Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Transkriptio

1 Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta. Lapsen oikeuksien yleissopimus Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Kaikille lapsille kuuluu oikeus kasvaa ja käydä koulua sekä leikkiä ja osallistua. Jokaisella lapsella on oikeus myös suojeluun ja huolenpitoon. Kaikki lasten oikeudet on koottu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla siitä riippumatta, mikä on heidän taustansa, kuten kansallisuus, uskonto tai perheen varallisuus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.

2 Lapsiperheiden palvelut Kaikki vanhemmat kohtaavat lapsia kasvattaessaan vaikeitakin hetkiä. Usein ongelmat ratkeavat perheen ja muiden läheisten avulla. Maahanmuuttajaperheen suku ja muut läheiset ovat kuitenkin usein kaukana. Suomessa kasvatuksesta ja siihen liittyvistä tavoista ja ongelmista voi keskustella eri ammattilaisten kanssa. Apua ja tukea tarjotaan riittävän ajoissa jo ennen kuin ongelmia syntyy. Tällöin puhutaan ehkäisevästä lastensuojelusta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa ja neuvoloissa. Kaikkien lapsiperheen palvelujen periaatteena on, että kodin kanssa tehdään yhteistyötä.

3 Mistä apua Alle kouluikäisten lasten perheet Äitiys- ja lastenneuvolat Päivähoito Esiopetus Kouluikäisten lasten perheet Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetukseen valmistava opetus Perusopetus Oppilashuolto Nuorisotyö Muita keskeisiä sosiaalipalveluja Kotipalvelu ja perhetyö Kasvatus- ja perheneuvonta Perheasioiden sovittelu

4 Lastensuojelutoimet perustuvat lakiin Vanhemmat ja muut huoltajat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta, mutta tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta. Jos vanhemmat tai huoltajat eivät jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on Suomessa yhteiskunnan velvollisuus puuttua perheen tilanteeseen. Tällöin lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen hyvinvointi. Aina apu ei siis ole vapaaehtoista, vaan lastensuojelulaki määrää, että lastensuojeluviranomaisten täytyy ryhtyä tietyissä tilanteissa toimiin lapsen suojelemiseksi.

5 Lapsen etu on tärkein Lastensuojelun lähtökohta on aina lapsen etu. Tämä tarkoittaa, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä työntekijöiden on arvioitava, mikä on juuri tämän lapsen kannalta paras ratkaisu tässä elämäntilanteessa. Laissa on lista asioista, joihin lastensuojelun sosiaalityöntekijän on kiinnitettävä huomiota, kun hän arvioi, toteutuuko lapsen etu. On mietittävä esimerkiksi, miten eri ratkaisut turvaavat sen, että lapsen läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet säilyvät, tai miten tuetaan lapsen kielellistä, kulttuurista ja uskonnollista taustaa.

6 Lapsi saa osallistua Tärkeä lapsen edun periaate on, että lapsi voi itse olla mukana käsittelemässä ja suunnittelemassa häntä koskevia asioita. Lapselle pitää selittää riittävästi, mistä ollaan päättämässä ja miksi, jotta hän saa muodostaa ja ilmaista oman näkemyksensä asiasta. Jokaisella, myös lapsella, on aina oikeus osallistua omien asioidensa käsittelyyn. Siinä ei ole ikärajaa. Lasta ja hänen mielipiteitään ja toivomuksiaan kuunnellaan niin, että hänen ikänsä ja kehitystasonsa otetaan huomioon. Esimerkiksi pienen lapsen tuntemuksia voidaan selvittää siten, että hänen käyttäytymistään tai leikkejään havainnoidaan. Isommalle lapselle työntekijöiden on kerrottava asiat niin, että lapsi pystyy ymmärtämään ne.

7 Lasten huoltajuus Huoltajuudella tarkoitetaan lyhyesti lapsen asioista päättämistä. Lapsen huoltaja vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Vain huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsesta eri viranomaisilta. Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Jos lapsi puolestaan syntyy avoliitossa, on äiti lapsen huoltaja, elleivät vanhemmat toisin sovi. Tällöin lapsen isyys on vahvistettava erikseen.

8 Vanhempien oikeudet ja velvollisuudet Suomessa vanhempia koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet tasa-arvoisesti. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus huolehtia lastensa hyvinvoinnista Suomessa kasvatuksessa ei saa käyttää ruumiillista kuritusta. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Pääsääntöisesti vanhemmilla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muista lasta koskevista asioista. Päätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen mielipiteeseen. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien aikana vanhemmilla on oikeus päättää kaikista lapsen asioista. Lain periaate on, että kun lapsen asioihin puututaan, on pyrittävä hyvään yhteistyöhön vanhempien kanssa. Vanhemmilla on aina oikeus päättää lapsensa uskonnosta ja uskonnollisesta kasvatuksesta.

9 Miten lastensuojeluasia alkaa? Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluasia alkaa sen jälkeen, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä on saanut tiedon lapsesta, joka mahdollisesti tarvitsee apua. Tätä kutsutaan lastensuojeluilmoitukseksi. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä sosiaalitoimistossa henkilökohtaisesti. Perhe tai lapsi itse voi hakea apua lastensuojelusta Perhe tai lapsi voi hakea apua lastensuojelusta yhdessä työntekijän kanssa Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa Viranomaisen pitää tehdä ilmoitus, jos hän on huolissaan lapsen hyvinvoinnista

10 Mistä syystä lastensuojeluasia voi alkaa? vanhemmilla on psyykkisiä ongelmia tai sairauksia, kuten masennusta. vanhemmat käyttävät paljon ja usein päihteitä. perheen elämätilanteessa tapahtuu suuri muutos, joka vaikuttaa kaikkien elämään. perheessä käytetään väkivaltaa. Perheväkivalta on Suomen lain mukaan rikos. lapsi tai nuori itse tekee asioita, jotka ovat hänelle vaarallisia tai haitaksi. Hän käyttää esimerkiksi runsaasti päihteitä, tekee rikoksia tai laiminlyö koulunkäymisen. lapsella on psyykkisiä ongelmia. lapsi joutuu kantamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi.

11 Mitä lastensuojeluilmoituksesta seuraa? Lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa sitä, että joku on huolissaan lapsesta ja haluaa, että tilanne selvitetään. Sosiaalityöntekijöillä on velvollisuus tutkia jokainen lastensuojelua koskeva ilmoitus. Varsinaisiin lastensuojelutoimiin ei kuitenkaan koskaan ryhdytä ilman, että tilanne selvitetään huolellisesti. Joskus ilmoitus on aiheeton ja asia päättyy Joissain tapauksissa tilanteeseen pitää puuttua välittömästi, koska lapsi on vaarassa Useimmiten toimiin ei tarvitse ryhtyä heti, vaan perheen kanssa aletaan yhdessä keskustella ja miettiä mitä apua perhe ehkä tarvitsee Jos lapsi ja perhe tarvitsevat apua, tehdään asiakassuunnitelma

12 Miten perhettä ensisijaisesti autetaan? avohuollon tukitoimet Usein lastensuojeluun liitetään pelko siitä, että lapsi viedään pois. Perusperiaatteena kuitenkin on, että jos perheen asioihin joudutaan puuttumaan, niin käytetään lievintä mahdollista keinoa, joka auttaa perhettä. Lasta yritetään aina auttaa niin, että hän voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Tällaisia ensisijaisia palveluita kutsutaan avohuollon tukitoimiksi. Avohuollon tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia ja perustuvat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Suurin osa lastensuojelutyöstä toteutetaankin juuri avohuollon tukitoimina. Avohuollon tukitoimet voivat olla monenlaisia ja ne vaihtelevat eri paikkakunnilla. Perhetyön apu suoraan kotiin Tukihenkilö tai tukiperhe Taloudellinen avustus lapsen harrastuksiin Vertaisryhmätoiminta Hoito ja terapiapalvelut

13 Milloin lapsi sijoitetaan oman kodin ulkopuolelle? Joskus vanhemmat eivät pysty syystä tai toisesta huolehtimaan lapsestaan. Joskus lapsi itse tekee jotain sellaista, joka on vahingollista hänelle itselleen. Jos ongelmat ovat niin suuria, että lapsi ei ole turvassa kotonaan tai turvassa itseltään, eikä tilanteeseen voida vaikuttaa muilla keinoilla, täytyy lapsen hoito järjestää oman kodin ulkopuolella. Tätä kutsutaan lapsen sijoitukseksi. Sijoitus voi olla lyhytaikainen ratkaisu vaikeaan tilanteeseen Sijoitus tehdään kiireellisenä jos lapsi on vaarassa Huostaanotto on vasta kaikkein viimeisin vaihtoehto

14 Miten huostaanotto ja sijaishuolto toteutetaan? Huostaanottoa valmistellaan pitkään yhdessä perheen kanssa Joskus huostaanotto joudutaan tekemään vaikka perhe vastustaa sitä Huostaanotettu lapsi muuttaa asumaan sijaisperheeseen tai lastensuojelulaitokseen Huostaanotto kestää niin kauan kun lapsi sitä tarvitsee

15 Helsingin lukuja vuodelta 2014 Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitykset (lapsi kertaalleen) 4154 Avohuollon sosiaalityön asiakkaat 4808 Kiireelliset sijoitukset 464 Huostaanotot 169 Sijoitettuna 1832 lasta Venäjänkielisiä asiakaslapsia 289 (2,6 %)