MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro /01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta (355/1995) 2, 6 ja 13 Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta (1100/1994) 2 ja 11 Vastaavat EY-säädökset: Neuvoston asetus (ETY) N:o 3950/92 Komission asetus (ETY) N:o 536/93 Komission asetus (EY) N:o 671/95 MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ 1. Yleistä Tämän yleiskirjeen tarkoituksena on selventää ja ohjeistaa meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta nro 333/2000, jäljempänä ministeriön asetus. Pääpiirteissään ministeriön asetus vastaa kumoutunutta meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä annettua maa- ja metsätalousministeriön päätöstä nro 219/1997. Ministeriön asetus sisältää kuitenkin joitakin tärkeitä muutoksia, jotka tulee huomioida meijerimaidon viitemäärien siirtämisessä. 2. Viitemäärien siirtojärjestelmä Euroopan yhteisön (EY) voimassa oleva maitokiintiöjärjestelmä perustuu maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 3950/92 ja komission asetukseen (ETY) N:o 536/93 maito- ja maitotuotealan lisämaksun soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Kullekin jäsenvaltiolle on neuvoston asetuksessa vahvistettu kokonaiskiintiö, jota tilakohtaiset viitemäärät eivät saa ylittää. Suomen meijerimaitokiintiö on tällä hetkellä 2 396,7 miljoonaa kiloa (2 327,2 milj. litraa), jonka keskimääräinen edustava rasva ainepitoisuus on 4,34 prosenttia.

2 Suomen meijerimaitokiintiötä voidaan nostaa enintään 200 miljoonalla kilolla sellaisten tuottajien huomioon ottamiseksi, joiden oikeuteen tuotannon uudelleen aloittamiseksi Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa haitallisesti. Näiden ns. SLOM tuottajien asemasta on annettu komission asetus (EY) N:o 671/95 Itävallan ja Suomen tietyille maidon ja maitotuotteiden tuottajille säädetyn erityisviitemäärän myöntämisestä. Myönnettyjen erityisviitemäärien osuus Suomen meijerimaitokiintiöstä on noin 55 miljoonaa kiloa. Maa- ja metsätalousministeriön asetus meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä on annettu edellä mainitun neuvoston asetuksen 8 artiklan perusteella. Sanotun asetuksen mukaan viitemääriä on mahdollista siirtää tuottajalta toiselle seuraavilla tavoilla: 1) maatilan omistus- tai hallintaoikeuden mukana 2) siirtämällä viitemäärät peltoalan mukana 3) hallinnollisena viitemäärien kauppana: hallinnollinen osto ja myynti tuottajien välinen kauppa Suomen meijerimaitokiintiö on jaettu tuottajille meijerimaidon viitemäärinä. Ministeriön asetuksen 15 :n mukaan viitemäärä on tila- ja tuottajakohtainen. Neuvoston asetuksen 9 artiklan mukaan tuottajalla tarkoitetaan maataloustuottajaa, luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmittymää, jonka tila sijaitsee jäsenvaltion maantieteellisellä alueella ja joka myy maitoa tai muita maitotuotteita suoraan kuluttajalle ja/tai joka toimittaa niitä ostajalle. Viitemäärällä ei ole sallittua samanaikaisesti toimittaa maitoa kahteen meijeriin eikä tuottaa kahdella tilalla (ilman yhteenliittymää) Viitemäärän siirto maatilan omistus- tai hallintaoikeuden mukana Jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus viitemäärän vahvistamisen jälkeen siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, joka ryhtyy jatkamaan tilalla maidontuotantoa, siirretään viitemäärä hakemuksesta uuden omistajan tai haltijan viitemääräksi (MMMa 333/ ). Jos maakiintiö ylittyy ja tilan omistus- tai hallintaoikeus on tuotantojakson aikana vaihtunut, lisämaksun maksaa se tuottaja, joka on viimeisenä toimittanut tilalta maitoa meijeriin sinä tuotantojaksona, jolta lisämaksu peritään. Viitemäärän täyttymiseen lasketaan kaikki tilalta tehdyt meijerimaidon toimitukset saman tuotantojakson ajalta. 4. Viitemäärien yhdistäminen peltoalaan liittyen Ministeriön asetuksen 5 :n 1 momentin mukaan tiettyjen edellytysten täyttyessä ostajalle tai vuokramiehelle, joka on ostanut tai vuokrannut maatilan tai yli kaksi kolmasosaa maatilan pelloista, voidaan hakemuksesta siirtää ostetun tai vuok-

3 ratun maatilan viitemäärä tai osa siitä osapuolten sopimuksen mukaisesti. Mikäli ostajalla tai vuokramiehellä on ennestään viitemäärä, yhdistetään se aikaisempaan viitemäärään. Edellä mainittu yli kaksi kolmasosaa maatilan pelloista ehto täyttyy, jos tuottajan omistuksessa olevista pelloista on ostettu tai vuokrattu yli kaksi kolmasosaa. Kun viitemäärä yhdistetään peltojen oston tai vuokrauksen perusteella kulumassa olevalle tuotantojaksolle voidaan ministeriön asetuksen 5 :n 4 momentin mukaan yhdistää vain viitemäärän käyttämättä oleva osa. Viitemäärän käyttämättä oleva osa lasketaan siten, että maatilan viitemäärästä vähennetään tilan rasvakorjatut meijerimaidon toimitukset. Huhtikuun 1 päivän 2000 jälkeen päättyvät vuokrasopimukset uudistetaan ministeriön asetuksen mukaisesti Hallinnollinen viitemäärien kauppa 5.1. Hallinnollinen osto ja myynti Meijerimaidon viitemäärän ostotarjous tehdään maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella nro 238 (liite 1) ja myyntitarjous lomakkeella nro 232 (liite 2). Osto- ja myyntitarjous toimitetaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle, jonka toimialueella tilan talouskeskus sijaitsee. Ahvenanmaalla tarjoukset toimitetaan Ahvenanmaan lääninhallitukselle. Ministeriön asetuksen 8 :n 1 momentin mukaan alle litran suuruisia viitemäärän osia ei osteta tuottajilta hallinnollisesti myytäviksi. Jos tuottajan viitemäärä on alle litraa, työvoima- ja elinkeinokeskus ostaa viitemäärän kokonaisuudessaan. Maksu viitemäärän myyneelle tuottajalle tapahtuu kahden kuukauden kuluessa siitä, kun viitemäärä on myyty edelleen (MMMa 333/ ). Työvoima- ja elinkeinokeskus lähettää maksusanoman maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tukimaksuyksikköön. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää työvoima- ja elinkeinokeskuksille luvan myydä päättyneellä hakukerralla ne viitemäärät, jotka työvoima- ja elinkeinokeskus on toimialueellaan ostanut Myydyt viitemäärät tulevat voimaan jo tuotantojaksolle 2000/2001. EY on vahvistanut Suomelle uuden karjan keskimääräisen maitotuotoksen, joka on kiloa/lypsylehmä (komission asetus (EY) N:o 2342/1999, liite II). Valtiolta lisäviitemäärää ostavan tuottajan viiterasva ei muutu.

4 Ostajan on maksettava ennakkomaksu 30 päivän kuluessa siitä, kun ostaja on saanut tiedon myyntipäätöksestä. Päätös raukeaa, jos maksua ei suoriteta määräajassa (MMMa 333/ ). Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tulee aina ennen seuraavaa hakukertaa tallentaa kiintiörekisteriin edellisellä hakukerralla myydyt viitemäärät. Jos viitemäärien tarjonta työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella ylittää viitemäärien kysynnän, siitä on ilmoitettava ministeriön markkinapolitiikkayksikköön Viitemäärän myyntioikeus Opetus-, koe-, tai tutkimustoimintaa harjoittava laitos voi myydä viitemäärää samoin ehdoin kuin yksittäinen tuottaja. Luopumistukea saava tuottaja voi ministeriön asetuksen 5-7 :ssä asetettujen ehtojen mukaisesti vuokrata, yhdistää yhteenliittymälle tai myydä hallinnolliseen viitemäärien kauppaan viitemääränsä. Suomalaisilla maidontuottajilla oli tuottajakohtainen viitemäärä ja mahdollisuus vuokrata viitemäärää jo ennen Euroopan unionin jäsenyyttä. Se osa viitemäärästä, joka ei siirtynyt vuokrasopimuksen kautta toiselle tuottajalle, jäi kansalliseen varantoon. Kun tällainen vuokrasopimus päättyy, tuottajalla on oikeus ottaa koko viitemäärä hallinnolliseen viitemäärien kauppaan. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on tehtävä kansallisesta varannosta tuottajalle palautettavaan viitemäärään 4,5 prosentin leikkaus, jos sitä ei ole aikaisemmin tehty. Tämä perustuu valtioneuvoston päätökseen meijerimaidon viitemäärien sopeuttamisesta maakiintiöön (VNp 284/1997). Kun useampi yhteenliittymän osakas hakee viitemäärää ministeriön asetuksen 11 :n 1 momentin mukaisessa etuosto-oikeus tilanteessa, jaetaan myytävä viitemäärä osakkaiden kesken siinä suhteessa, kuin he ovat asettaneet viitemääriä yhteenliittymän yhteiseen hallintaan Tuotannon lopettaminen ja kansallinen varanto Valtiolle myyty viitemäärä säilyy myyjän käytössä sen tuotantojakson loppuun saakka (31.3.), jonka aikana myyntitarjous on jätetty TE -keskukseen. Oikeus viitemäärän myyntiin säilyy sen tuotantojakson, jonka aikana tuotanto on lopetettu ja sitä seuraavan kokonaisen tuotantojakson ajan. Tämän jälkeen (1.4 alkaen) viitemäärä siirtyy kansalliseen varantoon ja tuottajan oikeus viitemäärän myyntiin päättyy (neuvoston asetus n:o 3950/92 5 art.). Tuottajan, joka ei ole lopettanut maidontuotantoaan, tulee käyttää vähintään 70 prosenttia tilakohtaisesta viitemäärästään kahden peräkkäisen tuotantojakson aikana niin, että vähintään yhtenä tuotantojaksona mainittu prosenttimäärä täyttyy. Mikäli viitemäärän käyttö jää molempina tuotantojaksoina alle vaaditun tason,

5 viitemäärän käyttämättä jätetyistä osista pienempi osa siirretään kansalliseen varantoon. Käyttöastetta tarkastellaan ensimmäisen kerran tuotantojaksolla 2003/2004, jolloin tarkastelun kohteena ovat tuotantojaksot 2001/2002 ja 2002/2003. Investoinnista johtuva tilapäinen viitemäärän käyttöasteen aleneminen ja ylivoimainen este hyväksytään perusteeksi luopua viitemäärän varantoon siirtämisestä. Tuottajalla, joka on lopettanut maidontuotannon, on oikeus aloittaa maidontuotanto uudelleen kahden vuoden kuluessa sen tuotantojakson alusta, jonka aikana viitemäärä on siirretty varantoon (MMMa 333/ ). Tämä oikeus siirtyy maatilan mukana uudelle omistajalle tai haltijalle, jos tilan omistus- tai hallintaoikeus vaihtuu. Kansallisesta varannosta uudelleen tuotantoon otettuja viitemääriä ei hyväksytä hallinnolliseen viitemäärien kauppaan, ennen kuin tuotannon aloituksesta on kulunut vähintään yksi vuosi. Tuotannon katsotaan alkaneen uudelleen, kun tuottaja on aloittanut vakiintuneen maidon toimittamisen meijeriin Tuottajien välinen vapaa kauppa Tuottaja, joka tuotantojakson aikana myy vähintään puolet viitemäärästään valtiolle, saa oikeuden myydä jäljellä olevan viitemääränsä toiselle tuottajalle (MMMa 333/ ). Tämän viitemäärän myyntioikeus säilyy tuottajalla siihen asti kunnes viitemäärä siirretään kansalliseen varantoon. Viitemäärän osia voidaan myydä valtiolle, mikäli kyseinen viitemäärän osa on vähintään litran suuruinen. Tuottaja, joka on saanut oikeuden myydä jäljellä olevan viitemääränsä toiselle tuottajalle, saa myydä sen yhtenä kokonaisuutena saman kauppa-alueen toiselle tuottajalle (MMMa 333/ ). Kuitenkin, mikäli jäljelle jäävä viitemäärän osuus on suurempi kuin litraa, sen voi myydä myös kahdelle eri tuottajalle myyntioikeuden sallimassa määräajassa. Jäljelle jäävän viitemäärän osuuden (myös alle litran suuruisen) voi jakaa myös kahteen osaan niin, että toinen osa viitemäärästä muodostetaan ostajan haluaman suuruiseksi ja loppuosa viitemäärästä myydään valtiolle. Ministeriön asetuksen 12 :n 2 momentin mukaan tuottajien välisten kauppojen edellytyksenä on, että ostajalle pysyvästi vahvistettu viitemäärä on oston jälkeen tietyn suuruinen eri kauppa-alueilla. Pysyvästi vahvistettuun meijerimaidon viitemäärään lasketaan mukaan tuottajalle lopullisesti vahvistettu erityisviitemäärä. Mikäli viitemäärää on vuokrattu pois tilalta, pysyvästi vahvistettua viitemäärää alennetaan samalla määrällä. Tilalle vuokrattuja viitemääriä ei lasketa mukaan pysyvästi vahvistettuun viitemäärään. Tuottajien tulee sopia keskenään siitä, siirtyykö viitemäärä kuluvalle tuotantojaksolle tai seuraavalle tuotantojaksolle. Jos ostaja haluaa viitemäärän käyttöönsä jo kuluvalle tuotantojaksolle, hänen on haettava viitemäärien yhdistämistä viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

6 6 6. Erityisviitemäärän myyntioikeus ja sen siirtämisestä Erityisviitemäärä hyväksytään hallinnolliseen viitemäärien kauppaan vasta, kun erityisviitemäärän väliaikaisesta myöntämisestä on kulunut kolme vuotta (komission asetus n:o 671/95 4 art.) Kun tila myydään tai vuokrataan kokonaan tai osittain tai erityisviitemäärästä luovutaan väliaikaisesti ennen sen lopullista myöntämistä, erityisviitemäärää vähennetään komission asetuksen (EY) N:o 671/95 4 artiklan 1 kohdan mukaan suhteessa myytyyn tai vuokrattuun pinta-alaan taikka väliaikaisesti luovutettuun määrään. Kun erityisviitemäärä on vahvistettu tuottajalle lopullisesti, tuottaja voi ministeriön asetuksen 2, 5 ja 6 :ssä asetettujen ehtojen mukaisesti siirtää viitemäärän maatilan omistus- tai hallintaoikeuden kanssa, vuokrata peltojen kanssa tai yhdistää viitemäärän yhteenliittymälle. Ylijohtaja Ilkka Ruska Ylitarkastaja Riitta Ukkonen LISÄTIETOJA Riitta Ukkonen puh Heikki Koponen puh Tapani Sirviö puh LIITTEET Ostotarjous valtiolle maidon viitemäärästä (Lnro 238) Myyntitarjous valtiolle maidon viitemäärästä tai sen osasta (Lnro 232) TIEDOKSI Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maidon ensimmäiset ostajat Maa- ja metsätalousministeriön valvontayksikkö Maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SCL