Liikuntapaikkojen peruskorjaustarve Pekka Pajakkala Senior Advisor VTT 14.5.2012
2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. VTT 2. Korjausrakentamisen tarve Korjaustarpeen muodostuminen 3. Liikuntapaikkojen määrä ja arvo 4. Liikuntapaikkojen kustannukset 5. Liikuntapaikkojen korjaustarve ja korjausvaihtoehtoja 6. YHTEENVETO Mitä on edessä, mihin on varaa
3 Teknologian Tutkimuskeskus VTT lyhyesti Liikevaihto 307 M (2011) Henkilöstö 3 187 (31.12.2011) Asiakastoimialat - Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus - Elektroniikka - Energia -ICT - Kiinteistöt ja rakentaminen - Kone-, kuljetusväline- ja metallitoimialat - Palvelut ja logistiikka - Metsäteollisuus - Kemianteollisuus ja ympäristö Teknologiapaino-alueet - Sovellettu materiaali-tekniikka - Bio- ja kemianprosessit - Energia - Tieto- ja viestintä-teknologiat - Teolliset järjestelmät - Mikroteknologiat ja elektroniikka - Palvelut ja rakennettu ympäristö - Liiketoimintatutkimus
4 Innovaatiot, liiketoiminta, palvelut ja ihmiset näkökulmina Materiaaleilla liiketoimintamurroksia nanoteknologia ja toiminnalliset materiaalit biokemikaalit ja niiden lähtöaineet teolliset biomateriaalit uudet kuitumateriaaliketjut VTT:n strategiset tutkimuspainotukset Elektroniikan ja fotoniikan sovellukset suorituskykyiset mikrosysteemit painettu älykkyys mittausratkaisut Digitaalinen maailma Vähähiiliset energiateknologiat energiatehokkuus uusiutuvat energialähteet ydinenergia, puhdas fossiilinen energia energiajärjestelmät, muutosten mallinnus Niukkaresurssinen tuotanto teollinen biotekniikka ja vihreä kemia puhdas vesi jätejalostamot resurssitehokkaat prosessit Kestävä kehitys Kestävä kehitys Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö viihtyvyys, turvallisuus, terveellisyys ja saavutettavuus integroitu suunnittelu, toteutus ja käyttö kestävät yhdyskunnat ja verkostot älykäs liikennemuotojen yhteiskäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin teknologiat terveelliset elintarvikeratkaisut lääkekehityksen teknologiat molekyylidiagnostiikka terveyden tietotekniikka Tieto vapaaseen käyttöön digitaaliset läsnä-älypalvelut kognitiiviset järjestelmät ja yhteentoimivuus internet ja pilvilaskenta vihreä ICT Ketterät teolliset järjestelmät globaalien tuotantojärjestelmien johtaminen ja organisointi simulointipohjainen suunnittelu ekotehokkaat koneet ihmisten ja organisaatioiden toiminta
5 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. VTT 2. Korjausrakentamisen tarve Korjaustarpeen muodostuminen 3. Liikuntapaikkojen määrä ja arvo 4. Liikuntapaikkojen kustannukset 5. Liikuntapaikkojen korjaustarve ja korjausvaihtoehtoja 6. YHTEENVETO Mitä on edessä, mihin on varaa
6
7 Korjausrakentamisen arvo vuonna 2011 Yhteensä 10,3 mrd. euroa Teollisuus- ja varastorak. 11 % 1 100 milj. Muut kuin asuinrakennukset 44 %, 4 500 milj. Julkiset rakennukset 18 % 1 900 milj. Muut rakennukset 5%, 500 milj. Omakotitalot 21 % 2 200 milj. Asuinrakennukset 56 %, 5 800 milj. Rivitalot 8 % 800 milj. Liike- ja toimistorakennukset 10 %, 1 000 milj. Lähde: VTT Pekka Pajakkala 2012 Kerrostalot 27 % 2 800 milj. 7
Rakennuskannan kerrosala rakennusten valmistumisajankohdan mukaan, yhteensä 510 milj.m 2 vuonna 2005 60 000 Muut 50 000 Erilliset pientalot 40 000 Rivitalot 30 000 20 000 Teollisuus ja varasto Julkiset 10 000 Liike ja toimisto 0 Asuinkerrostalot 8-1920 1921-1925 1926-1930 1931-1935 1936-1940 1941-1945 1946-1950 1951-1955 1956-1960 1961-1965 1966-1970 1971-1975 1976-1980 1981-1985 1986-1990 1991-1995 1996-2000 2001-2005 Lähde: VTT Pekka Pajakkala 2012
9 vastaavasti voidaan mallintaa muutkin remonttitarpeet
10 BKT:n ja korjausrakentamisen määrän kehitys Suomessa 150 140 130 120 110 volyymi -indeksi 2000 = 100 Talojen korjausrakentaminen BKT 100 90 80 70 60 50 KORJAUSRAKENTAMINEN KASVAA N.BKT:N VAUHTIA
11 Hintataso 2011 Asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen arvo miljardia euroa 7 mrd. 6,5 6 Korjausrakentaminen 5,5 5 Uudisrakentaminen 4,5 4 3,5 3 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: VTT Pekka Pajakkala 2012 11
12 Puretaanko vai korjataanko Vastaavatko rakennukset korjattuna tuleviin vaatimuksiin - toiminnallisuus, eko- ja energiatehokkuus,sijainti Rakennusten uudistaminen, käyttötarkoituksen muutokset sekä lisäja täydennysrakentaminen Rakennusten purkaminen on viime vuosina noussut korjaamisen vaihtoehdoksi
13 ROTI rakennukset, tulevaisuus Skenaario 2015 - Rakennusten uudistamisen asenteet, prosessit ja hallinto on saatu kestävälle kasvu-uralle Skenaario 2020 - Tilat ja niihin liittyvät palvelut ovat keskeinen kilpailutekijä asumisessa, työnteossa ja vapaa-ajassa Lähtökohdiksi ihmisläheisyys, ympäristömyönteisyys, saavutettavuus
14
15 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. VTT 2. Korjausrakentamisen tarve Korjaustarpeen muodostuminen 3. Liikuntapaikkojen määrä ja arvo 4. Liikuntapaikkojen kustannukset 5. Liikuntapaikkojen korjaustarve ja korjausvaihtoehtoja 6. YHTEENVETO Mitä on edessä, mihin on varaa
16 Suomen vanhimpia sisäliikuntapaikkoja tyypeittäin Liikuntasali: Jyväskylän yliopiston Ryhtilä (1895) Kunto- tai voimailusali: Helsingin työväenyhdistys (1908) Uimahalli: Yrjönkadun uimahalli (1927) Liikuntahalli: Töölön kisahalli (1935) Keilahalli: Helsingin Ruusulan keilahalli (1943) Liikuntahalli, jossa kiertävä rata: Otaniemen liikuntahalli (1952) Jäähalli: Tampereen Hakametsän jäähalli (1965) Kari Nissinen, 2012 16
17 Liikuntapaikkojen määrä Suomessa Lukumäärä Jakauma kpl % Sisäliikuntatilat 5 736 20 % Vesiliikunta- ja virkistyspaikat 2 834 10 % Ulkokentät 9 122 32 % Maastoliikuntapaikat 8 307 30 % Erityisurheilualueet 1 102 4 % Eläinurheilualueet 419 1 % Virkistyskohteet 606 2 % Yhteensä 28 126 100 % Lähde:Lipas- liikuntapaikkatietojärjestelmä
18 Liikuntapaikkojen arvo - jälleenhankinta-arvo ilman tonttikustannuksia Lukumäärä arviossa Jälleenhankinta-arvo Jälleenhankinta-arvo kpl milj. 1000 /kpl Sisäliikuntatilat 5 736 5 823 1 015 Vesiliikunta- ja virkistyspaikat 2 834 1 527 539 Ulkokentät 9 122 2 366 259 Maastoliikuntapaikat 2 903 1 004 346 Erityisurheilualueet 967 755 781 Eläinurheilualueet 269 60 225 Virkistyskohteet 0 Yhteensä 21 831 11 537 528
19 Sisäliikuntasalien jälleenhankinta-arvo kpl milj. Osuus 1000 /kpl Kunto- ja voimailusalit 1 281 567 9,8 % 443 Liikuntasalit 3 287 2 587 44,4 % 787 Liikuntahallit 285 805 13,8 % 2 826 Monitoimihallit ja areenat 19 251 4,3 % 13 200 Jalkapallohallit ja kuplahallit 37 196 3,4 % 5 288 Jäähallit 179 988 17,0 % 5 518 Mailapelihallit 230 293 5,0 % 1 275 Muut sisäliikuntatilat 418 135 2,3 % 323 YHTEENSÄ 5 736 5 823 100,0 % 1 015
20 MINKÄ IKÄISIÄ OVAT LIIKUNTAPAIKAT SISÄLIIKUNTAPAIKKATYYPPIEN ALKUPERÄINEN VALMISTUMISVUOSI Pääasiallinen lähde: Liikuntapaikat.fi - tietokanta Pienin arvo Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Suurin arvo Kunto- ja voimailusalit 1905 1980 1987 1992 2011 Liikuntasalit* 1895 1956 1969 1984 2011 Liikuntahallit 1935 1979 1985 1990 2010 Liikuntahallit, joissa kiertävä juoksurata 1952 1981 1989 1996 2010 Salibandyhallit 1990 1998 2001 2002 2010 Keilahallit 1943 1972 1984 1988 2011 Jäähallit 1965 1988 1995 1999 2011 Uimahallit** 1927 1970 1976 1985 2011 * Suurten kaupunkien aineisto, ** VTT:n uimahalliportaali 15.10.2010 Kari Nissinen, VTT Oulu 20
21 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. VTT 2. Korjausrakentamisen tarve Korjaustarpeen muodostuminen 3. Liikuntapaikkojen määrä ja arvo 4. Liikuntapaikkojen kustannukset 5. Liikuntapaikkojen korjaustarve ja korjausvaihtoehtoja 6. YHTEENVETO Mitä on edessä, mihin on varaa
22 MITÄ SISÄLIIKUNTAPAIKKOJEN UUDISRAKENTAMINEN MAKSAA Rakennuskustannus (alv. 0 %) Harjoitusjäähalli Liikuntahalli Uimahalli Uudishinta ( /m2) 1 000 1 500 2 500 Hankekoko (m2) 3 000 3 000 3 000 Uudishinta (milj. ) 3 4,5 7,5 Kari Nissinen 2012 22
23 SUURET UIMAHALLIT, kustannuksia 3000 m2, 1350 allas-m2 Rakennuskustannukset 7,5 milj. Per neliö 2 500 /m2 Kunnossapito- ja korjauskustannukset 2 700 /m2 (107 %) 40 vuoden käyttöaika, 0 % korko Elinkaarikustannusten nykyarvo 6100 6300 /m2 5 % laskentakorko Kokonaiskustannukset vuodessa 1,7 3,2 milj. per neliö 29,50..30,50 /m2/kk per käyntikerta 4,30.. 8,00 per kerta => Elinkaaritarkastelu on oleellista, oikeilla ratkaisuilla pienennetään elinkaaren aikaisia kustannuksia
24 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. VTT 2. Korjausrakentamisen tarve Korjaustarpeen muodostuminen 3. Liikuntapaikkojen määrä ja arvo 4. Liikuntapaikkojen kustannukset 5. Liikuntapaikkojen korjaustarve ja korjausvaihtoehtoja 6. YHTEENVETO Mitä on edessä, mihin on varaa
25 Liikuntapaikkojen korjaustarve käyttäjien vaatimukset muuttuvat ajan kuluessa => teknisten korjausten (peruskorjaus) lisäksi tarvitaan myös toiminnallisia muutoksia (=perusparannus) => tämän päivän uimahallien odotetaan tarjoavan entistä monipuolisempia vesiliikunta- ja virkistyspalveluita => Uimahallikorjausten trendi onkin viime aikoina ollut kohti virkistysuimalatyyppistä palvelukokonaisuutta perinteiset kuntouintialtaat + virkistystoiminnot Kari Nissinen, 2012 25
26 Liikuntapaikkojen korjaustarve Liikuntapaikat kuluvat ja vanhenevat ajan myötä Monet liikuntapaikat kuluvat ja vanhenevat varsin nopeasti, koska: 1. Niiden käyttömäärät ovat suuria 2. Niiden päivittäiset käyttöajat ovat pitkiä 3. Niissä vallitsevat rasittavat olosuhteet (esim. uimahallit ja jäähallit) Rakenteilla ja järjestelmillä on omat rajalliset tekniset käyttöikänsä Esim. muovimatto 10-15 vuotta Jääkiekkokaukalo 10-20 vuotta Vedenpuhdistuslaitteistot 20-30 vuotta Ilmanvaihtokoneet 25-35 vuotta jne. jne. Kun osan tai järjestelmän tekninen käyttöikä loppuu, on se kunnostettava perusteellisesti tai korvattava uudella, jotta liikuntapaikka säilyy turvallisena, terveellisenä ja toimivana Kari Nissinen, 2012 26
27 Yleistä liikuntapaikkojen korjaustarpeesta Runsaan 20 käyttövuoden jälkeen merkittävä osa esimerkiksi uimahallien rakenteista, laitteista ja järjestelmistä on teknisen käyttöikänsä lopussa Lämmönvaihtimet, säätölaitteet, ilmanvaihtokoneet, osa vedenkäsittelylaitteista, keraamiset laatoitukset jne. Useiden muiden osien ja järjestelmien käyttöikä lähenee loppuaan => eri rakenneosien ja järjestelmien uusimisia ja korjauksia kannattaa niputtaa =>aika esimerkiksi uimahallien rakentamisesta niiden perusteelliseen korjaukseen on 20-30 vuotta Kari Nissinen, 2012 27
28 Tyypillisiä korjauskokonaisuuksia ja niiden hintatasoja suhteessa uudishintaan 1. Kevyt korjaus: pintarakenteet ja kalusteet uusitaan, vesikatto kunnostetaan 10 30 % uudishinnasta 2. Keskiraskas korjaus: pintarakenteet ja kalusteet uusitaan, osa LVIS - järjestelmistä uusitaan, vesikatto kunnostetaan 30 50 % uudishinnasta 3. Raskas korjaus: pintarakenteet ja kalusteet uusitaan, merkittävä osa LVIS - järjestelmistä uusitaan, vesikatto uusitaan, julkisivuja kunnostetaan 50 90 % uudishinnasta 4. Erittäin raskas korjaus: pintarakenteet ja kalusteet uusitaan, lähes koko LVIS - järjestelmät uusitaan, vesikatto ja julkisivut uusitaan, energiataloudellisia parannuksia 80 120 % uudishinnasta Kari Nissinen, 2012 28
29 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. VTT 2. Korjausrakentamisen tarve Korjaustarpeen muodostuminen 3. Liikuntapaikkojen määrä ja arvo 4. Liikuntapaikkojen kustannukset 5. Liikuntapaikkojen korjausvaihtoehtoja 6. YHTEENVETO Mitä on edessä, mihin on varaa
30 Hintakehitys 2000-luvulla 180 180 170 170 160 150 Maa- ja vesirakentamisen hinta** 160 150 140 130 120 Talonrakentamisen n hinta** 140 130 120 110 100 90 Yleinen hintakehitys* Kone- ja laiteinvestointien hinta** 110 100 90 80 12001 5 92003 13 17 2005 21 25 2007 29 332009 37 412011 *Bkt:n hintaindeksi, **investointien hintaindeksi, lähde Tilastokeskus 80
31 Tarpeeseen nähden riittämätön korjaaminen ja kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Korjaukset ja kunnossapito 2007 Rakenteiden kuluminen 2007 milj. 6 000 4 000 70% 72% 2 000 50% 0 Asuinrakennukset Muut talonrakennukset Infrarakenteet Lähde: Tilastokeskus, VTT
32 Liikuntapaikkojen peruskorjaustarve, yhteenveto 1. Suomessa on hyvä liikuntapaikkakanta, se on keskeinen osa suomalaisten hyvinvointia 2. Merkittävä osa liikuntapaikkakannasta on tulossa korjausikään laajat peruskorjaukset ja perusparannukset ovat välttämättömiä edellyttää merkittäviä investointeja lähitulevaisuudessa 3. Päättäjillä on tärkeä tehtävä punnita, rakentaako uutta vai peruskorjatako vanhaa miten käyttäjämäärät kehittyvät, onko kaikkia liikuntapaikkoja mahdollista ylläpitää, mikä on jäljellä oleva elinkaari, alasajo 4. Rakennus+sen käyttöaste+sen tuottamat palvelut ovat keskeisiä asioita päätöksenteossa 5. Korjaukset on toteutettava siten, että elinkaari ja käyttökustannukset saadaan minimoitua ja kestävän kehityksen mukaiset periaatteet tulevat huomioiduiksi (energia- ja materiaalitehokkaat korjaukset) Kari Nissinen, 2012 32
33 Liikuntapaikkojen peruskorjaustarve, yhteenveto 6. Liikuntapaikkarakentamisessa painopiste siirtyy yhä enemmän korjaamiseen 7. Liikuntapaikkakorjausten julkinen rahoitus ongelmallista lähivuosina => valintoja tehtävä 8. Korjausvelan systemaattinen tarkastelu keskeinen asia kunto, peruskorjaustarve => korjausvelka 9. Toiminnalliset muutokset ja palvelujen parantaminen ovat tärkeitä korjaamisessa, vastattava muuttuviin vaatimuksiin, esim. vanheneva väestö 10. Tarvitaan tutkittua tietoa päätöksentekoon
34 VTT research based know how improves your decision making