Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 20 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:40-19:15 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen, puheenjohtaja Erika Granfelt Tony Hagerlund Tapani Harinen Mervi Syväranta Henri Kuro Katja Lahti Minna Lahti Leena Lakovaara Kimmo Metsä Rosa Puhakainen-Mattila Arto Turunen Peter Ragnvaldsson Muut saapuvilla olleet Mari Anthoni Virpi Mattila Ulla Valtonen Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 20 Allekirjoitukset Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Leena Lakovaara Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 20 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 3 Selvitys varhaiskasvatuspaikkatoiveiden toteutumisesta 6 elo-syyskuussa Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä 8 varhaiskasvatuksessa vuonna Lapsille tapahtuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset 15 Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu 18 varhaiskasvatuspaikkatilanne keväällä Ennakkotietoja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 tilinpäätöksestä 19

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / 20 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / 20 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Leena Lakovaara.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Selvitys varhaiskasvatuspaikkatoiveiden toteutumisesta elo-syyskuussa 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila keskustelee ja merkitsee tiedoksi esityslistalla olevan selvityksen varhaiskasvatuspaikkaa koskevien toiveiden toteutumisesta elosyyskuussa Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Päivähoitohakemuksessa vanhemmilla on Espoossa mahdollisuus esittää ensisijainen ja toissijainen toive sekä hoitomuodon että hoitopaikan suhteen. Vanhemmilta tiedustellaan myös kuljetusmahdollisuuksia. Varhaiskasvatuspaikat pyritään järjestämään vanhempien toiveiden mukaisesti. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelualueet selvittivät vanhempien hakemuksessa esittämien varhaiskasvatuspaikkatoiveiden toteutumista elo-syyskuussa 2016 aloittaneiden lasten osalta. Selvityksessä verrattiin yhteensä 3958 lapsen hakemuksessa esitettyjä toiveita lasten saamiin varhaiskasvatuspaikkoihin. Pääosa lapsista aloitti varhaiskasvatuksessa elokuussa. Vanhempien hakemuksessa esittämien toiveiden mukaisen varhaiskasvatuspaikan heistä sai yhteensä 3158 lasta eli 89 % varhaiskasvatuksessa aloittaneista. Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty aiemmin vuosina 2005, 2007, 2010 sekä Vuonna 2005 tehdyssä selvityksessä 81 %, vuonna %, vuonna % ja vuonna % sai vanhempien hakemuksessa ilmoittamien toiveiden mukaisen varhaiskasvatuspaikan.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 20 Toiveiden toteutuminen vaihteli jonkin verran palvelualueiden välillä. Parhaiten vanhempien toiveita pystyttiin täyttämään Espoonlahden alueella. Taulukko 1. Toivotun ja muun paikan saaneet, % -osuus varhaiskasvatuksessa elo-syyskuussa 2016 aloittaneista palvelualueittain Toiveiden mukainen varhaiskasvatuspaikka Muu varhaiskasvatuspaikka Leppävaara Tapiola Matinkyl- Olari Espoonlahti Espoon keskus Espoo yhteensä Varhaiskasvatuksessa elo-syyskuussa 2016 aloittaneista 0-2 -vuotiaita oli 1193 ja 3-6 -vuotiaita Taulukossa 2. näkyy varhaiskasvatuspaikkatoiveiden toteutuminen palvelualueittain ja Espootasolla näissä ikäryhmissä. Toiveita on voitu toteuttaa useammin vuotiaiden lasten kuin 0-2 -vuotiaiden kohdalla. Taulukko 2. Toivotun varhaiskasvatuspaikan saaneet, % -osuus varhaiskasvatuksessa aloittaneista palvelualueittain eri ikäryhmien kohdalla elo-syyskuussa vuotiaat vuotiaat Leppävaara Tapiola Matinkylä-Olari Espoonlahti Espoon keskus Espoo yhteensä Kokonaisuutena Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on onnistuttu noudattamaan vanhempien toiveita varhaiskasvatuspaikkojen osalta erittäin kattavasti. Palveluohjaajien ja aluepäälliköiden kesken tutkitaan kuitenkin edelleen selvityksen tuloksia, jotta varhaiskasvatuspaikkojen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat toisensa jatkossakin vähintään yhtä hyvin ja jotta toiveiden toteutumisen eroja palvelualueiden ja ikäryhmien välillä voidaan pienentää.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / / Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh Anna-Liisa Nuolivirta, puh Miia Mynttinen, puh Pia Torvikoski, puh Riikka Kurki, puh Sanna Malmström, puh Ulla Valtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vuonna Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Yleistä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta Varhaiskasvatuslain 16 :n mukaan yksityiseen lasten varhaiskasvatukseen sovelletaan varhaiskasvatuslain lisäksi yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia, jollei varhaiskasvatuslaissa muuta säädetä. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaisesti yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Lain 6 :n mukaan vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Laissa määriteltyjä yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisia ovat kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan rooli valvojana on ensisijaisesti antaa ohjausta ja neuvontaa yksityiselle palveluntuottajalle. Yhteistyössä palveluntuottajan kanssa kunta voi tehdä ohjaus- ja neuvontakäyntejä (ns. valvontakäyntejä).

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 20 Perustellusta syystä kunta voi tarkastaa palveluntuottajan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 18 :n mukaisesti tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä siitä ennalta ilmoittamatta. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin toimintayksikön tiloihin ja hänelle on esitettävä salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät asiakirjat. Lisäksi tarkastajalle on annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista. Tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä on tiedotettava aluehallintovirastoa. Näin aluehallintovirasto voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ryhtyä niihin toimiin, joita tilanteen korjaaminen edellyttää. Aluehallintovirastolla on käytössään kuntaa laajemmat valvonta- ja pakkokeinot. Varhaiskasvatuslain 29 :n mukaan mikäli päivähoitopaikka tai siinä annettu hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan on pyrittävä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, kunta voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa. Tällöin kyse on jo jostain suuremmasta puutteellisuudesta, joka esimerkiksi vaarantaa lasten turvallisuuden. Kunta ei pääsääntöisesti puutu yksittäisiin hoitosuhteisiin silloin, kun on kyse yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan sopimukseen perustuvasta hoidosta. Kunnan roolina on edellä mainitun mukaisesti antaa yleisempää neuvontaa ja ohjausta. Jos kunnalle tulee useita reklamaatioita samasta varhaiskasvatusyksiköstä, voi olla aiheellista ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Tällöinkin kunnan tulee toimia yleisellä tasolla eikä ajaa yksittäisen huoltajan asioita. Jos huoltaja on tehnyt hoitosopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa, sovelletaan siihen sopimusoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteutuminen Espoossa Espoon kaupungin on valvontaviranomaisena toteutettava yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä ja laatua yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetusja tehtävänä on osaltaan huolehtia yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan n tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 20 Lautakunta on siirtänyt ratkaisuvaltaansa yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaamisesta viranhaltijoille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen aluepäälliköt ja asiantuntijat vastaavat yksityisten päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisesta. Nimetyt perhepäivähoidon ohjaajat, päiväkotien johtajat sekä vastaavat ohjaajat vastaavat yksityisen perhepäivähoidon, perheiden palkkaamien työsopimussuhteisten hoitajien ja yksityisen avoimen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Kaikilla palvelualueilla (Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Tapiola) yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisessa ovat mukana myös nimetyt päiväkotien johtajat. Työparina kaksi päiväkodin johtajaa tekee ohjaus- ja neuvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen yksiköihin. Ostopalvelupäiväkoteihin ohjaus-, neuvonta- ja auditointikäyntejä tekevät varhaiskasvatuksen asiantuntijat työparinaan päiväkodinjohtaja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa valvontaa ja ohjausta koordinoi yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä. Yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuodot Espoossa Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1. Yksityiset päiväkodit - kilpailutetut ostopalvelupäiväkodit (mukaan lukien esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus kouluilla) - yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit, ns. nettobudjetoidut - yksityisen hoidon tuella toimivat päiväkodit 2. Yksityinen perhepäivähoito - ryhmäperhepäiväkodit - yksityiset perhepäivähoitajat - työsopimussuhteiset hoitajat 3. Yksityinen avoin varhaiskasvatus - puistotätitoiminta

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / Päiväkodit, ostopalvelu joista kilpailutettuja Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki Perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat, yksityisen hoidon tuki Esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus koulujen tiloissa, ryhmien määrä, kilpailutettu ostopalvelu Avoin varhaiskasvatus, puistotädit Taulukko 1. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksityisen toiminnan yksiköiden määrä vuosina 2013, 2014, 2015 ja Yksityisen hoidon tuen päiväkotien kokonaismäärä vuonna 2016 lisääntyi kahdeksalla vuoteen 2015 verrattuna. Yksityisen hoidon tuen ryhmäperhepäiväkotien määrä väheni yhdellä vuoden 2016 aikana. Yksityisten perhepäivähoitajien ja työsopimussuhteisten hoitajien määrät ovat vaihdelleet vuosien aikana. Puistotätien määrät vaihtelevat lasten määrien mukaisesti. Koulujen toteutettamaan esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen ryhmien lukumäärät ovat vaihdelleet eri vuosina. Vuoden 2016 elokuusta alkaen näiden ryhmien henkilöstömitoitusta muutettiin kulttuuriministeriön ohjeistuksen perusteella siten, että jos lapsi on esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa samassa toimipaikassa, niin koko päivän ajan noudatetaan kokopäiväisen varhaiskasvatuksen mukaista henkilöstömitoitusta 1:7. Vuoden 2016 aikana kymmenessä esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen palveluntuottajien yksikössä sopimukset päättyivät ja toiminta otettiin suomenkielisen varhaiskasvatuksen omaksi toiminnaksi. Vuoden 2016 aikana seitsemässä kilpailutetussa päiväkodissa sopimukset päättyivät. Toimintaa jatkettiin määräaikaisilla sopimuksilla yhdellä vuodella ajalla Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteuttaminen vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtamisjärjestelmää. Valvonnassa noudatetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtoryhmän hyväksymää toimintaohjetta, joka päivitettiin vuonna Valvonta muodostaa prosessin, jossa säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa ohjaus- ja neuvontakäyntien avulla varmistetaan yksityisten

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 20 varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminnan lakisääteisyys ja toiminnan laatu. Ohjaus- ja neuvontakäynnit toteutuvat varhaiskasvatusyksikön tiloissa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksityisten varhaiskasvatusyksiköiden valvonnasta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan ohjaus- ja neuvontakäynteihin tai muihin yhteydenottoihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarvittaessa johtopäätöksistä ilmoitetaan aluehallintovirastolle, jotta se voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Kilpailutettujen ostopalvelujen valvonta toteutetaan auditointina, jonka tarkoituksena on lakisääteisten vaatimusten toteutumisen varmistamisen lisäksi varmistaa ostopalvelusopimusten toteutuminen. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain perusteella yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Jokainen palveluntuottaja on esittänyt valvojalle laaditun omavalvontasuunnitelman. Uusi palveluntuottaja esittää valvojalle omavalvontasuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Kevään 2016 aikana valvontaan ja auditointiin käytettävät materiaalit päivitettiin uuden varhaiskasvatuslain mukaisiksi ja ne otettiin käyttöön syksyllä 2016 (suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä ). Lisäksi kevään ja alkusyksyn aikana yksityisessä perhepäivähoidossa käytettävät ohjauskäynnin pöytäkirjamateriaali uusittiin ja se otettiin käyttöön syksyllä Yksityiseen perhepäivähoitoon ja työsopimussuhteisten hoitajien valvontaan liittyen kehitettiin yhteiset prosessikuvaukset ja toimintaohjeet, joiden mukaan toimitaan syksystä 2016 alkaen. (suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtoryhmä ) Yksityisen hoidon tuen ja ostopalveluvarhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin molemmille omat Espoo -tasoiset ajankohtaisiin varhaiskasvatuksen aiheisiin liittyvät tilaisuudet keväällä Lisäksi kevään aikana järjestettiin kaksi samansisältöistä info-iltaa yksityisen hoidon tuen muutoksista yksityisen hoidon tuen päiväkotipalveluntuottajille. Keväällä pidettiin yksityisille perhepäivähoitajille infotilaisuus lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Syksyllä 2016 kilpailutettujen ja nettobudjetoitujen ostopalveluvarhaiskasvatuksen yksiköiden vastuuhenkilöt osallistuivat kaksi kertaa varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin liittyvään pajatyöskentelyyn yhdessä kunnallisten päiväkotien esimiesten kanssa. Yksityisen hoidon tuen varhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin syksyllä infotilaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista. Lisäksi joulukuussa järjestettiin yksityisen varhaiskasvatuksen ja palveluiden hankinnan koordinointiryhmän järjestämä yhteistyötapaaminen palveluohjauksen ja

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 20 yksityisen hoidon tuen palveluntuottajien kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa palveluohjauksen roolista asiakkaiden ohjaamisessa yksityisiin päiväkoteihin ja mahdollisista yhteistyötoiveista palveluohjauksen kanssa. Valvontakäyntien keskeisimmät havainnot vuonna 2016 Henkilöstö Laadun varmistamiseksi palveluntuottajan on nimettävä jokaiseen päiväkotiyksikköön vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että päiväkodissa toteuttavat palvelut täyttävät niille laissa, sopimuksissa ja palvelu- ja muissa suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan on myös varmistettava muun hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä ja että heillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Vuoden 2016 valvonnoissa ja auditoinneissa tarkasteltiin kelpoisen henkilöstön määrää. Tarkastelussa kaikki työntekijät täyttivät kelpoisuusehdot 72 % (73 % vuonna 2015) yhdistysten ylläpitämissä ostopalveluyksiköissä, 36 % (56 % vuonna 2015) yksityisen hoidon tuen päivähoitoyksiköissä ja 19 % (23 % vuonna 2015) kilpailutetuissa päivähoitoyksiköissä. Kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden määrä väheni kaikissa yksityisissä päiväkodeissa vuoteen 2015 verrattuna. Syksyllä 2016 toteutettiin kartoitus kelpoisen henkilöstön määristä ja selvitettiin oliko palveluntuottaja palkannut toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin ei-kelpoisia työntekijöitä. Kartoituksen perusteella palveluntuottajia ohjattiin hankkimaan tarvittava kelpoisuus niille työntekijöille, joilla ei ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista kelpoisuutta. Valvonta- ja auditointikäyntien perusteella erityinen haaste palveluntuottajille on ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilöiden, lastentarhanopettajien ja muun kasvatushenkilöstön saatavuus. Henkilökunnan määrä on ollut riittävä, mutta henkilökunnan kelpoisuus ei aina ole ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen. Mikäli palveluntuottajat eivät ole saaneet rekrytoitua sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä, he ovat voineet palkata oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskelevan työntekijän tai lastenhoitajaksi henkilön, jolla ei ole tutkinnossaan suuntautumisvaihtoehtona lapset ja nuoret määräaikaisesti tietyin edellytyksin. Kilpailutettujen yksiköiden osalta edellä mainituissa tilanteissa on määräajaksi päätetty olla määräämättä euromääräistä sanktiota. Kilpailutettujen kohteiden osalta useimmin esiintynyt reklamaation syy on ollut kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön puuttuminen ja siitä johtuva määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Mikäli reklamaatiossa

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 20 edellytettyjä toimenpiteitä ei oltu määräaikaan mennessä tehty, palveluntuottajille on voitu määrätä sopimuksen mukainen sanktio. Sanktioita jouduttiin kevään 2016 aikana määräämään kahdelle ostopalvelujen palveluntuottajalle. Yhteensä sanktioita määrättiin vuoden 2016 aikana 5760 euroa. Syksyn 2016 osalta ei ole vielä saatavilla sanktioiden euromääriä johtuen siitä, että vielä ei ole käytössä vuoden 2016 tilinpäätöstietoja. Laatuvaatimusten toteutuminen Vuonna 2016 palveluntuottajilla olivat pääsääntöisesti kaikki lakisääteiset asiakirjat kunnossa. Auditointi- ja ohjauskäyntien prosessit ovat olleet jo useamman vuoden käytössä ja toimintatavat ovat vakiintuneet ja sisäistetty palveluntuottajilla. Mikäli valvontakäynneillä yksittäiset asiakirjat eivät olleet kunnossa, saattoivat palveluntuottajat pääsääntöisesti ne kuntoon reklamoinnin jälkeen. Reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen sisältöjen puutteelliseen kirjaamiseen tai poistumisharjoitusten pitämiseen puolivuosittain. Valvontakäynnillä tehdyistä puutteista esitettiin palveluntuottajille reklamaatiot ja heille annettiin 30 päivän määräaika asian kuntoon saattamiseksi. Pääsääntöisesti palveluntuottajat korjasivat määräajassa tilanteen. Jos korjausta ei määräaikaan mennessä ollut tehty, valvonnasta vastaava viranomainen oli yhteydessä yksikön vastaavaan tai palveluntuottajaan ja neuvotteli tarvittaessa uuden määräajan. Auditointi- ja ohjauskäyntien sisällöissä painottuivat vuonna 2016 enemmän pedagogiset asiat ja keskustelu vuoteen 2015 verrattuna. Syynä tähän oli se, että omavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvät vaadittavat suunnitelmat olivat pääsääntöisesti kunnossa. Lisäksi auditointiin ja valvontaan on kehitetty selkeät ja yhteiset toimintatavat ja ohjeistukset, joiden mukaan on toimittu syksystä 2014 alkaen. Muita huomioita valvonnasta Vuoden 2016 aikana jouduttiin tekemään useita lisävalvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen yksiköihin. Käyntien perusteina ovat olleet muun muassa asiakaspalaute, henkilöstön kelpoisuuksiin liittyvät asiat ja lakisääteisiin asiakirjoihin liittyvät lisätarkastukset. Espoossa aloitti uutena palveluntuottajana Hoivanet Oy, joka tarjoaa perheille yksityistä perhe- ja kolmiperhepäivähoitoa yksityisissä kotitalouksissa kysynnän mukaisesti alkaen. Hoivanet Oy on kotimainen yritys, joka keskittyy palvelemaan lapsiperheitä sekä julkisen sektorin, yritysten että yritysasiakkaiden kumppanina. Yrityksen kotipaikka on Helsinki. Hoito tapahtuu perheiden kodeissa heidän toiveidensa mukaisesti joko vuoroviikoin tai pysyvästi yhden perheen kotona.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / Lapsille tapahtuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Ojanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen lapsille tapahtuneista tapaturmista ja lasten karkaamisista Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Vuoden 2016 yhteenveto, suomenkielinen varhaiskasvatus, tapaturmat - Vuoden 2016 yhteenveto, suomenkielinen varhaiskasvatus, karkaamiset Lasten varhaiskasvatuksessa turvallisuudella tarkoitetaan varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä annettavan varhaiskasvatustyön turvallista toteuttamista. Tarkastelun piiriin kuuluvat varhaiskasvatuksessa olevat lapset, toimintayksikön henkilöstö, toimintayksikön sisä- ja ulkotilat (päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoitajan koti, avoin päiväkoti, kerho, asukaspuisto), sekä toimintavälineet. Lisäksi varhaiskasvatuksen turvallisuus rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kokonaisuudesta. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksessa olevien lasten turvallisuus poistamalla turvallisuusriskit ja ehkäisemällä vaaratilanteita jo ennalta. Vuonna 2011 käyttöönotettu varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirja ja toimintaohjeet, joka vastaa valtakunnallista vuonna 2008 julkaistua Päivähoidon turvallisuussuunnitteluohjeistoa, päivitettiin vuonna 2016.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 20 Varhaiskasvatusyksiköt on ohjeistettu laatimaan yhteisten toimintaohjeiden pohjalta omat turvallisuussuunnitelmansa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on käytössä myös Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen vuonna 2012 laatima Päiväkodin pelastussuunnitelma, joka toimii henkilökunnan käsikirjana päiväkodin turvallisuusasioihin. Varhaiskasvatuksessa lapsille sattuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset kartoitetaan ja niitä seurataan, jotta tilanteista kerätyn tiedon perusteella voidaan suorittaa jälkiarviointia ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. Tapaturmat ja karkaamiset dokumentoidaan vuosittain oheismateriaalina olevan taulukon avulla. Tapaturmaksi kirjataan sellainen tapaturma, joka on johtanut käyntiin terveydenhuollossa. Karkaamiseksi kirjataan jo se, että lapsi on luvatta poistunut esimerkiksi päiväkodin pihasta aidan toiselle puolelle. Lapsille sattuneista tapaturmista raportoidaan seuraavat asiat: - varhaiskasvatuspaikka (päiväkoti, perhepäivähoito, kerho - ja avoin toiminta) - lapsen ikä ja sukupuoli - kuvaus tapahtumasta - kasvatushenkilöstön asetuksen mukainen määrä paikalla: kyllä/ei - jatkotoimenpiteet (lääkärissä käynti, leikkivälineiden korjaaminen tms.) Seuraavasta taulukosta käy ilmi suomenkielisen kunnallisen varhaiskasvatuksen laajuus syksyllä 2016 Kunnallinen Yksiköiden määrä varhaiskasvatus, syksy 2016 Päiväkodit 147 Ryhmäperhepäiväkodit 61 Perhepäivähoitajat 61 Esiopetus ja siihen 26 liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä Asukaspuistot 15 Avoimet päiväkodit 5 Kerhot 42 Lapsia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa , joista Lasten määrä päiväkodeissa perhepäivähoidossa 758 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2016 lapsilla yhteensä hoitopäivää. Vuoden aikana

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 20 tapaturmia sattui yhteensä 436 (tytöille 138 ja pojille 298) ja lapsia karkasi päiväkodin tai perhepäivähoidon pihapiiristä 33 kertaa. Näin ollen tapaturmia ja karkaamisia tapahtui varhaiskasvatuksessa vähän eli 0,024 prosentin todennäköisyydellä päivän aikana lapselle sattuu jonkinlainen tapaturma tai karkaamistapaus. Edellisvuoteen verrattuna lukumäärät ovat hieman laskeneet. Tapaturmista 264 johti terveydenhuollollisiin jatkotoimenpiteisiin (lääkäritai hammaslääkärikäynti). Avoimessa varhaiskasvatuksessa sattui kaksi tapaturmaa. Karkaamisia avoimessa varhaiskasvatuksessa ei tapahtunut lainkaan. Varhaiskasvatuksessa sattuneet tapaturmat ovat pääosin tahattomia vahinkoja. Ne tapaturmat, joihin olisi voitu vaikuttaa, arvioidaan ja muutetaan toimintatapaa tai ympäristöä mahdollisuuksien mukaan. Jokaisen karkaamistapauksen johdosta käsitellään tapahtuma ja riskit sekä ryhdytään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Tapaukset käydään läpi työyhteisössä sekä palvelualueen ja tulosyksikön johtamisen rakenteissa.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu varhaiskasvatuspaikkatilanne keväällä 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila keskustelee ja merkitsee tiedoksi kevään 2017 varhaiskasvatuspaikkatilanteen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila esittelee tammikuun lopun mukaisen varhaiskasvatuspaikkatilanteen Espoon eri palvelualueilla kevään 2017 osalta.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / / Ennakkotietoja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 tilinpäätöksestä Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Jaana Turunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila keskustelee ja merkitsee tiedoksi ennakkotiedot suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 tilinpäätöksestä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila esittelee ennakkotietoja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 tilinpäätöksestä.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 20 / 20 Muutoksenhakukielto ( 1) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.