasi, jota koet osaavasi vähiten ja jota haluaisit oppia lisää Ota esille itsearviointilistat -> suullinen vuorovaikutus -> taso A.1 www.edu.fi/kielisalkku täydennä itsearviointilista sähköisesti tallenna esim. muistitikulle, O365:een, GoogleDriveen
EUROOPPALAINEN KIELISALKKU KÄYTTÖÖN SIKSI, ETTÄ SE tekee näkyväksi oppilaitoksen kulttuurisen monimuotoisuuden, monikielisyyden lisää kieli- ja kulttuuritietoisuutta tukee opiskelijoiden kielellisen identiteetin muotoutumista, kehittymistä ja siten lisää itsetuntoa sekä itseohjautuvuutta tekee näkyväksi oppilaitoksessa ja oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvan opiskelun ja oppimisen konkretisoi omaa edistymisestä
AVUKSI EKS:N KÄYTTÖÖNOTTOON https://maailmakoulussadotcom.files.wordpress.c om/2014/08/eks_827_haitari_nettiin-2.pdf EKS-työkalupakki (Yksi maailma monta kieltä hanke, Helsingin opetusvirasto 2014, Kajasto & Kantelinen)
HTTP://WWW.EUROPASS.FI/EUROPASS- KIELIPASSI
KIITOS! HYVÄÄ LOPPUKEVÄTTÄ JA ILOA TYÖHÖN! Ota yhteyttä annamari.kajasto(at)gmail.com annamari.kajasto.com Twitter.com/akajasto, @AKajasto Facebook Eurooppalainen kielisalkku Ruotsinopet