Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2014

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh Anna-Liisa Nuolivirta, puh Maria Rauman, puh Pia Torvikoski, puh Riikka Kurki, puh Salla Hovi, puh Sanna Malmström, puh Ulla Valtonen, puh Varpu Ojala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vuonna Käsittely Päätös Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yleistä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaisesti yksityisten päivähoitopalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Yksityisistä sosiaalipalveluista valvonnasta annetun lain mukaisia yksityisen lasten päivähoidon valvontaviranomaisia ovat kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan rooli valvojana on ensisijaisesti antaa ohjausta ja neuvontaa yksityiselle palveluntuottajalle Yhteistyössä palveluntuottajan kanssa kunta voi tehdä ohjaus- ja neuvontakäyntejä (ns. valvontakäyntejä).

2 Sivu 2 / 2 Perustellusta syystä kunta voi tarkastaa palveluntuottajan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 18 :n mukaisesti tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä siitä ennalta ilmoittamatta. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin tiloihin ja hänellä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät asiakirjat. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä on tiedotettava aluehallintovirastoa, joka voi tarvittaessa käyttää valvonta- ja pakkokeinoja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista. Näin aluehallintovirasto voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarttua niihin toimiin, joita tilanteen korjaaminen edellyttää. Aluehallintovirastolla on käytössään kuntaa laajemmat valvonta- ja pakkokeinot. Kunnan jälkikäteisen valvonnan keinoista säädetään päivähoitolain 29 :ssä. Mikäli päivähoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan on pyrittävä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, kunta voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa. Tällöin kyse on jo jostain suuremmasta puutteellisuudesta, joka esimerkiksi vaarantaa lasten turvallisuuden. Kunnan ei tule pääsääntöisesti puuttua yksittäisiin hoitosuhteisiin silloin, kun on kyse päiväkodin ja asiakkaan sopimukseen perustuvasta hoidosta. Kunnan roolina on edellä mainitun mukaisesti antaa yleisempää neuvontaa ja ohjausta. Jos kunnalle tulee useita reklamaatioita samasta päiväkodista, voi olla aiheellista ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Tällöinkin kunnan tulee toimia yleisellä tasolla eikä ajaa yksittäisen perheen asioita. Koska perhe on tehnyt sopimuksen päivähoidosta yksityisen palveluntuottajan kanssa, pätee siihen sopimusoikeudelliset säännökset. Perheellä on viime kädessä mahdollisuus purkaa hoitosopimus. Yksityisen päivähoidon valvonnan toteutuminen Espoossa Espoon kaupungin on valvontaviranomaisena toteutettava yksityisten päivähoitopalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetusja tehtävänä on osaltaan huolehtia yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan n tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa.

3 Sivu 3 / 3 Lautakunta on siirtänyt ratkaisuvaltaansa yksityisen päivähoidon ohjaamisesta viranhaltijoille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen aluepäälliköt ja asiantuntijat vastaavat yksityisten päiväkotien ohjaamisesta. Nimetyt perhepäivähoidon ohjaajat, päiväkotien johtajat sekä vastaavat ohjaajat vastaavat yksityisen perhepäivähoidon, työsopimussuhteisten hoitajien ja yksityisen avoimen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Kaikilla palvelualueilla (Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Tapiola) yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien ohjaamisessa ovat mukana myös nimetyt päiväkotien johtajat. Työparina kaksi päiväkodin johtajaa tekevät ohjaus- ja neuvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen päiväkoteihin. Ostopalvelupäiväkoteihin ohjausneuvonta- ja auditointikäyntejä tekevät varhaiskasvatuksen asiantuntijat työparinaan päiväkodinjohtaja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa valvontaa ja ohjausta koordinoi yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Espoossa Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1. Yksityiset päiväkodit kilpailutetut ostopalvelupäiväkodit kilpailutettu esiopetukseen liittyvä päivähoito kilpailutettu ryhmäperhepäivähoito yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit yksityisen hoidon tuella toimivat päiväkodit 2. Yksityinen perhepäivähoito ryhmäperhepäiväkodit työsopimussuhteiset hoitajat lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito 3. Yksityinen avoin varhaiskasvatus puistotätitoiminta Taulukoissa 1. ja 2. esitetään Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisen ja yksityisen toiminnan yksiköiden määrät vuodelta Lapsia yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli noin 30 % kaikista suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsista. Vuosi 2014 Päiväkodit 141 Ryhmäperhepäiväkodit 69 Perhepäivähoitajat 71 Esiopetus ja/tai siihen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 24

4 Sivu 4 / 4 Asukaspuistot 15 Avoimet päiväkodit 5 Kerhot 26 Taulukko 1. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisen toiminnan yksiköiden määrä vuonna 2014 Päiväkodit, ostopalvelu 44 Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki 49 Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki 5 Perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat, yksityisen hoidon tuki 220 Esiopetukseen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä, ostopalvelu 54 Avoin varhaiskasvatus, puistotädit 7 Taulukko 2. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksityinen toiminnan yksiköiden määrä vuonna 2014 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteuttaminen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä vuonna 2014 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtamisjärjestelmää. Valvonnassa noudatetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtoryhmän hyväksymää toimintaohjetta, joka uudistettiin vuonna Valvonta muodostaa prosessin, jossa säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa ohjaus- ja neuvontakäyntien avulla varmistetaan yksityisten päivähoitopalvelujen tuottajien toiminnan lakisääteisyys ja toiminnan laatu. Ohjaus- ja neuvontakäynnit toteutuvat päivähoitoyksikön tiloissa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksityisten päivähoitoyksiköiden valvonnasta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan ohjaus- ja neuvontakäynteihin tai muihin yhteydenottoihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarvittaessa johtopäätöksistä ilmoitetaan aluehallintovirastolle, jotta se voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista tuli voimaan Laki omavalvontasuunnitelman laatimisesta tuli voimaan Laki velvoittaa yksityistä päivähoitopalveluntuottajaa laatimaan omavalvontasuunnitelman toiminnan asiallisuuden varmistamiseksi. Jokainen palveluntuottaja on esittänyt valvojalle laaditun omavalvontasuunnitelman. Uusi palveluntuottaja esittää valvojalle omavalvontasuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Sekä yksityisen hoidon tuen että ostopalvelupäivähoidon palveluntuottajille on järjestetty Espoo-tasoinen informaatio- ja keskustelutilaisuus keväällä Lisäksi syksyllä 2014 järjestettiin kaikille yksityisen päivähoidon palveluntuottajille koulutustilaisuus, jossa palveluntuottajia opastettiin

5 Sivu 5 / 5 käyttämään extranet sivustoa. Palveluntuottajat perehdytettiin uusiin materiaaleihin (auditointimateriaalit ja pöytäkirjapohjat) ja heille esiteltiin extranetin sisältö eli mistä palveluntuottajat löytävät tarvittavan materiaalin. Yksityisen hoidon tuen ja ostopalvelupäivähoidon edustajat osallistuivat myös palvelualueidensa järjestämiin yhteistyötapaamisiin. Kilpailutettuja kohteita oli vuonna 2014: Kilpailutetut päiväkodit 15 Kilpailutetut ryhmäperhepäiväkodit 1 Esiopetukseen liittyvä päivähoito koulujen tiloissa, ryhmien määrä 54 Taulukko 3. Kilpailutetut varhaiskasvatuspalvelut vuonna 2014 Yksityisten perhepäivähoitajien ja työsopimussuhteisten hoitajien määrä vuoden 2014 aikana vähentyi 54:llä. Yksityisen hoidon tuen päiväkotien kokonaismäärä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samana ja kouluilla toteutettavan esiopetukseen liittyvän päivähoidon ryhmien lukumäärä nousi vuoden aikana seitsemällä. Esiopetukseen liittyvän päivähoidon lukumäärämuutokseen vaikutti muun muassa se, että viisi esiopetusryhmää siirtyi suomenkieliseltä opetukselta suomenkielisen varhaiskasvatuksen toteuttamaksi. Yksityisen hoidon tuen ryhmäperhepäiväkotien määrä (5) oli sama kuin vuonna Puistotätien lukumäärä pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Valvontakäyntien keskeisimmät havainnot vuonna 2014 Henkilöstö Laadun varmistamiseksi palveluntuottajan on nimettävä jokaiseen päiväkotiyksikköön vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että päiväkodissa toteuttavat palvelut täyttävät niille laissa, sopimuksissa ja palvelu- ja muissa suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan on myös varmistettava muun hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä ja että heillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Vuoden 2014 valvonnoista ja auditoinneista tehdyssä raportoinnissa tarkasteltiin kelpoisen henkilöstön määrää. Tarkastelussa kaikki työntekijät täyttivät kelpoisuusehdot 78 % yhdistysten ylläpitämissä ostopalveluyksiköissä, 69 % yksityisen hoidon tuen päivähoitoyksiköissä ja 34 % kilpailutetuissa päivähoitoyksiköissä. Kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden määrä kaikissa yksityisissä päiväkodeissa on kasvanut vuoteen 2013 verrattuna. Kilpailutetuista päiväkodeista 18 yksikköä on luvannut henkilöstöön koulutustasoon liittyvän laadun lisäarvon. Koulutustasoon liittyvä laadun

6 Sivu 6 / 6 lisäarvo tarkoittaa, että lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia on vähimmäismitoituksen mukaisesta kasvatushenkilöstöstä enemmän kuin joka kolmas. Valvontakäyntien perusteella erityinen haaste palveluntuottajille on ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilön ja myös muun kasvatushenkilöstön saatavuus. Henkilökunnan määrä on ollut riittävä, mutta henkilökunnan kelpoisuus ei aina ole ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen. Mikäli palveluntuottaja ei ole saanut sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä, he ovat voineet Espoossa sekä suomenettä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa muun muassa palkata alalle lähihoitajaksi oppisopimuksella opiskelevan työntekijän määräaikaisesti tietyin edellytyksin, samoin lastenhoitajaksi henkilön, jolla ei tutkinnossaan ole suuntautumisvaihtoehtoa lapset ja nuoret. Näissä tilanteissa on määräajaksi päätetty olla määräämättä euromääräistä sanktiota. Kilpailutettujen kohteiden osalta useimmin esiintynyt reklamaation syy on ollut kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön puuttuminen ja siitä johtuva määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Mikäli reklamaatiossa edellytettyjä toimenpiteitä ei oltu määräaikaan mennessä tehty, palveluntuottajille on määrätty ostopalvelusopimuksen mukainen sanktio. Sanktioita jouduttiin edellä mainituista syistä määräämään neljälle palveluntuottajalle. Yhteensä sanktioita määrättiin vuoden 2014 aikana euroa, joka on huomattavan pienempi määrä verrattuna edellisiin vuosiin. Laatuvaatimusten toteutuminen Laki omavalvontasuunnitelman laatimisesta tuli voimaan Uuden palveluntuottajan tulee laatia omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Vuonna 2014 palveluntuottajilla olivat pääsääntöisesti kaikki lakisääteiset asiakirjat kunnossa. Mikäli valvontakäynneillä yksittäiset asiakirjat eivät olleet kunnossa, ne tulivat pääsääntöisesti kuntoon reklamoinnin jälkeen. Reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen puuttumisesta ja/tai niiden sisältöjen puutteellisesta kirjaamisesta (turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma, ilkivalta- ja töhrimissuunnitelma ja pihasuunnitelma, palotarkastuksen päivämäärä, vakuutusasiakirjat jne.) tai asiakirjojen toimenpideohjeistusten mukaisten toimenpiteiden harjoittelemisen laiminlyönnistä, esimerkiksi poistumisharjoituksia ei ollut pidetty. Valvontakäynnillä tehdyistä havainnoista esitettiin palveluntuottajille reklamaatiot ja heille annettiin määräaika (30 päivää) asian kuntoon saattamiseksi. Pääsääntöisesti palveluntuottajat korjasivat määräajassa tilanteen. Jos korjausta ei määräaikaan mennessä oltu tehty, valvoja oli yhteydessä yksikön vastaavaan ja neuvotteli tarvittaessa hänen kanssaan uuden määräajan.

7 Sivu 7 / 7 Espoon sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuskohteena oli keväällä 2013 yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit. Tarkastuksessa painopisteenä oli palveluntuottajan lakisääteinen päivähoitotoiminta ja päivähoitoyksikön toiminnan laatu. Sisäisen tarkastuksen antamia ohjeita on noudatettu myös vuonna Ohjeiden seurauksena Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on yhdistysten ylläpitämien ostopalvelupäiväkotien osalta tehnyt harkinnanvaraiset päätökset lisämäärärahan myöntämisestä aina kuluvan kalenterivuoden aikana, tarkentanut lapsiryhmien täyttö- ja käyttöasteen seurantaa samanlaiseksi kuin kunnallisissa päiväkodeissa, ohjeistanut ko. päiväkoteja lasten vakuutusasioissa siten, että kaupunki on vakuuttanut näiden päiväkotien lapset alkaen ja päiväkodit lopettavat ottamansa lasten tapaturmavakuutukset sekä ohjannut rikosrekisteriotteiden tarkistamiseen ja kirjaamiseen liittyvissä käytännöissä. Muita huomioita valvontakäynneistä Uusien esiopetukseen liittyvän päivähoidon palveluntuottajien aloittaminen ja palveluntuottajan vaihtuminen kilpailutuksen seurauksena lisäsi merkittävästi valvontakäyntien määrää ja neuvonta- ja ohjaustyötä. Erityisesti yhden palveluntuottajan, joka aloitti useassa toimipisteessä, toiminta ei vastannut sopimusta. Syksyllä 2012 valvonnassa ja auditoinnissa käytettäviä materiaaleja uusittiin ja niitä otettiin käyttöön porrastetusti. Vuoden käytön jälkeen todettiin, että materiaalit olivat osittain vaikeakäyttöisiä ja myös muutamia puutteita ja päällekkäisyyksiä havaittiin. Kevään 2014 aikana koko valvontaan ja auditointiin käytettävä materiaali uusittiin ja uudet materiaalit otettiin käyttöön syksyllä Vastavuoroista viestintää ohjaajien, auditointien ja palveluntuottajien kesken parannettiin ottamalla käyttöön alkaen extranet-sivusto. Vuoden 2014 aikana päivitettiin arkistointiohje. Hankinta ja kilpailutus Esiopetukseen liittyvä päivähoito Palveluntuottaja vaihtui yhdeksällä koululla elokuussa Edellisen palveluntuottajan kanssa sopimus irtisanottiin kesästä 2014 alkaen ja varatoimittajaksi valittu palveluntuottaja otti vastuun toiminnasta sopimuskauden loppuun saakka. Sopimus varatoimittajan kanssa alkoi ja se kestää kaksi vuotta sisältäen mahdollisen yhden optiovuoden. Irtisanotun palveluntuottajan toiminnassa ilmeni merkittäviä puutteita muun muassa henkilöstön kelpoisuuksissa, työsuhteiden pysyvyydessä ja henkilöstön riittävässä suomen kielen taidossa.

8 Sivu 8 / 8 Päiväkodit Kilpailutuksen tuloksena vaihtui palveluntuottaja kahdessa päiväkodissa. Uutena asiana päiväkotitoiminnan sopimuksissa on aikaisempaa pitempi sopimuskausi, 7 vuotta, jonka jälkeen sopimukset jatkuvat toistaiseksi voimassa olevana.

9 Sivu 9 / 9