Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Asukasilta
Asemakaavan muutos, asukasilta klo 17-19 Asemakaavamuutoksen lähtökohdat Satukalliossa Prosessi ja aikataulu Puite- ja maankäyttösopimukset Kunnallistekniikan suunnittelu Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi Suunnitteluinsinööri Lotta Kuivamäki
Omakotialueiden tiivistämisprojekti
Kaavamuutoksen periaatteet KAUKE 13.11.2014 78 käynnistetään vaiheittain 2015-18 edellyttää kiinteistönomistajan kirjallista pyyntöä talousrakennusten rakentamismahdollisuudet tutkitaan koko tarkastelualueella kaupunki perii kaavoituskorvauksena 50 % kiinteistönomistajan saamasta hyödystä
Satukallio tarkastelussa mukana omakotitontit, joiden rakentamistehokkuus alle e = 0,25 (yli 200 kpl) rakennuksista suurin osa 1980- ja 90- luvulta ja uudempia yhden asunnon taloja noin 190, paritaloja 37, rivitaloja kaksi
Satukallio 1964 Vanha yhdystie Sipoontie Kyröläntie
Satukallio 1999
Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Toimenpideluokka 2 (säilytetään kaavoituksella) Satukallionkujan alue Toimenpideluokka 3 (säilyttämistä edistetään) Leinikkikatu, Sipoontie Satukallionkuja 19, Kukkakuja 2 Sipoontie 43-49 Huomionarvoisia rakennuskohteita
Osallistuminen asemakaavoituksessa
Vaihe AO-tonttien tiivistäminen, asemakaavaprosessi Miten? Periaatteet Päätös KAUKE, KH 11/2014 Tiedottaminen koko projektista Osa-alueen kaavamuutos aloitetaan Puitesopimukset Suunnitteluvaihe Luonnosvaihe www.jarvenpaa.fi Kirje kiinteistönomistajille: muutokseen osallistujat selvitetään, asukastilaisuus Kuulutus vireilletulosta, OAS, www.jarvenpaa.fi Päätös KH Kaavaklinikat, asukasillat, kaavoittajan puhelinaika Kunnallistekniikan tarkastelu Nähtävillä (MRL 62 ja MRA 30 ) 14 vrk + lausunnot Ehdotusvaihe Nähtävillepanopäätös KAUKE, nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 14 vrk + lausunnot Maankäyttösopimukset Asemakaavan hyväksyminen Sopimusmaksut Lainvoimaisuus Päätös KH Päätös KAUKE Laskutus Kuulutus Tonttijaon muutos laaditaan erillisenä. Prosessin tulos: rakentamiskelpoinen tontti.
Miten kaavamuutos käynnistyy? kiinteistönomistajan aloite jos omistajia useita, jokaisen allekirjoitus puitesopimus ennen vireilletuloa maankäyttösopimus ennen hyväksymistä
Puitesopimus käynnistää asemakaavamuutoksen yleispiirteinen, koska asemakaavan muutoksella vasta tutkitaan, mikä on mahdollista korvausten osalta kirjataan kaupunki tulee perimään puolet asemakaavan muutoksesta aiheutuneesta hyödystä maanomistajalta Kh hyväksyy, jonka jälkeen kaupungin edustaja ja maanomistaja allekirjoittavat sopimuksen
Maankäyttösopimus laaditaan, kun asemakaavaehdotus on valmis menee kh:n hyväksyttäväksi yhdessä asemakaavamuutoksen kanssa maankäyttösopimuksen mukaiset velvoitteet pannaan täytäntöön ja sopimus allekirjoitetaan, kun asemakaavan muutos on lainvoimainen kun sopimuksen velvoitteet on suoritettu, kuulutetaan asemakaava voimaan
Maankäyttösopimuksessa sovitaan yksityiskohtaisesti: miten maanomistaja suorittaa kaavamuutoksesta aiheutuneen hyödyn kaupungille: rahakorvaus, maan luovutus erityisen uuden kunnallistekniikan rakentamistarpeiden korvaus (jos aiheutunut) tavanomaisen kunnallistekniikan rakentamisvastuu on kaupungilla mahdollisten uusien yleisten alueiden luovutus kaupungille korvauksetta
Kunnallistekniikka NYKYISET KADUT JA VESIHUOLTOVERKOSTO Sipoontien pohjoispuolella Vuohikatu, Lammaskatu ja Kilikatu sekä jätevesi-, hulevesi- ja vesijohtoverkosto on rakennettu. Sipoontien eteläpuolella on rakennettu Kellokukankatu, Suvikatu, Satukallionkuja, Kukkakatu, Kukkakuja, Kurjenkellonkatu ja Peurankellonkuja vesihuoltoineen. Hulevesiviemäröinti puuttuu ja katurakenne on puutteellinen kaduilla Satukalliontie, Kielokatu, Kukkapolku, Leinikkikatu ja Ruusukatu. Katujen ja tonttien kuivatus hoidetaan avo-ojilla ja hulevesiviemäröinnin avulla. Hulevesiviemärin puuttuessa katujen ja tonttien kuivatus hoidetaan pelkästään avo-ojilla. Osa kaduista on kapeita ja liittymissä on huonot näkemät.
Kunnallistekniikka TÄYDENNYSRAKENTAMISEEN LIITTYVÄ KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Katu- ja muiden yleisten alueiden kuten puistojen peruskorjaustarve sekä vesihuoltoverkoston saneeraustarve tullaan tarkastelemaan mahdollisen täydennysrakentamisen laajuuteen suhteutettuna. Täydennysrakentamisesta aiheutuva, välttämätön katujen ja vesihuollon korjausrakentaminen suoritetaan kaupungin kunnallistekniikan rakentamismäärärahojen puitteessa. Satukukankatu välillä Kielokatu-Satukukanpolku ja Satukukanpolku rakennetaan vuonna 2015. Hulevesien käsittely hallitusti ja sen edellyttämät rakenteet tai toimenpiteet Satukallion valuma-alueilla tarkastellaan nykylainsäädännön mukaisesti.
Kunnallistekniikka OMAKOTIRAKENTAJAN KANNALTA HUOMIOITAVIA ASIOITA Kadun geometria, jyrkkyys ja näkemäalueet on huomioitava uusien tonttiliittymien paikkaa suunniteltaessa. Kadunvarsipysäköintiä tullaan tarkastelemaan ja tontilla on varattava riittävästi tilaa pysäköinnille. Rakennetun ympäristön tiivistäminen lisää hulevesien määrää ja hulevesien johtamiseen hallitusti on kiinnitettävä erityistä huomiota. Uudet vesihuollon tonttijohdot kiinteistö rakentaa omalla kustannuksellaan ja liitospaikka tulee osoittaa rakennettuun tai rakennettavaan verkostoon. Alarinnetonteilla saattaa tulla tarpeelliseksi kiinteistökohtainen jäteveden/huleveden pumppaus.
Esimerkkilaskelma Lähtötilanne tontin pinta-ala 1100 m 2 rakennusoikeus e = 0,2 (talousrakennus e t = 0,03) => 220 k-m 2 Kaavamuutos tontin pinta-ala 1100 m 2 rakennusoikeus e = 0,3 (talousrakennus e t = 0,03) => 330 k-m 2 hyöty (rakennusoikeuden lisäys) 110 k-m 2 josta 50 % = 55 k-m 2 korvaus 55 x 340 = 18.700 Laskelmassa on käytetty yksikköhintaa 340 /k-m 2, joka voidaan määritellä erikseen.