KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU Kun haluat hyödyntää jäsenetusi sähköenergiasta, soita Pohjois-Karjalan Sähkön asiakaspalveluun, puhelin 0800 98 093 arkisin klo 8-18. Voit tehdä sopimuksen kätevästi myös netissä osoitteessa: www.pkslomake.fi/kiinteisto_jasenetu. Sähkön myyjän vaihtaminen on mutkaton toimenpide, sillä PKS hoitaa kaikki vaihtoon liittyvät toimenpiteet puolestasi. LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Tilitarkastaja vai toiminnantarkastaja? I s. 3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? I s. 4 Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti I s. 6 Yhdistyksen jäsenet säästävät sähkön hinnassa II s. 4
kiinteistöviesti pohjois-karjala nro 4 / 2011 joulukuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Siltakatu 4 C, III krs 80100 JOENSUU Puheenjohtaja: Kaisa Salminen p. 050 550 5430 Asiamies: Pertti Hirvonen p. 013 248 2552 Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Maaherrankatu 15, 70100 KUOPIO puhelin 010 6676 670 faksi 010 6676 679 sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p. 010 6676 670 Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: www.kiinteistoliitto.fi Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: www.taloyhtio.net (sisältää myös jäsensivut) Pohjois-Karjalan Kiinteistöviesti Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Painosmäärä: 550 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2011 Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan...1 Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti...2 Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja?...3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta?...4 Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti...6 Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana...6 Kiinteistöliiton maksuton energianeuvonta päättyi - neuvonta on jatkossa jäsenpalvelu...7 Muutoksia ARAn korjausavustuksiin...7 Lumenpudottaja teki reikiä taloyhtiön kattoon korvaako vakuutus?...7 Vakuutustiedote: Viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon korvaaminen...8 tutkimus ja kehittäminen Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa...9 talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu...9 markkinat ja suhdanteet Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta...10 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,9 prosenttia...11 tapahtumia ja julkaisuja Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna...11 kolumni Kinkkuvarkaita liikkeellä?...12 pohjois-karjalan aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys viittä vaille satavuotias...2 Kiinteistöyhdistyksen jäsen saa sähköenergiansa hintaan huomattavaa etua...4 Varppitien säästö 300 euroa vuodessa...5 As Oy Jarelin sai 18 prosentin säästön energiakuluissaan...6 Nyt. Taloyhtiöille etua:pohjoiskarjalaiset taloyhtiöt Kiinteistöliiton jäseniksi...8 Etukansi: Kannen tiedote kannattaa laittaa taloyhtiön ilmoitustaululle, jotta jäsenyhtiön asukkaat tietävät sähkösopimuksesta.
ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan Kiinteistöalan Kustannuksen ja Suomen Kiinteistölehden Tiedonhankintailta keräsi lokakuisena iltana lähes auditoriollisen taloyhtiöiden päättäjiä Kuopion musiikkikeskukseen. Kuulijat saivat tietoa, kiinteistöjen ylläpidosta, energianhallinnasta, valokuituyhteyksistä ja tiedonvälityksestä. Vastaavat illat järjestettiin myös Joensuussa ja Helsingissä. Kiinteistöt kuluttavat 40 prosenttia energiasta Asiakkuusjohtaja Peter Ström Suomen Talokeskuksesta kertoi tavoitteellisesta kiinteistön ylläpidosta ja energianhallinnasta. Suomen Kiinteistöliitto omistaa osake-enemmistön Suomen Talokeskuksesta. Pian 90-vuotias insinööritoimisto on johtava korjausrakentamisen ja ylläpidon asiantuntija Suomessa. Yhtiö tarjoaa kiinteistöjen peruskorjaushankkeiden suunnittelua, valvontaa ja rakennuttamista sekä kiinteistöjen ylläpidon ja energianhallinnan asiantuntijapalveluita. Ström kertoi, että ilmaston lämpenemisen myötä EU-direktiivit tiukkenevat. Kiinteistö- ja rakentamisalan osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Tavoitteena onkin kehittää seurantamittareita, joiden avulla voidaan parantaa rakennetun ympäristön vertailukelpoista energiatehokkuutta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uudisrakentamisessa tämä toteutuu rakentamismääräysten ansiosta, mutta vaatimukset koskevat myös korjausrakentamista, jos korjaustoimet ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta tai koskevat yli 25 KUVA: MARI SAARELAINEN prosenttia rakennuksen vaipasta. - Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus on avainasemassa, Ström totesi. Energiatodistuksen tietosisältö laajenee, muun muassa kaikkiin todistuksiin tulee suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Pohdittavana on, voisiko energiatehokkuuden kytkeä kiinteistöveroon. Lämpöenergian säästöä kulutusseurannalla Lämmönkulutus jakautuu siten, että eniten kuluttavat ilmanvaihto (35 %) ja käyttövesi (25 %). Sen jälkeen eniten energiaa kuluu ikkunoiden, ovien, seinien, katon ja alapohjan kautta. Strömin mielestä ainoastaan energiansäästösyistä ei ikkunoiden ja ovien vaihto ole taloudellisesti järkevää, mutta asumismukavuutta ja viihtyisyyttä se lisää. Pitkällä tähtäimellä energianhallinta tarkoittaa tavoitteiden asettelua, säännöllisiä energiakatselmuksia, kuntoarvioiden ja -tutkimusten tekemistä rakennus-, LVI- ja sähköteknisistä asioista, hankesuunnitelmia, kannattavuustarkasteluja ja säästöjen todentamista, investointien tekoa ja avustusten hakua, PTS:n ylläpitoa ja säästöjen todentamista. Lyhyellä tähtäimellä energianhallinta on kulutusseurantaa, ennakoitua huolto- ja korjaustoimintaa, teknisiä tarkastuksia, lämmönkulutuksen normeerausta, oman kulutuksen laskentaa ja tavoitetasojen asettamista ja poikkeamiin puuttumista. - Kulutusseuranta kannattaa. Kolme vuotavaa wc-istuinta aiheuttivat yhtiölle vuosien kuluessa tuhansien eurojen hukan ennen kuin ne havaittiin, Ström havainnollisti. Taloyhtiön kannattaa ikääntyessään miettiä strategiansa, tahtotilansa. Säilytetäänkö, korjataanko, parannetaanko vai puretaanko pois. Asteikolla 0-4 rakennukset luokitellaan näin: 0 = alasajo, 1 = viat korjaava, 2 = säilyttävä ja korjaava, 3 = parantava, ja 4 = tasoa nostava. kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja Asko Sirkiä kertoi, että lehti on kiinteistöalan johtava valtakunnallinen julkaisu yli 110 000 lukijallaan. Lehden sisältö painottuu asiantuntija-artikkeleihin. Taloyhtiöiden päättäjille lehti on korvaamaton hyötyjulkaisu alati muuttuvalla alalla. Lukijatutkimuksen mukaan lukijoita kiinnostavat erityisesti kiinteistöhuoltoon liittyvät artikkelit ja lakimiesten neuvontapalstat. Myös korjauksia ja hallintoa koskevat artikkelit ovat luettuja. Lehti lähetetään jäsenetuna jokaisen jäsentaloyhtiön puheenjohtajalle. Tarkoitus on, että puheenjohtaja kierrättää lehteä hallituksen jäsenten keskuudessa. Monissa yhtiöissä on käytössä hyödyllinen tapa arkistoida lehdet yhteisiin tiloihin, jotta lehti on kaikkien talon asukkaiden luettavissa vuosia eteenpäin. Kiinteistöalan tieto kun ei hetkessä vanhene. - Jos jäsenyhtiö haluaa tilata lehdestä ylimääräisiä numeroita, maksaa se 22 euroa vuodessa henkilöä kohden, valaisi Sirkiä edullista tarjousta. Tiedonhankintaillassa oli paikalla noin 50 taloyhtiöiden luottamushenkilöä. alp KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN i - kiinteistöviesti
ajankohtaista Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Uusi asunto-osakeyhtiölaki muutti tilintarkastajan pätevyysvaatimuksia. Nyt alle 30 asunnon yhtiöissä voidaan tilintarkastuksen sijaan käyttää toiminnantarkastusta. Tämän tarkastuksen voi tehdä toiminnantarkastaja, jolla ei tarvitse olla ammattitilintarkastajan KHT- tai HTM- pätevyyttä. Aiemmin laki määräsi tilintarkastuksen kaikkiin yhtiöihin, toki tilintarkastusta tekivät myös ns. maallikkotarkastajat. - Useimmiten pienetkin taloyhtiöt haluavat ammattitilintarkastajan tarkastamaan hallintonsa ja kirjanpitonsa, varsinkin jos talossa on normaaliasumisesta poikkeavia tapahtumia, kuten korjauksia, kertoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen Kuopiosta. Tulevan kevään aikana hän luennoi Kiinteistöliitto Itä-Suomen tilaisuuksissa toiminnantarkastuksista. Isompien, vähintään 30 asunnon yhtiöiden toinen tilintarkastaja voi olla toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestys edellyttää kahta tilintarkastajaa. Toiminnantarkastus pienille yhtiöille Toiminnantarkastus vastaa aiempaa maallikkotilintarkastusta. Toiminnantarkastajana voi olla maallikko, jolla on riittävästi taloushallinnon osaamista. Lain tarkoituksena oli keventää tilintarkastuksen vaatimuksia ja kustannuksia silloin, kun kyseessä on pieni tasaista arkea elävä yhtiö. - Jos taloyhtiössä tehdään korjauksia, on lainaosuuksien, rahoituslaskelmien, pankkilainojen ja rakennusurakoiden kilpailutuksien lainmukaisuuden ja tasavertaisuuden tarkistamisessa syytä olla asiantuntijavastuullista osaamista, muistuttaa Koponen. Silloin saattaa olla viisainta, että yhtiön tilit tarkastaa KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Rakennusurakoiden lainmukaisuuden valvonta käy yhä haastavammaksi, kun harmaata taloutta ei saada suitsituksi. Ovatko esimerkiksi kaikki aliurakoitsijat ennakkoperintärekisterissä? Jos eivät, on se merkki ongelmista ja taloyhtiön kannattaa katkaista selvitysten ajaksi maksut urakoitsijalle. - Toiminnantarkastus sopii mielestäni pienille yhtiöille, joissa esimerkiksi kaikki osakkaat kuuluvat hallitukseen, ei ole lainaosuuksia eikä isompia remontteja. Verotus osattava Verotuksen osaaminen on tilin- ja toiminnantarkastajan työtä. Taloyhtiö on pääosin veronmaksusta vapaa, jos se tekee nollatulosta. Jos se yhtiökokouksen päätöksellä rahastoi varoja tuleviin remontteihin, on tarkastajan tiedettävä myös aktivointisäännökset. - Jos kirjaukset tehdään väärin, voi taloyhtiö joutua maksamaan veroa aiheetta. Hallituksen on tiedettävä vastuunsa ja oltava selvillä säännöksistä, vaikka käytännön toimista vastaa isännöitsijä. Hallituksen on tiedettävä, mitä päätöksiä se voi tehdä itse, ja mitkä on vietävä yhtiökokoukseen. Yhtiökokous antaa toiminnalle budjetin ja raamit. Osakkaan tärkeimmät paperit Osakkaalle tärkeimmät paperit ovat toiminta- tai toiminnantarkastuskertomus ja talousarviovertailu. Ne vastaavat toisiaan siten, että toisessa on sanallisesti ja toisessa luvuin kerrottu, mitä yhtiössä on vuoden mittaan tapahtunut. Jos esimerkiksi vedenkulutus on oleellisesti noussut, sytyttää se lampun mahdollisesta vuodosta jossain. Taseesta voi perehtynyt tulkita, milloin rahat eivät riitä. Hyvä uudistus laissa Koposen mielestä oli myös osakeluettelon historiatiedon säilytyspakko. Jatkossa ostaja voi tietää asunnon omistajahistorian, jolloin ongelmien tullessa löytyy helpommin sen aiheuttaja. Ei vielä ohjekirjaa - Toiminnantarkastajilla tulee olla taloushallinnon osaamista, sanoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen. Toiminnantarkastajille ei ole vielä kirjoitettu ohjekirjaa, koska tarkka tehtäväkuvakin on vielä muotoutumassa. Kiinteistöliitto on laatinut tilintarkastuskertomusta vastaavan mallipohjan toiminnantarkastajien kertomuksesta. Toiminnantarkastuskertomus on oltava tiivis, lyhyt ja olennaisen esiin tuova. - Liian pitkä ja yksityiskohtainen se ei saa olla, koska silloin oleellinen hämärtyy, Koponen varoittaa. Asunto-osakeyhtiöillä voi siis tällä hetkellä olla kaksi tarkastuskertomusta, toinen ammattitilintarkastajan tekemä ja toinen toiminnantarkastajan. alp Järjestämme tilaisuudet toiminnantarkastuksesta ensi vuoden alussa alueellamme. Katso kutsu kannesta. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? KUVA: MARI SAARELAINEN Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja Kiinteistöpalvelut ovat laatineet yhdessä ohjeistuksen, miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta. Kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Lisäksi järjestyslaki edellyttää, että kiinteistönomistaja vastaa mm. siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Tämä kiinteistönomistajalle kuuluva turvallisuusvelvoitteen täyttäminen voidaan siirtää sopimuksella esimerkiksi kiinteistöpalveluyritykselle, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta ja kiinteistöllä tapahtuvista vahingoista. Kiinteistöpalvelusopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ja niissä on otettava huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää kiinteistöpalveluyri- i - kiinteistöviesti
ajankohtaista tykselle. Sopimuksessa on määriteltävä kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arkija viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua myös siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta. Sopimukset tehtävä ohjaamaan toimintaa Kattojen lumi- ja jäätilanteen valvonnasta on perinteisesti sovittu hyvin vaihtelevasti. Joissakin sopimuksissa on selkeästi todettu, että kiinteistöpalveluyrityksen tulee valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtyä olosuhteiden edellyttämiin toimenpiteisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi asettamalla puomit, lippusiimat ja varoituskyltit. On myös mahdollista sopia, että kiinteistöpalveluyritys ryhtyy automaattisesti toimenpiteisiin lumen tai jään pudottamiseksi. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuu. Esimerkiksi talvikunnossapitotehtävien osalta tulee sopimuksessa määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne tai mitä valvonta "24/7" konkreettisesti pitää sisällään. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kiinteähintaisiin sopimuksiin tulisi määritellä talvikauden, 1. lokakuuta - 30. huhtikuuta, osalta hiekoituskertojen sekä lumilähtöjen lukumäärät. Sopimuksen mukaisten lukumäärien ylittävät hiekoituskerrat ja lumilähdöt talvikauden ajalta tulee kiinteistönomistajan aina tilata ja korvata erikseen. Palveluntoimittajan tulisi kirjata suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät (esim. hiekoituspäiväkirja, aurauspäiväkirja), josta tehdyt työt voidaan helposti todentaa myös jälkikäteen. Kattolumien pudotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan. Palveluntoimittaja ei saa päästää kokemattomia henkilöitä lumenpudotustehtäviin. Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava yhteisesti osapuolten kesken, eikä toinen osapuoli voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää velvoitteita. Älä aiheuta vaaratilannetta Vaikka erillisiä sopimusehtoja talvikunnossapitoon liittyen ei olisikaan, mutta sopimuksessa on sovittu noudatettavaksi Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007), palveluntoimittaja on näiden ehtojen mukaan velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaran kiinteistölle tai henkilölle. Palveluntoimittajalla on myös oikeus havaittuaan välitöntä korjausta vaativan vian tai puutteen tehdä tai teettää korjaus tilaajan lukuun heti, mikäli se suuremman vahingon välttämiseksi on tarpeellista eikä tilaajan vastuuhenkilö ole välittömästi tavoitettavissa. Jos havaittu vika tai puute voi aiheuttaa hengenvaaran, palveluntoimittajalla on oikeus ja velvollisuus eristää vaarallinen alue, tai jos se ei ole mahdollista, järjestää opastus, jonka perusteella vaarallinen paikka voidaan turvallisesti kiertää. Jos vahinko sattuu Mahdollisessa vahinkotapauksessa - sopimuksista huolimatta - ensisijainen korvausvastuu vahingonkärsineeseen nähden on kiinteistönomistajalla. Jos siis osakas tai muu kiinteistön vastuualueella liikkuva liukastuu ja loukkaa itsensä, joutuu kiinteistöosakeyhtiö / kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet. Kiinteistönomistaja voi vaatia puolestaan sopijakumppaniltaan korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää luonnollisesti, että kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä otetaan huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen. Muista vakuutukset Taloudellisen riskin minimoimiseksi tilaajan/omistajan kannattaa hankkia ja pitää voimassa kiinteistön vakuutus ja toimeksisaajan puolestaan vastuuvakuutus. Myös kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) edellyttävät osapuolilta asianmukaisten vakuutusten ottamista. Vahinkoja voi tapahtua kaikesta varautumisesta ja hyvästä hoidosta huolimatta, mutta tuolloin ei voi tulla henkilökohtaista vastuuta vahingosta - rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Aineistoja talvikunnossapidosta ja osto-osaamisesta, ks.www.taloyhtio. net kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tarttui rivakasti Kiinteistöliiton toivomukseen käynnistää viipymättä yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu. Villi ja virheellinen pysäköinti kiinteistöjen alueella on nyt vakava turvallisuuskysymys, josta soitetaan Kiinteistöliittoon jatkuvasti. Pysäköinninvalvontaa koskevaan epäselvään oikeustilaan on saatava pikaisesti selvyys ja sitä koskeva laki voimaan viipymättä. Ilman lainsäädäntöä kiinteistönomistaja ei pysty tehokkaasti puuttumaan alueellaan tapahtuvaan asiattomaan pysäköintiin. Ministeri Henrikssonin esittämä näkemys pohjautuu perustuslakivaliokunnan esittämään kantaan siitä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa voidaan käyttää vain kunnallisen pysäköinninvalvonnan tukena. Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että pysäköintimaksut määrättäisiin viranomaisten myötävaikutuksella, koska siten villi pysäköinti ja villi valvonta saadaan kuriin. Virheellinen pysäköinti talo- ja vuokrataloyhtiöiden alueella on vakava turvallisuuskysymys kun kiinteistön pelastusteille pysäköidään. Pysäköintikiellosta piittaamattomat autoilijat tukkivat pelastustiet ja ottavat jatkuvasti käyttöönsä luvattomasti asukkaiden käytössä olevia paikkoja. Viranomaisten resurssit eivät ole tähän mennessä riittäneet asuinkiinteistöjen tai julkisten rakennusten kuten sairaaloiden valvontaan, koska valvonta on kohdistunut ensisijaisesti katualueille. Tieliikennelaissa on selkeä määräys, että pysäköinti kiinteistön alueelle ilman sen omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Naapurimaassamme Ruotsissa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään laissa ja omistaja voi kieltää pysäköinnin kiinteistönsä alueella ja rajoittaa sitä. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että laki saadaan voimaan pikaisesti, mutta yhtä tärkeää on saada pikaisesti kuntoon viranomaisresurssit, jotka mahdollistavat tehokkaan valvonnan. Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana Kylmäsäilytyslaitteiden, pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden energiamerkinnät uusiutuvat. Uudet merkinnät tulevat voimaan loppuvuonna 2011. Uutena tuoteryhmänä energiamerkinnän piiriin tulivat televisiot. Energiamerkinnän piirissä ovat myös kuivaavat pesukoneet, kuivausrummut, lamput, uunit ja ilmastointilaitteet. Valmistelussa on energiamerkintä-vaatimukset lämminvesivaraajille, huoneilmastointilaitteille, lämmityskattiloille, kotitalouksien valaistustuotteille, pölynimureille ja kuivausrummuille. Sähkönkulutukseen muutosta - laitteiden energiankulutus pienemmäksi Erilaisten sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa sekä yrityksissä on viimeisen 10-15 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Kotitaloudet ovat koneellistuneet ja esim. viihde-elektroniikkaa on käytössä entistä enemmän ja varustelutaso on noussut. Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kasvanut ja erityisesti valaistuksen ja viihdeelektroniikan osuus kulutuksesta on suurentunut huomattavasti. Sähkölaitteiden energiankulutusta vähennetään mm. laitteille asetettujen ekosuunnitteluvaatimusten avulla. Vaatimusten myötä sekä käytön aikainen kulutus että lepovirtakulutus vähenee. Jatkossa markkinoille ei saa toimittaa tuotteita, jotka kuluttavat energiaa lepo- tai toimintatilassa yli ekosuunnitteluvaatimuksissa määritettyjen rajojen. Markkinamuutos on jo näkyvissä mm. lamppujen kohdalla, viimeisimpänä muutoksena markkinoilta poistuivat 60 watin hehkulamput. Myös energiamerkinnät vaikuttavat energiankulutukseen ohjaamalla ostajat valitsemaan entistä vähemmän energiaa käyttäviä laitteita. Energiatehokkuusluokka esiin mainonnassa Energiamerkinnän vaikutusta tehostaa myös kesällä voimaan tullut velvoite, jonka mukaan energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa on ilmoitettava energiatehokkuusluokka aina hinta- ja energiatietojen yhteydessä. Myös teknisiä ominaisuuksia koskevassa aineistossa - esim. valmistajan esitteissä - on kerrottava energiatehokkuusluokka. i - kiinteistöviesti
kiinteistöviesti pohjois-karjala Pääkirjoitus Kiitos vuodesta 2011 Näin loppuvuonna on hyvä hetki tarkastella, miten vuosi on mennyt. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden joukossa ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistykset. Kiinteistöliittoon on liittynyt lokakuun loppuun mennessä kaikkiaan lähes tuhat uutta jäsentä, ja alueellamme yhteensä 75. Olemme toimineet Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella vuodesta 2006 tuloksekkaassa palvelukeskusyhteistyössä. Tilastollisesti emme tänä vuonna saavuta viime vuosien tahtia jäsenhankinnan määrässä, mutta nyt kuudessa vuodessa alueen koko yhteinen jäsenmäärä on kasvanut kaikkiaan yhden keskikokoisen kiinteistöyhdistyksen verran, eli runsaalla 700 uudella jäsenellä. Ainakin tästä kaikkien on hyvä iloita. Tyytyväisyyden varaan ei kannata kuitenkaan tuudittautua, sillä asioita voidaan tehdä kussakin yhdistyksessä aiempaa paremmin. Tämä vuosi on Pohjois-Savon yhdistyksen 115-vuotisjuhlavuosi, sisaryhdistys Etelä-Savo vietti viime vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan, ja ensi vuonna on Pohjois-Karjalan vuoro. Siellä kampanjoidaan uusjäsenhankinnassa erityisen tarmokkaasti yhdistyksen 95-vuotisessa historiassa. Neuvonnassa ja asiakaskeskusteluissamme on kytenyt pinnan alla edellisvuosien tapaan putkiremontteihin liittyvät aiheet. Mistä kaikesta jäsenemme hankkivat tietoa? Nykyaikana viestintäkanavia on lukuisa määrä, mutta parhaamme mukaan hankimme jäsenillemme puolueetonta tietoa. Ja yksi keino tähän on koulutus. Kannustan siis hankkimaan tämänkin palvelumme avulla uusia tietoja ja taitoja, sillä maailma on muuttunut melkoisesti myös taloyhtiöiden näkökulmasta. Lisäksi kynnys taloyhtiön hallituksen jäseneksi madaltuu tiedon saamisen avulla. On luonnollista, että koulutustilaisuuksiin osallistujien aktiivisuus on vaihtelevaa. Joten arvoisat jäsenemme, mitä Teiltä toivoisimme? Toivomme, että ilmoitatte meille koulutustilaisuuteen osallistumisen peruuntumisesta riittävän ajoissa, mikäli mahdollista. Näin vapautuva paikka voidaan tarjota toiselle tilaisuuteen haluavalle. Samoin toivomme mahdollisimman monen muistavan ilmoittaa puheenjohtajan ja isännöitsijän yhteystietojen, sähköpostiosoitteiden tms. muutoksista jäsensihteerillemme. Osoite muuttuu kätevästi samalla kertaa toista jäsenlehteämme, Suomen Kiinteistölehteä varten. Mitä itse toivomme? Toivomme, että pystymme valitsemaan kannaltanne tärkeät aiheet, keihäänkärjet, jäsenille näkyvässä toiminnassamme, kuten koulutuksessa ja tiedotuksessa. Näin te hyödytte palveluista jäseninämme parhaiten. Hallituksen jäsenet ovat omassa taloyhtiössään tärkeä tuki yhtiön asukkaille. Puheenjohtajan ja isännöitsijän onnistunut ja toisiansa kunnioittava vuoropuhelu puolestaan on yhtiön kannalta ensiarvoista. Kiitos siis tämänkin vuoden panoksestanne taloyhtiönne asioiden hoitamisessa. Erityisen lämpimän kiitokseni ansaitsee työkumppanini, jäsensihteerimme Anne Verger sekä Kiinteistöviestin avustaja, paikallissivujen ja nyt osin myös lehden yhteisten sivujen toimittaja Anna-Liisa Pekkarinen sekä lehden taittaja Mari Saarelainen. Kanssanne on ollut ilo tehdä yhteistyötä! Järjestötasolla alueyhteistyö ja luottamuksellinen yhteistyö paikallisten kiinteistöyhdistysten luottamushenkilöiden kanssa on toiminnan kivijalka, ja tästä yhteistyön sujuvuudesta olen kiitollinen. Toivotan myös Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Kiinteistöviestin lukijoille Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-karjala Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys viittä vaille satavuotias Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys täyttää 95 vuotta ensi vuonna. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kaisa Salminen ja jäsen Hannu Riikonen pohtivat yhdistyksen roolia ja keskustelivat kiinteistöalan näkymistä yhdistyksen tulevan juhlavuoden tiimoilta. Miksi kiinteistöyhdistyksen jäsenyys kannattaa? - Rahansäästön vuoksi, Hannu Riikonen heti tokaisee, nimeten konkreettiseksi työkaluksi kiinteistöyhdistyksen solmiman jäsenetusähkösopimuksen Pohjois-Karjalan Sähkön kanssa. Sopimuksen ansiosta jäsentaloyhtiöt asukkaineen saavat enimmillään 10 prosentin alennuksen sähkölaskustaan. Riikosen henkilökohtainen sähkölasku on jäsenyyden ansiosta laskenut vuodessa noin 100 euroa, sisältäen kerrostaloasunnon ja kesämökin sähkön. Kaisa Salminen rivitalon asukkaana ilman kesämökkiä on saanut noin 70 euron vuosittaisen hyödyn. Hän laskeskelee, että 21 asunnon kerrostalon asukkaille tulisi vuodessa 1680 euron säästö, jos jokainen osakas ostaisi sähkönsä jäsenetua hyödyntäen. Tämän lisäksi yhtiö säästäisi kiinteistön käyttämästä sähköstä. Sekin etu näkyy taloyhtiön kukkarossa, että hallituksen jäsenet saavat osallistua maksutta ajankohtaista tietoa antaviin Kiinteistöliiton koulutustilaisuuksiin, ei jäsenille ne maksavat noin 150 euroa koulutusta kohden. - Pohjoiskarjalaisille näyttää koulutus kelpaavankin, tilaisuuksissa käy hyvin väkeä, viime vuonna noin 380 henkilöä, sanoo Salminen. Monet yhtiöt arvostavat eniten hallituksen Kiinteistöliitolta saamaa maksutonta laki- ja teknistä neuvontaa. Noin 200 euron keskimääräinen jäsenmaksu vuodessa on Riikosen mielestä taloyhtiön budjeteissa kovin vähäinen, kun vertaa sitä saatuihin hyötyihin. Neuvonnan ja koulutuksen merkitys - Taloyhtiöt tarvitsevat neuvoja ja Kiinteistöliitto opastaa. Toisaalta kyllä hallitukseltakin voisi kysyä ennen kuin ottaa yhteyttä Kiinteistöliittoon, hallituksenkin tulee tietää asioista, Salminen miettii. Hänen mielestään Kiinteistöliiton tärkeä koulutuskohde on nimenomaan hallituksen roolin kirkastaminen. Nyt osakkaat eivät uskalla tulla yhtiökokouksiin hallitukseen joutumisen pelossa. Jos hallitus olisi jyvällä asunto-osakeyhtiölaista, pystyisi se sisäisesti hoitamaan itsekin pieniä asioita, kuten taloyhtiön sisäisiä sääntöjä ja niiden noudattamista, joihin isännöitsijöiden on vaikea puuttua. - Olisiko puheenjohtajan oltava aktiivisempi tiedon välittämisessä, Riikonen pohtii. Kiinteistöyhdistys voisi organisoida taloyhtiöiden puheenjohtajille iltapäiväkahvitilaisuuksia, joissa voisi vaihtaa kokemuksia. Tilaisuuksiin voisi sisältyä tietoiskuja alan muutoksista. Keskustelu toisten samassa tilanteessa olleiden kanssa voi tuoda pulmaan ratkaisun. Kiinnostavatko taloyhtiön asiat asukkaita? - Keskimäärin eivät, Riikonen pahoittelee. Sen sijaan Salmiselta on kyselty muun muassa talohuollon kilpailuttamisesta, eli kyllä kiinnostusta on. Sen sijaan ympäristöstään eivät asukkaat näytä piittaavan. Roska voi jäädä poimimatta, koska se on huoltomiehen hommia. Ympäristön siisteys kiinnostaa asunnon ostohetkellä, mutta ei enää sen jälkeen. - Jos hallituksen jäsenille maksettaisiin palkkiota, nostaisiko se tehtävän kiinnostavuutta, miettii Riikonen. Muuttuvassa yhteiskunnassa on hallituksen jäsenyyskin entistä vaativampaa. Miten hallituksen tulisi toimia esimerkiksi ikääntyvien yksinäisten asukkaidensa ongelmissa. Millainen vastuu hallituksella on tämäntapaisissa asioissa, siihenkin tarvittaisiin ohjeistusta. Yhdistyksen rooli Kiinteistöyhdistyksen rooli kaupunkiympäristön ylläpidossa on ollut Joensuun kasvun aikoihin merkittävä. Yhdistys on vaikuttanut esimerkiksi kadunhoitokäytäntöihin. - Nyt kiinteistönomistajat ovat kunnan lypsylehmiä, viimeisimpänä on veden hinnan nousu, siihen pitäisi puuttua, Salminen miettii. Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen kertoo, että Suomen Kiinteistöliitto tekee vuosittain indeksitaloselvityksen, jossa vertaillaan samanlaisen esimerkkitalon kaikkia kuluja lukuisilla paikkakunnilla Suomessa. Selvityksen toivotaan hillitsevän kuntien taksakorotuksia, sillä ei mikään kunta halua olla Suomen kallein. - alp II - kiinteistöviesti
kiinteistöviesti pohjois-karjala KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Yhdistyksen jäsenyydestä saa monenlaista hyötyä, myös rahallista, sanovat Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Salminen ja jäsen Hannu Riikonen. Juhlavuonna matkaan Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys juhlii 95. vuottaan pääasiassa työn merkeissä vuonna 2012. Juhlavuoden kunniaksi tehdään kuitenkin bussimatka Taloyhtiötapahtumaan Helsinkiin huhtikuussa 2012. Siitä ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. Seuratkaa ilmoittelua nettisivuilla ja Kiinteistöviesteissä. Jäsenyydestä kiinnostuneet Jos taloyhtiönne ei ole vielä Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen jäsen tai tiedätte yhtiön, joka ehkä haluaisi liittyä, olkaa yhteydessä Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppiseen, mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi, tai jäsensihteeri Anne Vergeriin, anne.verger@kiinteistoliitto.fi. Yhdistyksen palvelunumero on 010 6676 670. Liittyä voi myös jäseneksiliittymiskaavakkeella osoitteessa http://www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi/ Kiinteistöliitto Itä-Suomeen kuuluvat itäsuomalaiset paikallisyhdistykset Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys, Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys. kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-karjala Kiinteistöyhdistyksen jäsen saa sähköenergiansa hintaan huomattavaa etua Pohjois-Karjalan Sähkö myy kiinteistöyhdistyksen jäsenille sähkön jäsenhintaan. Etu koskee myös asuntojen ja liikehuoneistojen sähkönkäyttöä, ei vain taloyhtiön kiinteistösähköä. Jäsenyhtiön asukkaat voivat tehdä Kiinteistö Jäsensähkö -sopimuksen myös vapaa-ajan asuntoonsa. Kiinteistöliiton ja PKS:n sopima jäsenalennus lasketaan PKS Oiva Plus-hinnasta. Kiinteistö Jäsensähkö -sopimuksella ei laskuteta myöskään kuukausimaksua. Lisäksi sähkösopimukselle tulee alennuksia sopimuksen kestosta riippuen. Ensimmäisenä vuonna asiakas ostaa sähkönsä perushinnaston mukaan, toisena vuonna 5 prosentin alennuksella ja kolmantena vuonna 10 prosentin alennuksella. Sähköverkon haltija veloittaa siirtopalveluista hinnastonsa mukaan. - Joensuulainen asukas, joka käyttää noin 3000 kwh sähköä vuodessa, säästää ensimmäisenä vuotena noin 60 euroa ja kolmantena jopa 80 euroa vuodessa sähkölaskussaan, kertoo asiakasvastaava Mervi Jeskanen PKS:stä. Kampanjassa lisäalennus keväällä Perussähkönkäyttäjä säästää 60-80 euroa vuodessa liittymällä PKS:n sähkösopimukseen, kertoo PKS:n asiakasvastaava Mervi Jeskanen. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen ensi vuonna olevan 95. juhlavuoden kunniaksi yhdistys ja PKS on räätälöinyt jäsenille sähköenergiatarjouksen. Kampanja on voimassa 1.3.- 31.5.2012 välisen ajan. Tuona aikana sähkösopimuksen tehneet saavat viiden prosentin alennuksen sähköenergian hintaan heti, eikä vasta ensimmäisen vuoden jälkeen. - Kiinteistöliiton jäsenyhtiöt ja niiden asukkaat eivät kaikki ole tietoisia edusta, mutta ehkä isännöitsijät ottavat asian esille yhtiökokouksissa, Jeskanen ehdottaa. Hän korostaa, että Pohjois-Karjalan Sähkö on maakunnallinen sähköyhtiö, ja sen sähköä käyttämällä jäävät tuotot omaan maakuntaan, eivätkä häviä ulkomaille. Kun kiinteistöyhdistyksen jäsenyys maksaa yhtiölle keskimäärin 200 euroa vuodessa, kuittaantuu se jo heti pienempinä sähkölaskuina, muistuttaa Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen. - Ja jos yhtiö vielä hyödyntää kaikki jäsenille ilmaiset koulutukset ja neuvonnan, hyöty jäsenyydestä näkyy varmasti taloyhtiön arjessa. alp II - kiinteistöviesti
kiinteistöviesti pohjois-karjala KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Varppitien säästö sähkölaskussa on sopimuksen ansiosta ollut 300 euroa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja Raimo Sahlman on tiedosta hyvillään. Varppitien säästö 300 euroa vuodessa Yksi sähkösopimukseensa tyytyväinen jäsenyhtiö on Asunto Oy Joensuun Varppitie 2. Puheenjohtaja Raimo Sahlman on jämpti mies ja haluaa pitää pussin suun järkevän tiukalla. Häntä ilahdutti tieto, että jäsensopimuksella Varppitie on säästänyt noin 300 euroa vuodessa. 29 asunnon ja kolmen rivi- ja luhtitalon yhtiölle se jo merkitsee. Säästö on tullut yhtiön käyttämästä sähköstä. Sahlman ei tiedä, kuinka moni asukas on jäsenetuaan hyödyntänyt sähkölaskussaan. - Siitäpä pitääkin tiedottaa taas, asukkaat eivät ehkä muista tätä. Itselläni säästö on ollut vuodessa noin 90 euroa, hän tyytyväisenä myhäilee. - Kun säästö yltäisi vielä siirtohintaankin, eikä vain energianmyyntiin. Sähköetu vaikutti liittymishalukkuuteen Yhtiö on sähkölaskunsa säästöllä maksanut Kiinteistöliiton jäsenmaksunsa vuosittain. Jäsenyys on tältäkin osin kannattanut. Sähkölaskuetu olikin painavin liittymisperuste. Sahlman on hyvillään, että isännöitsijä Pertti Hirvonen jäsenyyttä heille suositteli. - En tiennyt Kiinteistöliitosta aiemmin mitään. Jäsenedun lisäksi olemme hyödyntäneet hyviä koulutuksia ja osallistuneet niihin, viimeksi asuntoosakeyhtiölakia koskevaan tilaisuuteen. Kiinteistölehdet Sahlman lukee huolella ja kierrättää niitä muilla hallituksen jäsenillä. Sahlman kertoo, että Varppitiellä vaihdettiin ikkunat ja ovet hiljattain. Huonon kunnon lisäksi perusteena oli myös energiansäästö. Euromääräistä säästöä ei Sahlmanilla ole tiedossa. - Vaikka investointi sinällään tuskin ikinä meille palautuu, niin asumismukavuus ja kiinteistön huoliteltu ulkonäkö kasvoivat niin roimasti, että remontti kannatti. alp Jäsensähkösopimuksen solmiminen Soita PKS:n asiakaspalvelunumeroon 0800-98093 tai tee sopimus netissä osoitteessa www.pkslomake.fi/kiinteisto_jasenetu. PKS:n asiakaspalvelusta voi kysellä lisätietoja. kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-karjala As Oy Jarelin sai 18 prosentin säästön energiakuluissaan Asunto Oy Jarelin on Joensuun Kirkkokadulla sijaitseva 60-luvun 3-kerroksinen hissitön kerrostalo, jossa on 12 huoneistoa ja liikehuoneistoja. Yhtiön puheenjohtajana on Osmo Ruuskanen. Vakuutusyhtiön alun perin rakennuttama vuokratalo muuttui asunto-osakeyhtiöksi vuosituhannen vaihteessa. Asunto-osakeyhtiöksi muututtuaan talo korjattiin perusteellisesti, keskustan talo haluttiin saattaa asialliseen kuntoon. Julkisivut saneerattiin kokonaan kesän 2010 aikana, sisältäen myös ikkunoiden ja ovien vaihdon sekä parvekelasituksen asennuksen. Käyttövesiputkien remontti oli tehty vuonna 2000. Julkisivukorjaus muuttui erikoiseksi, kun seinissä eristeenä oli korkkilevy, joka nykyisin olisi äärimmäisen kallista, jos sitä yleensäkään olisi saatavilla. Pinnassa olleiden asbestilevyjen poisto onnistui hyvin, kun levyt saatiin irrotettua kokonaisina. Ilmanvaihtoon ei tehty muutoksia. Nyt talon seinät ovat rapatut, eristeet nykytekniikan mukaiset, ikkunat vaihdettu kolminkertaisiksi ja parvekkeet lasitetut. Asumisen verotus kiristyy Iso remontti vaati lukuisia hallituksen kokouksia ja henkilökohtaisia keskusteluja asukkaiden kanssa. - Saimme työn tarjouslaskentaan silloin, kun hinnat olivat alhaisimmillaan. Isännöitsijä Toivo Korhosen pyytämästä kymmenestä tarjouksesta löytyi kohtuuhintainen. Se helpotti remontin läpisaamista yhtiökokouksessa. Saimme myös 10 prosentin energia-avustuksen, puheenjohtaja kertoo. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Osmo Ruuskanen toivoo, että hallitukset osallistuisivat remonttien valvomiseen. Asukas näkee asiat toisin kuin ulkopuolinen. Hallituksen jäsenyyttä pitäisi myös kierrättää yhtiössä vuoronperään kullekin. - Halusimme vaikuttaa energiatehokkuuteen nyt, sillä tulevaisuudessa asumisen kustannukset nousevat. Kansantalouden tiukkeneminen johtaa energiaverotuksen nousuun ja asuminen voi tulevaisuudessa olla yksi valtion verotuskohde budjettia tasapainoon saatettaessa, sanoo kauppatieteen tohtori Ruuskanen. Verottajan näkökulmasta on niin, että jos ihmisellä on varaa omistaa, hänellä on varaa myös maksaa veroja. Tuloveroa jouduttaneen korottamaan, jolloin kansalaisten ostovoima vähenee vastaavasti. Säästötavoitteessaan taloyhtiö onnistui, kun talon lämmöneristyskyky parani. Jo ensimmäisenä talvena tuli energialaskuun 18 prosentin säästö. Hallituksen oltava paikalla remontin aikana Ruuskasen mielestä hallituksen on oltava remontin aikana paikalla, seuraamassa ja valvomassa työtä mökkeilykautenakin. Palkattu valvoja ei ole aamusta iltaan työmaalla. - Me säästimme esimerkiksi siinä, että suunnitelmista poikkeavasti emme vaihtaneetkaan pyörävaraston ovia, vaan kunnostimme ne. Niin oli järkevämpi tehdä, mutta jos en olisi ollut paikalla, urakoitsija olisi edennyt suunnitelmien mukaan. Ei meillä hallituksessa rakentamisen ammattilaisia kuitenkaan ole, maalaisjärjellä ja tarpeidemme mukaan toimimme. Muutamia lisätöitäkin tuli, esimerkiksi liiketilaan tarvittiin suunnitelmista poikkeavat, kalliimmat ikkunat. Nyt asukkaat ovat tyytyväisiä ja ohikulkijat ihailevat saneerattua taloa. Ruuskanen haluaa erityisesti kiittää Arenna Oy:tä arvokkaasta avusta II - kiinteistöviesti
kiinteistöviesti pohjois-karjala hankkeen läpiviennissä. - Hyvä isännöitsijä on taloyhtiölle kenties tärkein yhteistyökumppani. Lainatarjouksissa huomattava myös talletuskorko! Rahoituksen ammattilaisena, entisenä pankinjohtajana, Ruuskanen korostaa, että yhtiön on kilpailutettava lainatarjoukset vähintään 4-5 rahoituslaitoksen välillä. Ei riitä, että pyytää tarjouksen vain sieltä, missä yhtiön tilit ovat. Tarjouspyyntöjen on myös oltava keskenään vertailukelpoisia. Hän niputtaa kaikilta samanlaisina kysyttävät asiat: lainamäärä, nostokulut, viitekorko ja marginaali, muut kulut - ja erityisesti, mikä on talletuskorko! - Rakentamisen aikana voi tileillä olla pitkähkön ajan suuria summia. Niistä saatava talletuskorko muodostaa ison summan taloyhtiölle. Hän tietää, että joskus henkilökohtaiset pankkisuhteet ovat ratkaisseet lainanantajan, riippumatta siitä onko tarjous edullisin. Silloin hallitus ei ole hoitanut tehtäväänsä osakkaiden edun mukaisesti, eli on tehnyt virheen. - Yleensäkin osakkaat ovat liian passiivisia, eivät seuraa, miten heidän suurinta omaisuuttaan hoidetaan. Hallituksen puheenjohtaja on avainasemassa vetämässä linjauksia, isännöitsijä on toimitusjohtaja, joka toimeenpanee hallituksen päätökset. Hallituksen jäsenyyden hän esittää kolmen vuoden kestoiseksi. Sen jälkeen jäsenyys kierrätetään seuraavalle siten, että kaikki osakkaat vuorollaan ovat hallituksessa. Hallituksen jäsenille voi esimerkiksi Kiinteistöliitto antaa säännöllisesti koulutusta. Asukasinfoja ei ikinä liikaa Yhden asian Ruuskanen sanoo erittäin painokkaasti. - Jos hallitus luulee tiedottaneensa tarpeeksi, se ei ole totta. Infoa et anna koskaan tarpeeksi! As Oy Jarelin on kunnostettu priimakuntoon. Jarelinissakin oli monta tiedotustilaisuutta, mutta vieläkin enemmän olisi pitänyt olla. Remontin valmistelu ja tiedotus on aloitettava niin ajoissa, etteivät korjaukset tule yllätyksenä talvet etelänmailla olevillekaan osakkaille. - Alati korjauksia siirtävä säästölinja KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN tulee lopulta kalliimmaksi. Hän suosittaakin, että asukkaille pidettävissä infoissa on urakoitsijoiden oltava paikalla, jotta asukkaat saavat kysyä suunnitelmista ja tarkentaa itselle epäselviksi jääneitä kohtia henkilökohtaisesti. alp kiinteistöviesti II -
kiinteistöviesti pohjois-karjala Nyt. Taloyhtiöille etua: Pohjoiskarjalaiset taloyhtiöt Kiinteistöliiton jäseniksi Osa pohjoiskarjalaisista taloyhtiöistä on jo Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen jäseninä, mutta on paljon taloyhtiöitä, jotka eivät vielä ole yhdistyksen jäseniä, vaikka kiinnostusta taloyhtiöiden asioita kohtaan ilmeneekin. Tästä syystä, ja erityisesti kun Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys viettää ensi vuonna 95-vuotisjuhlavuottaan, päätettiin kampanjoida jäsenyyden edistämiseksi. Kampanja näkyy mm. Outokummussa, Lieksassa, Nurmeksessa, Joensuussa ja Kiteellä. Kampanjan aikana yhdistyksen jäseniksi liitetyt yhtiöt saavat koejäseninä kaikki jäsenpalvelut ja jäsenedut täysin veloituksetta. Yhdistyksen jäsenmaksu peritään vasta vuonna 2013. Jos koejäseneksi liittynyt yhtiö ei kuitenkaan halua jatkaa jäsenyyttään yhdistyksessä tuolloin, niin irtisanomisilmoitus on jätettävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Keskimääräinen jäsenmaksu on noin 200 euroa vuodessa. Ole mukana kampanjassa ja kerro siitä myös kaverillesi! II - kiinteistöviesti
ajankohtaista Kiinteistöliiton maksuton energianeuvonta päättyi - neuvonta on jatkossa jäsenpalvelu Puhelimitse annettu maksuton energianeuvonta kuului Kiinteistöliiton hankkeeseen "Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä". Hanke oli osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010-2011. Kiinteistöliitto tarjoaa nyt energianeuvontaa puhelimitse vain jäsenpalveluna. Neuvontaa antaa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Palvelu on jäsentaloyhtiöiden käytössä ma-pe klo 9-15, numero on (09) 1667 6761 (vaihde). Neuvontapalvelu tarjoaa tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin. Muutoksia ARAn korjausavustuksiin Hallituksen vuodelle 2012 tekemässä talousarvioesityksessä on esitetty muutoksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämiin korjausavustuksiin. Hissien jälkiasennushankkeisiin tukea voi hakea entiseen tapaan jatkuvana hakuna ja se on suuruudeltaan 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (suunnittelu, rakennustyöt ja hissi). Sen sijaan vanhojen hissien peruskorjausavustukset loppuvat kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 keväällä ei ole enää korjausavustusten hakua vanhojen hissien peruskorjausten osalta. Vuonna 2011 hakuun osallistuneiden tukipäätökset käsitellään normaaliin tapaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Muutokset tuissa eivät poista tarvetta vanhojen hissien peruskorjauksille vaan päinvastoin peruskorjaustarve kasvaa koko ajan hissikannan ikääntyessä. Suomessa hissien keski-ikä on jo selvästi yli 30 vuotta ja Tukesin arvion mukaan peruskorjaustarpeessa on lähivuosina lähes joka viides Suomen hisseistä eli 10 000 hissiä. Lumenpudottaja teki reikiä taloyhtiön kattoon korvaako vakuutus? Taloyhtiön vesikaton läpi vuoti kesällä vettä yläkerran huoneistoon. Vahingon syyksi paljastuivat katossa olevat 30 reikää, jotka olivat syntyneen vahingon havaitsemista edeltävänä talvena lumenpudotuksen yhteydessä. Lumenpudotuksen tehnyt yrittäjä oli mennyt konkurssiin, eikä häneen saatu mitään yhteyttä. Ensin korvauksia haettiin lumenpudottajan vastuuvakuutuksesta, koska vakuutussopimuslain mukaan konkurssitilanteessa vahingonkärsineellä on poikkeuksellisesti oikeus hakea korvauksia suoraan vakuutuksenantajalta, vaikka kyseessä onkin vapaaehtoinen vakuutus. Lumenpudottajan vastuuvakuutusyhtiö ilmoitti kuitenkin, että vakuutuksessa ei ole vakuutettuna toimialana lumenpudotusta, eikä vahinkoa näin ollen voitu ottaa käsiteltäväksi lumenpudottajan vastuuvakuutuksesta. Ainoaksi mahdollisuudeksi vakuutusmielessä jäi käyttää kiinteistövakuutusta. Vesikatto korjattiin myöhemmin ja katteen korjauslasku oli summaltaan 9.461,96 euroa. Vakuutusyhtiön tarkastaja oli kuitenkin ottanut laskusta ikäpoistoa katteen iän mukaan 3.784,78 euroa. Vakuutusmeklarina toiminut Colemont valitti tästä päätöksestä, koska kyseisen kiinteistövakuutusyhtiön ehdoissa rikkoutumisvahinkojen ikäpoistojen kohdalla mainitaan vain LVIS- ja konetekniikka eli ei vesikattoa lainkaan. Ikäpoistoa ei olisi siis pitänyt ottaa. Tarkastaja vetosi vielä vakuutusyhtiön korvauskäytäntöön, mutta lopulta toisen valituksen jälkeen vakuutusyhtiö myönsi tulkinneensa tapausta virheellisesti ja maksoi ikäpoiston verran eli 3.784,78 euroa lisäkorvausta. Mikäli lumenpudottaja on aiheuttanut vesikattovahingon, niin ensisijaisesti korvauksia kannattaa hakea lumenpudottajalta, jotta ei suotta rasiteta taloyhtiön omaa vakuutusta. Mikäli korvauksia ei aiheuttajalta sen vastuuvakuutuksesta saa, niin tällöin ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää kiinteistövakuutusta. Muutamat kiinteistövakuutusyhtiöt korvaavat lumenpudottajan aiheuttamat vesikattovahingot kuitenkin eri tavoin. Lähde: Colemont Finland Oy kiinteistöviesti i -
ajankohtaista Vakuutustiedote: Viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon korvaaminen Kiinteistövahingoista yli 70 % on vuotovahinkoja ja pääsääntöisesti kiinteistövakuutusyhtiöt maksavat korvaukset ehtojen mukaisesti. Joskus kuitenkin korvauksista joudutaan kiistelemään muutoksenhakuelimissä asti. Vakuutuslautakunta on riidanratkaisuelin, mikä käsittelee vakuutussuhteeseen perustuvia, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksia, joita vakuutusyhtiöt noudattavat lähes poikkeuksetta. Colemont Finland Oy on Taloyhtio. netin kumppanuustaho ja tuottaa vakuutustiedotteita taloyhtiöille. Oheinen esimerkki kertoo tapauksesta, jossa vakuutusyhtiö ei maksanutkaan korvauksia heti taloyhtiölle, vaan ratkaisusuositus jouduttiin hakemaan Vakuutuslautakunnasta. Kenen vakuutus maksaa viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon? Taloyhtiössä tehtiin viemärilinjan huuhtelua, minkä suoritti alalla toimiva tunnettu yritys. Huuhtelun yhteydessä putkistosta oli lähtenyt liikkeelle poikkeuksellisen paljon ruostetta yms. tukkien viemäriputkiston. Viemärivesiä oli noussut useiden huoneistojen vessojen ja kylpyhuoneiden lattiakaivojen kautta ylös. Vahingosta tehtiin vahinkoilmoitukset sekä huuhtelun tehneen yrityksen vastuuvakuutukseen että taloyhtiön kiinteistövakuutukseen. Molemmat vakuutukset olivat samassa vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiöt kieltäytyivät korvaamasta vahinkoa Yrityksen vastuuvakuutus antoi kielteisen korvauspäätöksen vedoten siihen, että ruostetta tuli poikkeuksellisen paljon ja niin äkillisesti, että siihen eivät osanneet ammattilaisetkaan varautua. Lisäksi todettiin, että huuhtelija oli suorittanut viemärinpesun huolellisesta ja normaaleja työtapoja noudattaen. Vastuuvakuutusyhtiö tulkitsi, että vahinko ei ole aiheutunut mistään yrityksen henkilökunnan syyksi luettavasta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, eikä yritys siten ollut voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta. Kun korvausvelvollisuus puuttui, niin vastuuvakuutuskaan ei vahinkoa korvannut. Kiinteistövakuutusyhtiö antoi myös kielteisen korvauspäätöksen vahingosta. Päätöksen perusteluna oli se, että kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Kiinteistövakuutusyhtiön mielestä ei voida pitää ennalta arvaamattomana, että vanhoista viemäriputkista irtoaa pesun yhteydessä paljon ruostetta ja likaa. Vakuutuslautakunta: Yritys ei ollut vastuussa vahingosta Kummankaan osapuolen vakuutus ei suostunut muuttamaan päätöstä, joten taloyhtiön vakuutusmeklarina toimiva Colemont Finland Oy pyysi Vakuutuslautakunnalta lausuntoa kummasta vakuutuksesta vahinko tulisi korvata. Colemontin mielestä vakuutus yhtiön eri osastojen päätökset olivat osittain ristiriidassa keskenään. Kiinteistövakuutuksen mukaan kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, kun taas yrityksen vastuuvakuutus katsoi, että kyseessä oli äkillinen tapaturma, johon ammattilaisetkaan eivät osanneet varautua. Yrityksen vastuuvakuutuksesta Vakuutuslautakunta totesi lausunnossaan, että huuhteluyritys ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta, joten yrityksen vastuuvakuutuksen korvauspäätös on tehty vakuutusehtojen mukaisesti. Kiinteistövakuutuksesta Vakuutuslautakunta puolestaan totesi, että ottaen huomioon huuhtelun suorittaneen yrityksen asianmukaisen menettelyn ja ruosteen poikkeuksellisen suuren määrän, on viemäritukoksesta aiheutunut vahinko ehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutuslautakunta suositti, että vahinko korvataan kiinteistövakuutuksesta. Kiinteistövakuutusyhtiö noudatti Vakuutuslautakunnan suositusta ja maksoi korvausta ikäpoistojen ja omavastuun jälkeen taloyhtiölle korkojen kera yhteensä yli 5 000 euroa. Lue lisää vakuutustiedotteita osoitteesta: www.taloyhtio.net/talous/vakuutukset/vakuutustiedotteet/ Lähde: Colemont Finland Oy i - kiinteistöviesti
tutkimus ja kehittäminen Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa Frame-hankkeen uudet tulokset osoittavat, että EU:n energiatehokkuusvaatimusten turvallinen täyttäminen Suomessa asettaa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille. Ilmastoolosuhteiden muutokset tuovat siihen vielä omat lisähaasteensa. Frame tutkii ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Kiinteistöliittoa hankkeessa edustaa kehityspäällikkö Jari Virta. Ensi vuoden heinäkuussa uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät 20 prosentilla. Edellisen kerran vaatimuksia kiristettiin 30 prosentilla vuoden 2010 alusta, ja tarkoituksena on edetä kohti nollaenergiarakentamista vuoteen 2020 mennessä. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät rakenteilta yhä parempaa lämmöneristyskykyä. Eristekerroksen paksuuden kasvattamiseen ja lisälämmöneristeen käyttöön liittyy kuitenkin monia seikkoja, jotka pitää jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa huomioida. Eristepaksuus vaikuttaa rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen ja kuivumiseen. Hankkeessa tutkittiin myös sitä, kuinka paljon rakenteiden massiivisuus eli niin sanottu terminen massa vaikuttaa rakennuksen tilojen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen sekä ostoenergian kulutukseen nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa. Tulosten mukaan rakennuksen kokonaisostoenergian kulutus pienenee parhaimmillaan 3,5 prosenttia massiivisen rakenteen ansiosta. Tilojen lämmitystarve vähenee 2,5-12 prosenttia ja jäähdytystarve 0,5-42 prosenttia. Ilmastonmuutos tuo rakennuksille monia vaateita Rakennusten ulko-osissa homehtumiselle herkkien materiaalien homehtumiskestävyyttä tulee parantaa tai korvata ne toisilla kestävämmillä materiaaleilla. Toinen tärkeä parannuskeino on suojata rakenteet lämpöä eristävällä tuulensuojalla. Yksittäisten rakenneosien muutosten vaikutus kokonaisuuteen tulee myös selvittää tarkasti. Puurunkoisissa ulkoseinärakenteissa rapattu pintarakenne tulisi erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla ilmaraolla, jotta homeen kasvu voidaan estää. Tämä tulee huomioida aina korkeissa rakenteissa kuten puukerrostalojen seinärakenteissa. Ilmiö on tunnettava myös pientalojen korjausrakentamisessa etenkin silloin, kun käytetään paksua rappauskerrosta. Myös ilmansuunnilla on merkitystä puurunkoisten talojen rakenteiden toimivuuteen. Rakennuksen pohjoisseinällä puuverhous kuivuu huonosti, kun taas eteläseinällä tiilimuuraus tai rappaus voi lisätä sisemmän seinänosan kosteutta. Vaikka asia on yleisesti tunnettu, ei siihen kiinnitetä suunnittelussa riittävästi huomiota. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat eri vuosina. Siksi FRAMEhankkeessa on haettu sellaiset kriittiset referenssivuodet, jolloin olosuhteet homeen kasvulle ovat kaikkein otollisimmat. Kun näitä vuosia käytetään rakenteiden laskennallisissa esimerkeissä, voidaan luottaa siihen että rakenne toimii oikein muinakin vuosina. Talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu Kiinteistöliitto julkaisee vuosittain talousarvio-ohjeen taloyhtiöiden seuraavan vuoden talousarvion laadinnan tueksi. Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on laadittu 4.10.2011. Tämän jälkeen luvut ovat voineet täsmentyä, joka tulee huomioida kunkin taloyhtiön talousarvion laadinnassa. Jäsentaloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät saavat ohjeesta hyödyllistä tietoa talousarvion laadinnassa hyödynnettäväksi. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 10,2 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Indeksiluku kuvaa vuoden 2011 toisen vuosineljänneksen tilannetta. Muutokset ylläpitokustannuksissa aiheuttavat paineita taloyhtiöiden talouteen. Vuoden 2012 hoitokulujen arvioinnissa on otettava huomioon niin kiinteistökuin paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Kunnalliset maksut ja kiinteistöverot on tarkistettava paikkakuntakohtaisesti talousarviota tehtäessä. Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Vuoden 2011 niin verojen korotukset kuin muut kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Talousarvio-ohje suosituksineen jäsentaloille Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on kokonaisuudessaan Kiinteistöliiton jäsentalojen luettavissa Taloyhtio.netin sivuilta: www.taloyhtio.net/omaetusivu/talous/talousarvioohje2012. Jäsentaloyhtiöiden hallitus, isännöitsijät ja tilintarkastajat pääsevät kirjautumaan jäsensivuille tunnuksen ja salasanan avulla. Jäsenkäyttäjäksi rekisteröitymiseen ohjeet löytyvät osoitteesta www.taloyhtio.net/jasensivut/rekisteroityminen. kiinteistöviesti i -