oppimisen arvioinnin pitkospuut
Kuka olen? Marja Myllykangas, sivistystoimenjohtaja, johtava rehtori vuodesta 2004 KM, AO Helsingin yliopisto (1990) Aineenopettajana (1990-2002) Projektipäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä (2002-2004) : Itä-Lapin osaamisstrategia 2013 FT, Helsingin yliopisto (2002),Väitöskirjan aihe: Kohti pedagogista arviointiajattelua Työyhteisösovittelija (2015) Osa Sallan kunnan koululaitoksen historiaa
Etäisyyksiä Salla Helsinki 915 km Salla Rovaniemi 152 km Salla-Kemijärvi 70 km Väkiluku 3700 Nuorimmat ikäluokat ovat pienimpiä ja vanhimmat suurimpia. Oppilasmäärät 20.1.2017 Eskari 23 Alakoulu 163 Yläkoulu 76 Lukio 41
Millaisesta työmaailmasta olen pois? Sivistyspalveluiden ja sivistystoimenjohtoryhmän arkea ja juhlaa vuosina 2004-2017 Paikallinen sivistystoimen johtamisjärjestelmä 2005 Rajalukiotoiminnan käynnistäminen 2006 Ensimmäinen sivistystoimen strategia 2007 (laadun arviointia) Koulutusmatkailu-hanke (Opetusministeriö) 2006-2009 Kansalaisopiston strategia 2011 Hyvinvointivalmennus-hanke yhteistyössä RAMK ja Sallan kansalaisopisto 2010-2012 Sota- ja jälleenrakennusajan museon perustamishanke Lapin yliopiston kehittämishankkeissa mukana mm. Laatuaapinen 2010 (laadun arviointia) Kansalaisopiston kehittämishanke mm. Kesälukiotoiminnan käynnistäminen KuntaKesu 2014: Toinen sivistyspalveluiden strategia Paikallinen vahva toimija Osaamisen mallin kehittäminen (OPH) 2016 Tulevaisuuden Sallan kunnan sivistyspalvelut työn alla, sivistyspalvelut vai hyvinvointipalvelut?
Vuonna 2010 kun opetuksen, oppimisen ja koulutuksen muutossuo tuntui vielä hallittavalta
Laatutyö alkoi vuonna 2010 Koulutoimen henkilöstö työskentelee kukin oman ammatillisen kasvunsa vaiheessa, jossa yhteisinä haasteina ovat informaation ja tiedon tulva, teknologisen kehityksen kiihkeä tempo, koulun perinteinen todellisuus ja yhteiskunnan todellisuus, oppilaiden häiriökäyttäytyminen, rajattomuus ja syrjäytyminen henkilöstöstä osa on koulutuksen ja itsensä kasvun uuvuttavassakin kehässä. (Laatuaapinen 2010)
Laatuaapinen valmistui 2011 Tavoitteena on ollut tehdä mahdollisimman monikäyttöinen, konkreettinen ja selkeä kirjanen, jota seuraamalla kaikki henkilöstöön kuuluvat voivat arvioida ja reflektoida omaa toimintaansa suhteessa omaan työhön ja yhteisöön ja siten saada aikaan laadukasta opetusta ja oppimista (Laatuaapinen 2010) Koko koulutoimen henkilöstön ja moniammatillisen henkilöstön yhteistyöprosessina tehtävä laadun kehittäminen kohdentaa voimavarat ja osaamisen ydintehtävään, oppilaiden kasvun ja kehityksen tukemiseen. (Laatuaapinen 2010)
Laatuaapinen 2010-2012 Laadun kehittämis- ja arviointikohteet: 1. Opettajuus ja henkilöstön osaaminen 2. Hallintoprosessit ja johtaminen 3. Arviointi 4. Suunnitelmat 5. Opetusjärjestelyt 6. Kodin ja koulun yhteistyö 7. Oppilaiden osallisuus
Laatuaapinen 2010-2012 Arvioidaan viidellä tasolla (0-4) ja arvioinnin pohjalta voidaan käynnistää tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Arviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, itsearviointia, pariarviointina ja ryhmäarviointina. Arvioijina voivat olla oppilaat, opettajat, henkilöstö, huoltajat, päättäjät ja muut yhteistyökumppanit. Arviointiin voidaan liittää myös reflektointi eli miksi ollaan sillä tasolla millä ollaan, miten voi pyrkiä toiselle tasolla. Laatuaapinen on myös perustana kehityskeskusteluissa.
Laatuaapinen 2011 Taso 0 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Arvioitavan kohteen määritelmä: Esim. opetuksen järjestäjän arviointi Asian kehittämistä ei koeta tärkeäksi. Asian kehittämiseksi ei tehdä mitään toimenpiteitä. Asia on olemassa ja ääneen todettu. Asian kehittäminen on otettu esille keskusteluissa, sekä mahdollisissa suunnitelmissa. Asian kehittäminen koetaan tärkeäksi. Toimenpiteet asian kehittämiseksi on käynnistetty ja asioista on sovittu yhteisesti. Joku on vastuutettu hoitamaan asiaa Toimenpiteet tuottavat tuloksia ja näkyy ulospäin. Asian kehittäminen on johtanut kehittämiskoht een kehittymiseen Asiaa kehitetään työyhteisössä henkilöstön ja työnjohdon kesken. Asiakkaat ovat aiempaa tyytyväisempi ä palveluun Jotain tulee valmiiksi
ICT-strategian laatutasot (2016): Tilojen varustus, laitekanta, ohjelmat ja oppimisympäristöt Taso 0 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Työtilassa/luokassa on käytössä tietokone ja projektori internet yhteydellä Kannettavat tietokoneet ja/tabletit yhdelle oppilasryhmälle internet yhteydellä Mahdollisuus käyttää omia laitteita koulussa Valmiit koneeseen asennetut ohjelmat (Microsoft Office) Henkilöstöllä /oppilailla käytössä kunnan ja/tai koulun sähköpostiosoite. Työtilassa/luokassa on käytössä tietokone ja projektori internet yhteydellä Kannettavat tietokoneet ja/tabletit kahdelle oppilasryhmälle per koulu. Peda.net, Sallacampus, Otava, SanomaPro, Opinaika, E-oppi tai joku muu oppimisympäristö / hallintoohjelma. Työtilassa/ luokassa tietokone äänentoistomahdollisuudella ja dataprojektori sekä Internet-yhteys Kannettavat tietokoneet ja/tabletit kahdelle oppilasryhmälle per koulu. ja tämän lisäksi muutamia liikuteltavia lisäkoneita yksittäisissä luokissa. Toimipisteen oma info-tv Työtilassa/luokassa langaton Internet-yhteys kaikkien käytössä Jokaisella oppilaalla käytössä luokassa sijaitseva tablet-laite tai kannettava tietokone. Toimipisteen oma info-tv jokaisella käytävällä. Työtilassa/luokassa langaton interaktiivinen näyttölaite / älytaulu äänentoistomahdollisuudella Jokaisella oppilaalla käytössä henkilökohtainen tablet-laite tai kannettava tietokone Henkilöstöllä henkilökohtaiset työtietokoneet Yhteisölliset oppimisympäristöt (materiaalit ja tehtävät) kaikkien oppilaiden käytössä Toimipisteen/koulun oma verkkooppimisympäristö, johon materiaali tallennetaan, jaetaan ja josta se on hyödynnettävissä Ulkopuoliset oppimisympäristöt (esim. kulttuurilaitokset, yritykset, yhteistyökoulut)
Mutta muutossuo kerrostuu ja käy vaikeammaksi ylittää. Arvioinnissa kulkee rinnan kaksi suuntausta/puhetta: puhe oppimisesta, tuesta, huolenpidosta ja kehityksestä sekä puhe vallasta, taloudesta, tehokkuudesta, vaikuttavuudesta, vertailusta ja hallinnasta.
Hyllyvä muutossuo on käsitteiden ja tulkintojen koostama KÄSITYKSIÄ JA USKOMUKSIA Ihmiskäsitys Opetuskäsitys Tiedonkäsitys Oppimiskäsitys Kasvatuskäsitys Sivistyskäsitys Psykologinen tutkimustieto OPS Tavoitteet Sisällöt Kriteerit Laaja-alaiset Monialaiset Oppimateriaali Tulevaisuuden taidot ARVIOINTIKULTTUURI Arviointikäsitykset Mitä, miksi, kuka, miten ja milloin? MEGATRENDIT Digitalisaatio Globalisaatio Kestävä kehitys Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys ARKI Kasvatusta, opetusta, sivistystä Johtaminen (ihmisiä, itseään ja tietoa) Vanhemmuus Hyvinvointi Kehittäminen Talous Tulevaisuus
Suota ylittämässä
Tarvitaan pitkospuut Rakennuspiirustuksia - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen osuus noin 750 sivua liitteineen. - Esiopetuksen opetussuunnitelma 100 sivua. - Lukion opetussuunnitelman päivitys 300 sivua. - Arvioinnilla luottamusta (KARVI 2017) Resursseja - joryn ja johtajan esiymmärrys - koulutuksia - tiimejä - ohjausta
Vahvatahtoinen suurisieluinen arvioija 1. Miksi arvioidaan? 2. Mitä arvioidaan? 3. Miten arvioidaan? 4. Kuka arvioi? 5. Milloin arvioidaan? 6. Palautteen antaminen on kehityksen moottori 7. Arviointi antaa arvon asialle, arviointi ohjaa siihen mikä on tärkeää, arvokasta 8. Hyvän tekeminen ja vahvuuksien etsiminen 9. Arviointiosaaminen
Sivistyspalveluiden strategia 2014-2020 Yhteisöllinen ja yksilöllinen varhaiskasvatus Elinvoimainen ja tulevaisuutta rakentava kotikunta Nuorisopalvelut ja työpajan oppimisympäristöt Osallistava ja luonteenvahvuuksia huomioiva perusopetus Kansainvälinen lukio ja kesälukio sekä aineopinnot Kirjastopalvelut ICTkeskuksena Sallan kunnan sivistyspalvelut Paikallinen vahva toimija Oppivat, osaavat ja yhteistyötä tekevät asiakkaat ja yhteisöt Hyvinvointia edistävät vapaan sivistystyön palvelut Monipuoliset liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut identiteetin vahvistajana ja muistin eheyttäjänä