Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2013

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2013 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh Anna-Liisa Nuolivirta, puh Maria Rauman, puh Pirkko Puustjärvi, puh Riikka Kurki, puh Salla Hovi, puh Sanna Malmström, puh Ulla Valtonen, puh Varpu Ojala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vuonna Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yleistä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaisesti yksityisten päivähoitopalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Yksityisistä sosiaalipalveluista valvonnasta annetun lain mukaisia yksityisen lasten päivähoidon valvontaviranomaisia ovat kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan rooli valvojana on ensisijaisesti antaa ohjausta ja neuvontaa yksityiselle palveluntuottajalle Yhteistyössä palveluntuottajan kanssa kunta voi tehdä ohjauksen ja neuvonnan toteuttamiseksi ns. valvontakäyntejä. Perustellusta syystä kunta voi tarkastaa palveluntuottajan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat.

2 Sivu 2 / 2 Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 18 :n mukaisesti tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä siitä ennalta ilmoittamatta. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin tiloihin ja hänellä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät asiakirjat. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä on tiedotettava aluehallintovirastoa, joka voi tarvittaessa käyttää valvonta- ja pakkokeinoja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Kunnan on siis ilmoitettava aluehallintovirastolle tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista. Näin aluehallintovirasto voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarttua niihin toimiin, joita tilanteen korjaaminen edellyttää. Aluehallintovirastolla on käytössään kuntaa laajemmat valvonta- ja pakkokeinot. Kunnan jälkikäteisen valvonnan keinoista säädetään päivähoitolain 29 :ssä. Mikäli päivähoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan on pyrittävä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, kunta voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa. Tällöin kyse on jo jostain suuremmasta puutteellisuudesta, joka esimerkiksi vaarantaa lasten turvallisuuden. Kunnan järjestäessä lasten päivähoidon hankkimalla palvelut yksityiseltä palvelujen tuottajalta ostopalvelusopimuksella, katsotaan päivähoito kunnan järjestämäksi päivähoitopalveluksi. Yksityisen tuottaman päivähoidon tulee tällöin vastata kunnallista päivähoitoa. Sopimuksella voidaan asettaa ehtoja palvelun toteuttamiselle ja sopimuksella voidaan asettaa palveluntuottajalle erityisiä sanktioita sen varalle, että päivähoito ei vastaa sovittua tai se ei ole muutoin lain mukainen. Kunnan ei tule pääsääntöisesti puuttua yksittäisiin hoitosuhteisiin silloin, kun on kyse päiväkodin ja asiakkaan sopimukseen perustuvasta hoidosta. Kunnan roolina on edellä mainitun mukaisesti antaa yleisempää neuvontaa ja ohjausta. Jos kunnalle tulee useita reklamaatioita samasta päiväkodista, voi olla aiheellista ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Tällöinkin kunnan tulee toimia yleisellä tasolla eikä ajaa yksittäisen perheen asioita. Koska perhe on tehnyt sopimuksen päivähoidosta yksityisen palveluntuottajan kanssa, pätee siihen sopimusoikeudelliset säännökset. Perheellä on viime kädessä mahdollisuus purkaa hoitosopimus. Yksityisen päivähoidon valvonnan toteutuminen Espoossa Espoon kaupungin on valvontaviranomaisena toteutettava yksityisten päivähoitopalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetusja tehtävänä on osaltaan huolehtia yksityisten

3 Sivu 3 / 3 sosiaalipalvelujen valvonnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan n tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa. Lautakunta on siirtänyt ratkaisuvaltaansa yksityisen päivähoidon valvonnasta viranhaltijoille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen aluepäälliköt ja asiantuntijat vastaavat yksityisten päiväkotien valvonnasta. Perhepäivähoidon ohjaajat, päiväkotien johtajat sekä vastaavat ohjaajat vastaavat yksityisen perhepäivähoidon, työsopimussuhteisten hoitajien ja yksityisen avoimen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Kaikilla palvelualueilla (Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Tapiola) yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien valvonnassa ovat mukana myös päiväkotien johtajat. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa valvontaa koordinoi yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä tekee aluehallintoviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Espoossa Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1. Yksityiset päiväkodit kilpailutetut ostopalvelupäiväkodit (ns. tyyppipäiväkodit) kilpailutettu esiopetukseen liittyvä päivähoito kilpailutettu ryhmäperhepäivähoito nettobudjetoidut ostopalvelupäiväkodit yksityisen hoidon tuella toimivat päiväkodit 2. Yksityinen perhepäivähoito ryhmäperhepäiväkodit työsopimussuhteiset hoitajat kotona tapahtuva perhepäivähoito 3. Yksityinen avoin varhaiskasvatus puistotätitoiminta Taulukoissa 1. ja 2. esitetään Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisen ja yksityisen toiminnan yksiköiden määrät. Vuoden 2013 lopussa ostopalveluissa oli yhteensä lasta ja yksityisen hoidon tuella yhteensä lasta. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa on noin 30 % kaikista suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsista. Päiväkodit 140 Ryhmäperhepäiväkodit 75 Perhepäivähoitajat 83

4 Sivu 4 / 4 Esiopetus ja/tai siihen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 22 Asukaspuistot 14 Avoimet päiväkodit 10 Kerhot 29 Taulukko 1. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallinen toiminta, yksiköiden määrä Päiväkodit, ostopalvelu 44 Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki 49 Ryhmäperhepäiväkodit, ostopalvelu 1 Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki 5 Perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat, yksityisen hoidon tuki 277 Esiopetukseen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä, ostopalvelu 47 Avoin varhaiskasvatus, puistotädit 7 Taulukko 2. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksityinen toiminta, yksiköiden määrä Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteuttaminen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä vuonna 2013 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtamisjärjestelmää. Valvonnassa noudatetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtoryhmän hyväksymää toimintaohjetta, joka uudistettiin vuonna Valvonta muodostaa prosessin, jossa säännöllisesti, 1-2 kertaa vuodessa, valvonta- ja auditointikäyntien avulla varmistetaan yksityisten päivähoitopalvelujen tuottajien toiminnan lakisääteisyys ja toiminnan laatu. Valvonta- ja auditointikäynnit toteutuvat päivähoitoyksikön tiloissa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksityisten päivähoitoyksiköiden valvonnasta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan valvonta- ja auditointikäynteihin tai muihin yhteydenottoihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarvittaessa johtopäätöksistä ilmoitetaan aluehallintovirastolle, jotta se voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista tuli voimaan Laki velvoittaa yksityistä päivähoitopalveluntuottajaa laatimaan omavalvontasuunnitelman toiminnan asiallisuuden varmistamiseksi. Jokainen palveluntuottaja on esittänyt valvojalle laaditun omavalvontasuunnitelman. Uusi

5 Sivu 5 / 5 palveluntuottaja esittää valvojalle omavalvontasuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Sekä yksityisen hoidon tuen että ostopalvelupäivähoidon palveluntuottajille järjestettiin vuoden aikana Espoo-tasoiset informaatio- ja keskustelutilaisuudet. Yksityisen hoidon tuen ja ostopalvelupäivähoidon edustajat osallistuivat myös omien palvelualueidensa järjestämiin yhteistyötapaamisiin. Kilpailutettuja kohteita oli vuonna 2013 (31.12.) seuraavasti: Kilpailutetut ns. tyyppipäiväkodit 15 Kilpailutetut ryhmäperhepäiväkodit 1 Esiopetukseen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 44 Taulukko 3. Kilpailutetut varhaiskasvatuspalvelut vuonna 2013 Yksityisten perhepäivähoitajien ja työsopimussuhteisten hoitajien määrä lisääntyi vuoden aikana 22:lla. Yksityisen hoidon tuen päiväkotien kokonaismäärä verrattuna edelliseen vuoteen pysyi samana ja kouluilla toteutettavan esiopetukseen liittyvän päivähoidon ryhmien lukumäärä vähentyi vuoden aikana yhdeksällä. Esiopetukseen liittyvän päivähoidon lukumäärämuutokseen vaikutti muun muassa, että viisi ryhmää esiopetukseen liittyvän päivähoidon ryhmää siirtyi kunnan toteutettavaksi ja vuosittain liittyvässä päivähoidossa olevien lasten lukumäärä vaihtelee lukukausittain. Yksityisen hoidon tuen ryhmäperhepäiväkotien määrä oli sama kuin vuonna Puistotätien lukumäärä on vähentynyt kahdella. Valvontakäyntien keskeisimmät havainnot vuonna 2013 Henkilöstö Laadun varmistamiseksi palveluntuottajan on nimettävä jokaiseen päiväkotiyksikköönsä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että päiväkodissa toteuttavat palvelut täyttävät niille laissa, sopimuksissa ja palvelu- ja muissa suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan on varmistettava hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä ja että heillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Vuoden 2013 valvonnoista ja auditoinneista tehdyssä selvityksestä tarkasteltiin kelpoisen henkilöstön määrää. Tarkastelussa 74 % nettobudjetoiduissa päivähoitoyksiköissä, 50 % yksityisen hoidon tuen

6 Sivu 6 / 6 päivähoitoyksiköissä ja 20 % kilpailutetuissa päivähoitoyksiköissä kaikki työntekijät täyttivät kelpoisuusehdot. Kilpailutetuista päiväkodeista 18 yksikköä on luvannut henkilöstöön koulutustasoon liittyvän laadun lisäarvon. Koulutustasoon liittyvä laadun lisäarvo tarkoittaa, että lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia on vähimmäismitoituksen mukaisesta kasvatushenkilöstöstä enemmän kuin joka kolmas. Valvontakäyntien perusteella erityinen haaste vuoden aikana on ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilön ja muun henkilöstön saatavuus. Henkilökunnan määrä on ollut riittävä, mutta henkilökunnan kelpoisuus ei aina ole ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen. Erityisesti kilpailutettujen kohteiden osalta useimmin esiintynyt reklamaation syy on ollut kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön puuttuminen ja siitä johtuva määräaikaisten työsuhteiden määrä. Mikäli reklamaatiossa edellytettyjä toimenpiteitä ei oltu määräaikaan mennessä tehty, palveluntuottajille on määrätty ostopalvelusopimuksen mukainen sanktio. Sanktioita jouduttiin edellä mainituista syistä määräämään kuudelle palveluntuottajalle. Sanktiot ovat olleet esiopetukseen liittyvän päivähoidon osalta suuruudeltaan (kevät 2013) ja (syksy 2013). Päiväkotien osalta sanktioiden määrät olivat (kevät 2013) ja 7948 (syksy 2013). Yhteensä sanktioita määrättiin vuoden aikana Lisäksi yhden palveluntuottajan kohdalla sanktioprosessi on kesken. Laatuvaatimusten toteutuminen Laki omavalvontasuunnitelman laatimisesta tuli voimaan ja omavalvontasuunnitelma oli laadittava mennessä. Vuonna 2013 palveluntuottajilla pääsääntöisesti kaikki lakisääteiset asiakirjat olivat kunnossa. Mikäli valvontakäynneillä yksittäiset asiakirjat eivät olleet kunnossa, ne tulivat pääsääntöisesti kuntoon reklamoinnin jälkeen. Reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen puuttumisesta ja/tai niiden sisältöjen puutteellisesta kirjaamisesta (turvallisuussuunnitelma, palotarkastuksen päivämäärä, vakuutusasiakirjat jne.) tai asiakirjojen toimenpideohjeistusten mukaisten toimenpiteiden harjoittelemisen laiminlyönnistä, esimerkiksi poistumisharjoituksia ei ollut pidetty. Valvontakäynnillä tehdyistä havainnoista esitettiin palveluntuottajille reklamaatiot ja heille annettiin määräaika asian kuntoon saattamiseksi. Pääsääntöisesti palveluntuottajat olivat määräajassa korjanneet tilanteen. Jos korjausta ei määräaikaan mennessä ollut tehty, valvoja oli yhteydessä yksikön vastaavaan ja neuvotteli hänen kanssaan uuden määräajan. Keväällä 2013 kaupungin sisäinen tarkastus teki tarkastuksen kohderyhmänään nettobudjetoidut ostopalvelupäiväkodit. Tarkastuksessa

7 Sivu 7 / 7 painopisteenä oli palveluntuottajan lakisääteinen päivähoitotoiminta ja päivähoitoyksikön toiminnan laatu. Tarkastuksen perusteella sisäinen tarkastus kehotti suomenkielisistä varhaiskasvatusta seuraaviin toimenpiteisiin: tekemään harkinnanvaraiset päätökset lisämäärärahan myöntämisestä nettobudjetoiduille ostopäiväkodeille aina kuluvan kalenterivuoden aikana muuttamaan nettobudjetoiduissa päiväkodeissa lapsiryhmien täyttö- ja käyttöasteen seurantaa samanlaiseksi kuin kunnallisissa päiväkodeissa ohjeistamaan nettobudjetoituja päiväkoteja lasten vakuutusasioissa, siten, että kaupunki on vakuuttanut nettobudjetoitujen päiväkotien lapset alkaen ja nettobudjetoidut ostopalvelupäiväkodit lopettavat ottamansa lasten tapaturmavakuutukset palveluntuottajaa tulee ohjata rikosrekisteriotteiden tarkistamiseen ja kirjaamiseen liittyvissä käytännöissä Suomenkielinen varhaiskasvatus on ottanut sisäisen tarkastuksen esittämät toimenpiteet huomioon ohjeistuksessaan ja toiminnan seurannassa. Muita huomioita valvontakäynneistä Uusien esiopetukseen liittyvän päivähoidon palveluntuottajien aloittaminen lisäsi merkittävästi valvontakäyntien määrää ja neuvonta- ja ohjaustyötä. Erityisesti yhden palveluntuottajan, joka aloitti useassa toimipisteessä, toiminta ei vastannut sopimusta. Syksyllä 2012 valvonnassa ja auditoinnissa käytettäviä materiaaleja uusittiin ja niitä otettiin käyttöön porrastetusti. Vuoden käytön jälkeen todettiin, että materiaalit ovat osittain vaikeakäyttöisiä ja myös muutamia puutteita ja päällekkäisyyksiä on havaittu. Lomakkeet antavat mahdollisuuden erilaisiin kirjauksiin. Palveluntuottajia tulee ohjata myös tarkempaan tietojen kirjaamiseen ennen käyntiä. Valvojien ja auditoijien suuri määrä hankaloittaa yhdenmukaista dokumentointia. Kevään 2014 aikana koko valvontaan ja auditointiin käytettävä materiaali uusitaan ja uudet materiaalit otetaan käyttöön syksyllä Valvonnan ja auditoinnin tehtäviä keskitetään syksyllä 2014 saatujen kokemusten perusteella. Hankinta ja kilpailutus Esiopetukseen liittyvä päivähoito

8 Sivu 8 / 8 Elokuussa 2013 aloitti 14 koululla uusi palvelutuottaja. Yhdessä kohteessa toiminta siirtyi suomenkielisen varhaiskasvatuksen toteuttamaksi alkaen palveluntuottajan luopuessa toimintavastuusta. Espoon kaupunki irtisanoi saman palveluntuottajan sopimuksen joulukuussa Palveluntuottajan toiminnassa ilmeni merkittäviä puutteita muun muassa henkilöstön kelpoisuuksissa, työsuhteiden pysyvyydessä ja henkilöstön riittävässä suomen kielen osaamisessa. Kilpailutuksessa varalle valitut palveluntuottajat jatkavat toimintaa sopimuskauden loppuun. Sopimus alkaa ja on kaksi (2) vuotta ja mahdollinen yksi optiovuosi. Päiväkodit Kilpailutuksen tuloksena vaihtui palveluntuottaja kahdessa ns. tyyppipäiväkodissa. Uutena asiana päiväkotitoiminnan sopimuksissa ovat pitkät sopimuskaudet, 7 vuotta, jonka jälkeen sopimukset jatkuvat toistaiseksi voimassa olevana.

9 Sivu 9 / 9