Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2015

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Anna-Liisa Nuolivirta, puh Greta Hämäläinen, puh Miia Mynttinen, puh Pia Torvikoski, puh Riikka Kurki, puh Sanna Malmström, puh Ulla Valtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vuonna Käsittely Päätös Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan Titta Tossavaisen estyneenä ollessa asian esitteli kehittämispäällikkö Virpi Mattila. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Yleistä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 :n mukaisesti yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaisia yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisia ovat kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan rooli valvojana on ensisijaisesti antaa ohjausta ja neuvontaa yksityiselle palveluntuottajalle. Yhteistyössä palveluntuottajan kanssa kunta voi tehdä ohjaus- ja neuvontakäyntejä (ns. valvontakäyntejä).

2 Sivu 2 / 2 Perustellusta syystä kunta voi tarkastaa palveluntuottajan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 18 :n mukaisesti tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä siitä ennalta ilmoittamatta. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin toimintayksikön tiloihin ja hänelle on esitettävä salassapitosäännösten estämättä kaikki tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät asiakirjat. Lisäksi tarkastajalle on annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tietoonsa tulleista puutteellisuuksista ja epäkohdista. Tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistä on tiedotettava aluehallintovirastoa. Näin aluehallintovirasto voi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ryhtyä niihin toimiin, joita tilanteen korjaaminen edellyttää. Aluehallintovirastolla on käytössään kuntaa laajemmat valvonta- ja pakkokeinot. Varhaiskasvatuslain 29 :n mukaan mikäli päivähoitopaikka tai siinä annettu hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan on pyrittävä sopivilla keinoilla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, kunta voi kieltää pitämästä lasta sanotussa päivähoitopaikassa. Tällöin kyse on jo jostain suuremmasta puutteellisuudesta, joka esimerkiksi vaarantaa lasten turvallisuuden. Kunta ei pääsääntöisesti puutu yksittäisiin hoitosuhteisiin silloin, kun on kyse yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan sopimukseen perustuvasta hoidosta. Kunnan roolina on edellä mainitun mukaisesti antaa yleisempää neuvontaa ja ohjausta. Jos kunnalle tulee useita reklamaatioita samasta varhaiskasvatusyksiköstä, voi olla aiheellista ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Tällöinkin kunnan tulee toimia yleisellä tasolla eikä ajaa yksittäisen huoltajan asioita. Jos huoltaja on tehnyt hoitosopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa, sovelletaan siihen sopimusoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteutuminen Espoossa Espoon kaupungin on valvontaviranomaisena toteutettava yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön mukaan opetusja tehtävänä on osaltaan huolehtia yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan järjestämisestä. Johtosäännön mukaan n tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa. Lautakunta on siirtänyt ratkaisuvaltaansa yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaamisesta viranhaltijoille. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen

3 Sivu 3 / 3 aluepäälliköt ja asiantuntijat vastaavat yksityisten päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisesta. Nimetyt perhepäivähoidon ohjaajat, päiväkotien johtajat sekä vastaavat ohjaajat vastaavat yksityisen perhepäivähoidon, työsopimussuhteisten hoitajien ja yksityisen avoimen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Kaikilla palvelualueilla (Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Tapiola) yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien ohjaamisessa ovat mukana myös nimetyt päiväkotien johtajat. Työparina kaksi päiväkodin johtajaa tekee ohjaus- ja neuvontakäyntejä yksityisen hoidon tuen yksiköihin. Ostopalvelupäiväkoteihin ohjaus- neuvonta- ja auditointikäyntejä tekevät varhaiskasvatuksen asiantuntijat työparinaan päiväkodinjohtaja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa valvontaa ja ohjausta koordinoi yksityisen varhaiskasvatuksen ja palvelujen hankinnan koordinointiryhmä. Koordinointiryhmä on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä. Yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuodot Espoossa Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat 1. Yksityiset päiväkodit kilpailutetut ostopalvelupäiväkodit (mukaan lukien esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus kouluilla) yhdistysten ylläpitämät ostopalvelupäiväkodit yksityisen hoidon tuella toimivat päiväkodit 2. Yksityinen perhepäivähoito kilpailutetut ryhmäperhepäivähoitokodit ryhmäperhepäivähoitokodit yksityiset perhepäivähoitajat työsopimussuhteiset hoitajat 3. Yksityinen avoin varhaiskasvatus puistotätitoiminta Päiväkodit, ostopalvelu joista kilpailutettuja Päiväkodit, yksityisen hoidon tuki Ryhmäperhepäiväkodit, yksityisen hoidon tuki Perhepäivähoitajat ja työsopimussuhteiset hoitajat, yksityisen hoidon tuki Esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus koulujen tiloissa, ryhmien määrä, kilpailutettu ostopalvelu Avoin varhaiskasvatus, puistotädit 9 9 9

4 Sivu 4 / 4 Taulukko 1. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksityisen toiminnan yksiköiden määrä vuosina 2013, 2014 ja Yksityisen hoidon tuen päiväkotien kokonaismäärä vuonna 2015 lisääntyi neljällä vuoteen 2014 verrattuna. Yksityisen hoidon tuen ryhmäperhepäivähoitokotien määrä väheni yhdellä vuoden 2015 aikana. Yksityisten perhepäivähoitajien ja työsopimussuhteisten hoitajien määrät ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2013 alkaen. Kouluilla toteutettavan esiopetukseen liittyvän muun varhaiskasvatuksen ryhmien lukumäärät ovat vaihdelleet. Puistotätien määrä on pysynyt ennallaan. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan toteuttaminen vuonna 2015 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta on osa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtamisjärjestelmää. Valvonnassa noudatetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön johtoryhmän hyväksymää toimintaohjetta, joka päivitettiin vuonna Valvonta muodostaa prosessin, jossa säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa ohjaus- ja neuvontakäyntien avulla varmistetaan yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminnan lakisääteisyys ja toiminnan laatu. Ohjaus- ja neuvontakäynnit toteutuvat varhaiskasvatusyksikön tiloissa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksityisten varhaiskasvatusyksiköiden valvonnasta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan ohjaus- ja neuvontakäynteihin tai muihin yhteydenottoihin perustuvat havainnot ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta. Tarvittaessa johtopäätöksistä ilmoitetaan aluehallintovirastolle, jotta se voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä. Varhaiskasvatuslain 16 :n mukaan jollei varhaiskasvatuslaissa muuta säädetä, sovelletaan yksityiseen lasten päivähoitoon varhaiskasvatuslain lisäksi yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain perusteella yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelman toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Jokainen palveluntuottaja on esittänyt valvojalle laaditun omavalvontasuunnitelman. Uusi palveluntuottaja esittää valvojalle omavalvontasuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Yksityisen hoidon tuen ja ostopalveluvarhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin molemmille omat Espoo -tasoiset ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät tilaisuudet keväällä Lisäksi syksyllä 2015 järjestettiin kaikille palveluntuottajille yhteinen tilaisuus ajankohtaisista varhaiskasvatusasioista ja uudesta varhaiskasvatuslaista. Kilpailutetuille ostopalveluvarhaiskasvatuksen palveluntuottajille järjestettiin myös joulukuussa 2015 yksityisen varhaiskasvatuksen ja palveluiden hankinnan koordinointiryhmän järjestämä yhteistyötapaaminen. Tapaamisessa

5 Sivu 5 / 5 keskusteltiin yksiköiden käyttö- ja täyttöasteesta, tietojen kirjaamisesta asiakastietojärjestelmä- Efficaan sekä auditointikäytännöistä. Valvontakäyntien keskeisimmät havainnot vuonna 2015 Henkilöstö Laadun varmistamiseksi palveluntuottajan on nimettävä jokaiseen päiväkotiyksikköön vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että päiväkodissa toteuttavat palvelut täyttävät niille laissa, sopimuksissa ja palvelu- ja muissa suunnitelmissa asetetut vaatimukset. Palveluntuottajan on myös varmistettava muun hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä ja että heillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukainen kelpoisuus. Vuoden 2015 valvonnoissa ja auditoinneissa tarkasteltiin kelpoisen henkilöstön määrää. Tarkastelussa kaikki työntekijät täyttivät kelpoisuusehdot 73 % (78 % vuonna 2014) yhdistysten ylläpitämissä ostopalveluyksiköissä, 56 % (69 % vuonna 2014) yksityisen hoidon tuen päivähoitoyksiköissä ja 23 % (34 % vuonna 2014) kilpailutetuissa päivähoitoyksiköissä. Kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden määrä väheni kaikissa yksityisissä päiväkodeissa vuoteen 2014 verrattuna. Valvonta- ja auditointikäyntien perusteella erityinen haaste palveluntuottajille on ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan vastuuhenkilöiden, lastentarhanopettajien ja muun kasvatushenkilöstön saatavuus. Henkilökunnan määrä on ollut riittävä, mutta henkilökunnan kelpoisuus ei aina ole ollut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukainen. Mikäli palveluntuottajat eivät ole saaneet rekrytoitua sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä, he ovat voineet palkata oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskelevan työntekijän tai lastenhoitajaksi henkilön, jolla ei ole tutkinnossaan suuntautumisvaihtoehtona lapset ja nuoret määräaikaisesti tietyin edellytyksin. Kilpailutettujen yksiköiden osalta edellä mainituissa tilanteissa on määräajaksi päätetty olla määräämättä euromääräistä sanktiota. Kilpailutettujen kohteiden osalta useimmin esiintynyt reklamaation syy on ollut kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön puuttuminen ja siitä johtuva määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Mikäli reklamaatiossa edellytettyjä toimenpiteitä ei ollut määräaikaan mennessä tehty, palveluntuottajille on määrätty ostopalvelusopimuksen mukainen sanktio. Sanktioita jouduttiin kevään 2015 aikana määräämään kahdelle palveluntuottajalle. Yhteensä sanktioita määrättiin vuoden 2015 kevään ajalta euroa. Vuonna 2014 sanktioita määrättiin neljälle palveluntuottajalle ja kevään sanktiosumma oli

6 Sivu 6 / 6 Laatuvaatimusten toteutuminen Kevään 2014 aikana valvontaan ja auditointiin käytettävät materiaalit uusittiin ja ne otettiin käyttöön syksyllä Palveluntuottajilta edellytettiin olemassa olevien turvallisuusasiakirjojen lisäksi myös uusien suunnitelmien laatimista esimerkiksi suunnitelma tilojen ilkivallan ja töhrimisen ehkäisemiseksi ja kriisisuunnitelma. Vuonna 2014 reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen puuttumiseen ja/tai niiden sisältöjen puutteelliseen kirjaamiseen (turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma, ilkivalta- ja töhrimissuunnitelma ja pihasuunnitelma, palotarkastuksen päivämäärä, vakuutusasiakirjat jne). Vuoteen 2014 verrattuna vuonna 2015 palveluntuottajilla olivat pääsääntöisesti kaikki lakisääteiset asiakirjat kunnossa. Mikäli valvontakäynneillä yksittäiset asiakirjat eivät olleet kunnossa, saattoivat palveluntuottajat pääsääntöisesti ne kuntoon reklamoinnin jälkeen. Reklamointi kohdistui useimmiten turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen sisältöjen puutteelliseen kirjaamiseen tai poistumisharjoitusten pitämiseen puolivuosittain. Valvontakäynnillä tehdyistä puutteista esitettiin palveluntuottajille reklamaatiot ja heille annettiin 30 päivän määräaika asian kuntoon saattamiseksi. Pääsääntöisesti palveluntuottajat korjasivat määräajassa tilanteen. Jos korjausta ei määräaikaan mennessä ollut tehty, valvonnasta vastaava viranomainen oli yhteydessä yksikön vastaavaan tai palveluntuottajaan ja neuvotteli tarvittaessa uuden määräajan. Auditointi- ja ohjauskäyntien sisällöissä painottuivat vuonna 2015 enemmän pedagogiset asiat ja keskustelu vuoteen 2014 verrattuna. Syynä tähän oli se, että omavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvät vaadittavat suunnitelmat olivat pääsääntöisesti kunnossa. Lisäksi auditointiin ja valvontaan on kehitetty selkeät ja yhteiset toimintatavat ja ohjeistukset, joiden mukaan on toimittu syksystä 2014 alkaen. Muita huomioita valvonnasta Yhdistysten ylläpitämien ostopalveluyksiköiden auditointi- ja ohjauskäyntien toteuttamista muutettiin syksystä 2015 alkaen. Yhdistyksen ylläpitämissä pienissä ostopalveluyksiköissä toteutetaan jatkossa auditointi- ja ohjauskäynti kerran vuodessa ja isoissa yli 40 hoitopaikkaa olevissa ostopalveluyksiköissä kuten ennenkin eli kaksi kertaa vuodessa. Tiedoksi

7 Sivu 7 / 7