Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti



Samankaltaiset tiedostot
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

FARMI 2020-opintomatka Nokia Edeniin

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Rehuopas. isompi maitotili

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Arvokas juusto Anja Pölönen

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Maatilan Parhaat Tuottajamessut Messuopas klo 10-16

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

FARMI 2020-opintomatka Nokia Edeniin

VESIVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA. Ismo Puurunen

Maitotilan resurssitehokkuus

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valio ja maidonhankinta

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

VENE-opintomatka Pohjois-Savo

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

VALIO OY DRONETEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET PROJEKTITOIMINNASSA

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Aperehuruokinnan periaatteet

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan

Maidontuotannon kannattavuus

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

TilaArtturi hanke

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Wikli. Osaamisella maaseutu eläväksi

Ekoviljan laatu. Minna Oravuo Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

Pörssi-ilta Raisio-konserni. Jyrki Paappa talousjohtaja Raisio Oyj

MaitoManagement 2020

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry Kuvat: Mikko Rahtola

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo

Transkriptio:

Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo Keskinen FARMI 2020 hankkeesta. Ensimmäinen kohde oli Real Snacksin tuotantolaitos Pyhännällä, jota esitteli toimitusjohtaja Mikko Tahkola. Se on Suomen mantereen ainut perunalastu-tehdas. Niiden lisäksi se tuottaa maissilastuja, tortilla sipsejä ja peruna snackseja. Real Snacksin tehdas käyttää vuosittain n. 3,5 miljoonaa kiloa perunaa, jota tuottavat 10 sopimusviljelijää Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alkujaan se on toiminut Pyhännän einestuotteena ja valmistanut niitä v. 1979 lähtien. Omistajana oli välillä Raisio ja v. 2001 se on toiminut Real Snacks nimellä ja omistajina ovat nykyiset johtajat. Tuotantotiloista ja laajennuksista on vastannut Pyhännän kunta ja yritys toimii vuokralla halleissa. Tytäryhtiönä on yhdessä hallissa Noviso Oy, joka valmistaa Horeca-tuotteita mm. vakuumipakatut lohikeitot. Yrityksen liikevaihto on kasvanut 250 000 :sta noin 5 miljoonaan euroon ja se työllistää n. 30 henkeä. Vientiä on nyt 20 % mm. Ruotsiin, Venäjälle, Hollantiin ja Maltalle. Suomessa tuotteita menee S- ja K-ketjuun. Esim. Pirkka snacksit ovat heidän tuotteitaan.

Yrityksen menestymisen ehtoja ovat olleet hyvät ja ajanmukaiset koneet, sitoutunut ja terve työvoima, hyvä raaka-aine, sopimusasiat sekä brändin rakentaminen. Yritys haluaa korostaa suomalaisuutta mm. pakkauksissaan ja nettisivuillaan. Yrityksen sivuilla on 6- osainen videosarja perunan tuotannosta ja jalostamisesta. Myös pakkauksissa mainitaan perunan tuottajan nimi. Seuraava kohteemme oli Perkkiön tila Vuokatissa, jota esitteli isäntä Tuomo Rusanen (lomaperkkio@vuokatti.net) työntekijänsä kanssa. Tilalle on rakennettu v. 2009 pihatto luomuehtojen mukaan mutta tuotanto on kuitenkin siirretty tavanomaiseen, koska peltojen sijainti ja pinta-ala olivat rajoittavina tekijöinä. Tilalla työskentelee myös oma poika, joka valmistuu agrologiksi ja tilaa ollaan muuttamassa yhtymäksi. Tilalla on myös matkailutoimintaa eli he omistavat vuokrattavia loma-asuntoja Vuokatin seudulla. Lehmiä on tällä hetkellä n. 90 ja lähes saman verran nuorkarjaa. Hiehojen ulkoistamista mietitään. Peltoa on n. 115 ha mutta lisäksi rehuja tehdään joistakin pelloista ja raivioitakin on. Navetta on 4-rivinen pihatto, jossa on visiiriseinä molemmilla laidoilla, jonne ape laitetaan kerran päivässä. Katossa on säädettävä valoharja. Lypsyasema on 2 x 10 takaalypsy, josta on käytössä 2 x 8. Lypsyyn kuluu aikaa aamulla 1,5 tuntia lypsäjältä. Tuotos on 9300 kg ja appeessa on säilörehua, tuoresäilöttyä seosviljaa (vehnä, kaura, ohra) ja rypsiä. Toinen ape tehdään hiehoille ja ummessaoleville ja siihen laitetaan heikompaa säilörehua ja olkea. Navetta pyritään pitämään n. 7,5 C lämpöisenä, minkä on todettu auttavan ylläpitämään hyvää utareterveyttä.

Vasikoilla ja poikivilla lehmillä on omat osastot. Ne ovat kuivikepohjaisia ja olkea lisätään joka toinen päivä. Vasikoilla on hyvin tilaa ja tilat pyritään pitämään viileinä kärpästenkin vuoksi. Illalla ryhmälle pitivät esityksen Tuomas Kuusinen RaisioAgrosta ja Sami Saarikettu Kemiralta. Raision uudesta Benemilk-rehusta on saatu ensimmäisissä kokeissa erittäin hyviä tuloksia maitomäärän ja pitoisuuksien suhteen ja nyt odotetaan patenttia. Kemiran esityksessä korostettiin AIV-liuosten merkitystä hyvän laadun varmistajana ja sitä kautta maitotuotoksen takaajana. Taloudellinen tulos on myös parempi, koska ostorehuissa ja hävikissä voitetaan verrattuna huonomman laatuarvosanan rehuun. 11.4.2013 Aamu valkeni aurinkoisena ja pakkasta oli muutama aste. Ryhmä lähti lumikenkäilemään hotellille suihkuun ja lounaalle. Luennolla Merja Vikström kertoi, miten ihmiset reagoivat eri asioihin. Jokaisella on omat luonteenpiirteensä ja ne on sekä itse että muidenkin hyvä tiedostaa, jotta ei synny ristiriitoja. Ryhmäläiset tekivät testin luennon lopuksi, josta selvisi oma väri. Ryhmä jatkoi vesijumpalla Katinkullassa, ja totesi, että tehokasta oli vedessäkin liikunta. 12.4.2013 Aamulla kokoonnuimme Sokos Hotel Vuokatin luentotilaan ja Jari Korva Pohjolan Maidolta kertoi Valion ja meijerin terveisiä. Maidontuotannon näkyvät vaikuttavat positiivisilta ja investointeja suunnitellaan. Esityksessä käytiin läpi Pohjolan Maidon toiminta-alueen viime vuoden toimintaa. Seuraavaksi Esa Heikkinen Kainuun ProAgriasta kertoi kokemuksia MARA 2 hankkeesta, jossa annetaan neuvontaa investointia suunnitteleville tiloille. Tällä hetkellä projektissa on

n. 40 tilaa. Kainuussa on laskettu, että yhden uuden navetan työllistävä vaikutus rakennusaikana on n. 15 htv ja sitten se synnyttää tietenkin pysyviä työpaikkoja tiloille. Seuraavaksi tutustuimme Ahti Pussisen (ahtipussinen@gmail.com) tilaan Vuolijoella. Tilalla oli v. -98 15 lehmää ja 30 ha peltoa. Tämän jälkeen navettaa on laajennettu ja peltoa hankittu. Peltoa on ostettu 2000-luvulla n. 200 ha ja hinta on ollut 2500-3000 /ha. Vuokramaita on n. 150 ha ja vuokra on n. 100 /ha. Pellot ovat olleet luomussa viisi vuotta. Tilalla työskentelee viljelijäpariskunta sekä isännän veli ja työntekijä. Uusi navetta valmistui tammikuussa 2012. Jouni Pitkäranta suunnitteli ja viiden miehen rakennusporukka rakensi sen. Navetta maksoi n. 1,5-1,6 miljoonaa euroa. Navetassa on kaksi lypsyrobottia (vapaa liikenne) ja kolmannen hankkimista suunnitellaan. Lehmiä on n. 135-140 kappaletta mutta hiehopaikkojen muuttamisella saadaan lisää lehmäpaikkoja. Keskituotos on n. 9800 kg. Eläimille tehdään kaksi apetta. Lehmän appeessa on pyöröpaalisäilörehua, sekamurskeviljaa ja rypsiä. Ummessa oleville annetaan sulavuudeltaan heikompaa rehua. Lypsyrobotilta menee Maitotähti 180 täysrehua. Tilalla on myös oma sonni, jota käytetään hiehoille sekä lehmille tarvittaessa. Iltapäivällä Vesa Hihnala piti esityksen, jossa kertoi teurastamon asiaa. Kuulimme alkutuotannosta, tuotteista ja markkinoinnista. Lihan tarvitaan yhä enemmän ja hinta on kehittynyt viime vuosina positiivisesti.

Retki oli onnistunut, sää suosi ja seura oli hyvää. Kiitokset kaikille sponsoreille ruoasta ja hyvistä esityksistä. Teollisuushankinta