Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 1
Esityksen rakenne Lukemisvaikeuden virallinen määritelmä Käyttäytymisen taso Miten se todellisuudessa ilmenee Kognitiivinen taso Tyypillinen profiili Alaryhmät Paras arvaus biologia kognitio käyttäytyminen www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 2
Lukemisvaikeus Virallinen määritelmä ja käyttäytymisen taso biologia kognitio käyttäytyminen www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 3
F81 Oppimiskyvyn häiriöt (ICD-10) Oppimiskyvyn häiriöissä normaali taitojen omaksuminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen. Tämä ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta eikä älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Syynä eivät ole myöskään hankinnaiset aivovammat, puutteet näön- tai kuulontarkkuudessa tai tunnehäiriöt, vaikka näitä muita häiriöitä voi esiintyä samanaikaisesti. Oppimiskyvyn häiriöihin liittyy usein myös esimerkiksi tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 4
Oppimiskyvyn häiriöiden luokittelua F81.0 Lukemiskyvyn häiriö F81.1 Kirjoittamiskyvyn häiriö Ei lukemisen vaikeutta F81.2 Laskemiskyvyn häiriö Ei lukemisen tai kirjoittamisen vaikeutta F81.3 Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö F81.8 Muu oppimiskyvyn häiriö Kirjallisen ilmaisun vaikeudet F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö http://www.terveysportti.fi/terveysportti/icd10.koti http://www.who.int/classifications/icd/en/ www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 5
Oppimiskyvyn häiriöiden rajausta Ero hankittuihin häiriöihin Ero kehityshäiriöihin Kehityshäiriö: tavanomainen kehitys häiriintynyt Oppimisvaikeus: ei opita jotain, mitä tavanomaisesti opetetaan Kunkin esiintyvyydeksi arvioitu vähintään 5% Selitykset kullakin tasolla vielä muotoutumassa biologia kognitio käyttäytyminen www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 6
Dysleksia (F81.0 Lukemiskyvyn häiriö) Lukemiskyvyn häiriötä edeltävät usein puheen ja kielen kehityksen häiriöt. Kielen tarkastelussa löytyy usein lieviä samanaikaisiakin puheen ja kielen kehityksen häiriöitä. Lukutaidon kehittymisessä merkittäviä puutteita, jotka eivät selity yksinomaan älykkyysiästä, näön epätarkkuudesta tai riittämättömästä kouluopetuksesta. Luetun ymmärtäminen, luettujen sanojen tunnistaminen, suullinen lukutaito ja lukemista edellyttävien tehtävien suorittaminen voivat kaikki olla puutteellisia. Lukemiskyvyn häiriöön liittyy usein kirjoittamishäiriöitä, jotka usein säilyvät nuoruusikään asti, vaikka lukutaito jonkin verran paranisikin. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 7
F81.0 Lukemiskyvyn häiriö: diagnostiset kriteerit (ICD-10) (1) A. Toinen seuraavista: (1) Lukemisen tarkkuuden ja/tai ymmärtämisen pistemäärä on lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 SD odotusarvon alapuolella. Lukemistaidot ja älykkyysosamäärä mitataan testillä, joka on standardoitu lapsen kulttuurin ja opetusjärjestelmän suhteen. (2) Anamneesissa on vakavia lukemisvaikeuksia tai testipistemäärä on täyttänyt kriteerin A.1 varhaisemmassa iässä sekä kirjoittamistestin pistemäärä lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden vähintään 2 standardideviaatiota odotusarvon alapuolella. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 8
F81.0 Lukemiskyvyn häiriö: diagnostiset kriteerit (ICD-10) (2) B. Häiritsee merkitsevästi opintoja tai jokapäiväisen elämän lukemistaitoja vaativia toimintoja. C. Ei ole suoraa seurausta näön tai kuulon tarkkuuden vajauksesta tai neurologisesta sairaudesta. D. Koulukokemukset ovat normaalivaihtelun rajoissa (ei ole äärimmäisiä puutteellisuuksia opetuskokemuksissa). E. älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä. Aikuisilla vaatimus usein lievempi Esimerkiksi -1 SD huonompi Tulee kuitenkin todeta usealla testillä Fonologinen prosessointi, lukeminen, kirjoittaminen www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 9
Lukemisvaikeus: käyttäytymisen taso biologia kognitio puhe, kieli lukutaito kirjoittaminen muut vaikeudet www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 10
Lukemisvaikeus Kognitiivinen taso ja miten se ilmenee todellisuudessa biologia kognitio käyttäytyminen www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 11
Fonologinen prosessointi Puhutun ja kirjoitetun kielen äännerakenteen käsittely Fonologinen tietoisuus Mistä äänteistä muodostuu sana: kuntoutus biologia Mikä sana muodostuu äänteistä: /s/ /ä/ /ä/ /t/ /i/ /ö/ Fonologinen muisti 2-6 kognitio 2-0-1-0 Nopea fonologisen tiedon palauttaminen käyttäytyminen 1 O 2 N N E 3 A S 7 5 E I 6 J A www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 12
Fonologinen teoria Ongelmat äänteiden edustuksissa biologia kognitio Vaikeus yhdistää äänteet (foneemit) ja niitä vastaavat kirjoitusmerkit (grafeemit) käyttäytyminen Ramus et al. (2003) Current Opinion in Neurobiology, 13: 212 218. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 13
Pikkuaivoteoria biologia kognitio käyttäytyminen Nicolson & Fawcett (2001) Trends In Neusosciences, 24: 508-511. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 14
Magnosellulaarinen teoria biologia kognitio käyttäytyminen Ramus et al. (2003) Current Opinion in Neurobiology, 13: 212 218. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 15
Muita kognitiivisia selitysmalleja biologia Temporaalinen prosessointi (aikatarkkuus) Lyhytkestoinen muisti (STM) Tarkkaavuus kognitio käyttäytyminen Fitch, Miller & Tallal (1997) Annual Review of Neuroscience, 20: 331 353. Demot: http://www.scholarpedia.org www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 16
Lukemisvaikeuden monimuotoisuus (englanti) Millä kaikilla eri osa-alueilla vaikeuksia on? lapset aikuiset Vasemmalla lapset: White et al. (2006) Developmental Science, 9:237-255; oikealla aikuiset: Ramus et al. (2003) Brain, 126:841-865. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 17
Lukemisvaikeuden monimuotoisuus aikuisilla (suomi) fonologisia ja/tai sensorisia ongelmia (n = 20/38) sensorisia ongelmia (n=14/38) www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 18
Mallien vuoropuhelua biologia Fonologisen mallin puolustajat vastaavat Muut ongelmat komorbideja Muut ongelmat aiheutuvat fonologisista ja lukemisen vaikeuksista kognitio käyttäytyminen Fonologisen mallin ongelmat Äänteiden edustukset eivät häiriintyneitä Fonologiset ongelmat vain riskitekijä ja endofenotyyppi Muut kielelliset vaikeudet myös tärkeitä Ramus (2008) QJEP, 61:129-141; Snowling (2008) QJEP, 61:142-156. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 19
Lukemisvaikeus: kognition taso biologia muut kielelliset taidot tarkkaavuus tasapaino ja motoriikka äänteiden edustukset äänne-kirjain -muunnos STM proseduraalinen oppiminen sensorinen prosessointi puhe, kieli lukutaito kirjoittaminen muut vaikeudet www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 20
Lukemisvaikeus Tyypillinen profiili suomalaisilla aikuisilla ja alaryhmät www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 21
Aikuisten lukemisvaikeus: tyypillinen profiili Aineisto: Laasonen (2002) Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 22
Onko lukemisvaikeudessa alaryhmiä? (1) Lukemisen nopeus ja lukemisen tarkkuus Leinonen et al. (2001) Reading & Writing, 14: 265-296. Kokonaisten sanahahmojen ja yksittäisten kirjainten tunnistaminen Pinta- ja fonologinen dysleksia Castles & Coltheart (1993) Cognition, 47: 149-180. Fonologinen tietoisuus ja nopea nimeäminen Wolf & Bowers (1999) Journal of Educational Psychology, 91: 415-438. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 23
Onko lukemisvaikeudessa alaryhmiä? (2) suomalainen aikuisaineisto ryhmittyi esitettyjen alaryhmien mukaan Kukin ryhmittely tuotti 3 alaryhmää yhden alaryhmän, jolla yleistyneitä sensorisia aikatarkkuusongelmia Laasonen et al. (2010) Reading & Writing, In revision. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 24
Onko lukemisvaikeudessa alaryhmiä? (3) Ryhmät eivät kuitenkaan samoja tai yhteydessä toisiinsa Sensorisen vaikeuden ryhmät eivät identtisiä yli ryhmittelyiden Kaikilla ryhmillä vaikeuksia: kielellinen ja sensorinen nopeus, fonologinen ja sensorinen STM Overlap of the groups with the most profound temporal acuity impairment reading speed/accuracy: Somewhat error-prone ( = 7) n 2 2 2 1 7 lexical decision RT: Somewhat slow ( = 12) n 5 4 phonological awareness/naming: Double deficit ( = 15) n Laasonen et al. (2010) Reading & Writing, In revision. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 25
Lukemisvaikeus Yhteenveto ja paras arvaus www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 26
Yhteenveto Lukemisvaikeus oirekuvaltaan moninainen Vaikeuksia ei aina odotetuilla osa-alueilla Vaikeuksia usein yllättävillä osa-alueilla Yksilöt vaikuttavat hyvinkin erilaisilta Lukemisvaikeuden sisältä voidaan erottaa alaryhmiä Ryhmät kuitenkin eroavat luokittelusta toiseen Kaikki alaryhmät jakavat piirteitä www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 27
Penningtonin monihäiriömalli Tila jatkuva, ei diskreetti Yksi häiriö ei selitä koko oirekuvaa Eri oppimisen/kehityksen vaikeudet jakavat riskitekijöitä Ilmiasu riippuu siitä, miten riskitekijät yhdistyvät Ehdottaa alaryhmiä Bishop (2006) QJEP, 59: 1153-1168; Bishop & Snowling (04) Psychological Bulletin, 130:858-886; Pennington (2006) Cognition, 101: 385 413; Pennington & Bishop (2009) Ann Rev Psychol, 60: 283-306. www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 28
Yksihäiriömalli eli paras arvauksemme Entä jos kaikki ovatkin samanlaisia? kielellinen nopeus sensorinen nopeus fonologinen STM sensorinen STM Näennäistä erilaisuutta selittävänä kognitiiviset kyvyt persoonallisuus ympäristö? sensorinen STM fonologinen STM biologia nimeämisen nopeus sensorinen aikatarkkuus lukemisen nopeus www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 29
Kiitokset! Käyttäytymistieteiden laitos, psykologian oppiaine Emeritusprofessori Veijo Virsu Department of Linguistics and Languages, McMaster University Professori Elisabet Service DyAdd-projekti Dosentti Laura Hokkanen http://www.helsinki.fi/psykologia/projects/dyadd/tutkijat/i ndex.html www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 30
Yhteystiedot Marja.Laasonen@helsinki.fi Esitetyt demot Aikatarkkuus http://www.helsinki.fi/psykologia/neuropsy/demos.html Tarkkaavaisuus http://www.scholarpedia.org/article/attentional_blink http://www.scholarpedia.org/article/multiple_object_trac king www.helsinki.fi/yliopisto 2.6.2010 31