VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ SIVLK Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, Kotihoidontuen kuntalisästä on tehty sekä Anna Granfeltin allekirjoittama kuntalaisaloite Kotihoidontuen kuntalisä Porvooseen 2017 että Silja Metsolan tekemä valtuustoaloite, jossa esitetään tehtävän selvitys kotihoidontuen kuntalisän käyttöönoton kustannusvaikutuksista. Valtuustoaloitteessa viitataan myös Granfeltin tekemään kuntalaisaloitteeseen. Nämä molemmat aloitteet sisältävät esityksen kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotosta Porvoossa, minkä vuoksi tässä vastauksessa huomioidaan molempien aloitteiden esitykset. Varhaiskasvatusjohtaja on vastannut kuntalaisaloitteen tekijälle, että kuntalaisaloitteeseen vastataan valtuustoaloitteen yhteydessä. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kotihoidontuen kuntalisästä tehdään kysely alle 3vuotiaiden lasten vanhemmille, jonka avulla selvitetään kuntalisän kustannusvaikutuksia. Valtuustoaloitteen mukaan kuntalisä voitaisiin rahoittaa varhaiskasvatuksesta saatavilla säästöillä, kun vanhemmat pitäisivät lapsiaan pidempään kotona kuntalisän kannustamana. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kuntalisä on myös työllisyysteko, kun vanhemmat voisivat lakisääteisen kotihoidontuen ja kuntalisän avulla palkata hoitajan lapselleen kotiin ja vanhemmat voisivat itse tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä. Kuntalaisaloitteessa esitetään, että Porvoon kaupunki maksaa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 150 euron suuruista kotihoidontuen kuntalisää. Tuen ehtona on perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona. Aloitteen mukaan kotihoidontuki ja kuntalisä eivät lakkaa perheen lasten osallistuessa kaupungin varhaiskasvatuksen avoimiin palveluihin kuten kerhoihin tai esiopetukseen. Varhaiskasvatuspalvelujen talousarvioon kuuluvia lastenhoidon tukia, joita ovat kotihoidontuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha maksettiin vuonna 2016 yhteensä euroa. Kela hoitaa lasten hoidon tukien maksatuksen, mutta varhaiskasvatuspalvelut vastaa kustannuksista. Lisäksi yksityisen hoidon tukeen käytettiin noin euroa.yksityisen hoidon tukea, sekä lakisääteistä osuutta että kuntalisää maksetaan yksityisen perhepäivähoidon järjestämiseksi.

2 Kotihoidon tukea voi hakea, jos isä tai äiti hoitaa kotona alle 3-vuotiasta lasta. Hoitaja voi myös olla joku muu, esim. isovanhempi tai palkattu hoitaja. Yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Alle 3-vuotiaan lapsen äiti tai isä voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa, jos hänen työaikansa viikoittain on keskimäärin enintään 30 tuntia. Osittaista hoitorahaa voi saada, kun tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta. Kuntalaisaloitteessa sanotaan, että kaupunki tukee vain kodin ulkopuolella tapahtuvaa päivähoitoa. Kaupungin rahoittamaa tukea ovat myös edellä mainitut lakisääteiset lasten hoidon tuet, jotka tukevat perheiden mahdollisuutta hoitaa lasta kotona tai mahdollistavat vanhemman osa-aikatyön. Vuoden 2014 alusta lähtien alle 3-vuotiaista lapsista on myönnetty joustavaa hoitorahaa. Se on porrastettu uudella tavalla, jossa tukea maksetaan sen mukaan, paljonko huoltaja lyhentää työaikaa. Joustavan hoitorahan käyttötarkoitus on eri kuin vanhan hoitorahan. Joustavassa hoitorahassa työajan lyhennys voi olla muustakin syystä kuin pelkästään lapsen hoidon vuoksi. Siinä voi olla vaikkapa osa-aikaista opiskelua tai osa-aikainen työpaikka. Joustava hoitoraha mahdollistaa perheen ja työn yhteensovittamista. Kotihoidon tuen käyttäjämäärä on vähentynyt viime vuosien aikana, mutta varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset lasten hoidon tuista ei ole vähentynyt samassa määrin. Tämä johtuu joustavan hoitorahan ja osittaisen hoitorahan käytön lisääntymisestä.

3 Suomessa varhaiskasvatuksen asema ja rooli lapsen elämässä on vahvistunut ja sitä pyritään edelleen vahvistamaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että varhaiskasvatus on vaikuttavin osa koulutusjärjestelmäämme. Se on ammattimaista, tavoitteellista ja pedagogista toimintaa, jota tekevät korkeasti koulutetut ammattilaiset. Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa OECD-maissa. Muissa pohjoismaissa kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste on reilusti yli 90 prosenttia. Vaikka kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa noussut merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien, se on edelleen myös OECD-maiden keskiarvon alapuolella. EU:n asettaman varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitearvon (ET 2020-ohjelma) mukaan päämääränä on, että EU-maissa 95 prosenttia lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen (European Commission 2014). Tavoitearvossa tarkastellaan osallistumista varhaiskasvatukseen 4 ikävuodesta oppivelvollisuuden alkuun. Suomessa oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus muuttui velvoittavaksi elokuussa 2015, mutta lähes koko kuusivuotiaiden ikäluokka osallistui jo ennen sitä. EU:n tavoitearvoon on vielä silti matkaa, sillä 4-6-vuotiaiden ikäryhmässä varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa 84 prosenttia (2013). EU:n keskiarvo on lähellä tavoitetta, 93,9 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeri on asettanut varhaiskasvatuksen selvityshenkilöt selvittämään lyhyen ja pitkän tähtäimen kehittämistoimia varhaiskasvatukseen. Selvitystyön määräaika on Selvityshenkilöiden tulee esittää, millä toimenpiteillä voidaan edistää lasten säännöllistä osallistumista

4 varhaiskasvatukseen, jolla voidaan edistää lasten kehittymistä ja oppimista. Porvoossa pyritään kehittämään laadukasta varhaiskasvatusta varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuslain myötä korostuu lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen kehittäminen valtakunnallisesti on ohjannut myös Porvoon varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistä. Kotihoidon tukemiseksi Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa käynnistetään ajalle maksuttomien kerhojen kokeilu. Kotihoidon tukea saavilla lapsilla on oikeus osallistua maksuttomaan kerhoon kaksi kertaa viikossa. Ensi syksyn kerhoihin on jo ilmoittautunut noin 135 lasta. Kerhot perustetaan eri puolille kaupunkia päiväkotien yhteyteen. Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa ei ole suunniteltu kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönottoa. Maksuton kerhotoiminta on nähty tarkoituksenmukaisemmaksi tueksi kotona oleville lapsille. Resurssien kohdentaminen kerhotoimintaan kotihoidon tuen kuntalisän sijaan on yleisen valtakunnallisen varhaiskasvatuksen linjausten mukaista. Valtuustoaloitteessa esitetään tehtävän selvitys kotihoidontuen kuntalisän käyttöönoton kustannusvaikutuksista. Yllä olevaan tekstiin viitaten, sivistystoimessa ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi tehdä kuntalisäkyselyä vanhemmille. Kuntalaisaloitteessa esitettiin, että kuntalisän käyttöönoton ehtona olisi perheen muiden alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona. Tällainen ehto ei vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuudenkuvaa varhaiskasvatuksesta, jossa lasten osallistumista varhaiskasvatukseen pyritään lisäämään. Lisäksi aloitteessa on esitetty ehto, että kotihoidon tuen kuntalisää saavilla lapsilla oikeus avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin, kuten kerhoihin säilyy. Sekä kuntalisän käyttöönotto että avoimien varhaiskasvatuspalvelujen lisääminen samalla kertaa vaatisi merkittäviä lisäresursseja varhaiskasvatuspalveluihin. Liitteet: Valtuustoaloite, Silja Metsola Kuntalaisaloite, Anna Granfelt Sivj: Tämä selvitys annetaan vastauksena Silja Metsolan valtuustoaloitteeseen.

5 Jäsen Kittilä esitti jäsen Uskin kannattamana, että aloitteessa tarkoitettu selvitys tehdään. Päätös: Sivistyslautakunta päätti äänin 6 (Kittilä, Korhonen, Lybeck, Martniku, Uski, von Schoultz) vastaan 4 (Backman, Hammarstöm, Jokinen, Korpi) yksi poissa (Björkskog) hyväksyä jäsen Kittilän esityksen, että aloitteessa tarkoitettu selvitys tehdään.