Hyvinvoinnin palvelualue Valvonta ja ohjaus Raportti yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta ja ohjauksesta vuodelta 2016 Huovila Reija Lehtinen Jaana Pakarinen Marjo Sirén Mirja
Sisällys 1. Valvonnan kohde ja valvontaviranomaiset 1.1. Tampereen kaupungin valvonnan organisointi 1.2. Valvonta- ja ohjausyksikön henkilöstö 2. Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluiden valvonta 2.1. Yleistä 2.2. Valvottavat yksiköt 2.3. Valvonta ennaltaehkäisevänä toimintana Lausunnot aluehallintovirastolle Tietojen kerääminen Koulutustilaisuudet 2.4. Valvontakäynnit Uudet yksiköt Suunnitelmalliset käynnit Ympäristöterveyden valvontakäynnit Reaktiiviset käynnit 2.5. Toteutuneet käynnit 3. Huomioita valvonnasta 3.1. Valvontaviranomaisten yhteistyö 3.2. Pohdintaa
1. Valvonnan kohde ja valvontaviranomaiset Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta ja ohjaus perustuu lakiin yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (922/ 2011). Lain mukainen valvonta kohdistuu kaikkiin lain soveltamisalaan kuuluviin palveluihin, niin luvanvaraisiin kuin ilmoituksenvaraisiin, joita yksityiset varhaiskasvatuspalvelut ovat. Kunnan toimielin määritellään ilmoituksenvaraisten palvelujen ensisijaiseksi valvontaviranomaiseksi. Valvontatehtävään kuuluu lausunnon antaminen rekisteriin merkittävistä ilmoituksenvaraisista varhaiskasvatuspalveluista. Kunnan toimielimen ohjaus- ja valvontavelvollisuus jatkuu myös ilmoituksen vastaanottamisen ja lausunnon antamisen jälkeen. Se painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin eli neuvontaan, ohjaukseen ja seurantaan. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta on erityissäädökset myös varhaiskasvatuksesta annetussa laissa (36/1973). Valvontaviranomaisten on toimittava yhteistyössä laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamisessa (922/ 2011 35). Kunnan toimielimellä on velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastolle valvonnassa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista sekä tarkastusoikeutensa nojalla tekemistään valvontatarkastuksista. Perhepäivähoidon osalta palvelutuottaja tekee ilmoituksen kunnan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista (36/1973 28). a. Tampereen kaupungin valvonnan organisointi Hyvinvoinnin palvelualueen valvonta- ja ohjaus organisoitiin vuoden 2016 alusta uudella tavalla ja perustettiin valvonta- ja ohjausyksikkö, jonka vastuualueelle kuuluu varhaiskasvatuksen, terveyden- ja toimintakyvyn edistämisen, ikäihmisten palveluiden valvonta ja ohjaus sekä vanhusasiamies- sekä potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta. b. Valvonta- ja ohjausyksikön henkilöstö Valvonta- ja ohjausyksikön henkilöstöön kuului: asiakaspalvelupäällikkö, neljä valvontakoordinaattoria, kaksi vanhusasiamiestä, potilasasiamies, potilas- ja sosiaaliasiamies, sosiaaliasiamies ja asiakaspalvelusihteeri. Henkilöstössä tapahtui useita muutoksia vuoden 2016 aikana. Ensisijaisesti varhaiskasvatuksen valvontaa teki kaksi valvontakoordinaattoria, mutta syksyn aikana valvontaan osallistui myös kolmas valvontakoordinaattori täysipäiväisesti. Valvonta- ja ohjausyksikön toimintaan kuulunut koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan hakuprosessi sekä ko. toimintaan liittyvien asiakasmaksujen perimättä jättämishakemusten käsittely siirtyivät 1.8.2016 alkaen kaupungin muihin yksiköihin. 2. Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluiden valvonta a. Yleistä Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaa on kehitetty 2010- luvun ajan seutukunnallisesti Tampereen ympäristökuntien kanssa. Vuoden 2015 lopussa seutukunnan
varhaiskasvatusjohtajat nimesivät työryhmän mm. päivittämään valvonta-asiakirjoja ja - lomakkeita. Päivitystyö saatiin valmiiksi v. 2016 lopussa. Valvonta- ja ohjausyksiköstä työryhmään osallistui yksi valvontakoordinaattori. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 1624 lasta 31.12.2016. Yksityisen hoidon tuella hoidettiin 666 lasta, ostopalvelupäiväkodeissa oli hoidossa 344 lasta ja palvelusetelipäiväkodeissa oli 566 lasta. Varhaiskasvatuksen kerhoihin osallistui 48 lasta. Yksityinen päiväkotitoiminta laajeni Tampereella v. 2016 merkittävästi. Vuoden aikana käynnistyi kuuden uuden palvelusetelipäiväkodin toiminta. Lapsia näissä uusissa päiväkodeissa oli vuoden lopussa yhteensä 169. Uusia ryhmäperhepäiväkoteja avattiin kolme kappaletta. Näissä uusissa ryhmäperhepäiväkodeissa oli 24 lasta. Perhepäivähoitajan työn aloitti 18 henkilöä. Palveluntuottajien oli mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa puhelimitse tai sähköpostilla maanantaista perjantaihin klo 9-11. Päiväkoti- ja perhepäivänhoidon palveluntuottajia tavattiin yhteensä neljä kertaa vuoden aikana. b. Valvottavat yksiköt Päiväkodit: - yksityiset päiväkodit (yksityisen hoidon tuella) 8 kpl - palvelusetelipäiväkodit 14 kpl - ostopalvelupäiväkodit 5 kpl Ryhmäperhepäiväkodit Yksityiset perhepäivähoitajat 22 kpl 99 kpl c. Valvonta ennaltaehkäisevänä toimintana Lausunnot aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle tehtiin v. 2016 aikana yhteensä 19 lausuntoa yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan ilmoitukseen. Lausunnoista kuusi käsitteli uuden yksikön toiminnan aloittamista ja toiminnan rekisteröintiä. Jo toimivissa yksiköissä tapahtuneista muutoksista (esim. toiminnan laajentaminen tai vastuuhenkilön vaihtuminen tai lausunnon täydentäminen) tehtiin 13 lausuntoa. Tietojen kerääminen Osa ennakoivaa valvontaa perustui dokumenttien keräämiseen ja seurantaan. Palveluntuottajat toimittivat kaksi kertaa vuodessa (helmikuussa ja syyskuussa) lapsiryhmä - ja henkilökuntatiedot. Kun uusi työntekijä aloittaa yksikössä, toimitetaan hänestä koulutustiedot valvonta- ja ohjausyksikköön. Dokumenttien avulla valvottiin merkittäviä laadullisia asioita: henkilökunnan määrää ja kelpoisuuksia sekä lapsiryhmäkokoja.
Koulutustilaisuudet Tampereen kaupunki järjesti yksityisille palveluntuottajille seitsemän koulutusiltaa. Koulutuksen aiheina olivat mm. uuden varhaiskasvatuslain perusteet, tuki varhaiskasvatuksessa, kielen ja kulttuurin tukeminen varhaiskasvatuksessa, pienten lasten mielenterveys, varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma. Osallistujia oli 15-77 henkilöä/ koulutus. d. Valvontakäynnit Valvontasuunnitelma perustui lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 15.9.2011 107: n päätökseen. Valvontakäyntejä tehtiin toimiviin yksiköihin suunnitelmallisesti. Päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin valvontakäynti tulee tehdä kerran vuodessa. Perhepäivähoitajilla käydään valvontakäynnillä joka toinen vuosi. Valvontaa, ohjausta ja seurantaa toteutettiin Tampereen kaupunkiseudulle laadittujen asiakirjojen avulla. Asiakirjat on laadittu toimintamuodoittain erikseen aloittaville palveluntuottajille ja toiminnassa oleville palveluntuottajille. Uudet yksiköt Uusien yksiköiden ohjaus alkoi palveluntuottajaehdokkaiden tapaamisella ja yleisten ohjeiden informaatiolla. Uuden palveluntuottajan löytäessä mahdollisen päiväkoti- tai ryhmäperhepäiväkotitilan, valvonta- ja ohjausyksiköstä tehtiin tilaan alustava tilakatselmus. Asiakirjaan kirjattiin tilan sopivuus varhaiskasvatuksen käyttöön ja mahdolliset korjaustarpeet. Palveluntuottajaa ohjeistettiin ilmoitusten laatimiseen rakennusvalvontaan, ympäristöterveysviranomaiselle ja elintarvikevalvontaan. Uuden yksikön käynnistäessä toimintaansa yksikköön tehtiin vielä käyttöönottotarkastus. Suunnitelmalliset käynnit Suunnitelmallisella käynnillä päiväkotiin ja ryhmäperhepäiväkotiin tarkistettiin toimintaa ohjaavat asiakirjat: yksikön omavalvontasuunnitelma, turvallisuussuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on tärkeä työväline sekä yksikön omalle toiminnan ohjaamiselle, riskienhallinnalle, arvioinnille ja kehittämiselle sekä valvontaviranomaiselle. Henkilökunnan ja lapsiryhmän tiedot tarkistettiin ajantasaisesti. Samalla tarkistettiin pedagoginen ympäristö: pienryhmätoimintamahdollisuus, tilat ja lelut. Lisäksi selvitettiin, miten esim. ruoanlaitto ja /tai jakaminen ja siivoustyöt oli järjestetty. Palvelusetelipäiväkotien osalta tarkastettiin ehdottomien laatukriteerien toteutuminen. Ympäristöterveyden valvontakäynnit Valvonta- ja ohjausyksikkö osallistui ympäristöterveyden valvonnan käynteihin, joita tehdään kolmen vuoden välein päiväkotiyksiköihin. Näillä käynneillä huomion kohteena olivat terveydelliset olot esim. sisäilmanlaatu ja riittävyys, tilojen kunto ja siisteys.
Reaktiiviset käynnit Valvontakäyntejä tehtiin saadun palautteen perusteella ennalta ilmoittamatta palveluntuottajalle. Käynnit tehtiin parityönä. Reaktiivisella käynnillä havainnoitiin toimintaa ja tarkistettiin toimintaa ohjaavat asiakirjat. Palveluntuottajan kanssa keskusteltiin saadusta palautteesta ja kuultiin palveluntuottajan vastine asiaan. Tarvittaessa annettiin aikaa korjausten tekemiseen, sovittiin seurannasta ja pyydettiin kirjallinen vastine. e. Toteutuneet käynnit Päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit Päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit lisäksi valvonnan kohteet yksiköt valvontakäynnit joista uusien yksiköiden määräaikais- terv. reaktiivisia alustavia käyttöönkäyntejä olojen käyntejä tila- ottotartark. katselmuksia kastuksia päiväkodit 27 20 13 2 5 7 6 ryhmäperhe- 22 13 13 4 3 päiväkodit Perhepäivähoitajat uusia aloitus- kotikäynti toimivat valvontakäynnit infoihin ja toiminnan perhepäivähoitajat osallistuneet aloittaminen perhepäivähoitajat 99 13 22 18 Toiminnan aloittamista suunnitteleville perhepäivähoitajille järjestettiin vuoden 2016 aikana yhteensä kymmenen info-tilaisuutta. Valvonta- ja ohjausyksiköstä osallistuttiin perhepäivähoitajan ammattitutkintoa suorittavien henkilöiden tutkintotilaisuuksiin ja arviointikeskusteluihin 16 kertaa työnantaja- arvioijina. Tampereen seudun ammattiopiston
kanssa tehtiin yhteistyötä myös osallistumalla ammattitutkintokohtaisen työelämäryhmän työskentelyyn. Työsopimussuhteiset hoitajat Jos perhe palkkaa yksityisen hoidon tuella hoitajan lapselle kotiin, Kelan tukien saaminen edellyttää kunnan hyväksyntää. Työsopimussuhteisten hoitajien käyntejä valvonta- ja ohjausyksikössä oli 50 kappaletta. Lisäksi annettiin puhelinkonsultaatiota ennen käyntejä ja työsopimusten uusimisen yhteydessä 73 kertaa. Lausuntoja lapsen oikeudesta laajempaan varhaiskasvatukseen yksityisen hoidon tuella tehtiin 190 kappaletta. 3. Huomioita valvonnasta Käynnit dokumentoitiin valvonta- ja ohjausasiakirjoihin. Korjaustoimenpiteitä vaadittiin mm. seuraavista asioista: - omavalvontasuunnitelman päivitys (kerran vuodessa) - turvallisuussuunnitelman päivitys (kerran vuodessa) - em. asiakirjojen työstäminen ja läpikäyminen koko henkilöstön kanssa - turvallisuuskysymykset: portit, hyllyjen kiinnittäminen - henkilökunnan/ lasten suhdeluvun seuraaminen - henkilökunnan ammattipätevyyden/ koulutusten tarkistaminen - lastenhoitohenkilökunnan osallistuminen keittiötyötehtäviin ja siivoukseen - kalusteiden ja lelujen kunto - tilojen pedagoginen käyttö - pihatilan käyttö ja lasten liikuntasuositusten toteutuminen a. Valvontaviranomaisten yhteistyö Yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa tiivistyi yhteisellä työkokouksella keväällä 2016. Valvontaa tehostettiin syksyn 2016 aikana. Aluehallintoviraston päätöksellä keskeytettiin yhden yksityisen hoidon tuella toimivan päiväkodin toiminta elokuussa 2016. Keskeytyksen perusteena olivat epäpätevän henkilökunnan käyttö, henkilökunnan määrän ja lasten suhdeluvun toteutuminen päivittäin ja esim. lasten ravinnon saantiin ja yksipuolisuuteen liittyvät kysymykset. b. Pohdintaa Valvontaa tehtiin suunnitelmallisesti ja painotettiin ennakollista ohjausta, neuvontaa ja seurantaa. Yhteistyötä palveluntuottajien kanssa tehtiin aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti. Valvontakäynnillä käytiin läpi palvelutuottajien kanssa mm. omavalvontasuunnitelma, sen toteutumista arjessa ja varhaiskasvatuslain tavoitteita. Tavoitteena oli palvelun laadun kehittäminen yhteistyössä palvelutuottajan kanssa.
Valvontakäynneillä tarkastetaan yksikön omavalvontasuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin epäkohtiin nopeasti. Valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä turvallisuudesta. (Laki yksityisestä sosiaalipalveluista 922/2011 6) Valvonnassa havaittiin, että ennakollinen valvonta on erittäin tärkeää. Palveluntuottajissa on eroavaisuuksia: osalla toiminta on laadukasta, mutta on palveluntuottajia, joiden toiminnassa havaittiin puutteita. Näiden palveluntuottajien osalta tehtiin tehostettua valvontaa. Perhepäivähoito hoitomuotona on suosittu pienempien lasten osalta. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt, mutta yksityiset palveluntuottajat vastaavat kysyntään. Vuoden 2016 aikana aloitti yhteensä 18 uutta perhepäivähoitajaa. Lisäksi käynnistyi kolme uutta ryhmäperhepäiväkotia. Yksityinen varhaiskasvatus tarjoaa monimuotoisia vaihtoehtoja perheille. Perheet voivat halutessaan järjestää lasten hoidon esim. lapsen kotona, perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa tai eri kokoisissa päiväkodeissa erilaisin sisältöpainotuksin.