Eurooppalainen kielisalkku oppilaan kehittyvän monikielisyyden ja kulttuurisen identiteetin tukena
|
|
- Mikael Mikkola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eurooppalainen kielisalkku oppilaan kehittyvän monikielisyyden ja kulttuurisen identiteetin tukena Finlandia-talo Annamari Kajasto, projektisuunnittelija
2 Sisältö Taustaa - Kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys - Kielikasvatus, autenttisuus, informaali oppiminen Eurooppalainen kielisalkku - Mikä se on ja kenelle - Omaa kokeilua - Miten käyttöön omassa koulussa Kotiläksy (saa valita kolmesta)
3 Yksi maailma monta kieltä PKS:n ja Joensuun kotikansainvälisyys-, kielikasvatus- ja kielivarannon rikastamishanke , Työryhmä ( ) Postipuun koulu, Espoo Länsimäen koulu, Vantaa Taivallahden peruskoulu, Helsinki Pataluodon koulu, Joensuu Kouluttaja, mentori professori Ritva Kantelinen, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Koordinaattoriryhmä Annamari Kajasto, Helsingin opetusvirasto, pääkoordinaattori Lotte Koivulainen, Vantaan sivistysvirasto Katja Pussinen, Joensuun koulutuspalvelut Perttu Ståhlberg, Espoon opetustoimi Katja Kirsi, Uuden tanssin keskus Zodiak
4 Hankkeen tavoitteena on edistää koulun kasvua arjen kansainvälisyyden ja kielikasvatuksen kotipesäksi luomalla malleja ja keinoja, kuinka 1. hyödyntää koulussa ja sen ympäristössä olevaa kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta 2. tuoda koulussa oleva monikielisyys ja -kulttuurisuus esille vahvuutena 3. tukea oppilaiden kehittyvää monikielisyyttä 4. innostaa oppilaita opiskelemaan kieliä monipuolisesti 5. lisätä koulun kieli- ja kulttuuritietoisuutta 6. ottaa Eurooppalainen kielisalkku käyttöön moniammatillisesti koulun arjessa Annamari Kajasto
5 Lisää tietoa hankkeesta ja ajatusten vaihtoa Facebook: Eurooppalainen kielisalkku, Euroopan #yksimaailmamontakieltä #kielisalkku #ops2016, #OPSStadi Annamari Kajasto
6 Hankkeen työkalupakeista ideoita kotikansainvälisyyden sekä kielija kulttuuritietoisuuden lisäämiseen koulussa. Monikielisyys, moninaisuus näkyväksi, työkalupakki Plurilingualism and pluriculturalism Kotikansainvälisyyden työkalupakki Eurooppalainen kielisalkku käyttöön koulussa tulossa esite Janne Auvisen ja Jonna Kurosen gradu Monikielisyyden ja monikultturisuuden näkyväksi tekemisestä peruskoulussa. Liitteessä 5 käytännön vinkkejä. Gradu on tehty Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella Annamari Kajasto
7 Monikielistä, kulttuurisesti moninaista arkea Helsingissä, muualla Suomessa
8 HS : Vieraskieliset asuvat tietyillä alueilla
9 HS
10 Lapsi ja nuori elää monikielistä arkea Suomessa - puhuu mielenkieltä : omaa äidinkieltä, kotikieltä ( ) tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. OPS opiskelee vieraita kieliä (Helsinki): englanti, espanja, italia, kiina, latina, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä, viro - opiskelee vieraalla kielellä: espanja, englanti, kiina, ranska, ruotsi, suomi, venäjä, viro - kuulee, näkee eri kieliä koulussa, vapaaajalla: koulun henkilökunta, kaverit, media, some, jonot Annamari Kajasto 10
11 Autenttisuus, toiminnallisuus
12 H
13 Autenttisuus (1), OPS2016-luonnos 04/2014 Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota
14 Autenttisuus (2), OPS2016-luonnos 04/2014 Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo, uutta luova toiminta edistävät oppimista, innostavat kehittämään omaa osaamista Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus, muut toiminnalliset työtavat, taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja edellytyksiä luovaan ajatteluun
15 Informaali oppiminen, OPS2016-luonnos 04/2014 Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaaajan kielenkäyttöön.
16 Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen oppimäärien jäsennys 1 (Harmanen, Nissilä, Mustaparta ) Oppiaineen tehtävä Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Kielenopiskelutaidot Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa Kehittyvä kielitaito: taito tulkita tekstejä Kehittyvä kielitaito: taito tuottaa tekstejä Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa Oppilaan oppimisen arviointi
17 Kielikasvatusta kielisalkun avulla? Mitä olikaan kielikasvatus?
18 Kielikasvatuksen yhteinen eurooppalainen päämäärä CEFR 2001; EVK 2003 (Ritva Kantelinen ) Tavoitteena yksilön ja yhteisöjen monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi Toiminnallinen näkökulma, osaamisen näkökulma Kasvatukselliset tavoitteet aiempaa vahvemmin esillä kielellisten ja viestinnällisten rinnalla Kielenoppiminen yksilöllinen, kouluopiskeluun ja sen ulkopuolelle sijoittuva läpi elämän jatkuva prosessi Ei yhtä oikeaa, parhaiten toimivaa ja kaikille sopivaa aikaa, paikkaa tai tapaa kehittää kielitaitoa Kielenopiskelu yksilölle merkityksellistä kokonaisvaltaista kasvua kielenkäyttäjänä, ihmisenä, yhteisöjen jäsenenä
19 Kielikasvatus (1), OPS2016-luonnos 09/2014 kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta, eri kielten rinnakkaista käyttöä
20 Kielikasvatus (2), OPS2016-luonnos 09/2014 Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa.
21 Kielikasvatus (3), OPS2016-luonnos 09/2014 Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä.
22 Kieltenoppimiskertomukseni Juttele parin kanssa. (5 min. aikaa) Kerro kielitaidostasi Kerro millä kielillä osaat kertoa omasta työstäsi millä kielillä osaat kertoa muutamasta nähtävyydestä omassa kaupungissasi millä kielillä osaat tilata kahvin, tervehtiä, kysyä kuulumisia; ymmärrän jotakin, kun luen tai kuulen puhuttua kieltä missä maissa olet asunut ja (tai) matkustanut turistina? mitä olet oppinut näiden maiden kulttuureista
23 Kieltenoppimiskertomukseni Kirjoittkaa pareittain post it lapuille kielet.
24 Eurooppalainen kielisalkku Facebook-ryhmä Eurooppalainen kielisalkku Kieltenopetverkossa.ning-ryhmä Kielisalkku Twitter #kielisalkku Työkalupakki: Eurooppalainen kielisalkku (luonnos)
25
26 Eurooppalainen kielisalkku julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla 03/2013 neljän yliopiston yhteistyönä (Tampere, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä) työryhmässä professoreita ja opettajia yliopistojen normaalikouluista (työryhmän vetäjä emeritusprofessori Pauli Kaikkonen) vapaasti kaikkien käytössä, ilmainen
27 Eurooppalainen kielisalkku Taustaa perustuu samoihin periaatteisiin kaikissa Euroopan neuvoston (Council of Europe) jäsenvaltioissa, 47 maata Euroopan neuvoston tavoitteena mm. auttaa lapsia, nuoria ymmärtämään, kunnioittamaan toisia ihmisiä ja niitä asioita, jotka tekevät heistä erilaisia edistää monikielisyyttä, kielellistä moninaisuutta, demokratiaa Euroopassa
28 Eurooppalainen kielisalkku Mikä? oppilaan oma kuvaus hänen kielten opiskelunsa kehittymisestä oppilas pohtii ja raportoi kielisalkussaan taitojensa edistymistä pitkällä aikavälillä kehittää oppilaan taitoa ohjata omaa kielten opiskeluaan
29 Eurooppalainen kielisalkku Mikä? oppilas oppii itse kehittämään kielitaitoaan eri kielissä arvioimaan omaa edistymistään asettamaan tavoitteita Itsearvioinnin, vertaisarvioinnin väline tukee oppilaan omistajuutta omaan kielitaitoon tukee autenttisuutta (mukaan oppilaan omat kokemukset kielenoppimisesta koulussa ja vapaa-ajalla)
30 Eurooppalainen kielisalkku kenelle? Perusopetukseen Vuosiluokille 1-3, 4-6, 7-9 oman tasoiset materiaalit Kaikille oppilaille omasta äidinkielestä riippumatta: vieraat kielet, toinen kotimainen (ruotsi, suomi) Suomi tai ruotsi toisena kielenä (kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito) oppilaan oma äidinkieli, kotikieli, ylläpitokieli
31 Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkun osat 1) Kieltenoppimiskertomus 2) Kielipassi 3) Itsearviointilistat 4) Työkansio: oppimiskansio, raportointikansio Lisäksi opettajalle ohjeita
32 Eurooppalainen kielisalkku 1) Kieltenoppimiskertomus
33 Eurooppalainen kielisalkku 2) Kielipassi - oppilas siirtää esim. itsearviointilistojen avulla saamansa tiedon kielitaitonsa tasosta kielipassiin
34 Eurooppalainen kielisalkku 3) Itsearviointilistat (perustuvat Eurooppalaiseen viitekehyksen taitotasoihin) suullinen tuottaminen ja suullinen vuorovaikutus kirjoittaminen kuullun ja luetun ymmärtäminen -> itsearviointilistojen avulla oppilas kokoaa oman kielipassinsa
35 Eurooppalainen kielisalkku 4) Työkansio - oppimiskansio - raportointikansio -> oppilaiden omat työt
36 Eurooppalainen kielisalkku Opettajalle
37 Eurooppalainen kielisalkku Miten toimii teknisesti? - koostuu sähköisistä lomakkeista (tukee tvt-taitojejn kehittymistä) - sähköisesti täytetyt lomakkeet, omat työt tallennetaan esim. Fronteriin, O365:een, Google Driveen, Moodleen, Drobboxiin - etukäteissuunnittelu ja yhteistyö kollegoiden kanssa hyödyllistä, säästää aikaa - voi vain selata tabletilla, älypuhelimella
38 Kieltenoppimiskertomus ja itsearviointilistat Ryhmä 1 Tee oma kieltenoppimiskertomuksesi (15 min.) valitse esim. vuosiluokat 1-3 täydennä lomake sähköisesti Ryhmä 2 Arvioi jonkun vieraan kielen taitoasi (esim. tasolla A1) itsearviointilistojen avulla täydennä itsearviointilistat sähköisesti Ohjeet kaikille tallenna esim. muistitikulle, Fronteriin, O365:een
39 Kieltenoppimiskertomus ja itsearviointilistat Palautetta pareittain kieltenoppimiskertomuksen ja kielipassin tekemisestä Kerro parille, mitä vastasit Mitä ajatuksia, tunteita herätti Yhteistä keskustelua
40 Pohdintaa Miten kielisalkku käyttöön? - Keitä opettajia mukana? - Mikä ryhmä? - Mitä osioita käytetään? - Mitä kielitaidon osa-aluetta aletaan arvioida? - Milloin oppilaat kokoavat kielisalkkua? - Rehtori mukaan: yt-ajan hyödyntäminen (voiko koulussa olla esim. kielisalkku-tiimi?)
41 Eurooppalainen kielisalkku käyttöön koulussa siksi, että se tekee näkyväksi koulun kulttuurisen monimuotoisuuden, monikielisyyden lisää kieli- ja kulttuuritietoisuutta koulussa tukee oppilaiden kielellisen identiteetin muotoutumista, kehittymistä ja siten lisää itsetuntoa sekä itseohjautuvuutta tekee näkyväksi koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvan opiskelun ja oppimisen antaa tietoa myös vanhemmille oman lapsen edistymisestä
42 Eurooppalainen kielisalkku antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan aloittaessaan uudessa koulussa kielenoppimiskertomus: oma kielitaito, kulttuuriosaaminen nivelvaiheissa siirtyessään 7. luokalle, toisen asteen opintoihin Kielipassi, itsearviointilistat hakiessaan tet- tai kesätyöpaikkaa Kielipassi, itsearviointilistat
43 Ideoita EKS:n käyttöön Taivallahden peruskoulu, Helsinki 9.-luokkalaiset tehneet kielipassin A-englanin osaamisen arviointi yhteistyössä opinto-ohjaajan ja englannin opettajan kanssa Kielipassi S2-osaamisesta mukaan ammatilliseen oppilaitokseen, lukioon siirryttäessä
44 Miksi EKS? Kansallisen arvioinnin yleisiä suosituksia arviointitulosten perusteella Arviointihankkeen tiivistelmäraportti, Kielten oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 (Kantelinen ) Oppilaille enemmän tilaisuuksia oman työnsä suunnitteluun ja arviointiin (esim. EKS) Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä nykyistä monipuolisemmin Enemmän autenttista oppimateriaalia ja kontakteja ulkomaisiin kouluihin Monipuolistetaan arviointia ja tehdään se läpinäkyväksi Suullista kielitaitoa huomioidaan tasavertaisesti kirjallisen kanssa arvioinnissa Rohkaistaan oppilaita valitsemaan englannin rinnalle myös muita vieraita kieliä ja opiskelemaan niitä tavoitteellisesti Nykyaikaistetaan kotitehtäviä ja niiden suoritusmuotoja
45 Kotiläksy: valitse yksi 1. Arvioi jonkun muun vieraan kielen taitoasi käyttäen EKS:n itsearviointilistoja ja kokoa oma kielipassisi 2. Arvioi kielitaitoasi Europassin avulla Pyydä omaa lasta tai ystävälasta tekemään oma kielenoppimiskertomus (vl. 1-3)
46 Terveiset ruotsin opettajakollegalle
47 Kiitos! Tack! Iloa ja tarmoa alkavaan talveen! Energisk vintertid! ( alk.) (Kuva: Euroopan kieltenpäivän Kielikaravaani tapahtuma pe , Helsingin opetusvirasto)
Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa
Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa KV-kevättapaaminen, OPH:n kv-hankkeet Hatanpään lukio Annamari Kajasto, projektisuunnittelija 25.4.2014 Jossain kaupungissa on maailma näytteillä Mitä
LisätiedotKielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille
Paasitorni 24.11.2016 Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille Työpaja B, Perusopetus Terhi Seinä, Annamari Kajasto Paasitorni 24.11.2016 Työpajan sisältö 14.30 Alkusanat,
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotVIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN/TOINEN KOTIMAINEN KIELI, VIERAAT KIELET TYÖPAJA
VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN/TOINEN KOTIMAINEN KIELI, VIERAAT KIELET TYÖPAJA Annamari Kajasto, FM, ruotsin ja englannin opettaja Helsinki Congress Paasitorni 15.4.2015 TYÖPAJAN SISÄLTÖ 1. Toinen
LisätiedotTyöpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
LisätiedotPerusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotKielisalkku tekee puolestasi. Oppilaan kannalta 5.6.2012. 9. 11. 2011 Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen
Sähköinen kielisalkku 9. 11. 2011 Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen Miksi kielisalkku? Oppimisen omistajuus: Voin tehdä vain sellaista, minkä olen itse oivaltanut ja ottanut omakseni. Viljo
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotHelsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.
(Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä
LisätiedotRUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9
RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Kielten opiskelu Kieli on oppimisen ja ajattelun perusta. Kielikasvatus kuuluu kaikille opettajille ja tukee oppilaan kasvua. Kielen oppimisessa pyritään innostamaan
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
Lisätiedot26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotKielikasvatus. KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo
KIELIKASVATUSFOORUMI 27.-28.10.2014, Helsinki, Finlandia-talo FTDK, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu professori Ritva Kantelinen, ritva.kantelinen@uef.fi Kielikasvatus
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9
AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9 Kielten opiskelu Kieli on oppimisen ja ajattelun perusta. Kielikasvatus kuuluu kaikille opettajille ja tukee oppilaan kasvua. Kielen oppimisessa pyritään innostamaan kielten
LisätiedotOulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki
Oulun kielten opetussuunnitelma Kielten opettajien tapaaminen 3.3. ja Eija Ruohomäki In a nutshell jokainen opettaja kielenopettaja kielten opetuksessa painotetaan maailman kielellistä ja kulttuurista
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön. (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen Kauppinen sähköiset materiaalit käyttöön, ei itseisarvona vaan lisäarvona, pedagoginen peruste
LisätiedotKieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere 18.1.2018 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli 60 000 oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
Lisätiedot:Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta
Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta Infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Kippo Perusopetuksen
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotSAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9
SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten
LisätiedotMuutos nyt tai ei koskaan. Kielenopetuksen paradigman muutos.
Muutos nyt tai ei koskaan. Kielenopetuksen paradigman muutos. Helsinki 15.5.2017 Uusi peruskoulu ohjelma, kärkihanke 1: Kieltenopetusta koskeva kokeilu, aloitusseminaari Professori Ritva Kantelinen Soveltavan
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKielten opiskelu Oulussa
Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa
LisätiedotTyöelämä muuttuu monipuolisen
Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotPerusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?
LisätiedotEspanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9
ESPANJA, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten oppilaalla
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
LisätiedotKaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto
Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?
LisätiedotOman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotKielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua
Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
LisätiedotKiinan kielen kasvava merkitys
Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotHello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!
1A/219 Tschüß! Hello! Hej! Bonjour! Hola! MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA Noin 8 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista
LisätiedotLahden perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 muutokset ja täydennykset koskien A1 kielen opetusta vuosiluokilla Lahden kaupunki
Lahden perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 muutokset ja täydennykset koskien A1 kielen opetusta vuosiluokilla 1-2 1.8.2019 2 (9) Sisällys 13 VUOSILUOKAT 1-2... 3 13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotOpas 3. luokalle siirtyvälle
Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotKulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään
CULTURA-SÄÄTIÖN SEMINAARI: KULTTUURIKASVATUS JA KIRJALLISUUS VENÄJÄN KIELEN OPETUKSESSA Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotAjankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet
Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet Ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen ja kansainvälisten koulujen kehittämispäivät 3.-4.8.2011 Opetushallitus Opetusneuvos Kristiina Ikonen Kielitivoli
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
LisätiedotKielenopiskelu vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja työntekoa. Toisaalta alakouluikäisten kielenoppimisen herkkyyskausi, rohkeus ja uteliaisuus
Kielivalinta Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä. Mahdollisuus valita useita kieliä on kädenojennus,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotOppijan itsearviointitaidot
Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotS 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa
LisätiedotMonikielisen kielikasvatuksen. perusopetuksen. polku päiväkodista. päättövaiheeseen
Monikielisen kielikasvatuksen polku päiväkodista perusopetuksen päättövaiheeseen Kati Costiander, erityisasiantuntija Annamari Kajasto, opetusneuvos Opetushallitus, Monitoimitila 10.2.2017 Monikielisen
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotTAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.
TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa
Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375
LisätiedotMiten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.
Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.2010 Monipuolisen kielitaidon (monikielisyyden/ useakielisyyden)
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
Lisätiedot5.4 Toinen kotimainen kieli
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotPäiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006
Kielikoulutuspoliittinen projekti KIEPO Teemaseminaari: perusopetuksen ja toisen asteen kielikoulutus 14.9.2006 Projektin taustaa Mikä on KIEPOn tavoitteena? Maamme kielikoulutuspolitiikan laajamittainen
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
Lisätiedot