Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Transkriptio

1 Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi, puh

2 Huippueläinainesta Riittääkö se? Osallistuin viime marraskuussa Semex Finlandin järjestämälle opintomatkalle Kanadaan. Matkaan sisältyi tilavierailuja sekä kahden päivän näyttelyreissu. Suosittelen vastaavia opintomatkoja alan toimijoille, sillä oman karjasilmän harjaantuminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Oli upeaa nähdä äärettömän kauniita ja hyvärakenteisia lehmiä mm. tilavierailuilla. Oma osallistuminen keskittyi ruokintaan sekä olosuhteisiin liittyviin asioihin, tavoitteena oli nähdä miten Kanadassa poiketaan meidän toimintatavoista, vai poiketaanko ollenkaan? Rotunsa parhaat ay-lehmät, Champion kehä Royal Show 2011 Rotunsa parhaita ay-hiehoja Royal Show kehässä. Huomioi hiehojen reidet sekä maha, vertaa omiin ay-hiehoihin Jalostuksella, nuorkarjan ruokinnalla sekä optimaalisilla olosuhteilla pyritään saamaan vastaavanlaisia tuloksia myös Suomessa. Meillä on käytössä huippueläinainesta koti- ja ulkomailta, karjaa on jalostettu kymmeniä vuosia ja silti lehmien kestävyys ei ole parantunut vuosien aikana, ensikoiden tuotoksiin ei olla tyytyväisiä, hiehot poikivat yli-ikäisinä, kuulostaako tutulta? Miksi emme ole päässeet vastaaviin tuloksiin kuin ulkomailla? Syitä haetaan suunnasta jos toisestakin, olemmeko pohtineet voisiko vasikan juottoajan ja hiehojen ruokinnalla sekä olosuhteilla olla vaikutusta? Hiehojen ja lehmien ruokinta sekä olosuhteet ovat haasteellisia useissa navetoissa. Kanadan kaikilla vierailutiloilla hiehot poikivat viimeistään 24 k:n iässä, yleensä vähän nuorempina. Suomessa vuonna 2011 hiehojen keskimääräinen poikimaikä oli tuotosseurantatiloilla 26,4 kk. Kanadan vierailutiloilla ensikoiden tuotokset olivat kymppitonnin luokkaa tai yli, ja useissa karjoissa lehmien kestävyys oli vertaansa vailla. Mitä siellä siis tehdään toisin kun tulokset ovat parempia? Meille tulee samaa eläinainesta, eikä tulokset ole silti vastaavia. Jotain pohdittavaa siis löytyy.

3 Taustaa kotimaisista ruokintanormeista Suomessa ei ole tehty hiehojen ruokinta- ja kasvututkimuksia sitten vuoden 1995, jolloin MTT:n Päivi Mäntysaari toteutti vastaavat tutkimukset. Jokainen voi miettiä oman navetan näkövinkkelistä kuinka hyvin nykyinen eläinaines vastaa sen ajan eläimiä. Eläimet ovat suurempia, niiden geneettinen taso on parantunut paljon, navetat ovat muuttuneet, ruokinta- ja rehustus on muuttunut. Voidaankin kysyä onko mikään pysynyt ennallaan. Näiden valossa olemme ProAgriassa hankkineet paljon uutta tietoa niin ulkomailta kuin kotimaastakin hiehojen ruokinnan suunnittelun tueksi. Kanadan opintomatkan anti vastasi odotuksia sekä niitä kokemuksia, joilla me ProAgriassa teemme hiehojen ruokinnan suunnittelua. Vasikoiden juottoa Kanadan malliin Viimeisimpien tietojen valossa vasikoiden ensimmäiset n. 42 päivää ratkaisevat kuinka hyvä lypsylehmä eläimestä tulee. Ensikoiden tuotoksesta peräti 25 %:a on peräisin vasikan ensimmäisen elinkuukauden ajalta. Etenkin vasikan ensimmäiset tunnit ovat ratkaisevia, saako vasikka riittävästi vasta-aineita ensimmäisen kuuden elintunnin aikana. Kanadassa muutamilla vierailutiloilla vasikoille letkutettiin heti syntymän jälkeen 3-4 ltr ternimaitoa. Smithden Holsteins tilalla letkutetaan jopa 5 litraa ternimaitoa ensimmäisellä juottokerralla. Tila omistaa mm. huippulehmä Smithden Allen Alisonin (kuvassa), joten huippua suoraan huipulta. Tilalla oli panostettu kaikkien eläinten ruokintaan mm. osastoimalla lypsävät neljään eri ryhmään. Smithden vasikoille annettiin maitoa 3 kk:n ikään saakka 8 litraa päivässä kahdessa erässä. Vasikat saivat 5 kk:n ikään saakka väkirehua jonka raakavalkuais% oli 22. Nuorilla eläimillä olivat ruokinnan kokonaisraakavalkuaistasot yleisesti n. 18 %:n luokka. Vertailuna tälle tasolle voidaan ottaa kotimaisen raakavalkuaisen miniminormin joka on 13,0 % juotolta vieroitusvaiheessa (3 kk). ProAgrialla ruokinnan suunnitteluvaiheessa tätä normia nostetaan lähemmäksi %:a. Kanadan vierailutiloilla yhtä tilaa lukuun ottamatta kaikilla tiloilla vasikat juotettiin kaksi kertaa päivässä. Juottomäärät olivat 7-10 litraa päivässä riippuen tilasta. Stantons Bros. holsteins tilalla juotettiin suurin maitomäärä 10 ltr/pv, tällä tilalla vasikoiden väkirehun raakavalkuaispitoisuus oli 18 %. Juottokertojen määrä, juottoautomaatit Yhtään juottoautomaattia ei näkynyt 12:n tilavierailun aikana. Yhdellä tilalla oli vapaa hapanjuotto mikä on harvinaista Kanadassa. Vasikat juotettiin joko tuttiämpäreistä tai ämpäreistä kaksi kertaa päivässä. Ternimaito juotettiin yleisesti tuttipullosta kolmen ensimmäisen päivän ajan. Yleisimmin juoma-annoksen kertamäärä oli 3,5 litraa, suurin kerta-annos oli Stantonsin tilalla 5 litraa kerralla. Vasikat olivat hyvännäköisiä ja hyvin kehittyneitä, näillä eväillä saadaan huippueläinaines kestäväksi lehmäksi. Tilakoot vaihtelivat alle 100 lehmän karjoista liki tuhannen lehmän karjoihin ja

4 kaikilla tiloilla vasikat juotettiin yksilöllisesti. Toimenpide on suositeltava myös meille, sillä vasikat ovat karjan pääoman lähtökohta. Kuvassa Vasikoiden yksilökarsinoita robonavetassa. Mysliä oli vapaasti tarjolla, juotto kaksi kertaa päivässä tuttisankoista 7 ltr/pv. Tilalla hiehojen poikimaikä oli 22 kk. Suomessa kuulee usein puhuttavan, ettei vasikoille voi antaa kertajuotolla kahta-kolmea litraa maitoa, sillä vasikat menevät helposti ripulille. Miksi Kanadan vasikat eivät sairastu? Mikä tekee niistä niin erilaisia märehtijän alkuja että niistä tulee huippulehmiä kaksi kertaa päivässä tapahtuvalla ämpärijuotolla? Yksi merkittävä asia on ternimaidon määrä ja milloin vasikka saa ternimaidon, toinen yhtä tärkeä asia on poikimisympäristö ja vasikan oma elinympäristö. Lehmien poikimakarsinat olivat hyvin tilavia ja runsaalla olkikuivituksella varustettuja. Vasikat elivät usein vasikkaigluissa poissa lypsylehmänavetasta. Tautipaine saadaan siten pidettyä kontrollissa, kun vasikat eivät hengitä samaa ilmaa aikuisten eläinten kanssa. Suurissa yksiköissä nuorkarja kasvatetaan eri rakennuksissa. Näihin seikkoihin kannattaa meillä Suomessakin kiinnittää enemmän huomiota. Meillä letkutus on vielä vieras asia, mutta suurissa karjoissa sitä kannattaa harkita. Juottotavassa säästää omaa työtä ja varmistaa vasikan terveyden. Pienemmissä karjoissa vastaava asia voidaan hoitaa useilla juottokeroilla ensimmäisten kuuden elintunnin aikana. Kyse on siitä, mitä haluamme tehdä että vasikan huippugeenit tuottavat hyvää tulosta tulevina vuosina. Kumpi on työläämpi vaihtoehto, varmistaa vasikan hyvä kasvu ja terveys vai hoitaa sairasta vasikkaa sekä menettää tuotoslitroja tuotantokaudella. Ryhmäpoikimakarsina, paljon olkia sekä tilaa. Hyvät lähtökohdat tulevalle huippulehmälle

5 Summiteholm Holsteins -tilacase Tällä tilalla oli erinomaiset tulokset tuotoksissa ja kestävyydessä. Lypsäviä oli 330, joiden 305 pv:n keskituotos oli kg pitoisuuksilla rasva 3,9 %, valkuainen 3,3 %, solut Poikimaväli oli 12,8 kk, keskipoikimakerrat 3,1, karjassa oli puolet vähintään kolme kertaa poikineita ja useita kymmeniä 100- ja 150-tonnareita. Hiehot poikivat alle 24 kk:n iässä ja niiden keskituotos oli kg. Vasikkakuolleisuus oli alle 2 %. Miten vasikat ruokitaan Summiteholmin huipputilalla? Juottoaika oli 8 viikkoa, josta ensimmäisen kuukauden ajan annetaan 9 ltr/pv maitojuomaa kolme kertaa päivässä. Tämä jälkeen seuraavat kaksi viikkoa annetaan 6 ltr/pv ja viimeiset kaksi juottoviikkoa 3 l/pv. Maitojuoman lämpötila on astetta ja maitojuoma annetaan juoma-astioihin (kuva). Hiehojen kasvut olivat n. 900 g/pv. Tilalla siirryttiin maidosta maitojuomaan, sillä se on heidän mielestään tasalaatuisempaa kuin maito. Juomarehu sisältää 26 % proteiinia ja 22 % rasvaa. Suomessa maitojuomat ovat energiamäärältään hieman laimeampia. Tila oli ollut mukana yliopiston tutkimuksissa jolloin ternimaidon vasta-aineita tutkittiin sekä vasikoiden maidon laatua. Vasikat saavat väkirehua vapaasti ja ne syövät sitä n 2 kg/pv jonka raakavalkuaispitoisuus oli 20 %. Juottoaikana vasikat eivät saa karkearehua ollenkaan (yleinen tapa ulkomailla). Suomessa eläinsuojelulaki edellyttää karkearehun saannin kahden viikon iästä alkaen. Näillä eväillä Summitholm Holsteins tilalla saadaan huippueläinaineksesta kestäviä lehmiä. Summitholm -tilan terve ja hyvin kehittynyt juottovasikka, maito annetaan juomakuppiin. Maitojuoman jälkeen kuppiin laitettiin vettä tarjolle. Vasikka sai maitojuoman kaksi kertaa päivässä juomakupista ryystäen. Ternimaitoa on letkutettu 12 tunnin sisällä 3+3 litraa, vasikat saavat seleenilisän ei muita rokotuksia Vasikan elinvoimaisuuteen vaikuttaa suuresti emän ummessaoloaika. Summitholmin tilalla lehmät laitettiin umpeen korkeasta maitomäärästä, tuotos oli km 35 kg kun lehmät laitettiin umpeen. Umpeutus onnistuu noinkin korkeasta tuotannosta kun se tehdään oikein ja eläimet ovat lähtötilanteessa terveitä utareiltaan. Lehmille tulee kolme suurta muutosta umpeutuksen aikaan. Ensimmäinen muutos on siirto umpiosastolle, toinen muutos on ruokinta ja kolmas iso muutos on lauman muutos. Kaikki muutokset ovat lehmille stressaavia ja näin ne vähentävät maidontuotantoa nopeasti. Lehmille laitettiin Orbesil-tuubit ja jos soluluku oli suurempi kuin niin lehmille laitettiin myös umpituubit. Toimintamalli on onnistunut ja tuo hyviä tuloksia suuressa yksikössä. Umpilehmät ovat oikeasti lomalla tuotanto-olosuhteista.

6 Vasikoiden väkirehut ja muu ruokinta Kanadan tiloilla Vasikoilla oli Kanadan vierailutiloilla yleensä vapaa väkirehu maitojuoton yhteydessä. Käytössä oli vasikoiden pellettirehua ja mysliä. Väkirehujen raakavalkuaispitoisuudet olivat yleisesti yli 20 %. Juottovaiheen ja juotolta vieroitusvaiheen väkirehu oli valkuaisrikkaampaa kuin lypsävien väkirehut. Karkearehua alettiin antaa vasta juotolta vieroituksen jälkeen kun vasikat oli siirretty omiin ryhmiin hiehonavetoihin. Juotolta vieroitus tapahtui yleisesti 8-9 viikon ikäisenä. Karkearehun antaminen tässä vaiheessa on lähinnä työtekninen kysymys. Karkearehuna on lypsävien apetta jossa on mm. maissisäilörehua, sinimailasheinää ja valkuaistiivistettä. Vasikka kehittyy märehtijäksi ensin väkirehun ansiosta ja karkearehun merkitys korostuu n. kuukauden ikäisellä vasikalla. Käytössä olevissa mysleissä ei ollut karkearehuksi luokiteltavia rehuosia. Summitholm Holstein tilan ape 6-11 kuukauden ikäisille eläimille.

7 Ryhmäkarsina Kanadan malliin, juotolta vieroitettuja vasikoita. Vasikoiden olosuhteet ovat kunnossa, tilaa ja pehmeyttä on riittävästi. Juotolta vieroitettu vasikka, ikää n. 9 vk. Väkirehun syönti oli tällä vasikalla huimat 5 kg/pv. Karkearehun saanti alkaa kun vasikka siirretään hiehonavettaan. Vasikkaigluja lehmänavetan kupeessa