Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Transkriptio

1 Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

2 Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa - Kaikista uusista asiakkaista tehtävät lastensuojelutarpeen selvitykset, sekä virka-aikainen lastensuojelun päivystys. - Työskentely perheen kanssa max. noin 3kk Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 2

3 Kenen kanssa arviota tehdään? - A-klinikka - H-klinikka - Nuorisoasema - HAL-poliklinikka Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 3

4 LASTENSUOJELUN JA A-KLINIKAN ARVIOINTI PÄIHDEPERHEESSÄ hoitosuhde A-klinikalla alkaa (tai lähete muuhun palveluun) asiakkuus loppuu Vireilletulo (lastensuojelutarpeen selvityspyyntö/ ls-ilmoitus) Päätös selvityksen tekemisestä 7 työpäivän kuluessa konsultaatio A-klinikan kanssa alkutapaaminen lastensuojelussa Yhteinen tapaaminen A-klinikalla Jällivaaran mallin mukaisesti (päihdearvion tilaus) A-klinikan päihdearvio (3-5 krt) lastensuojelutarpeen selvitys (1-5 kertaa) Lastensuojelutarpeen selvittäminen 3 kk kuluessa Lastensuojeluasiakkuus alkaa A-klinikan yhteenvetotapaaminen ls:n kanssa (lapsi tarvittaessa mukana) Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 4 ls:n yhteenveto sisältää: päihdearvion tulokset ja jatkosuositukset (lapsi mukana) Sosiaalityön suunnitelmallinen muutostyö alkaa asiakkuus loppuu

5 A-klinikka ja H-klinikka - Lastensuojelu ottaa yhteyttä jos lastensuojeluilmoituksen ja/tai perheenjäsenten tapaamisten perusteella nousee huolta vanhemman päihteidenkäytöstä. - Sovitaan yhteinen aloitustapaaminen, jossa edetään Jällivaaran mallin mukaisesti. - Kiireellisissä tapauksissa A- ja H-klinikoilla on omat päivystysaikansa. - A-klinikka tai H-klinikka aloittavat päihdekartoituksen asiakkaan kanssa. - Lastensuojelu toivoo, että vanhemman kanssa puhutaan päihteidenkäytöstä vanhemmuuden näkökulmasta. - Vastaanottotiimi jatkaa lastensuojelutarpeen selvitystä samaan aikaan. - Päihdekartoituksen lopuksi pidetään yhteinen tapaaminen, jossa käydään läpi tehty päihdekartoitus ja hoitosuositus. Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 5

6 Nuorisoasema - Kun ilmoitus koskee nuoren huumeidenkäyttöä niin arviointiin otetaan välittömästi mukaan Nuorisoasema. - Alkoholin kohdalla tilannetta arvioidaan tapauskohtaisesti. - Lastensuojelutarpeen selvitys alkaa yhteistapaamisella perheen ja Nuorisoaseman kanssa. - Nuorisoasema aloittaa työskentelyn koko perheen kanssa ja lastensuojelussa jatketaan selvitystä lastensuojelun tarpeesta. - Kun päihdekartoitus on valmis, pidetään yhteinen loppupalaveri. Tarpeen mukaan myös sitä ennen voidaan pitää yhteisiä neuvotteluja. - Yhteistyö Nuorisoaseman kanssa on tiivistä. - Laitosmuotoista päihdehoidon tarvetta arvioidaan koko ajan yhdessä Nuorisoaseman ja perheen kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu myös mahdollisen sijoituksen aikana. Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 6

7 HAL-poliklinikka - HAL-polin kanssa yhteistyötä tehdään ennakollisissa lastensuojeluilmoituksissa, joissa huolena on äidin päihteidenkäyttö raskausaikana. - HAL-poli ottaa yhteyttä lastensuojeluun ja sovitaan ensimmäinen yhteinen tapaaminen. - Työskentelyssä on usein mukana laajempi verkosto. - Vastuu raskausaikaisesta sosiaalityöstä jakautuu aikuissosiaalityön ja lastensuojelun kesken. - Lastensuojelun asiakkuuden tarvetta arvioidaan jo raskausaikana. - HAL-poli arvioi äidin päihdehoidon tarvetta ja äidin kykyä hoitaa vastasyntynyttä. Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 7

8 Lastensuojelutarpeen arviointi kun vanhemmalla on päihdeongelma - Vanhempien päihteidenkäyttöön kiinnitetään erityistä huomiota vauvaperheiden ja pienten lasten kohdalla. - Huumeiden käytössä puuttumisen kynnys on usein matalampi. - Huomioidaan molemmat vanhemmat, onko toinen hoitokykyinen. - Lasten ja puolison (tai muiden läheisten) kuuleminen on tärkeä osa arviointia. - Kodin olosuhteet (siisteys, ruokailut, vuorokausirytmi, vanhempien rikollisuus tai mt-ongelmat) - Työskentelyyn ja arviointiin vaikuttaa se, mistä tilanteesta lastensuojeluilmoitus on tullut ja miten vanhemmat suhtautuvat omaan päihteidenkäyttöönsä ja onko motivaatiota päihdekartoitukseen. Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 8

9 Lastensuojelutarpeen arviointi kun nuorella on päihdeongelma - Nuorten kohdalla arvioidaan erityisesti nuoren mahdollisuuksia ja motivaatiota lopettaa päihteidenkäyttö. - Samalla arvioidaan myös vanhempien kykyä vastata nuoren päihteidenkäyttöön. - Nuorten kohdalla arviointiin vaikuttaa suuresti myös nuoren muu käyttäytyminen ja kokonaistilanne. - Nuoren päihdeongelmaa arvioitaessa: avohoidon riittävyys, elämäntilanne (koulu, vapaa-aika, kaverit, rikollisuus, muut perheenjäsenet), vanhempien jaksaminen ja kyky asettaa rajoja, tukiverkosto (viranomaiset ja läheiset) - 17-vuotiaan sijoittaminen päihdeongelman vuoksi? Mihin päihdekuntoutusta tarvitsevat nuoret sijoitetaan? Toimiiko tahdonvastainen hoito? -Päihdekartoitus itsessään voi jo olla riittävä interventio ja tukimuoto, jolloin lastensuojeluasiakkuuden jatkumiselle ei ole tarvetta. Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 9

10 Asiakkuus vai ei? - Vaikka päihdehuolto arvioi, että hoidontarvetta ei ole, niin lastensuojelun asiakkuuden jatkaminen voi silti olla tarpeen. - Vaikka päihdekontakti asiakkaan kohdalla jatkuisi, ei lastensuojelunasiakkuus jatku automaattisesti. - Kaikista lastensuojelutarpeen selvityksistä tehdään kirjallinen yhteenveto, josta tulee ilmi huolet, voimavarat, kaikkien osapuolten näkemykset ja kannanotto asiakkuuden tarpeeseen perusteluineen. - Vastaanottotiimin työskentely loppuu yhteenvetotapaamiseen. Vantaan kaupunki, Veera Lemmetyinen ja Riitta Viitanen 10