Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö
|
|
- Matilda Majanlahti
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Yhteisvastaanotolla käydään keskustellen läpi laajasti nuoren perheen tilannetta. Keskustelun tukena on Tuovi Hakulinen-Viitasen kehittelemä Voimavaralomake. Tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla selkiyttää perheen kokonaistilannetta tuoda esiin olemassa olevia voimavaroja -> voimaantuminen ennaltaehkäistä ongelmia -> syrjäytymisen ehkäisy madaltaa kynnystä ottaa tarvittaessa yhteyttä sosiaalitoimeen lisätä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä Käytännön tausta ja kehittämisen perusteet Käytännön työssä äitiysneuvolan terveydenhoitajat ja nuorten kanssa toimivat sosiaalityöntekijät olivat havainneet yhteistyön tarvetta nuorten tukemiseksi ja syrjäytymisuhan pienentämiseksi. Raskaana olevat nuoret ja heidän kumppaninsa tarvitsevat tukea muuttuvaan tilanteeseen sopeutumisessa ja siinä selviytymisessä. Oma kehitys aikuiseksi on vielä kesken ja selviytyminen arjen toiminnoista tulevan lapsen kanssa voi askarruttaa. Usein ensimmäinen reaktio raskauden toteamisen jälkeen on opiskelun keskeyttäminen. Näin ei suinkaan tarvitse tehdä, vaan hyvällä suunnittelulla opiskeluja voi jatkaa pitkällekin. Myös normaalit arjen toiminnot, kuten ruuanlaitto, siivous ja talousmenojen hallinta, ovat monelle nuorelle vieraita asioita. Epävarmuus selviytymisestä ja vastuun ottaminen niin itsestä kuin tulevasta lapsestakin aiheuttaa helposti liiallisia paineita ja hätiköityjä päätöksiä. Näiden seurauksena on syrjäytymisen riski kasvanut. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö Vastuuhenkilö Kupulisoja Jaana; Kemin ja Tornion äit.nlan terv.h:t ja sos.tt Vastuuhenkilön sähköposti Hankkeen tai organisaation www-sivu Mallinnuksen tila Mallinnus valmis Käytännön toimeenpanomalli Proaktiivisuus perheiden tukemisessa PaKaste I hankkeen aikana Kemissä ja Torniossa kehitetty Varhain vanhemmaksi toimintamalli on proaktiivinen tapa tukea nuoren perheen arkea ja samalla lisätä sosiaali- ja terveysalan moniammatillista yhteistyötä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijä tapaavat nuoren perheen yhteisvastaanotolla, jossa
2 kartoitetaan perheen voimavaroja ja tuen tarvetta. Yhteisvastaanotto pyritään järjestämään raskausviikoilla 14-20, jolloin raskaus on jo ohittanut alkuvaiheen ja on paremmin realisoitunut osallisille. Yhteisvastaanotto Toiminnan ydin on yhteisvastaanotto, jossa perheen kokonaistilanne kartoitetaan laajasti ja perheelle annetaan heidän tarpeisiin pohjautuvaa neuvontaa ja tarjotaan juuri heidän tilanteeseensa sopivia palveluja. Tarvittavat tukitoimet pyritään käynnistämään välittömästi. Yhteisvastaanotolla kartoitetaan myös perheen suhtautumista raskauteen ja sen tuomiin muutoksiin nuoren perheen elämässä. Samalla kiinnitetään huomiota myös lapsen syntymän jälkeiseen aikaan, kuten varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhempi-lapsi suhteen kannalta. Yhteisvastaanotto etenee suunnitelmallisesti voimavarojen kartoituksesta avun ja tuen tarpeen määrittelyyn sekä palveluista keskustelemiseen. Apuna käytetään lomaketta, johon on teemoitellusti koottu kysymyksiä keskustelun tueksi. Tavoitteena on selkiyttää nuorille itselleenkin heidän kokonaistilannettaan, löytää tunnistamattomia voimavaroja ja siten helpottaa arjessa selviytymistä. Toimintamallissa asiakas nähdään aktiivisena toimijana ja työntekijät aktiivisina neuvonnan, ohjannan ja palvelujen tarjoajina. Asiat käydään läpi avoimesti keskustellen asiakkaan osallisuutta vahvistaen. Terveydenhoitaja kirjaa merkittävät perheen tilanteeseen vaikuttavat asiat äitiysneuvolan lehdelle (tai lisälehdelle). Tässä vaiheessa ei muodostu sosiaalitoimen asiakkuutta, joten heidän tiedostoihin ei voi kirjata tapaamisen tietoja. Perheellä on mahdollisuus saada kirjatut tiedot paperiversiona mukaansa. Yhteisasiakkuus Mikäli yhteisvastaanoton aikana havaitaan tarvetta jatkaa moniammatillista yhteistyötä, muodostuu yhteisasiakkuus. Tällöin muodostuu asiakkuus myös sosiaalitoimeen ja kirjaamisvastuu tapaamisista siirtyy sosiaalityöntekijälle. Terveydenhoitaja kirjaa tärkeimmät asiat edelleen äityisneuvolan tiedostoihin. Tilannekartoituksen lisäksi oleellista kirjaamisessa on tehdä selkeä etenemissuunnitelma; mihin toimenpoiteisiin ryhdytään, kuka tekee mitäkin ja milloin tilannetta arvioidaan seuraavan kerran. Sosiaalityöntekijä antaa paperiversion sovituista asioista myös asiakkaalle. Toiminnan edellytykset Toimintamallin edellyttämä taloudellinen lisäresurssi on minimaalinen, mutta muutamassa vuodessa se voi vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta tuoden siten taloudellisia säästöjä. Lähinnä tarvitaan valmiutta muuttaa totuttuja toimintatapoja niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin taholla. Perinteisestä asiantuntijaroolista ja ohjaavasta toimintatavasta on siirryttävä osallistamiseen ja perheen tarpeiden arviointiin yhteistyössä perheen ja sen lähipiirin kanssa. Asiakkaita on aktivoitava ja rohkaistava osallistumaan ja tuomaan esiin omis mielipiteitään. Lisätietoja toimintamallista Varhain vanhemmaksi Näkökulmat ja aihealueet Tehtävät ja työnjako Toimijat
3 Tiedot, taidot ja välineet Periaatteet ja säännöt Lait ja asetukset Talous
4 Käyttöönoton seuranta ja arvointi: Käyttöönottava kunta Kemi, Tornio Käytännön sovellusympäristö Äitiysneuvolat ja sosiaalitoimi Käyttöönoton yleiset tavoitteet ja aikataulu Käyttöönotto tapahtui sujuvasti pilotoinnin loputtua vuonna Käyttöönoton ja arvioinnin resurssit Käyttöönoton vastuuhenkilö Käyttöönoton arvioinnin vastuuhenkilö Käyttöönoton arvioinnin tulokset Käyttöönoton vaihe tai tila Suunnitelma tehty Tilan tai vaiheen valmistuminen (arvio/toteutunut) Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi Osatehtävä 2: Koulutus ja perehdytys Osatehtävä 3: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset
5 Osatehtävä 4: Nykytilan analyysi toimeenpanon jälkeen Osatehtävä 5: Loppuanalyysi ja johtopäätökset
Varhain vanhemmaksi toimintamalli
Varhain vanhemmaksi toimintamalli Aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan yhteinen toimintamalli Kemissä ja Torniossa Mirja Lanne, terveydenhoitaja, Kemi ja Jari Savikuja, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Kemi/PaKaste
LisätiedotIrti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
LisätiedotVarhain vanhemmaksi Uusi toimintamalli äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen proaktiiviseen yhteistyöhön
Varhain vanhemmaksi Uusi toimintamalli äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen proaktiiviseen yhteistyöhön Jaana Kupulisoja 10.7.2011 TIIVISTELMÄ Varhain vanhemmaksi toimintamalli on proaktiivinen tapa tukea
LisätiedotKäytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu
Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,
LisätiedotART- ja stressinhallintaryhmät
ART- ja stressinhallintaryhmät Käytännön tarkoitus Tarkoituksena on edistää nuorten mielenterveyttä ennaltaehkäisemällä mielenterveyshäiriöiden syntymistä sekä auttaa lievistä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä
LisätiedotLautakuntapäätösten ennakkoarviointi
Lautakuntapäätösten ennakkoarviointi Käytännön tarkoitus Kunnallisessa päätöksenteossa virkamiehet arvioivat päätösesityksiä valmistellessaan, minkälaisia eri vaihtoehtojen vaikutukset ovat ja luottamus
LisätiedotVARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.
VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun Käytännön tarkoitus Päätavoite: Lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden lisääminen siirtymävaiheessa. Osatavoitteet: Lisätä
LisätiedotPaKaste -hankkeen loppuraportti ajalta 1.9.2009-30.10.2011. Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminen
1 PaKaste -hankkeen loppuraportti ajalta 1.9.2009-30.10.2011 Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminen Raportoijat: kehittäjäsosiaaliohjaaja Petra Hyvärinen ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Jari
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotRaumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys
Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotKuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä
Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Soile Suorajärvi/ Mirva Martin/
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotNeuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla
Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Tuovi Hakulinen Tutkimuspäällikkö, Dosentti (Terveyden edistäminen) 9.11.2017 Tuovi Hakulinen 1 Laajat terveystarkastukset
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotLanu -koulutus 5.9, 11.9,
Lanu -koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK. SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren hoitojaksoon liittyvä perhetyö Puhutaan vanhempien tuki-
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotOnnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016
Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT
LisätiedotLapsen/Nuoren kysymykset
PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotNuorten intensiiviohjelma
Nuorten intensiiviohjelma Käytännön tarkoitus Intensiiviohjelma on lastensuojelun avohuollon tukitoimi riskiryhmään kuuluville 12-15 -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Ohjelma perustuu nuoren
LisätiedotLasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen
Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotLempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä
Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä 6.11.2017 Ennaltaehkäisevän perhetyön kokonaisuus PERHEVERSTAS PIKKUKETTU JOHTAVA PERHETYYÖNTEKIJÄ KISSANKULMA TOMERA PYRSTÖTÄHTI SÄPINÄ
LisätiedotTehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut
Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
LisätiedotKP OTE. Opinnoista töihin
KP OTE Opinnoista töihin KP OTE Opinnoista töihin Oma Tie Työhöntoimintamallin LUONNOS 29.5.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa
LisätiedotAjankohtaista soteuudistuksesta
Ajankohtaista soteuudistuksesta 14.2.2019 Soste, Järjestöt muutoksessa Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali-
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotNuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään
Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotSosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi
Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotLisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari
Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotLapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä
Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen
LisätiedotTulevaisuuden kunta liinaa seminaari Esimerkkejä Kemin ja Pellon lean-hankkeesta
Tulevaisuuden kunta liinaa seminaari 26.1.2017 Esimerkkejä Kemin ja Pellon lean-hankkeesta Aki Pekuri, projektikoordinaattori aki.pekuri@kemi.fi 040 183 7463 Esityksen rakenne Tulevaisuuden kunta liinaa
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA
ESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA Koulutusmateriaali Jenika Heinonen Heikki Waris -instituutti Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Asiakascase 1: 8-vuotias Nelli tulee vanhempien kanssa
LisätiedotMONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI
MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun
LisätiedotLAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.
LAPE-päivät Helsingissä 21.9.2017 Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä. Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), VTL, YTT (h.c) Maria
LisätiedotRaskausajan tuen polku
1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus
Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus NETTI SIVUJEN UUDISTUS LAPSIPERHDEN PALVELUT Apua lapsiperheille (Hätätilanne) Äitiys-ja lastenneuvola Isyysasiat Päivähoito Esiopetus Koulut
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotLAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA
LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 Projektipäällikkö Kati Honkanen, THL Hankepäällikkö
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan
Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta XVI KEHITTÄJÄFOORUMI ROVANIEMI 12. 13.5.2016 Asta Niskala Kehittäjäasiakkuus, mitä se on? Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotKansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen
Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen 20.4.2015 Jaakko Penttinen 1 Esityksen sisältö Kapsa-projekti pähkinänkuoressa Kapsa-projektin tavoitteet Kapsa-projekti
LisätiedotLapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotLAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä
LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin
LisätiedotTolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille
Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla
Lisätiedot