Perkkaa I 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51345) Asemakaavan muutos

1 (36) Vermontie 51. kaupunginosa, Leppävaara Korttelit 51351, 51352, 51353, 51354, 51355, 51356 Osa korttelia 51349, 51350 Erityis-, liikenne-, katu- ja virkistysalueet Asemakaava Perkkaa I 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51345) Asemakaavan muutos Asianumero 4807/10.02.03/2011 (aiemmin 1714 / 503 / 2008) Aluenumero 116900 Perkkaa I, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51002 Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu korttelit 51346, 51347, 51348 ja osa korttelia 51002, 51345) Asemakaavan muutos Perkkaa II 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51031 Asemakaavan muutos Perkkaa II, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Vesi- ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51031) Asemakaavan muutos Perkkaa V 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51001 Asemakaavan muutos Perkkaa VI 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51011 Katu-, vesi- ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51011, 51031, 51349, 51350) Asemakaavan muutos Vermo 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet Asemakaavan muutos Vermonsolmu 51. kaupunginosa, Leppävaara

2 (36) Kortteli 51342 Virkistysalueet Asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutosten selostus Asemakaavan (ja asemakaavan muutoksen selostus), joka koskee toukokuun 24. päivänä 2010 päivättyä ja 3.6.2013 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6554. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Perkkaalla, osittain Vermossa. Alue rajautuu lännessä Majurinkatuun ja asukaspuistoon, pohjoisessa Perkkaantiehen ja idässä Monikonpuroon. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007-2008. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 25200 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Lotta Kari-Pasonen puh. 0468773704 etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) puh. 0468773002 etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 (36) Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.7 Pohjakartta... 10 2.1.8 Selvitys alueesta... 10 2.1.9 Alueen yleiskuvaus... 10 2.1.10 Maanomistus... 10 2.1.11 Rakennettu ympäristö... 11 2.1.12 Luonnonolosuhteet... 13 2.1.13 Suojelukohteet... 14 2.1.14 Ympäristön häiriötekijät... 14 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 15 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 15 3.2 Osallisten tavoitteet... 15 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 16 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 16 4.2 Mitoitus... 16 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 17 4.3.1 Maankäyttö... 17 4.3.2 Liikenne... 20 4.3.3 Palvelut... 23 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 23 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 23 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 24 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 24 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 25 4.6 Nimistö... 28 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 29 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 29 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 29 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 31 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 31 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 32 5.6 Muut merkittävät vaikutukset... 32 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 32 6.1 Rakentamisaikataulu... 32 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 32 6.3 Toteutuksen seuranta... 32 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 32 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 32 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 33 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 33 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 33

4 (36) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maaperäkartta Maanomistuskartta Havainnepiirustus Wiki-suunnitelman 'Lopullinen luonnos' Wiki-suunnittelusta asemakaavaan otetut asiat Jalankulku ja pyöräily, palvelut, vapaa-aika ja virkistäytyminen Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Katukartta Ohjeelliset poikkileikkaukset Melukuvat Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Vermontie asemakaava ja asemakaavan muutokset, alue 116900, Havainnekuvat 4.9.2014 - Luontoselvitys, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007 - Kiinteistön ympäristötekninen tutkimus, Perkkaa, Uudenmaan Valvontamestarit Oy 2004 - E.On Finland Oy Vermon lämpökeskus, rikkidioksidi, typenoksidija hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat, Ilmatieteen laitos 23.12.2004 - Vermon tulvatarkastelu, Ramboll 2009 - Hulevesiselvitys Monikonpuron itäinen haara (luonnos) Ramboll 2010, - Vermontie, Kaupallisen kehittämisen lähtökohdat, Entrecon Oy 2011 - Vermon lämpökeskus, Palotekninen suunnitelma, Paloässät Oy 2010 - Vermontie Energiasuunnitelma 2012 Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd - Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 2014 Sito Oy ja Byman & Ruokonen Oy. - Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma 15.8.2014 Maisemaarkkitehdit Byman & Ruokonen Oy - Perkkaa-Vermo kaupan paikkana, Ramboll 29.11.2013 - Rakennettavuusselvitys kortteli 51354, FCG16.12.2013 - Leppävaaran radioaseman inventointi, Katariina Ockenström, 28.1.2014 - Vermon lämpökeskus - savukaasujen mallitus tulipalotilanteessa, Pöyry 29.4.2014 - Monikonpuron virtausmallinnus, SITO, 12.5.2014 - Vermontien liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut, erillismuistio, Sito Oy 18.2.2013 - Älykkäät pysäköintiratkaisut ja sukkulointiliikenne, esiselvitys, VTT syyskuu 2013 - Perkkaa IIB Selvitys liikenteestä, melusta ja tärinästä, Sito Oy 5.8.2013

5 (36) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen alue on kooltaan n. 32 ha. Kaavamuutosalue käsittää kaksi suurikokoista teollisuuskorttelia Majurinkadun ja Vermontien välisellä alueella, korttelit 51002 (Koy Espoon Perkkaantalo, aiemmin Siemens) ja 51011(Sponda Oyj), sekä Majurinkadun länsipuolella liikeja toimistorakennusten kortteli 51001 (Koy Espoon Perkkaantalo, aiemmin Siemens) sekä näihin liittyviä katualueita ja puistoaluetta. Lisäksi kaavaan sisältyy liikerakennusten kortteli 51342 (SRV Oyj) sekä katu- ja virkistysalueita. Korttelin 51011 läpi virtaa Monikonpuro. Perkkaantien varressa sijaitsee Nemko Oy:n teollisuusrakennus piha-alueineen. Monikonpuron mutkassa on linkkimasto. Sen juurella sijaitseva vanha radioasemarakennus on Espoon kaupunginmuseon mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas liittyen yleisradiotoiminnan aloittamiseen Suomessa. Puistossa Majurinkadun varressa on jätevesipumppaamo. Muilta OSIN tämä alue on rakentamaton. Korttelissa 51002, Koy Espoon Perkkaantalon teollisuustontin pohjoisosassa sijaitsee teollisuusrakennus, joka käsittää noin puolet tontin maankäytöstä. Teollisuustoiminta on loppunut ja rakennus on tällä hetkellä pääasiassa toimistokäytössä. Rakennus on yhdistetty pääkonttoriin Majurinkadun yli johtavalla jalankulkuputkella. Tontin eteläosa käsittää laajan pysäköintikentän. Tontin keskiosassa on vyöhyke, jossa kasvaa puustoa. Korttelissa 51001 sijaitsee entinen Siemensin Suomen pääkonttori 1980 -luvun loppupuolelta. Pääkonttorin laajuus on n. 24 000 k-m2, lisäksi tontilla on avopysäköintipaikkoja ja piha, jolla nurmikenttä ja luontaisesti kasvanutta puustoa. Yhtiön toimintoja organisoitaessa rakennus on käymässä tarpeettomaksi. Majurinkatu on kärsinyt painumista ja tarvitsee parantamista. HSY:ltä saadun tiedon mukaan kadun alla kulkeva jätevesiviemäri on uusimisen tarpeessa. Asemakaava-alue on meren tulvariskialuetta. Monikonpuron (=Vermonojan) vartta koskee lisäksi sadeveden aiheuttama tulvariski. Kaava-alueen ja Perkkaantien pohjoispuolella sijaitsee Fortumin lämpövoimala. 1.2 Asemakaavan sisältö Asemakaava osoittaa rakennusoikeutta 252 020 k-m2. Aluetehokkuus on e = n. 0,78. Asuinkerrostalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta 227 180 k-m2, kerrosluku vaihtelee II - XVI. Asukkaita alueelle tulee n. 5100. Pysäköinti osoitetaan pysäköintitaloihin, maanalaisina pihakansien alle sekä maan päälle avopaikkoina. Alueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue ja sille 15 000 k-m2 rakennusoikeutta koulua ja päiväkotia varten seitsemänkerroksiseen rakennukseen. Päiväkoti tarjoaa hoitopaikan n. 120 lapselle, koulun mitoitus on n. 720 oppilasta. Majurinkadun ja Majurinkujan risteykseen on osoitettu liiketilan rakennusoikeus 1900 k-m2 päivittäistavaroiden kauppaa, työ-, liikunta- ja varastotiloja sekä pysäköintiä varten. Kaava edellyttää, että päivittäistavaran osuus on vähintään 900 k-m2. Kaava-alueen keskelle, virkistysalueen viereen on osoitettu rakennusoikeus liiketilalle kahvilatoimintaa varten 250 k-m2. Vermonpuistoon rajautuen osoitetaan korttelialue hevosurheilua varten. Rakennusoikeutta osoitetaan ratsastuskeskuksen talli- ja maneesirakennusta var-

6 (36) ten 6900 k-m2, lisäksi 400 k-m2 asuinrakennusoikeutta ratsastuskeskuksen henkilökuntaa varten. Kaava-alueelle sijoittuu myös mastoalue televiestintää varten, maakaasuhuoltoaseman korttelialue ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet mm. maakaasuverkon rakennelmia ja laitteistoja varten. Asuinkortteleiden väliin sijoittuu puistoa, joka toimii myös virkistysreittien osana ja Monikonpuron vesi- ja tulva-alueena. Asemakaava osoittaa Vermontien puuttuvan linjauksen, joka yhdistää Vermonsolmun Perkkaantienhen. Kaava mahdollistaa laajemman alueen liikenneverkon täydentymisen myös jalankulun ja pyöräilyn osalta. 1.3 Suunnittelun vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 8.9.2008 ja päivitetty 24.5.2013 suunnittelualueen laajentamisen takia. Asemakaavaa varten valmisteltiin Vermontien kehittämissuunnitelma 2005. Sen pohjalta teetettiin maankäytön viitesuunnitelma Nyrens Arkitektkontorilla 2009. Lähiseudun asukkaat toivat omat näkökulmansa esiin Wikisuunnitteluprosessin kautta 2009. Tältä pohjalta kehitettiin asemakaavan valmisteluaineisto, joka oli nähtävillä kaupunkisuunnittelupäällikön päätöksellä 6.9.-5.10.2010. Ksl:n linjauksen jälkeen 2011 Kaupunkisuunnittelukeskus teetti Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy:llä Vermontien maankäytön ideasuunnitelman. Alueen kolmen suurinta maanomistajaan teettivät yhteen liitetyt visio-suunnitelmat alueistaan. Ksl:n linjauksen jälkeen 2012 jatkettiin alueen maankäytön suunnittelua maanomistajien ehdotuksen pohjalta. Suunnittelualuetta laajennettiin lisäämällä Vänrikinympyrä-Vermontie asemakaavan valmisteluaineiston alue Vermontien asemakaavaan. Vänrikinympyrä- Vermontie (alue 117700) sisälsi liikerakennuksen korttelin 51342 sekä virkistysja katualueita, jotka täydentävät Vermontien liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 12.8.-10.9.2013. Lausuntojen ja muistutusten johdosta on nähtävillä olon jälkeen teetetty lisää selvityksiä ja tarkistettu asemakaavakarttaa määräyksineen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Käsiteltäviä aiheita ovat mm.

7 (36) jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja nähtävillä toukokesäkuussa 2012. Tässä vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskeva Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.12.2011 ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta halkovat voimalinja ja maakaasujohto. Asemakaavan valmisteluaineisto on maakuntakaavan mukainen. Ote maakuntakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavan valmisteluaineisto on yleiskaavan mukainen. Ote yleiskaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat. Perkkaa II, korttelit 51017, 51020-51021, 51031, asemakaava (alue 113700). Perkkaa IIB, virkistysalue sekä osa katualuetta, asemakaavan muutos, Perkkaa IIB muutos, osa katualueita, asemakaavan muutos, Perkkaa II, osa katualuetta sekä osa virkistysaluetta, asemakaavan muutos, Vermo, osa katualuetta, asemakaavan muutos (alue 113805). Perkkaa V, kortteli 51001 ja puistoalue, asemakaavan muutos, Perkkaa I muutos, osa katualuetta Majurinpolku, asemakaavan muutos (alue 113400). Perkkaa I, korttelit 51002-51003, asemakaava, (alue 113600). Perkkaa I, kortteli 51002, asemakaavan muutos, (alue 113601). Perkkaa V, kortteli 51001 ja puistoalue, asemakaava, Perkkaa I, muutos, osa katualuetta Majurinpolku, asemakaavan muutos, (alue 114300). Perkkaa VI, kortteli 51011 sekä katu-, vesi- ja virkistysalueet, asemakaava, Perkkaa I katualue, asemakaavan muutos, Perkkaa II puistoalueet, asemakaavan muutos, Vermo katualue, asemakaavan muutos, (alue 114400). Vermonsolmu, korttelit 51340-51342, sekä katu- ja virkistysalueet ja osa liikennealuetta, asemakaava, Perkkaa III, osa liikennealuetta, asemakaavan muutos (alue 116700). Vermo, korttelit 51109-51112 ja 51114-51120 sekä liikenne-, puisto- ja katualueet, asemakaava (alue 113900). Alueen länsiosa on asemakaavoitettu, itäosa on pääosin asemakaavoittamaton. Majurinkadun itäpuolella sijaitsevalle alueelle on kaavoitettu kaksi suurikokoista teollisuusrakennusten korttelialuetta, korttelit 51002 ja 51011, länsipuolelle kortteli 51001.

8 (36) Entinen Siemensin teollisuustontti (k.51002) on kooltaan noin 7 ha. Tontin rakennusoikeus on 55980 k-m2. Pääkonttorin tontti on noin 1,5 ha ja rakennusoikeus 24 000 k-m2. Spondan omistaman teollisuuskorttelin pinta-ala on noin 3,2 ha ja tehokkuus e=0,8. Korttelin ja Majurinkadun välissä on puistoalue (VP), jonka koko on noin 1,7 ha. Kaavaan on merkitty ohjeellinen rakennusala kenttää varten. Jätevesipumppaamoa varten on puiston keskelle merkitty erityisalue (ET). Teollisuustonttien itäpuolella sijaitseva Vermontien alue on pääosin asemakaavoittamaton. Vain Vermontien pohjoisin osuus on kaavoitettu katualueeksi. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset Vermontien asemakaavahankkeen maankäytön ideasuunnitelma Kaupunkisuunnittelukeskus teetti Vermontien asemakaavahankkeen maankäytön ideasuunnitelman, työ valmistui 13.2.2012. Maankäytön suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, maisemasuunnittelun Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, liikenne- ja hulevesisuunnittelun WSP-Finland Oy ja kaupallisen lausunnon Entrecon Oy. Suunnitelma osoitti alueelle 242 000 k-m2 sisältäen asumista, päiväkodin, koulun ja päivittäistavaran kaupan. Suunnitelmassa selkeät virkistysalueet ja linnakemainen asuinalue muodostivat kaupunkirakenteellisen sommitelman. Alueen maankäyttöluonnos / Nyréns Arkitekturkontor

9 (36) 2.4.2009 valmistui Nyréns Arkitekturkontor:in tekemä maankäyttöluonnos alueelle. Suunnitelma koski Majurinkadun, Majurinpolun, Vermontien ja Anna Sahlstenintien välistä aluetta. Suunnitelma osoitti 145 000 k-m2 asuinkortteleihin ja 1446 pysäköintipaikkaa suurimmaksi osaksi maan alle. Vermon kehittämissuunnitelma Vermon kehittämisuunnitelmaa on laadittu vuosina 2002-2005 rinnan Espoon eteläosien yleiskaavan kanssa. Suunnitelma on yleiskaavaehdotuksen mukainen, mutta sitä tarkempi maankäyttöselvitys. Suunnitelmassa kartoitetaan maankäytön rajoituksia ja kehittämismahdollisuuksia. Suunnitelmassa esitetään maankäyttöehdotus, joka sisältää paitsi Vermon kaavoittamattomat alueet, myös ehdotus mahdollisesti käytöstä poistuvien teollisuustonttien tulevasta käytöstä Perkkaalla. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.5.2005, että

10 (36) -Vermon kehittämissuunnitelma otetaan huomioon alueen tulevassa asemakaavoituksessa. - selvitetään, onko huoltoasema kehittämissuunnitelman alueella tarpeellinen - tekninen toimiala seuraa, että Helsingin kaupunki toteuttaa kaatopaikkaalueen kunnostuksen sovitussa aikataulussa -Vermon kehittämissuunnitelma annetaan tiedoksi kaupunginhallituksen työllisyys- ja elinkeinojaostolle. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.1.8 Selvitys alueesta 2.1.9 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue käsittää kaksi suurikokoista teollisuuskorttelia Majurinkadun ja Vermontien välisellä alueella, korttelit 51002 (Koy Espoon Perkkaantalo) ja 51011(Sponda), sekä Majurinkadun länsipuolella liike- ja toimistorakennusten kortteli 51001 (Koy Espoon Perkkaantalo) sekä näihin liittyviä katualueita ja puistoaluetta. Korttelin 51011 läpi virtaa Monikonpuro. Perkkaantien varressa sijaitsee Nemko Oy:n teollisuusrakennus piha-alueineen. Monikonpuron mutkassa on linkkimasto. Sen juurella sijaitseva vanha radioasemarakennus on Espoon kaupunginmuseon mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas liittyen yleisradiotoiminnan aloittamiseen Suomessa. Puistossa Majurinkadun varressa on jätevesipumppaamo. Muilta tämä alueen osa on rakentamaton. Korttelissa 51002, Koy Espoon Perkkaantalon teollisuustontin pohjoisosassa sijaitsee teollisuusrakennus, joka käsittää noin puolet tontin maankäytöstä. Siemensin teollisuustoiminta on loppunut ja rakennus on tällä hetkellä pääasiassa toimistokäytössä. Rakennus on yhdistetty pääkonttoriin Majurinkadun yli johtavalla jalankulkuputkella. Tontin eteläosa käsittää laajan pysäköintikentän. Tontin keskiosassa on vyöhyke, jossa kasvaa puustoa. Korttelissa 51001 sijaitsee Siemensin Suomen pääkonttori 1980 -luvun loppupuolelta. Pääkonttorin laajuus on n. 24 000 k-m2, lisäksi tontilla on avopysäköintipaikkoja ja piha, jolla nurmikenttä ja luontaisesti kasvanutta puustoa. Yhtiön toimintoja organisoitaessa rakennus on käynyt tarpeettomaksi. Majurinkatu on kärsinyt painumista ja tarvitsee parantamista. HSY:ltä saadun tiedon mukaan kadun alla kulkeva jätevesiviemäri on uusimisen tarpeessa. 2.1.10 Maanomistus Pienen jätemäen pohjoispuolella on Espoon kaupungin omistamaa maata, joka on ollut aikoinaan puhdistamona ja sittemmin läjitys- ja lumenkaatopaikkana. Alueen itäosalla on voimassa maastoajokielto. Pieni jätemäki ei ole täysin stabiili, siitä on tehty geotekninen selvitys asemakaavan oheismateriaaliksi. Koko kaavamuutosalue on meren tulvariskialuetta. Monikonpuron vartta koskee lisäksi sadeveden aiheuttama tulvariski. Alueella on kahdeksan maanomistajaa: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Sponda Oyj, Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalo c/o SRV Asunnot Oy, SRV Oyj, Bergans Kiinteistöt Oy, Gasum Oy ja Konalan yht. jakokunta. Koy Perkkaantalon omistavat osuuksin 1/3 SRV 1/3 SATO ja 1/3 Ilmarinen. Maanomistuskartta on liitteenä.

11 (36) 2.1.11 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alueen nykyinen maankäyttö perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin, osa alueesta on kaavoittamatonta. Alueella sijaitsevat Siemensin pääkonttori ja tehdasrakennus sekä Nemko Oy:n toimitilarakennus. Soneran linkkimasto ja siihen liittyvät pienehköt rakennukset sijaitsevat myös suunnittelualueella. Vanha radioasemarakennus on Espoon kaupunginmuseon mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas liittyen yleisradiotoiminnan aloittamiseen Suomessa. Rakennuksesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys, joka on asemakaavan oheismateriaalina. Alueella on ollut urheiluhalli, ns. kuplahalli, joka on tuhoutunut perustuksia lukuun ottamatta. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Nemko Oy tarjoaa työpaikat n. 25 hengelle ja toimii kansainvälisenä teknologiayrityksenä tarjoten palveluitaan mm. puolustusvoimille. Nemkon tavoitteena on saada jatkaa toimintaansa omissa tiloissaan vastaisuudessakin, tästä on saatu heidän kirjalliset mielipiteensä ja muistutuksensa. Nemko on kuitenkin Sponda Oyj:n maavuokralaisena ja Sponda haluaa tähän asuinrakentamista. Siemens on lopettanut toimintansa alueella ja asemakaavassa nykyisen pääkonttorin ja tehdasrakennuksen tilalle osoitetaan suuri koulu-päiväkotrakennus. Yhdyskuntarakenne Vermontien kaava-alue rajoittuu Perkkaan asuntoalueeseen, Perkkaantiehen, Vermon ravirataan, Vermonpuiston alueeseen jolla sijaitsee kaksi jätetäyttömäkeä ja Vermonsolmun täydentyvään toimistorakentamiseen. Nykyiset rakennukset ja rakennelmat sijaitsevat alueella hajanaisesti muodostamatta selkeää kokonaisuutta. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuvasta voidaan puhua suunnittelualueen viereen kehittyneen Perkkaan asuntoalueen osalta. Se perustuu 1970-lukuiseen ruutukaavaan varioivaan korttelirakentamiseen ajankohdalle tyypillisine kerrostaloineen. Kumpuileva maasto leimaa miellyttävästi alueen pihatiloja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue liittyy liikenneverkkoon Vermontien, Majurinkadun ja Majurinkulman kautta. Kaava-alueen pohjoispuolella on Perkkaantie ja eteläpuolella on Itsehallintotie sekä Tarvaspääntie, jolta on yhteys Vermonsolmun eritasoliittymään. Tämä Turunväylän eritasoliittymä on suuntaisliittymä Helsinkiin päin. Seuraavassa kuvassa on esitetty syksyn 2013 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne.

12 (36) KAVL (ajon / vrk) syksyllä 2013. Kävely ja pyöräily Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Pääyhteydet kulkevat Perkkaantien, Majurikadun, Majurinkulman ja Vermontien vieressä sekä Majurikujalla. Majurinkadulta lähtevä Majurinkuja on pelkästään kevyen liikenteen käytössä Vermontielle asti. Tästä se jatkuu ajoradasta erotettuna jalankulku- ja pyörätienä raviradalle. Lisäksi alueen eteläpuolella ja itäpuolella on olemassa olevia ulkoilutieyhteyksiä täyttömäelle ja Taliin. Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Nykyisten toimintojen pysäköintipaikat ovat toimintojen kanssa samalla tontilla. Julkinen liikenne Alueen läpi Majurinkatua kulkee kolme bussilinjaa 23, 106 (106T) ja 205. Linja 23 liikennöi Uusmäestä Leppävaaran ja Säterin kautta Nihtisiltaan / Laajalahteen, linja 106 Leppävaarasta Tapiolan kautta Helsinkiin ja linja 205 Leppävaarasta Helsinkiin. Bussilinjat kulkevat Perkaantieltä Majurinkadun kautta Itsehallintotielle. Linja 206 liikennöi Karamalmilta Etelä-Leppävaaran kautta Helsinkiin. Linja kulkee Itsehallintotietä ja Tarvaspääntietä Vermonsolmun eritasoliittymään, josta linja jatkaa Turunväylälle. Leppävaaran asemalle ja terminaaliin on matkaa noin 1-1,5 km. Mäkkylän seisakkeelle on matkaa noin 0,8-1,2 km. Liikenneonnettomuudet Kaava-alueella tai kaava-alueen läheisyydessä on tapahtunut vuosien 2007-2011 välillä kymmenen poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Onnettomuudet ovat olleet yksittäisonnettomuuksia tai muita ajoneuvo-onnettomuuksia. Ainoastaan yksi mopo-onnettomuus on tapahtunut ja eikä yhtään jalankulkija- tai pyöräilijäonnettomuutta. Onnettomuuksissa on tullut omaisuusvahinkoja. Yhtään loukkaantunutta tai kuollutta ei ollut tilastoitu vuosille 2007-2011. Palvelut Suunnittelualueen koillisosassa on maakaasun jakeluasema.

13 (36) Yhdyskuntatekninen huolto Alueen halki kulkee alueellinen pääviemäri, kaukolämpö, 20kV:n sähkölinja ilmajohtona ja osalla aluetta myös maakaasujohto ja siihen liittyvä paineenalennusasema. Uusi päävesijohto on suunniteltu kulkemaan Perkkaantietä ja Majurinkatua. Sitä varten tarvitaan lähistölle paineenkorotusasema. Linkkimasto sijaitsee alueella, mutta asemakaavassa varaudutaan sen siirtämiseen. Korttelissa 51031 sijaitsee jäteveden pumppaamo. 2.1.12 Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on alavaa ja tasaista. Lähes koko asemakaava-alue on tulvariskialtista ja maastokorkeudet ovat alle +2,8 mpy. Kasvillisuus on paikoin matalaa niittykasvillisuutta, paikoin pensaikkoa ja paikoin nuorta lehtipuuta. Entisen puhdistamon aluetta on käytetty läjittämiseen. Valtaosa suunnittelualueesta on rakennettua ympäristöä tai muutoin ihmisen muokkaamaa aluetta, kuten entistä peltoa tai täyttömaata. Suunnittelualueen halki virtaa Monikonpuro, jonka valuma-alue on n. 20 km2. Puron uoma mutkittelee ja sillä on sivupuroja suunnittelualueella. Purossa on tavattu mm. lohikaloja. Nykyisellään sen virkistysmerkitys suunnittelualueella on vähäinen, lähinnä virtaava vesi tukee lähistön kasvullisuutta ja johtaa hulevedet mereen. Monikonpuroon on aiemmin noussut taimen, mutta taimenkannan nykytilanne on epäselvä. Ilmeisesti yläjuoksulle tehdyt putkitukset ristikoineen rajoittavat kalojen pääsyä latvalla olevaan paikallisesti arvokkaaseen Monikon purolaakson koskipaikkaan, joka on todennäköisin lisääntymisalue vesistössä. (Espoon virtavesiselvitys 2008, YKE) Suunnittelualue kuuluu tulvariskin piiriin meren läheisyyden, alavan maaston ja Monikonpuron takia. Mahdollinen tulva on odotettavissa mereltä myrskytuulten seurauksena tai Monikonpurosta pitkään jatkuvien rankkasateiden aiheuttamana tai näiden molempien yhteisvaikutuksena. Tulvariskistä on teetetty selvitys ja Monikonpurosta virtausmallinnus. Virtausmallinnuksen perusteella meritulva muodostuu kaava-alueella mitoittavaksi, sillä meritulvan vuoksi nostettava maanpinta suojaa aluetta myös Monikonpuron tulvimiselta. Suunnittelun aikana valtakunnallinen ohjeistus tulvien huomioimisesta on muuttunut, ja kyseiselle alueelle on uuden ohjeistuksen mukaisesti määritetty korkeimmaksi vedenpinnan koroksi kerran 200 vuodessa tapahtuvalle tulvalle +2,8 (N2000). Tämän lisäksi alueella tulee huomioida 20 cm aaltoiluvara, jonka myötä mitoittavaksi tulvakoroksi muodostuu +3,0 (N2000). Huopalahden rantakosteikko vesi- ja lähialueineen on arvokas lintualue, mutta suojelustatusta sillä ei ole.

14 (36) 2.1.13 Suojelukohteet Korttelissa 51001 tontilla 1 (Siemensin pääkonttorin tontti) on vanha kylämäki. Se on esitetty asemakaavassa rajauksena ja kaupunginmuseo voi inventoida paikan ennen sen rakentamista. Espoon kaupunginmuseo on esittänyt, että asemakaavalla suojeltaisiin radiotoiminnan historiaan liittyvä pienehkö rakennus. Rakennuksesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys, asemakaavassa tätä ei kuitenkaan ole esitetty suojeltavaksi, koska sillä ei ole paikallista laajempaa rakennustaiteellista merkitystä. 2.1.14 Ympäristön häiriötekijät Lähialueen kadut, Turunväylä ja rantarata aiheuttavat alueelle melu- ja ilmanlaatuhaittoja. Alueen itäosassa on maakaasujohto ja siihen liittyvä paineenalennusasema. Maakaasun siirtoputken suojaetäisyys ryhmän A kohteista (yleiseen kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset, kuten majoitushuoneistot ja kokoontumishuoneistot sekä asuinrakennukset) on 16 m. Suojaetäisyys ryhmän B kohteista (asuinhuoneistot, työpaikkahuoneistot ja muut kuin asumiseen tarkoitetut tilat, joissa ihmisiä säännöllisesti oleskelee) on 8 m. Paineenvähennysaseman suojaetäisyys ryhmän A kohteista on 50 m, ryhmän B kohteista 25 m. Perkkaantien pohjoispuolella toimii Fortumin voimala. Fortum Oyj käyttää voimalassa pääosin raskasta polttoöljyä, joka ei ole kovin syttymisherkkää, satunnaisesti myös kevyttä polttoöljyä. Näihin on voimassa olevat ympäristöluvat. Uusin ympäristölupa on vuodelta 2013 ja se koskee pyrolyysiöljyn käyttöä voimalassa. Polttoaineen vaihto vähentää fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä Espoossa. Lausunnossaan ympäristöluvasta Espoon kaupunkisuunnittelukeskus edellyttää, että Fortumin voimalan toiminta ei aiheuta palovaaraa tai ympäristöhaittoja, kuten melua, päästöjä tai hajua, jotka ovat tuleville Vermontien asukkaille suurempia kuin selvitetyt raskaan polttoöljyn aiheuttamat haitat. Voimalan osalta pidettiin 26.1.2011 konsultaationeuvottelu, johon osallistui kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi ympäristökeskus, rakennusvalvontakeskus. Tilaisuudessa käsiteltiin Paloässät Oy:n laatima lämpösäteilyraportti, joka koskee voimalaa. Johtopäätöksenä oli, että asuinrakentaminen Perkkaantien eteläpuolelle on mahdollista. 4.2.2014 ja 28.3.2014 on pidetty konsultaationeuvottelut, johon osallistuivat kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi Ely-keskus (4.2.2014), Tukes (4.2.2014), Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum Oyj, ympäristökeskus ja Sponda Oyj maanomistajana. Neuvotteluiden tuloksena teetettiin savukaasujen leviämismallinnus. Selvityksen päätulos on, että tulipalossa syntyvät kuumat kaasut kulkeutuvat hyvin korkealle ja tuulen suuntaan, jolloin myrkyllisten kaasujen pitoisuus maanpinnan tasalla Vermontien asemakaava-alueella ei nouse ihmisille vaaraa aiheuttavalle tasolle. SFS-standardi 3350 edellyttää evakuointia 250 m:n etäisyydeltä 2:ssa tunnissa suurten öljysäiliöiden läheisyydessä. Pelastuslaitos on lausunut, ettei evakuointia tuolla aikataululla voida taata. Neuvotteluiden tuloksena on asemakaavamääräyksiin on lisätty kohta: Korttelit 51011 ja 51349 tulee varustaa yleisellä, puhekuulutuksen mahdollistavalla suurtehohälyttimellä huomioiden Perkkaan voimalaitoksen asettamat turvallisuusnäkökohdat. Lisäksi näistä kortteleista on pelastautumismahdollisuus alueen eteläpuolelle korkeiden rakennusten antaessa suojaa voimalaan päin. Ravikeskuksen kuulutusmeluista on tullut valituksia ympäristökeskukseen ja asiaa tarkasteltu uudestaan Vermon raviradan uusimmassa ympäristöluvassa 24.6.2014, jossa on annettu uusi määräys meluista: Toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää ekvivalenttimelutasoa 55 db klo 7-22 eikä ekvivalenttitasoa 50 db klo 22-7.. On oletettavaa, että kuulutuksista tulee olemaan jonkin verran haittaa myös tulevalle asuinrakentamiselle ravipäivinä kahdesti viikossa ja erityistilaisuuksien

15 (36) yhteydessä. Asuinkortteleiden suuntaus ravikeskuksen läheisyydessä on suunniteltu parveke- ja pihatiloja suojaavaksi. 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen kehittämisen yleiset tavoitteet käyvät ilmi maakuntakaavasta ja Espoon eteläosien yleiskaavasta. Espoon kaupunki on asettanut tavoitteeksi vuokraasuntojen rakentamisen niin, että 20% asemakaavoitettavasta asuntorakentamisesta on vuokratuotantoa. Espoon kaupunki on sitoutunut pääkaupunkiseudun yhteisiin MAL-tavoitteisiin, joiden mukaista on rakentaa tiivistä asumista suunnittelualueelle. Rakentamaton kaava-alue on mahdollista ottaa käyttöön, kun yleiskaavassa esitetty Vermontien katuyhteys Perkkaantien ja Turunväylän välillä rakennetaan. Siemensin teollisuustoiminta on väistymässä ja vapauttaa laajan keskeisen maa-alueen suunnittelua varten. Keskeinen sijainti aluekeskuksen tuntumassa puoltaa asumisen ja palveluiden sijoittamista alueelle. Alueella on ennestään Perkkaan asuntoalue lähipalveluineen ja puistoineen. Teollisuusympäristön muuttaminen asumista varten tukeutuu jo rakentamisvaiheessa olemassa oleviin palveluihin ja mahdollistaa uusien palveluiden sijoittamista alueelle. Teollisuusrakentamisen korvaaminen asuinrakentamisella kohentaa alueen ilmettä. Alueella on ennestään merkittävää virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa. Espoon puolella on Vermon ravikeskus. Ratsastuskeskusta ollaan kaavoittamassa alueelle. Helsingin puolella on mm. Talin golfkenttä, jalkapallohalli, agility-rata ja frisbeen lennätyspaikka. Kaupunkien rajan tuntumaan on siten muodostunut laaja virkistys- ja vapaa-ajan alue, jota on syytä kehittää edelleen ja jonka yhteyteen asumisen lisääminen puoltaa myös paikkaansa. Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kestävän kehityksen mukaiseen energiatehokkuuteen. Kaava-alue sijaitsee keskeisesti valmiissa infrastruktuurissa lähellä kaupunkirataa, Kehä I:ä ja Turunväylää. Toimiva joukkoliikenne on helposti saavutettavissa ja Raide-Jokeri (pikaraitiotie) tulee vielä aikanaan parantamaan tilannetta. Leppävaaran keskustan monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut ovat valmiit ja helposti saavutettavissa. Nämä puoltavat alueen rakentamista tehokkaasti. Kevyen liikenteen yhteydet suunnitellaan tukemaan palveluiden hakemista ilman autoa. Kaava-alueella on jo kaukolämpö ja osalle aluetta (Bergans Oy) on tutkittu vaihtoehdoksi maalämpöä Tekesin rahoittamassa GEOENER -projektissa. On osoittautunut, että Espoossa maalämpö on kaukolämpöä ekologisempi vaihtoehto kaukolämmön tuotantotavasta johtuen. Maalämmön käyttö edellyttää, että asuinkortteleihin varataan teknistä tilaa tarvittavia laitteita varten. Maalämmön hyödyntämisen lisäksi suositaan energiaa säästävien rakentamistapoja alueen asuinkortteleissa. Myös maakaasun käyttö energialähteenä on mahdollinen. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asukasmielipiteitä on saatu Wiki-suunnitteluprosessin kautta. Asukkaiden tavoitteina on mm. saada alueelle selkeästi aluetta rajaavat korttelit, korkeata rakentamista sopiviin ilmansuuntiin, puistovyöhyke, isoja korttelipihoja, melumuurirakennus Vermontien liikenneaukion reunaan, Monikonpuro virtaamaan suunnittelualueen keskelle, kevyen liikenteen raitti alueen halki, kulkumahdollisuuksia kortteleiden keskeltä, yhteistiloja korttelipihoille ja keskenään erilaisia kortteleita. Alueelle toivotaan puutarhapalstoja, kaarevia korttelimuotoja, hyvät yhteydet tulevalta Raide-Jokerin pysäkiltä alueen keskelle, vaihtelevia, monipuolisia kortteleita (korttelimuotoja), vaihtelevia kerroskorkeuksia ja kattomuo-

16 (36) toja, terassoituja rakennuksia, jalankulku-viheryhteyttä Talin huipun suuntaan ja koululle ja alueen maamerkkirakennusta. Alueelle ei haluta muurimaisia rakennuksia, autoja eikä tylsiä paikkoja. Wikisuunnitelman 'Lopullinen luonnos' on liitteenä. Wiki-suunnittelusta on otettu asukkaiden esittämiä asioita asemakaavasuunnitteluun, mm. kevyen liikenteen raitti alueen halki, Monikonpuro asuinalueen kautta (toisessa paikassa, paikoitellen isoja korttelipihoja, yhteistiloja ja kauttakulkumahdollisuuksia korttelipiholille, korkeata rakentamista sopiviin ilmansuuntiin ja puistovyöhyke alueen keskelle. Nemko Oy:n tavoite Nemko Oy on ilmaissut haluavansa jatkaa toimintaansa alueella omistamissaan, hyväkuntoisissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissaan. Nemko on jättänyt asiasta mielipiteen ja muistutuksen kaavaprosessin kuluessa. Vermon Ravirata Oy:n tavoite Vermon Raviradan tavoitteena on kehittää omaa aluettaan asemakaavassa osoitettavan hevosurheilukeskuksen kanssa yhteisiä hyötyjä etsien ja suunnitellen. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Suunniteltu asemakaavan muutosehdotus perustuu maanomistajien yhdessä ideoimaan maankäytön suunnitelmaan. Asuinkortteleista on muodostettu kolme suurkorttelia, joita rajaavat virkistysalueet ja kadut. Koulu, päiväkoti, päivittäistavaran kauppa ja tori sekä bussipysäkit muodostavat pienen aluekeskuksen, joka palvelee sekä uutta Vermontien kaava-aluetta että Perkkaan nykyistä asujaimistoa. Virkistysalueet toimivat myös Monikonpuron ja hulevesien tulvavarauksena. Vermontien itäpuolelle on osoitettu korttelialue ratsastuskeskusta varten. Vermontien asemakaava ja asemakaavanmuutos osoittavat alueelle yhteensä 227 180 k-m2 asuinrakennusoikeutta, 15 000 k-m2 koulun, päiväkodin rakennusoikeutta sekä 1900 k-m2 päivittäistavaran kaupan ja palveluiden rakennusoikeutta. Lisäksi Majurinkadun varteen on osoitettu mahdollisuus kivijalkamyymälöiden rakentamiseen. Ratsastuskeskukselle on osoitettu rakennusoikeutta 6 900 k-m2 talleja ja maneesia varten, lisäksi henkilökunnan asuntoja 400 k-m2. Pysäköinti on osoitettu maantasoon. Tekniset korttelialueet on suunniteltu käyttötarkoitusten vaatimusten mukaisiksi. Alueen kadut ja korttelialueet korotetaan tulvakorkeuden yläpuolelle. Maanalaiseksi osoitettua pysäköintiä voidaan haluttaessa sijoittaa tulvakorkeuden alapuolelle, jos sisäänajokohdat ovat tulvakorkeuden yläpuolella (= tulvakynnys), tämä edellyttää vesitiivitä rakenteita. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 32 ha. Kokonaiskerrosala on 252 020 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,78.

17 (36) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Tulvavaaran takia tällä asemakaava-alueella varmistetaan rakenteiden pysyminen kuivina ja alueelta pelastautuminen. Asemakaavassa on annettu tämän takia määräys, että uudisrakentamisessa tulee huomioida tulvariski, alle +3,0 (N2000) rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita sekä kadut ja pelastustiet tulee rakentaa vähintään +3.0 (N 2000) korkeuteen tulvariskin takia. Tulvariskikorko on +2.8 ja aaltoiluvara 0.2 m. Alueelta poistuu Siemensin tehdasrakennus, Nemko Oy:n toimitilat ja radiomasto rakennuksineen. Entinen radioasemarakennus on mahdollista siirtää kaava-alueella toiseen kortteliin (51350). Siemensin entisen pääkonttorin käyttöä osana tulevaa koulu-päiväkotirakennusta tutkitaan tarkemmin rakennuksen hankesuunnittelun yhteydessä. Jätevesipumppaamo korttelissa 51031 siirretään Perkkaantien toiselle puolelle muuntamoineen. Korttelialueet AK- korttelialueet Asuminen sijoitetaan kerrostaloihin, jotka vaihtelevat lamelli- ja pistetaloina, kerroskorkeuksien vaihdellessa IV - XVI. Asuinrakennusoikeutta alueelle on osoitettu 227 180 k-m2. Alueelle on haettu ilmettä monimuotoisilla rakennusmassoilla, joiden toteutumista edistetään tiukahkoilla rakennusalueilla. Kattomuodoista toivotaan vaihtelevia. Asemakaava sallii viherkatot, kaupunkiviljelyn ja asukkaiden ulko-oleskeluun liittyvät toiminnot katoille. Julkisivujen tulee suurkortteleittain muodostaa materiaalein ja värein hallittu ja harmoninen kokonaisuus. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Katuun rajoittuvien asuinhuoneiden lattioiden tulee olla vähintään 0,6m katutason yläpuolella. Alueen sosiaalista kestävyyttä ja yhteisöllisyyttä tuetaan edellyttämällä suurkortteleihin vähintään 100 k-m2:n suuruiset kokoontumis- tai harrastustilat. Oleskelu- ja leikkialueet sijoitetaan aurinkoisiin ilmansuuntiin melulta suojattuihin paikkoihin. Rakennuksista tulee olla suora uloskäynti korttelipihoille, tämä on erityisen tärkeätä kortteleiden 51011 ja 51349 voimalan suojaetäisyyden takia. Rakentamattomia tontinosia voidaan käyttää istutuksiin ja hulevesien viivyttämiseen. Aurinkopaneelit ja aurinkosuojat tulee integroida rakennusten julkisivu- ja kattoarkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Kattolappeiden suuntauksessa huomioidaan energiakysymys arkkitehtuurin ja mahdollisuuksien mukaan. Pysäköinti perustuu osin rakennusten ja pihakansien alaisiin pysäköintilaitoksiin ja pysäköintitaloihin, joista muodostetaan mahdollisimman suuria yksiköitä palvelemaan useita kortteleita. Osa pysäköinnistä on maantasoisina avopaikkoina tonteilla, osa LPA- ja LP-alueilla. Maanpäälliset pysäköintipaikat jäsennöidään ja rajataan istutuksin. Osa vieras- ja asiointipysäköinnistä on osoitettu katujen varsille. Maanalaiselle pysäköinnille edellytetään vähintään +3.20 (N 2000) tulvakynnyksen rakentamista. Korttelin 51031 AK-alueen pihakannen alaiseen pysäköintiin ajetaan viereisen LPA-alueen pysäköinnin kautta. Y-korttelialue Osa korttelialueesta on historiallista kylämäkeä, joka on osoitettu rajauksella asemakaavassa. Kaupunginmuseo voi tutkia alueen ennen rakentamista. Päiväkodin ja koulun tontti on osoitettu Koy Espoon Perkkaantalon pääkonttorin paikalle keskeisesti palvelemaan sekä Perkkaan nykyistä että Vermontien tulevaa asujaimistoa. Piha-alue liittyy saumattomasti asukaspuistoon. Julkisivujen tulee olla pääosin kivi- tai keraamiaineisia ja detaljeiltaan viimeisteltyjä. Jul-

18 (36) kisivujen tulee kuvastaa rakennuksen julkista luonnetta ja maantasokerroksen tulee avautua kadulle suurin ikkunoin. Rakennus varustetaan riittävin sisäänkäyntikatoksin. Lastaus ja jätehuolto tulee sijoittaa rakennukseen. Pysäköinti on osoitettu maantasoon. Polkupyörien säilytyspaikat tulee rakentaa erityisesti koululaisia silmällä pitäen. Majurinkatu koulun kohdalla suunnitellaan jalankulkijoille erityisen turvalliseksi. Uudisrakennuksia koskevat tulvamääräykset koskevat myös tätä tonttia. KL-korttelialueet Kortteliin 51031 KL-1 -korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1900 k-m2 esim. päivittäistavaran kauppaa varten. Lisäksi sallitaan työ-, liikunta- ja varastotilat sekä pysäköinnin vaatimat tilat. Ajoyhteydet ovat Majurinkadulta ja Majurinkujalta LPA-tontin kautta. Rakennuksen kerrosluku on kaksi, tontin pysäköinti on osoitettu viereiseen pysäköintitaloon, myös kattopysäköinti kaupan päälle on mahdollinen. Korttelin 51350 KL-2 kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta kahteen kerrokseen 250 k-m2 kahvilakäyttöä varten. Julkisivujen tulee olla pääosin puuta, lastaus ja jätehuolto tulee sijoittaa rakennukseen. LH-korttelialue LH- korttelialueella 51355 sijaitsee maakaasun tankkausasema jo vanhastaan ja kaavalla sallitaan sen toiminnan jatkuminen. LP- ja LPA-korttelialueet LP-alueille tulee avopysäköintiä, joka erotetaan ympäristöstä ja jaotellaan pienempiin osiin pensasistutuksilla ja tarvittaessa aidoilla, jotka estävät ajovalojen osumisen asuntoihin sisään. LPA-alueille on osoitettu sekä avopysäköintiä että pysäköintilaitosten rakennusaloja. Avopysäköinnit toteutetaan samoin kuin LP-alueilla. Pysäköintilaitoksissa tulee julkisivujen vastata materiaaleiltaan, väreiltään ja jäsentelyltään asuinrakennuksia. Luonnonvaloa tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Kattotasanteita saa hyödyntää esim. oleskelu-, leikki- ja pelialueina tai viherkattoina tai energiantuotantoon. Pysäköintilaitoksiin saa sijoittaa väestönsuojia, teknisiä tiloja ja ajoneuvojen rengasvarastot. Tonttien välille ei tarvitse rakentaa osastoivaa seinää, jos paloturvallisuus varmistetaan muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla. Maanalaiselle pysäköinnille edellytetään tulvakynnyksen rakentamista. E-1-korttelialue Korttelin 51354 E-1 alue on hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan talli- ja maneesirakennuksen ja näitä palvelevia toimisto-, sosiaali-, varasto- ja teknisiä tiloja osin yhteen, osin kahteen kerrokseen yhteensä 6900 k-m2. Rakennusalalle saa sijoittaan myös kahvion aputiloineen. Lantala tulee sijoittaa katettuun tilaan ja kauas asumisesta. Lisäksi alueelle saa rakentaa hevosurheilua varten tarvittavan henkilökunnan asuinrivitalon 400 k-m2 kahteen tasoon. Alueelle saa rakentaa myös ulkotarhoja asemakaavan osoittamille alueille, ratsastuskenttiä, katoksia, vesialtaita ja siltoja. Hevosten ulkoalueet tulee aidata turvallisuussyistä. Eläinsuojat ja asuinrakennus on rakennettava niin, että tulvariski ja pelastautuminen huomioidaan. Ulkotarhat tulee liittää viemäriverkkoon. Hulevedet muualta kuin tarhoista tulee johtaa hulevesille osoitetuille alueille viivytettäviksi ja osin imeytettäviksi.

19 (36) Osalla aluetta on maaperän stabiliteetti niin heikko pienen jätemäen takia, että asemakaavaan on osoitettu alue, jolle ei voi rakentaa rakennuksia. Aluetta voi kuitenkin käyttää ulkotarhoiksi tai hulevesien käsittelyyn. Pysäköinti on osoitettu avopysäköintinä, asuntojen pysäköinti autotallirakennukseen. Hevosurheilualue on suunniteltu hankkeelle, jossa alueelle sijoittuu 60 hevosen tarvitsemat tilat. Alueen pinta-ala on 3,4 ha. Asemakaava sallii ratsastuskeskuksen ja Vermon ravikeskuksen välisen yhteistyön sekä rakennusten että ulkotilojen käytön osalta. Puistot ja virkistysalueet Asemakaava-aluetta halkovat puistot, jotka liittävät alueen laajemman ympäristön viherverkostoon. Puistoihin on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräverkosto, josta osa palvelee myös pelastusteinä, mikä huomioidaan rakentamisen aikataulutuksessa ja puistoreittien mitoituksessa. Puistojen suunnittelussa otetaan huomioon virkistykselliset ja maisemalliset näkökohdat sekä tulvavaara. Tulvareitit on osoitettu kaavakartalla. Rannikkoasemanpolun eteläpuolella virtaa Monikonpuro, jota siirretään tarpeelliselta osin nykyiseltä paikaltaan ja jolle rakennetaan tarvittavat ylikulkusillat. Uomaa tullaan siirtämään noin 500 metrin matkalta. Puron siirto tehdään kaavamääräyksen mukaisesti ns. kuivatyönä, jotta veteen kulkeutuisi mahdollisimman vähän kiintoainetta ja häiriö puron lajistolle jäisi vähäiseksi. Uoman siirto edellyttää vesilainsäädännön mukaista lupaa. Lähiympäristösuunnitelmassa on uomalle haettu mahdollisimman luonnonmukaista toteutustapaa ahtaassa tilassa. Uoman poikkileikkaus mahdollistaa tulvatasanteiden rakentamisen, joiden avulla virtaamaa voidaan ylläpitää myös kuivalla kaudella. Luonnonmukainen reuna uoman eteläpuolella mahdollistaa uomaa varjostavan kasvillisuuden, kunhan se ei ole liian tiheää ja siten lisää tulvariskiä. Kaava-alueella ei ole puron lisäksi muita luontoarvojen huomioimista vaativia kohteita. Liitteenä oleva tulvaselvitys sisältää mm. maksimivirtaama-arvion Monikonpurolle ja korkeimmat vedenpinnantasot uoman eri jaksoilla. Vermonreitin lähivirkistysalue (VL) yhdistää kaava-alueen ja laajemmin koko Perkkaan alueen Talin täyttömäen ja Iso Huopalahden laajaan virkistysaluekokonaisuuteen. VP-1 puistoalueelle sijoitetaan leikki-, oleskelu- ja lähiliikuntapaikat. VP-1 puistoalueen puistonimiä ovat Majurinpuisto, Perilä ja Runoratsunpuisto. Monikonpuron uusi linjaus on esitetty ohjeellisella merkinnällä w. Pohjoiseteläsuunnassa Meriniitynpolun suuntaisena puistossa on rasitteena voimalinjan maakaapeli. VP-2 ja VP-3 puistoalueille ei melun takia saa sijoittaa herkkiä toimintoja. VP- 2 -alueella sallitaan kuitenkin sijoittaa kaupunkiviljelypalstoja. VP-2 ja VP-3 puistot sijaitsevat kaupunkirakenteellisesti merkittävillä paikoilla, joiden rakentumista kaupunkimaisina ja laadullisesti korkeatasoisina viheralueverkon osina on haluttu tukea puistoon kantautuvasta melusta huolimatta. Muut alueet EMT-mastoalue Soneran televiestintämasto siirretään asuinkortteliksi osoitetulta paikalta EMTalueelle. Alueen rakentamista rajoittaa maakaasun suojavyöhyke, joka on merkitty asemakaavakarttaan. Masto rakennetaan haruksettomana.

20 (36) ET-1 -alueet Alueet on varattu jo rakennettua maakaasujohtoa ja sen paineenalennusasemaa ja muita siihen liittyviä rakennelmia varten. Paineenalennusasemalla on suojavyöhyke 25 m, jonka alueelle ei saa sijoittaa muita rakennuksia tai rakennelmia. Maakaasujohdolla on suojavyöhyke 8 m, jonka sisäpuolelle ei saa sijoittaa rakennuksia eikä rakennelmia. ET-2 /k alue Alue on tarkoitettu kaupungin kunnossapidon tarpeisiin. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia eikä rakennelmia maakaasun paineenalennusaseman takia. 4.3.2 Liikenne EV-1 -alue Paikka on tavallista suojaviheraluetta tärkeämpi sijainniltaan ja maisemallisesti. Se tulee istuttaa ja käsitellä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena. Alue on saavutettavissa hyvin kaikilla kulkumuodoilla. Alueen ajoneuvoliikenneverkon pääperiaatteena on ulkosyöttöinen liikennejärjestelmä. Ulkokehän muodostavat alueelliset kokoojakadut Perkkaantie, Vermontie, Itsehallintotie sekä tonttikadut Majurinkulma ja Majurikatu. Lisäksi alueelle on suunniteltu useita tonttikatuja mukaan lukien yksi pihakatu. Päättyvien tonttikatujen päissä on kääntymismahdollisuus. Osa tonttikaduista on lenkkikatuja, jolloin varsinaista kääntöpaikkaa ei tarvita. Alueen läpi suunniteltu Vermontie yhdistää Perkkaantien ja Turunväylän eritasoliittymän Vermonsolmun toisiinsa. Vermontie on suunniteltu asuinrakentamisen itäpuolelle, jolloin läpikulkevan liikenteen vaikutukset asumiselle on minimoitu. Vermontien katualue on mitoitettu laajana, koska on haluttu varautua Vermontiellä 2+2 -kaistaiseen ratkaisuun. Majurinkadun liikennettä pyritään rauhoittamaan varsinkin suunnitellun Y- korttelin (koulu, päiväkoti) kohdalla, johon on suunniteltu ajoratapysäkit ja asfaltista poikkeava pintamateriaali, kuten betonikivi. Lisäksi Majurinkulmassa (Majurinkadun ja Itsehallintotien välissä) on ajoratakavennuksia, jotka hillitsevät ajonopuksia. Majurinkatua joudutaan korottamaan nykyisestä ajoradan tasosta. Kadun korotuksessa huomioidaan ajo Majurinkadulta muille poikkikaduille ja pysäköintialueille. Majurinkatuun liittyvien katujen pituuskaltevuus on enimmillään noin 6 %. Majurinkadun länsipuolelle joudutaan paikoin toteuttamaan tukimuureja, jotta kadun luiskat eivät mene tonttien puolelle. Uuno Kailaan kadun länsipää on suunniteltu pihakaduksi. Pihakadun suunnittelun lähtökohtana on jalankulku ja pyöräily. Pihakadun ilmeen tulee viestittää ajoneuvon kuljettajalle, että hän liikkuu alueella, jossa hänen tulee sovittaa nopeutensa jalankulun mukaiseksi. Kadun enimmäisnopeus on 20 km/h. Kadun toiminnallinen jäsentely, muotoilu ja pysäköintipaikkojen sekä istutusten sijoittelu tukevat ajonopeuksien pysymistä alhaisina. Pihakatu suunnitellaan tarkemmin katusuunnittelun yhteydessä. Suunnittelualueelle on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä liikenne-ennuste ja liikenteen toimivuustarkastelut. Liikenne-ennuste vuodelle 2035 on esitetty seuraavassa kuvassa.

21 (36) Liikenne-ennuste (KAVL) vuodelle 2035 (Sito Oy). Vermontie toimii hyvin 1+1 -kaistaisena ennusteliikennemäärillä. Kaavassa on varauduttu myös 2+2 -kaistaiseen tilanteeseen, joka voi tulla tarpeen maankäytön lisääntyessä ja uuden katuyhteyden (Turuntien ali Perkkaantieltä ja Mäkkylän puistotielle) toteuduttua. Ennustetilanteeseen (v. 2035) mennessä toteutettujen parannustoimenpiteiden avulla alueen katuverkon liikenteellinen sujuvuus tulee olemaan lähellä nykyistä tasoa. Vermontien kaavaan tehdyn liikenne-ennusteen mukaan Kehä I:n kapasiteetti ei ylity, mutta Turunväylän kapasiteetti Vermonsolmun ja Helsingin rajan välillä ajosuunnassa länteen päin ylittyy iltahuipputuntina vuonna 2035. Kehä I:n ja Turunväylän liittymistä Perkkaantien liittymät Kehä I:lle ovat kaikkein kuormittuneimmat. Vermontien kaavan maankäytön tuottama liikenne on kuitenkin pieni osa Kehä I:n ja Turunväylän liikenteestä. Vermontien kaava-alueen tarkasteluissa on huomioitu Perkkaa IIB (113805, hyväksytty 2007) tuottama liikenne. Perkkaa IIB (113809, hyväksytty 2013) kaavan yhteydessä tehdyt liikenneselvitykset perustuivat Vermontien kaava-alueen liikenneselvityksiin. Selvityksen mukaan Perkkaan IIB:n (113809, hyväksytty 2013) kaavan maankäyttö tuottaa hieman suurempaa liikenteellistä painetta Perkkaantien ja lähialueiden katuverkkoon, mutta ei aiheuta merkittävää palvelutason alenemista suhteessa aikaisemman kaavan maankäytön tuottamaan liikenteeseen verrattuna. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Leppävaaran palveluihin ja asemalle sekä Mäkkylän asemalle ovat hyvät. Asemien yhteydessä on liityntäpyöräpysäköintipaikkoja. Itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti on suunniteltu Vermontien viereen ja pääreitit Perkkaantielle, Majurinkadulle ja Runoratsunpolulle. Alueella kulkee myös useita palkallisreittejä sekä puistoyhteyksiä. Lisäksi alueen eteläja itäpuolella on olemassa olevia ulkoilutieyhteyksiä täyttömäelle ja Taliin. Alueella täyttyy hyvin esteettömyys. Alueella ei ole yli 5 % pituuskaltevuuksia muualla kuin Vermontien ylittävällä Hirnahduksensillalla, jossa kaltevuus on maksimissaan 8 %. Kaava-alueen jalankulun ja pyöräilyn reitistö sekä pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2035 on esitetty seuraavissa kuvissa.

22 (36) Jalankulun ja pyöräilyn reitistö (Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 2013) Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2035. Bussilinjat säilyvät pääasiassa samoilla kaduilla kuin nykyäänkin. Vermontien katualueen mitoituksessa on varauduttu myös bussien liikennöintiin. Pysäkkien sijaintiin sen sijaan tulee muutoksia Majurinkadulla, jotta liikennöinti saadaan sujuvammaksi. Tärkein pysäkkipari tulee sijaitsemaan suunnitellun koulun kohdalla, johon on suunniteltu ajoratapysäkkiä. Perkkaantien pohjoispuolelle on suunniteltu raitiotievaraus (Raide-Jokeri), jonka pysäkki on suunniteltu Perk-

23 (36) kaanpuronkujan länsipuolelle. Pysäkin yhteyteen on suunniteltu myös liityntäpyöräpysäköintipaikkoja. Alueelle on tehty sukkulabussiselvitys (Älykkäät pysäköintiratkaisut ja sukkulointiliikenne, esiselvitys, VTT, syyskuu 2013). Selvitykseen on koottu sukkulaliikenteen sovelluskohteita, kuten tapahtumat, yritysten palvelut asiakkaille, työmatkat. Lisäksi selvityksessä on kerrottu sukkulaliikenteen toimintamallista ja kannattavuudesta. Korttelien pysäköintipaikat sijoittuvat korttelialueille ja erillisille LPA-alueille. Alueella on mahdollistettu erilaisia pysäköintiratkaisuja, kuten pysäköintitaloja, kannen alaista pysäköintiä ja maanvaraista pysäköintiä. Yleistä pysäköintiä on suunniteltu erillisille LP-alueille ja katujen varsiin. LP-alueiden suunnittelussa on huomioitu liikuntaesteisten autopaikat. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä on selvitetty tie- ja raideliikenteen melujen leviämistä alueelle sekä ilmanlaatuasioita. Suurimmat melun lähetteet ovat Turunväylä, Perkkaantie, Vermontie ja Majurinkatu. Kaavamääräyksissä on huomioitu melusuojaustoimenpiteet. Perkkaantien, Vermontien ja Majurinkadun viereisissä kortteleissa toteutuu ilmanlaadun minimietäisyydet. Kaavamääräyksissä on huomioitu suojaustoimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa ilmanlaatuasioihin. 4.3.3 Palvelut Alueen palveluita tarjoavat kaava-alueelle sijoittuvat päivittäistavaran kauppa vähintään 900 k-m2, koulu ja päiväkoti. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on osittain vesi- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö- ja maakaasujohdot sekä voimalinjan kaapeli. Näitä siirretään ennen alueen rakennustöiden alkamista kunnallistekniikan suunnitelman osoittamalla tavalla. Maakaasujohto siirretään Vermontien katualueelle, kaukolämpö ja voimalinja katu- ja puistoalueille. Kaavakartalla on osoitettu maakaasun vaara-alue korttelialueiden kohdalle ja voimalinjan maakaapelin sijainti sekä katu- että puistoalueilla. Tulevalla AK-korttelialueella sijaitseva jätevesipumppaamo siirretään Perkkaantien toiselle puolelle ennen asemakaavan vahvistumista. Verkostot täydentyvät rakentuvan katuverkon ja uusien rakennusten myötä. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperän rakennettavuus Kaava-alueen maaperä on pääosin savipohjaista, jossa savea on paksuimmillaan alueen itäosalla lähes 20 metriä ja vähinten savea maanpinnalla esiintyy alueen länsi- ja pohjoisosalla. Maanpinta on valtaosalla aluetta tulvarajan alapuolella, jossa pohjaveden pinta on käytännössä maanpinnan tasossa. Alueen rakennettavuus vaihtelee alueen länsi- ja pohjoisosalla esiintyvästä rakennettavuusluokka 3A vaikeasti rakennettavasta syvästä pehmeiköstä alueen itäosan rakennettavuusluokka 6 rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvaan alueeseen. Pohjarakentamisen kannalta maaperäkartan mukaisille alueen itäosalla rakennettavuusluokan 5A ja 6 alueille rakentamista tulee suurten perustamisen lisäkustannusten takia välttää. Erityisesti em. alueella maanalaisten tilojen toteuttaminen edellyttää vesitiiviitä rakenteita ja hyvin kalliita kaivannon tuentatoimenpiteitä. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa on tutkittu alueen rakennettavuus ja myös Monikonpuron siirron edellytykset. Pienen, kaava-alueen ulkopuolella olevan jätemäen stabiliteetista on tehty geotekninen selvitys, joka on asemakaavan oheisaineistona. Selvityksen perus-

24 (36) teella tallirakennuksen rakennusalaa on rajattu pienemmäksi eteläpuolelta ja paikalle on annettu rakentamista estävä asemakaavamääräys stabiliteettiasian takia. Maaperän puhtaus Asemakaavan alueella on ollut teollista toimintaa ja tuotantoa mm. Siemensin ja Nemkon tonteilla. Alueen itäosassa on ollut vaihtelevaa toimintaa, mm. puhdistamo, betoniasema, murskaamo ja läjitystä sekä alueen länsiosassa Majurinkadun varrella jätevesipumppaamo. Alueen itäosan maaperän puhtautta on selvittänyt Ins.tsto Paavo Ristola Oy 30.8.2004 päivätyssä raportissa. Johtopäätöksenä on, että tutkittujen haittaaineiden pitoisuudet eivät ylittäneet SAMASE ohjearvopituuksia koekuopissa. Tutkitulla alueella ei ole tämän perusteella kunnostustarvetta. Asemakaava osoittaa tälle alueelle mm. ratsastuskeskuksen. Alueen teollisesta käytöstä johtuen on maaperän puhtaus syytä varmistaa ennen kuin alueelle myönnetään uuden asemakaavan mukaisia rakennuslupia asumista varten. 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Luonnonympäristö tulee muuttumaan kaava-alueen rakentamisen myötä. Tehokkaasti rakennettu asuin- ja työpaikka-alue tarvitsee kaupunkimaisen, korkeatasoisen viherympäristön, joka kestää kulutusta ja muodostaa selkeän ja riittävän suurimittakaavaisen viherkehyksen rakennuksille. Tiiviissä kaupunkirakenteessa Vermontien alueella ei voida tarjota paljon tilaa vaativia puistotoimintoja, vaan näiden osalta kaava-alue tukeutuu viereisiin alueisiin. Lähellä ovat Perkkaan asukaspuisto ja Talinhuipun laaja viheralue. Alueen alhaiset maastokorkotasot edellyttävät sekä katujen että korttelipihojen tasojen nostoa tulvimisen estämiseksi. Myös viheralueilla maaston nykyisiä korkoja joudutaan osin nostamaan, jotta kevyen liikenteen pääyhteydet ovat tulvakorkojen yläpuolella. Vermontien puistoalueet jäävät osin tulvakorkeuden alapuolelle, jolloin osa puistoista voi harvinaisissa tulvatilanteissa jäädä veden alle. Monikonpuron uoma on tarkoitus rakentaa uoman siirrosta huolimatta mahdollisimman luonnonmukaiseksi sekä kasvillisuudeltaan että uomakäyttäytymiseltään. Suunnitelmissa on varauduttu muotoilemaan luiskat pääosin loiviksi ja kasvipeitteisiksi. Uoman pohjoisreuna muodostuu osin tukimuureista. Vuotuisissa tulvatilanteissa vesi pysyy uomassa, ainoastaan poikkeuksellisten rankkasateiden tai meritulvan sattuessa tulvavesi voi nousta viheralueille. Monikonpuron ylittävät reitit on merkitty kaavaan si merkinnällä, jotta ylitykset toteutettaisiin siltoina. Hulevesiä hallitaan ensisijaisesti korttelialueilla. Kaikkia korttelialueita koskee velvoite viivyttää 1m 3 / 100m 2 tiivistä pintaa kohden. Tavoitteena on ohjata ja hyödyntää sadevesiä pihojen vehreytykseen tiiviissä korttelirakenteessa. Yleisien puistojen tulvareitit on suunniteltu siten, että hulevesien hallinta tukee luonnonmukaisia ratkaisuita myös puiston puolella. Tulvareittien pohjat voivat olla osin imeytysrakenteita. Hulevesien hallintaa ohjaa kunnallistekniikan yleissuunnitelman osana tehdyn hulevesisuunnitelman lisäksi kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Osittain Siemensin entisen pääkonttorin tontilla on historiallinen kylämäki, jonka alue on rajattu sr-merkinnällä. Museolle varataan mahdollisuus tutkia alue ennen koulu-päiväkotirakennuksen toteuttamista. Asemakaavaan on annettu

25 (36) määräys: Historiallinen kylätontti. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen (Espoon kaupunginmuseo) kanssa ennen alueen rakentamista. Alueella sijaitsevasta radioaseman rakennuksesta korttelissa 51011 on tehty rakennushistoriallinen selvitys, joka on asemakaavan oheismateriaalia. Koska rakennus ei kuitenkaan edusta laajemmin merkittävää rakennustaidetta mahdollistaa asemakaava sen purkamisen ja siirtämisen esimerkiksi KL-2 kortteliin 51350. Radioaseman arvokkaan laitteiston ja irtaimiston voi siirtää esim. kaupunginmuseolle. Tämä edellyttää neuvotteluja niiden omistajan, Telia-Soneran kanssa. Monikonpuron siirtäminen ja uuden uoman rakentaminen edellyttävät vesilainsäädännön mukaisia lupaprosesseja. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Maa- ja meritulva Monikonpuron hulevesien aiheuttamaa tulvariskiä on tarkasteltu Monikonpuron virtausmallinnuksen (SITO 2014/05) avulla. Virtausmallinnuksessa tutkittiin Monikonpuron koko valuma-alueen vesien kertymää eri sadantatilanteissa kerran sadassa vuodessa tapahtuvassa sadetilanteessa sekä tutkittiin kauppakeskus Sellon ja meren väliseltä jaksolta uoman käyttäytymistä tarkemmin mallin avulla. Selvityksen perusteella suurin hulevesitulva aiheutuu noin kolmen tunnin pituisesta sadantajaksosta, jollainen voi tapahtua kerran 100 vuodessa. Tarkastelujakson alkuosassa maksimivirtaama on noin 8-10 m3/s ja lähellä merta 11-14m3/s. Alinta rakentamiskorkeutta arvioitaessa on mallinnuksen kautta saatuun tulvakorkeuteen lisätty 0,70m varmuusvara, jolla huomioidaan uoman poikkeukselliset tilanteet kuten uoman reunojen hoidon laiminlyönti tai pohjan liettyminen. Vermontien kaavan alueella kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaisilla uoman poikkileikkauksilla ja uoman pohjan koroilla kaava-alueen reunassa noin 50 m jaksolla hulevesitulvan korko varmuusvaroineen ylittää meritulvan tulvakoron +3.0. Ylitys on noin 10 cm. Mikäli uoman pohjan profiilia muotoillaan yleissuunnitelma-aineistoa viettävämmäksi, ei kaavan korttelialueille aiheudu erillistä hulevesitulvariskiä. Kaavamääräyksessä on annettu velvoite suunnitella ja rakentaa Monikonpuron uoma siten, että ympäröiville korttelialueille ei aiheudu tulvavaaraa. Meritulvaan on varauduttu velvoitteella nostaa rakennuspaikat ja pelastusteinä toimivat kadut vähintään korkoon +3,0 (N2000). Korko muodostuu tulvakorosta (+2,8) ja 0,2 m aaltoiluvarasta, joka on saatu ELY-keskukselta. Meritulvaa ja hulevesitulvaa koskevat määräykset ovat kesäkuussa 2014 julkaistujen SY- KE:n uusien ohjeiden mukaiset. Melu Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä on selvitetty tie- ja raideliikenteen melujen leviämistä alueelle. Suurimmat melun lähetteet ovat Turunväylä, Perkkaantie, Vermontie ja Majurinkatu. Meluvyöhykekuvat ja melutasot julkisivuilla on esitetty selostuksen liitteenä (Liite 12). Parvekkeiden melutasot saadaan laskettua, kun julkisivujen melutasoihin lisätään vielä 3 db julkisivun heijastuksen takia. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso ylittää 65 db:n, kyseiselle julkisivulle ei saa rakentaa parvekkeita. Kortteleissa 51011 ja 51349 Perkkaantien

26 (36) puoleisen julkisivun ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 32 db ja kyseiselle julkisivulle ei saa rakentaa parvekkeita. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso on 55-65 db:n välillä, kyseiselle julkisivulle rakennettavat parvekkeet on lasitettava. Käytännössä lähes kaikissa alueen rakennuksissa on lasitettava ainakin osa parvekkeista. Kortteleissa 51031 ja 51353 ulko-oleskelualue on tarvittaessa suojattava meluaidalla riippuen oleskelualueen sijainnista. Majurinkadulta leviää melua koulutontin itälaitaan. Koulutontilla leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja meluesteiden muodostamaan melukatveeseen. Kaavamääräyksissä on huomioitu melusuojaustoimenpiteet. Raviradan melut Uusimmassa Vermon raviradan ympäristöluvassa 24.6.2014 on annettu uusi määräys meluista: Toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää ekvivalenttimelutasoa 55 db klo 7-22 eikä ekvivalenttitasoa 50 db klo 22-7. Ravikeskuksen kuulutusmelu on ajoittain häirinnyt seudun asukkaita. Ravikeskuksen kanssa on neuvoteltu asiasta, ja toiveissa on, että äänentoistolaittelita uusitaan tulevaisuudessa. Tärinä ja runkomelu Alue on pehmeikköä, jolloin kadut perustetaan paaluille tai syvästabiloinnin varaan. Lisäksi alueen rakennukset tullaan perustamaan todennäköisesti paaluille. Tällöin tärinähaitan ja runkomelun syntyminen on epätodennäköistä. Kaavaalue on lähimmillään noin 160 metrin päässä rautatiealueesta. Ilmanlaatu Perkkaantien, Vermontien ja Majurinkadun viereisissä kortteleissa toteutuu ilmanlaadun minimietäisyydet. Muualla toteutuu ilmanlaadun suositusetäisyydet. Kaavamääräyksissä on huomioitu suojaustoimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa ilmanlaatuasioihin. Perkkaan lämpövoimala Perkkaantien pohjoispuolella toimii Fortumin voimala. Fortum Oyj käyttää voimalassa pääosin raskasta polttoöljyä, joka ei ole kovin syttymisherkkää, satunnaisesti myös kevyttä polttoöljyä. Näihin on voimassa olevat ympäristöluvat. Uusin ympäristölupa on vuodelta 2013 ja se koskee pyrolyysiöljyn käyttöä voimalassa. Polttoaineen vaihto vähentää fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä Espoossa. Lausunnossaan ympäristöluvasta Espoon kaupunkisuunnittelukeskus edellyttää, että Fortumin voimalan toiminta ei aiheuta palovaaraa tai ympäristöhaittoja, kuten melua, päästöjä tai hajua, jotka ovat tuleville Vermontien asukkaille suurempia kuin selvitetyt raskaan polttoöljyn aiheuttamat haitat. Voimalan osalta pidettiin 26.1.2011 konsultaationeuvottelu, johon osallistui kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi ympäristökeskus, rakennusvalvontakeskus. Tilaisuudessa käsiteltiin Paloässät Oy:n laatima lämpösäteilyraportti, joka koskee voimalaa. Johtopäätöksenä oli, että asuinrakentaminen Perkkaantien eteläpuolelle on palotilanteen lämpösäteilyn kannalta mahdollista. Lämpövoimalasta on lisäksi tehty rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkapäästöjen leviämislaskelmat, Ilmatieteen laitos 23.12.2004, ja se on asemakaavan oheismateriaalina. Selvityksen johtopäätösten mukaan leviämislaskelmien tulosten perusteella voidaan todeta, että suunniteltujen kattilamuutosten jälkeen

27 (36) Vermon lämpökeskuksen päästöistä aiheutuvat pitoisuusvaikutukset jäävät niin pieniksi, ettei niistä nykytietämyksen mukaan voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa lähiympäristön asukkaille tai merkittävää haitallista vaikutusta elolliselle luonnolle. 4.2.2014 ja 28.3.2014 on pidetty konsultaationeuvottelut, johon osallistuivat kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi Ely-keskus (4.2.2014), Tukes (4.2.2014), Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum Oyj, ympäristökeskus ja Sponda Oyj maanomistajana. Neuvotteluiden tuloksena teetettiin savukaasujen leviämismallinnus. Selvityksen päätulos on, että tulipalossa syntyvät kuumat kaasut kulkeutuvat hyvin korkealle ja tuulen suuntaan, jolloin myrkyllisten kaasujen pitoisuus maanpinnan tasalla Vermontien asemakaava-alueella ei nouse ihmisille vaaraa aiheuttavalle tasolle. SFS-standardi 3350 edellyttää evakuointia 250 m:n etäisyydeltä 2:ssa tunnissa suurten öljysäiliöiden läheisyydessä, tämä koskee Fortumin lämpövoimalan säiliöitä. Standardi koskee tulipalossa sattuvan boil-over-ilmiön yhteydessä tapahtuvaa öljyn roiskumista, ilmiön esiintymisen mahdollisuus on todella pieni. Perkkaantien eteläpuolella olevat asuinkorttelit on suunniteltu niin, että evakuointi voi tapahtua alueen eteläpuolelle, jolloin Perkkaantien korkeat rakennukset antavat suojaa. Asemakaavassa on määräys: Korttelit 51011 ja 51349 tulee varustaa yleisellä, puhekuulutuksen mahdollistavalla suurtehohälyttimellä huomioiden Perkkaan voimalaitoksen asettamat turvallisuusnäkökohdat. Maakaasujohto ja paineenalennusasema Alueelle sijoittuu maakaasujohto, joka siirretään asemakaavan mukaisesti uuden Vermontie-kadun alle. Johdolle on asetettu suoja-alue 8+8 m mm. asuinrakennuksista, joka mahtuu katualueelle lukuun ottamatta hevosurheilukeskuksen aluetta, jolle on kaavassa annettu vaara-alueen rajaus. Paineenalennusasemalle on annettu myös suoja-alue 25 m mm. asuinrakennuksista, myös vähäisemmistä rakennuksista. Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta, n:o 551, 9.7.2009. Ravikeskuksen kuulutusmeluista on tullut valituksia ympäristökeskukseen. Asiaa on tarkasteltu uudestaan Vermon raviradan uusimmassa ympäristöluvassa 24.6.2014, jossa on annettu uusi määräys meluista: Toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää ekvivalenttimelutasoa 55 db klo 7-22 eikä ekvivalenttitasoa 50 db klo 22-7. On oletettavaa, että kuulutuksista tulee olemaan jonkin verran haittaa myös tulevalle asuinrakentamiselle ravipäivinä kahdesti viikossa ja erityistilaisuuksien yhteydessä. Asuinkortteleiden suuntaus ravikeskuksen läheisyydessä on suunniteltu parveke- ja pihatiloja suojaavaksi. Hevosurheilukeskus Hevosurheilukeskuksen suurimmat hajulähteet ovat ulkotarhat ja lantala. Lantala sijoitetaan katettuun tilaan ja mahdollisimman etäälle asumisesta. Tarhat sijoitetaan niin, että tallirakennus muodostaa suoja-alueen asumisen ja tarhojen väliin, talli- ja tarha-alueet on osoitettu rakennusaloilla asemakaavassa. Pieni jätemäki Pienen jätemäen osalta on teetetty stabiliteettiselvitys, joka asettaa rakentamisrajoitteen osalle hevosurheilulle suunniteltua korttelialuetta 51354. Jätemäki sijaitsee syvällä savikolla ja sen alla on mahdollisesti puutavarasta rakennettu arinaperustus. Asemakaavaan on annettu määräys: Alue, jolle ei saa rakentaa jätemäestä johtuvan maaperän heikon stabiliteetin takia.

28 (36) 4.6 Nimistö Alueennimi Vermo perustuu vanhaan paikannimeen Vermoängen, joka tarkoitti nykyisen Vermon raviradan kohdalla ollutta niittyä. Raviradan länsipuolisen kadun nimi Vermontie Vermovägen on ollut käytössä vuodesta 2003. Vermontie on myös asemakaava-alueen nimenä, mutta muuten nyt kaavoitettavasta uudesta asuinalueesta sopii käyttää alueennimeä Vermonniitty Vermoängen, jota ehdotettiin jo 1976 tänne puistonnimeksi ja kadunnimeksi. Kaava-alueelle tulee muitakin Vermo-aiheisia nimiä. Alueen kaakkoisosaan ulottuva puisto on Vermonpuisto Vermoparken. Vermonniityn kautta Isoon Huopalahteen virtaavalla isolla ojalla on tällä osuudella nimi Vermonoja Vermobäcken (nimi Monikonpuro tarkoittaa varsinaisesti ojan latvaosaa, vaikka toisinaan sitä käytetään keski- ja alajuoksustakin). Vermonojan varren ulkoilutielle raviradan eteläpuolella annetaan nimi Vermonreitti ja Vermontien ja Perkkaantien risteykseen tulevalle kiertoliittymälle nimi Vermonympyrä. Vermon raviradalle johtava katu, aiempi Majurinkujan itäpää, saa katuverkon muuttuessa oman nimen Valjakkotie Ekipagevägen, joka viittaa erityisesti ravivaljakkoon. Raviradan loppukaarteen tuntumaan tulee kuja nimeltä Raviradankuja. Hevosaiheinen on myös kevyen liikenteen sillan nimi Hirnahduksensilta. Kaavaan sisältyy tienoon historiaan liittyvien tunnettujen henkilöiden muistonimiä, kuten kadunnimi Anna Sahlsténin katu Anna Sahlsténs gata ja polunnimi Sahlsténinpolku. Taidemaalari ja piirustuksenopettaja Anna Sahlstén (1859 1931) asui aikoinaan huvilassaan lähistöllä, nykyisessä Yhdyskunnanmäessä. Kössi Koskisen aukio Kössi Koskinens plats on Majurinkadun varteen tuleva aukio lähellä Bergansin talon sijaintipaikkaa, vanhoilla Bergansin tilan viljelysmailla. Kössi Koskinen (1874 1942) omisti tilan vuodesta 1905 ja asui Bergansissa 1920-luvulta lähtien maata viljellen ja vaikuttaen aktiivisesti Leppävaaran yhteiskunta- ja kulttuurielämässä. Vermonniityn tuntumassa Tarvaspään lähellä toimineessa Linnunlaulun täysihoitolassa oli usein asukkaina 1920- ja 30-lukujen kulttuurihenkilöitä, kuten runoilijat Uuno Kailas (1901 1933) ja Kaarlo Sarkia (1902 1945). Ehdotus heidän muistamisestaan kaavanimissä on saatu paikalliselta asukkaalta. Heidän mukaansa nimetään Vermontien sivukadut Uuno Kailaan katu Uuno Kailas gata ja Kaarlo Sarkian katu Kaarlo Sarkias gata. Runouteen liittyvät myös kadunnimi Runoratsunkatu Pegasgatan, puistonnimi Runoratsunpuisto ja polunnimi Runoratsunpolku. Runoratsunkatu ja Kaarlo Sarkian katu sijoittuvat aiemman Majurinkujan länsija keskiosuuksille. Majurinkujan nimi jää pois, kun uuden kaavan katuverkossa sen osuuksista muodostuu uusia, erillisiä katuja. Majurinkadun pohjoispäässä oleva Majurinpuisto Majorsparken pienenee uudessa asemakaavassa kooltaan, mutta puiston nimi säilyy. Majuri-nimet ja muut Perkkaan sotilashenkilöaiheiset nimet viittaavat Albergan ja Mäkkylän virkatalojen historiaan. Vermonniityn eteläosan laajaa niittyä on aikoinaan kutsuttu nimellä Sjöängen (myös: Stora Sjöängen). Siitä saadaan puistonnimi Meriniitty Sjöängen ja polunnimi Meriniitynpolku. Toinen satoja vuosia vanha niitynnimi Perilä (myös muodoissa Perilääng ja Perälä) on tarkoittanut Vermontien kaava-alueen pohjoisosasta raviradan länsiosaan ulottunutta aluetta. Nyt Perilä tulee alueelle puistonnimeksi, ja kahdelle lyhyelle kadulle annetaan nimet Perilänniitty Periläängen ja Perilänkuja Perilägränden. Vermonojan ylittävä kävelytie on Perilänsilta, ja ojan varressa kulkee Perilänpolku. Perilänkujan paikalla toimi vuodesta 1931 Leppävaaran rannikkoradioasema, jolla oli tärkeä tehtävä kauppalaivojen viestinnässä. Alan termejä on otettu aiheiksi polunnimiin Meriradionpolku Sjöradiostigen ja Rannikkoasemanpolku Kuststationsstigen.

29 (36) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön 5100 asukasta ovat merkittävä lisä Leppävaaran keskustan tuntumassa. Tämä kasvattaa kaupallisten ja julkisten palveluiden tarvetta, lisää liikennettä ja joukkoliikenteen tarvetta että lisää virkistysalueiden tarvetta ja käyttöä. Alueen kaupunkikuva muuttuu perusteellisesti uuden asuinalueen rakentuessa Perkkaan viereen. Vaikutukset näkyvät kaukomaiseman siluetissa, kun uudet 16-kerroksiset asuinrakennukset kohoavat n. 8-kerroksisten joukosta vaikuttavina maamerkkeinä. Lähimaisemassa kaupunkikuva aluetta rajaavilla kaduilla kiinteytyy ja muuttuu varsin urbaaniksi. Uuden alueen sisällä asuinkorttelit rajaavat virkistysalueet ja kortteleiden sisälle muodostuu pihojen ja ulkotilojen sarjoja. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Suunnittelualueelle on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä liikenne-ennuste vuodelle 2035 ja liikenteen toimivuustarkastelut. Liikenneennusteen mukaan Perkkaantiellä välillä Kehä I - Vermontie on noin 22 000-14 000 ajon/vrk. Liikennemäärä Perkkaantiellä kasvaa nykyisestä tasosta noin 60-120 %. Vermontiellä noin 6 000 ajon/vrk. Majurinkadun liikennemäärä kasvaa selvästi kadun pohjoispäässä, jossa se on noin 7 700 ajon/vrk. Ennustetilanteeseen (v. 2035) mennessä toteutettujen parannustoimenpiteiden avulla alueen katuverkon liikenteellinen sujuvuus tulee olemaan lähellä nykyistä tasoa. Liikenteen sujuvuus heikkenee nykytilanteeseen verrattuna eniten Perkkaantien länsiosissa, jossa katuverkon kapasiteettia ei voida enää merkittävästi nostaa suunnitelluista järjestelyistä. Perkkaantien ja Vermontien kiertoliittymä toimii ennustetilanteessa hyvin, mutta liikennemäärien kasvulle ei ole paljon varaa. Vermontie toimii hyvin 1+1 -kaistaisena ennusteliikennemäärillä. Kaavassa on varauduttu myös 2+2 -kaistaiseen tilanteeseen, joka voi tulla tarpeen maankäytön lisääntyessä ja uuden katuyhteyden (Turuntien ali Perkkaantieltä ja Mäkkylän puistotielle) toteuduttua. Ennustetilanteessa Majurinkadun toimivuus on pääosin hyvä, mutta Majurinkadun ja Perkkaantien valo-ohjattu liittymä ruuhkautuu ajoittain huipputuntien aikana. Itsehallintotien ja Majurinkulman liittymä toimii hyvin ilman kaistajärjestelyitä tai valo-ohjausta, mutta turvallisuusnäkökulmasta valo-ohjaukselle voi olla liittymässä tarvetta tulevaisuudessa. Perkkaantien ja Ravitien kiertoliittymä kuormittuu ennustetilanteessa voimakkaasti ja jonoja eri tulosuunnille voi muodostua. Liittymäratkaisua tulee tarkastella tarkemmin seuraavissa suunnitteluvaiheissa, kuten katusuunnittelun yhteydessä. Vermontien kaavaan tehdyn liikenne-ennusteen mukaan Kehä I:n kapasiteetti ei ylity, mutta Turunväylän kapasiteetti Vermonsolmun ja Helsingin rajan välillä ajosuunnassa länteen päin ylittyy iltahuipputuntina vuonna 2035. Kehä I:n ja Turunväylän liittymistä Perkkaantien liittymät Kehä I:lle ovat kaikkein kuormittuneimmat. Vermontien kaavan maankäytön tuottama liikenne on kuitenkin pieni osa Kehä I:n ja Turunväylän liikenteestä. Vermontien kaava-alueen tarkasteluissa on huomioitu Perkkaa IIB (113805, hyväksytty 2007) tuottama liikenne. Perkkaa IIB (113809, hyväksytty 2013) kaavan yhteydessä tehdyt liikenneselvitykset perustuivat Vermontien kaava-alueen liikenneselvityksiin. Selvityksen mukaan Perkkaan IIB:n (113809, hyväksytty 2013) kaavan maankäyttö tuottaa hieman suurempaa liikenteellistä painetta Perkkaantien ja lähialueiden katuverkkoon, mutta ei aiheuta merkittävää palvelutason alenemista suhteessa aikaisemman kaavan maankäytön tuottamaan liikenteeseen verrattuna. Seuraavissa kuvissa on esitetty huipputuntien liikenne-ennuste vuodelle 2035.

30 (36) Aamuhuipputunnin liikenne-ennuste vuodelle 2035. Iltahuipputunnin liikenne-ennuste vuodelle 2035. Majurinkatua joudutaan korottamaan nykyisestä ajoradan tasosta. Kadun korotuksessa huomioidaan ajo Majurinkadulta muille poikkikaduille ja pysäköintialueille. Majurinkatuun liittyvien katujen pituuskaltevuus on enimmillään noin 6 %. Majurinkadun länsipuolelle joudutaan paikoin toteuttamaan tukimuureja, jotta kadun luiskat eivät mene tonttien puolelle. Katualueiden leveydessä on huomioitu se, että katujen rakentamisen yhteydessä työmaatiet luiskineen saadaan pysymään katualueilla. Raitiotie (Raide-Jokeri) tulee huomioida erityisesti liittymien suunnittelussa, jossa sen linjaus risteää ajoneuvoliikenteen kanssa. Tehdyissä toimivuustarkasteluissa ei mallinnettu Raide-Jokerin kulkua katuverkossa.