Rovaniemen lastensuojelun kehittämistehtävä: Lastensuojelutarpeen tilannearvio Kaisa-Maria Rantajärvi, Ritva Olsen, Raili Ronkainen, Helena Koivuranta, Anne- Lea Heikkinen Toimintamallin kuvaus Lastensuojelutarpeen tilannearvion tehtävänä on arvioida lapsen ja perheen kokonaistilanne mahdollisimman kattavasti. Toimintamallissa on erityisesti pyritty korostamaan lapsen osallisuutta lastensuojelun tarvetta selvitettäessä. Toimintamalli lähtee liikkeelle siitä, kun joku taho (viranomainen, lähiverkosto, anonyymi ilmoittaja) tekee lastensuojeluilmoituksen sosiaalitoimeen. Lastensuojelulaissa on määritelty, että lastensuojeluilmoitus on selvitettävä viipymättä (kiireellisten lastensuojelun toimenpiteiden tarve), mutta kuitenkin viimeistään seitsemän arkipäivän aikana on arvioitava lähdetäänkö lastensuojeluilmoituksen perusteella tekemään laajempaa lastensuojelutarpeen selvitystä ja arviointia (=tilannearvio). Mikäli lastensuojeluilmoituksen perusteella on järjestettävä kiireellisesti toimenpiteitä (esim. lapsen kiireellinen sijoitus kodin ulkopuolelle) niin toimenpide tehdään, mutta tilannearvion tekemistä jatketaan kuitenkin tämän jälkeen. Lain mukaan lastensuojelutarpeen selvitys tulee tehdä kolmen kuukauden sisällä ilmoituksen saapumisesta. Seuraava vaihe lastensuojelun tilannearviossa on yhteydenotto asianosaisiin eli perheeseen, josta lastensuojeluilmoitus on tehty. Rovaniemen toimintamallissa on sovittu, että asianosaisiin otetaan aina yhteyttä ennen kuin tehdään päätös siitä aloitetaanko tilannearvion tekeminen vai ei. Yhteydenotto asianosiin päin tehdään aina seitsemän arkipäivän kuluessa lastensuojeluilmoituksen tulemisesta. Yhteydenoton avulla haluttiin varmistaa, ettei yhtään lastensuojeluilmoitusta päätetä jättää selvittämättä vain sen sisällön perusteella (ns. turhat ilmoitukset). Oletuksena oli, että asianosaiskontaktin avulla saadaan todennäköisesti esiin sellaista tietoa minkä perusteella on helpompi päättää ryhdytäänkö tilannearviota tekemään vai ei. Eli yhteydenoton perusteella voidaan joko päättää, ettei tilannearviota aleta tekemään, se tehdään tai asianosaiset ohjataan muiden palveluiden piiriin. Mikäli tilannearvio siis päädytään tekemään, on seuraavaksi sovittava koska, ketkä ja missä tavataan asianosaisia. Yleensä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sopii tässä vaiheessa kuka hänen työparinsa on ja sopii työparinsa kanssa yhteisiä aikoja tilannearvion tekemistä varten. Tämän jälkeen tietojärjestelmään tehdään merkintä lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta ja asianosaisille lähetetään tämä päätös yhdessä ajanvarauskirjeen kanssa. Päätös ei ole valituskelpoinen päätös, vaan se on itse asiassa vain merkintä tilannearvion aloittamisesta. Ensimmäisestä tapaamisesta käytetään toimintamallissa nimeä aloitustapaaminen. Aloitustapaamiseen pyritään saamaan mukaan perheen vanhemmat/vanhempi ja lapsi jota ilmoitus koskee sekä ilmoituksen tekijätaho, jos se on viranomainen (esim. koulu, päiväkoti jne.). Sosiaalityöntekijällä on mukanaan työpari, joka voi olla lastensuojelun toinen sosiaalityöntekijä tai perhetyöntekijä tai joissain tapauksissa myös ilmoituksen tehneen yksikön työntekijä (esim. koulukuraattori). Aloitustapaamisessa käydään läpi tarkemmin ilmoituksen sisältö: mistä huoli on noussut esille ja kuunnellaan myös asianosaisten käsitystä huolen sisällöstä. Aloitustapaamisella voi tulla esiin jo sellaisia asioita, että huoli lapsen tilan- 1
teesta väistyy. Tapaamisen jälkeen voidaan tehdä päätös siitä, ettei tilannearvion tekemistä enää jatketa. Mikäli tilannearvion tekemistä päätetään kuitenkin jatkaa, niin aloitustapaamisessa käydään asianosaisten kanssa vielä tarkemmin läpi tilannearvion kulku (sisältö) ja sovitaan myös jatkotapaamisista. Aloitustapaamisen jälkeen on mahdollista eriyttää lapsen ja vanhemman kanssa tehtävä työskentely. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toinen työntekijöistä tapaa lasta ja toinen työntekijä vanhempia. Eriytettyjä tapaamisia voi olla yhdestä kolmeen. Tapaamisten aikana käydään niin lapsen kuin vanhemmankin kanssa läpi tiettyjä ennalta sovittuja teemoja ja työskentelyssä hyödynnetään erilaisia toiminnallisia välineitä (esim. erilaiset kortit, pelit, verkostokartat jne.) tarpeen mukaan. Lapsen kanssa työskenneltäessä pyritään löytämään vastaus seuraaviin asioihin: millainen lapsi on, mitkä ovat lapsen sosiaaliset verkostot, mitkä ovat lapsen elämän tärkeitä tapahtumia, miten lapsen arki rakentuu, miten lapsen kasvatus ja huolenpito toteutuvat ja mitkä ovat vanhemmuuden vahvuudet sekä muutosta tai vahvistusta kaipaavat osa-alueet? Lapsen tapaamisissa kartoitetaan siis mikä on lapsen näkemys omasta tilanteestaan, mitä lapsi kokee, mitä hän kertoo. Vanhempien kanssa työskenneltäessä pyritään löytämään vastauksia samoihin asioihin kuin lapsen kanssa työskenneltäessä. Lisäksi vanhempia tavattaessa pyritään saamaan selville millaisena he näkevät lapsensa, miten he kykenevät tekemään yhteistyötä lapsen asioissa ja miten he pystyvät asettumaan lapsen asemaan. Teematapaamisten jälkeen sosiaalityöntekijä tekee työparinsa kanssa kirjallisen yhteenvedon tapaamisista. Yhteenvedosta on käytävä ilmi ajankohta, jolloin tilannearviota on tehty, ketä on osallistunut, mitä muita yhteydenottoja tilannearvion aikana on tehty (esim. muilta viranomaisilta tarkistettavat tiedot), mitkä ovat lapsen/vanhemman näkemykset asioista, mitä kysymyksiä sosiaalityöntekijälle on herännyt lapsen tarpeisiin vastaamisesta. Yhteenvedosta tulee näkyä myös sosiaalityön arvio siitä päättyykö asiakkuus lastensuojelussa tilannearvion tekemiseen, onko asiakkuutta syytä lastensuojelussa jatkaa vai tarvitaanko jotain muita palveluita. Viimeinen tilannearvioon liittyvä tapaaminen asianosaisten kanssa on yhteenvetotapaaminen, jossa tehty yhteenveto käydään läpi. Kirjallinen yhteenveto annetaan niin lapselle kuin vanhemmallekin (vanhemmille). Lapsella ja vanhemmilla on tässä vaiheessa mahdollisuus vielä oikaista mahdolliset väärät käsitykset tai tulkinnat, jotka sosiaalityöntekijä kirjaa muistiin ja korjaa jälkikäteen yhteenvetoon. Yhteenvetotapaamisen aikana sovitaan myös siitä päättyykö vai jatkuko asiakkuus lastensuojelussa vai onko työskentelyä tarpeen jatkaa joissain muissa palveluissa. Mikäli päädytään tilanteeseen, että asiakkuus jatkuu lastensuojelussa, niin tässä vaiheessa voidaan sopia ketä uuteen palaveriin kutsutaan. Lisäksi vanhemmille voidaan antaa tehtäväksi pohtia mitä he voisivat tehdä toisin ja mitä tukea he itse kokevat tarvitsevansa pystyäkseen vahvistamaan valmiuksiaan vanhempana ja vastaamaan lapsen tarpeisiin niissä asioissa, joissa huolta nousi esiin lastensuojelun tilannearviota tehtäessä. Asiakassuunnitelman tekoa varten sovitaan siis uusi palaveriaika. Asiakassuunnitelmaa ei tehdä yhteenvetotapaamisessa. Yhteenveto- ja asiakassuunnitelma palaverien eriyttämisen avulla pyritään saamaan yksi prosessi loppuun ennen toisen aloittamista. 2
Toimintamallin kehittäminen Rovaniemen lastensuojelun tiimi oli jo ennen vaikuttavuuden arviointi- koulutuksen alkamista ottanut kehittämiskohteekseen lastensuojelun alkuarvioinnin. Myöhemmin nimi muutettiin lastensuojelutarpeen tilannearvioksi, koska sen katsottiin vastaavan paremmin 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain 26 :n mukaista termiä (lastensuojelutarpeen selvitys ja arviointi). Työskentelymallia kehitettiin jo aikaisemmin Pohjois-Suomen sosiaalialan alaisessa lastensuojelun kehittämisyksikössä 2004 2005. Työskentelymallin kehittämiseen osallistuivat tuolloin kaikki lastensuojelun sosiaalityöntekijät Rovaniemen kaupungista ja maalaiskunnasta, joskin työskentelymalliin liitettiin tuolloin myös muita lastensuojelun prosesseja. Kun Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa alkoi syksyllä 2006 sosiaalityön kehittämisyksikön kolmas vaihe, niin lastensuojelun osalta päädyttiin jatkamaan lastensuojelutarpeen selvityksen ja arvioinnin prosessin mallintamista. Toimintamallia kehitettiin kerran kuussa tapahtuvissa sosiaalityöntekijöiden ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Posken) kehittäjä-sosiaalityöntekijöiden tapaamisissa. Kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtävänä oli mallinnuskertojen välissä kerätä materiaalia menetelmistä ja työskentelytavoista sosiaalityöntekijöiden käyttöön ja tueksi. Mallintamisen lisäksi kaksi sosiaalityön kehittämishankkeessa mukana olevaa sosiaalityöntekijää (Rovaniemen kaupungilta) lähtivät Pesäpuu ry:n järjestämään Punaista Lankaa lastensuojeluun - kouluttajakoulutukseen tammikuussa 2007. Kouluttajakoulutukseen osallistumisen tavoitteena oli kouluttaa Lapin läänin ja erityisesti Rovaseudun alueella sosiaalityöntekijöitä ja muita sosiaalialan ammattihenkilöitä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen ja arviointiin tarkemmin. Rovaniemen tiimin kehittämä malli ja Pesäpuu ry:n malli eivät olennaisesti poikkea toisistaan, joten niiden yhteensovittaminen on käytännössä osoittautunut helpoksikin ja Pesäpuun koulutuksen kautta on saatu eväitä käytäntöön lastensuojelutarpeen selvitystä tehtäessä (esim. menetelmällinen osaaminen). Toimintamallin kokeilu Rovaniemen kaupunki on jaettu alueellisesti kolmeen eri alueeseen ja jokaisella alueella työskentelee kolme lastensuojelun sosiaalityöntekijää, lisäksi on yksi sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella ja yksi johtavana sosiaalityöntekijänä. Toimintamallin käytäntöön saattamista lähdettiin työstämään jo vuoden 2007 aikana siltä pohjalta, että jokaisella alueella kokeillaan yhden tilannearvion tekemistä. Myöhemmin syksyllä 2007 tilannearvion osalta päädyttiin siihen, että jokainen sosiaalityöntekijä kokeilee toimintamallia yhden asiakasprosessin osalta. Tässä vaiheessa sosiaalityöntekijät eivät olleet saaneet vielä lastensuojelutarpeen selvittämiseen ja arviointiin liittyvää menetelmällistä ja prosessin hahmottamista auttavaa koulutusta. Lastensuojelutarpeen arvioinnin toteutumista oli tarkoitus seurata ohjauskäynneillä. Vuoden 2008 alkuun mennessä sosiaalityöntekijät eivät olleet toteuttaneet mallin mukaista tilannearvion tekemistä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Syitä tähän oli useita: sosiaalityöntekijät kokivat, ettei heillä ollut käytössään välineitä, aika ei riittänyt, lisäksi yhdellä alueella oli vajetta sosiaalityöntekijäresursseissa. 3
Sosiaalityöntekijöiden kautta esitettiin myös toive, että tietojärjestelmään tuli luoda rakenne, jonka mukaan tilannearviota tehdään (pää- ja alaotsikot). Välineitä (esim. erilaisia kortteja) oli tilattu lastensuojelun käyttöön jo aikaisemmin, joten välineistä ei periaatteessa ollut pulaa, kyse oli enemmänkin niiden käytön osaamisesta. Sosiaalityöntekijäpula oli käytännössä olemassa oleva fakta, toisten alueiden työntekijät joutuivat jonkin verran paikkaamaan yhden alueen vajetta. Tietojärjestelmään ei lähdetty vielä tässä vaiheessa tekemään otsikointia, koska prosessi oli kokeiluvaiheessa ja haluttiin saada vielä tarkempaa tietoa siitä, mitä kaikkea tietojärjestelmään on tarpeen laittaa. Jonkinlainen muutos tapahtui vuoden 2008 alussa, kun uusi laki tuli voimaan. Tilannearvioita alettiin tehdä enemmän mallin mukaisesti. Perusteluina oli se, että laki vaatii tilannearvion tekemisen. Ongelmaksi muodostui kuitenkin, ettei tilannearvioiden tekemistä (prosessin eteneminen ja sisältö) pystytty kovin tarkasti seuraamaan. Rovaniemen kaupungilla oli työn alla samanaikaisesti lastensuojelun prosessien tuotteistaminen. Tilannearviota esitettiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, josta muodostuu tuote. Tuotteistamisen seurantaa toteutettiin tietojärjestelmän kautta niin, että jokainen työntekijä merkitsi tietojärjestelmään tehdyn asiakastyön aikamääräisen seurannan. Tätä kautta päästiin pikkuhiljaa seuraamaan myös sitä, kuinka paljon aikaa käytettiin tilannearvion tekemiseen. Sosiaalityöntekijöiden suunnattu Pesäpuu ry:n mukainen koulutus aloitettiin huhtikuussa 2008. Koulutus koostui neljästä lähiopetuspäivästä (huhti-toukokuun 2008 aikana) ja yhdestä työnohjauspäivästä (syyskuussa 2008). Rovaniemen kaupungista koulutuksessa oli mukana kahdeksan sosiaalityöntekijää, lisäksi koulutuksessa oli kuusi muiden kuntien sosiaalityöntekijää ja kaksi pitkällä käytännön jaksolla olevaa opiskelijaa. Koulutuksen aikana sosiaalityöntekijöille jaettiin myös Pesäpuu ry:n kehittämät palaute- ja arviointilomakkeet. Pesäpuun lomakkeet oli kehitetty niin, että niiden avulla saadaan välitön palaute kustakin tilannearvioon liittyvästä tapaamisesta. Sosiaalityöntekijöiden keskuudessa lomakkeidentäyttöä jokaisen tapaamisen jälkeen ei nähty mielekkäänä. Niinpä samanaikaisesti kehiteltiin vaikuttavuuden arviointikoulutukseen liittyen asiakaspalautelomake, joka päätettiin kerätä lapselta, nuorelta ja vanhemmalta vain tilannearvion päättyessä. (Liite 1). Em. palautelomakkeita oli tarkoitus saada kaiken kaikkiaan yhdeksästä eri asiakasprosessista, mutta käytännössä niitä saatiin vain kolme, joten johtopäätösten teko niiden pohjalta oli vaikeaa. Vuoden 2008 aikana sosiaalityöntekijöiden keskuudessa keskusteltiin tiimipalavereissa usein siitä, että tilannearviota tehtäessä tulee esiin tilanteita, joissa selkeää lastensuojelun tarvetta ei ole, mutta toisaalta puuttuu taho tai palvelujärjestelmä, jonne asiakkaat voisi ohjata. Jotta tällaiset tilanteet saataisiin todennettua, vaikuttavuuden arviointiin liittyen kehiteltiin ns. työntekijän yhteenvetolomake, jossa kysyttiin paitsi prosessin sisältöön liittyvistä asioista (tapaamisten määrä, lapsen henkilökohtainen tapaaminen, ajanjakso millä tilannearvio on tehty) niin myös työntekijän käsitys siitä, mistä palvelusta asiakas hyötyisi. Tarkoitus oli saattaa palvelujärjestelmässä olevat puutteet myös tilaajan tietoon. Ko. työntekijälomake pyydettiin täyttämään loppuvuodesta 2008 tehdyistä tilannearvioista. Lomakkeita palautui marraskuuhun mennessä noin kymmenen kappaletta. (Liite 2). 4
Toimivuuden arviointi Tilannearvio eli lastensuojelutarpeen selvitys ja arviointi on luotu yleiseksi malliksi siitä, miten jokaisen sosiaalityöntekijän tulee tilannearviota tehdä. Käytännössä jokainen lastensuojeluilmoitus on kuitenkin käsiteltävä yksilöllisesti eli malli ei toimi jokaisen asiakkaan kohdalla samanlaisena. Käytännössä on osoittautunut, että jo ensimmäisen tapaamisen yhdessä on tehty päätös siitä, ettei tilannearvion tekemistä enää ole tarpeen jatkaa. Toisaalta näissä tilanteissa ei välttämättä ole aina tavattu lasta tai nuorta, päätös on tehty pelkästään vanhempien tapaamisen perusteella. Uuden lastensuojelulain valmistelun yhteydessä käytiin keskustelua siitä, että lain toimeenpano edellyttää valtakunnallisesti jopa 150 200 uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista. Rovaniemellä ei sosiaalityöntekijäresursseja ole uuden lain myötä lisätty, yhden sosiaaliohjaajan työpanos on saatu lisättyä määräaikaisesti. Tilannearvion toteuttamisen seurannan tavoitteena on ollut saada tietoa siitä, miten resursseja tulee saada käyttöön. Käytännössä resurssien hahmottaminen on osoittautunut vaikeaksi, kun tarvittavaa todennettua tietoa ei ole saatu. Arvioinnin johtopäätökset ja tulokset Tilannearviota kehitettäessä käytiin sosiaalityöntekijöiden keskuudessa keskustelua siitä, mikä ero on tilannearvion tekemisellä ja tilanteen arvioinnilla. Keskustelu kytkeytyi useimmiten tilanteisiin, joissa lastensuojeluilmoitus tuli vanhasta asiakkaasta, joka oli jo esim. lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Lähdetäänkö silloin tekemään tilannearviota eli arvioimaan lastensuojelun tarvetta vai onko kyse muunlaisesta arvioinnista ja jos on niin millaisesta. Sosiaalityön sisällä on viime vuosien aikana keskusteltu lastensuojelun prosesseista: mistä se alkaa ja mihin se päättyy. Asiakasnäkökulmasta tämä tarkoittaa mm. sitä, että asiakkaalla tulee olla oikeus tietää milloin asiakkuus alkaa ja milloin se päättyy, mitkä ovat työskentelyn tavoitteet ja miten tavoitteiden toteutumista mitataan. Toimintamalli on pikkuhiljaa juurtumassa osaksi käytännön työtä. Tilannetta on osittain edesauttanut se, että Pesäpuu ry:n kehittämää koulutusta on jatkettu. Tavoitteena on, että kaikki Rovaniemen kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat sen käyneet läpi, samoin sosiaalityöntekijöiden työparina tilannearviota tekevät muut ammattiryhmät (perhetyöntekijät, ohjaajat jne.). Tällä hetkellä on kaksi ryhmää jo koulutettu, kolmas koulutusryhmä alkaa maaliskuussa 2009. Prosessija menetelmäkoulutuksella on suuri merkitys sille, miten toimintamalli lähtee käytännössä elämään ja miten sitä edelleen kehitetään. Pesäpuun muokkaama koulutuspaketti painottaa hyvin voimakkaasti lapsilähtöisyyttä ja lapsinäkökulmaa. Tällä on ollut mielestäni merkitystä tilannearvion käytäntöön siirtymisessä. Toimintamallin käyttöönottoon on liittynyt Rovaniemen lastensuojelun tiimissä ajoittain enemmän vastusta kuin innokkuutta ottaa sitä käyttöön tai kehittää edelleen. Syitä tähän on useita, yksittäistä syytä ei voi nostaa ylitse muiden. Lastensuojelua on kuormittanut koko ajan lisääntynyt työmäärä. Työntekijät ovat kenties kokeneet kehittämisen enemmänkin työtä lisäävänä kuin työtä helpottavana asiana. Kysymys voi olla myös työntekijän omista asenteista, opittuja rutiineja on vai- 5
kea muuttaa. Perustyön tekemisen ja esimiehen (esimiesten) vaateiden välillä puhutaan ajoittain eri kieltä: työntekijätasolla ei välttämättä osata yhdistää omaa työpanosta ja sen merkitystä suurempiin kokonaisuuksiin. Esimiestasolla ei välttämättä puolestaan osata organisoida työn tekemistä niin, että toimintamallin käytäntöön saattaminen onnistuu. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että tehdyt valinnat (miksi on toimintamalli kehitetty) voidaan perustella ja liittää suurempiin kokonaisuuksiin. Toimintamalli jatkossa Tilannearvion tekemistä jatketaan myös tulevaisuudessa. Kyse on lakisääteisestä tehtävästä, joka on tehtävä. Valtakunnallisesti seurataan myös miten lastensuojelutarpeen arviointia toteutetaan eri kunnissa. Rovaniemellä on sovittu, että vuoden 2009 alusta työntekijöiden käyttöön tarkoitettu yhteenvetolomake täytetään jokaisesta tilannearviosta, joka tehdään vuoden 2009 aikana. Seurantavelvollisuus on kirjattu myös palvelusopimukseen tilaajan ja tuottajan välillä. Yhteenvetolomakkeet kerätään sosiaalityöntekijöiltä aina kunkin kuukauden päätyttyä. Lomakkeessa on jonkin verran päällekkäisyyttä tietojärjestelmään merkittävän seurannan kanssa (aikaseuranta mikä käytetty tilannearvion tekemiseen), mutta sitä ei jätetä lomakkeesta pois, koska lomake ei ole kohdennettavissa asiakkaaseen. Tietojärjestelmän kautta on hyvin hankala saada tilannearvion sisältöön liittyviä asioita selville, koska se tarkoittaisi jokaisen tilannearvion kohteena olevan asiakkaan dokumenttien läpikäymistä. Asiakaspalautelomakkeen osalta ei ole vielä tarkkaan sovittu, miten sen kanssa jatkossa menetellään. Tällä hetkellä ei asiakaspalautetta kerätä systemaattisesti. Tarkoituksena on kuitenkin, että vuoden 2009 aikana kerätään asiakaspalautetta satunnaisesti joinain kuukausina. Toimintamallin sisällön kehittämistä ei ole jatkossa syytä unohtaa. Uuden lastensuojelulain toimeenpanon toteutumista seurataan valtakunnallisesti, joten paikallisen mallin arviointi on kytkettävä myös valtakunnalliseen seurantaan. Tilaajan ja tuottajan välistä keskustelua jatketaan myös sen mukaisesti mitä tietoa saadaan työntekijän yhteenvetolomakkeen myötä kerättyä. Tätä edesauttaa mm. kuukausittaiset SAS-palaverit tilaajan ja tuottajan välillä. 6
Liite 1. ROVANIEMEN KAUPUNKI LASTENSUOJELU / 20 Olen perheen: lapsi/nuori äiti isä muu, kuka 1. Pystyin osallistumaan oman tilanteeni arviointiin lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. 2. Käsitykseni omasta tilanteestani selkeni lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. 3. Käsitykseni lapseni/nuoreni/vanhempieni tilanteesta selkeni lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. 4. Yhteenvedossa on tuotu mielestäsi esille olennaiset asiat 5. Miten lapsen/nuoren tilanne on muuttunut lastensuojelutarpeen selvityksen aikana? huonontunut pysynyt parantunut ennallaan 6. Miten vanhemman/vanhempien tilanne on muuttunut lastensuojelutarpeen selvityksen aikana? huonontunut pysynyt parantunut ennallaan 7. Olen tyytyväinen työntekijöiden työskentelyyn tilannearvioinnin aikana? 7
Voit halutessasi vastata nimellä: 8
ROVANIEMEN KAUPUNKI LASTENSUOJELUN Liite 2. Selvityksen tekijät Päivämäärä / 20 Työntekijän yhteenvetolomake lastensuojelutarpeen selvitysprosessista Tapaamisten määrä Perheen lasten lkm Tavattiinko lapsia/nuoria ilman vanhempia: kyllä ei Jos ei, niin miksi: Kuinka monta kertaa / tuntia / h lapsia / nuoria tavattiin Millä ajanjaksolla lastensuojelutarpeen selvitys on tehty / - / 20 Kokonaisaika, joka on käytetty lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon h (merkitään pelkästään asiakastapaamisiin käytetty aika) Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen asiakkuus lastensuojelussa: päättyy jatkuu Jos päättyy siirtyykö muihin palveluihin: kyllä ei Jos kyllä niin minne siirtynyt/ohjattu Löytyikö lapselle/nuorelle/vanhemmalle sopiva ja tarkoituksenmukainen palvelu kyllä ei Jos ei, niin mitä olisi tarvittu Mitä muuta haluaisit tuoda esille lastensuojelutarpeen selvityksestä (kokemuksia ja ajatuksia) 9