Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Transkriptio

1 Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi Tampere 1

2 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation Industry Buildings 2/3 of the energy 80% of this energy is use of building is used in small, less due to heating and than 1000m2 buildings cooling 2

3 Energiatehokkuus on osa kansainvälistä keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi Energiatehokkuudessa monet maat etenevät vauhdilla ja ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita Britannian ilmastolaki, tavoitteena päästöneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä Norjan tavoitteena päästöneutraalisuus jo 2030 Lisäksi esimerkiksi Alankomaiden, Saksan, Ruotsin ja Kalifornian ilmastotavoitteet Lukuisat kaupungit ja alueet ovat asettaneet tiukkoja paikallisia tavoitteita Kööpenhamina päästöneutraali vuoteen 2025 mennessä Lontoo -60 % vuoteen 2025 mennessä 3

4 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Rakennusten energiankulutus 30 % Muu teollisuus 35 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 308 TWh. Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina 4 12/05/2010

5 KOHTI ENERGIATEHOKASTA SUOMEA Elämisen toiminnot asuminen työ liikkuminen vapaa-aika palvelurakenne Liikenteen muutokset tietoliikenne energian siirto kuljetukset henkilöliikenne Rakennetun ympäristön sopeutuminen kasvavat yhdyskunnat suppenevat alueet maaseutualueet uudisrakentaminen korjaaminen liikenneverkot hyvinvointipalvelut Suomen alueelliset muutokset valtakunnallisen alueiden käytön kehitys/teollinen rakenne rakenteellinen muutos alueellinen energiatarve/ tuotanto -energiatiheys Alueelliset energiatuotantoratkaisut keskitetyt/hajautetut/smart grid tuotanto -energiatiheys 5

6 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta Suomelle ei-päästökauppasektori -16 % (verrattuna 2005) -30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä - kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomelle 38 % - liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020, kaikille sama 6

7 VN:n tulevaisuusselonteko Tavoitteena leikata päästöjä vähintään 80% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Kansallinen päästötavoite toimii osana kansainvälistä yhteistyötä, jossa muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin nousevat taloudet rajoittavat omia päästöjään Ei ole ohjelma tai ennuste, ennakoi eri tulevaisuusvaihtoehtoja Kaikissa vaihtoehdoissa yhteistä voimakas uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen 7

8 Ilmasto- ja energiastrategia: Keskeiset ohjauskeinot ja toimenpiteet / uudisrakentaminen Uudisrakentamisen rakentamismääräysten tiukentaminen energiatehokkuuden osalta Ensimmäisessä vaiheessa tiukennetaan noin 30% nykyiseen määräystasoon verrattuna vuonna 2010 Toisessa vaiheessa tavoitteena on rakenteen muuttaminen siten, että määräykset perustuvat kokonaisenergiankulutukseen ja että lämmitysmuoto otetaan huomioon sekä lisäksi yleisen vaatimustason tiukentaminen vähintään 20 % 8

9 Korjausrakentaminen 12 6 %, kiintein 2007 hinnoin % BKT 10 5 % 8 4 % 6 3 % 4 2 % 2 Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen osuus bruttokansantuotteesta 1 % % Lähde: Tilastokeskus, VTT 9 VTT/Pekka Pajakkala, 9

10 Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna milj. m2 Uudistuotanto milj. m2 milj. m Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot 0 Ennen luku luku luku luku luku luku luku luku luku luku Omakotitalot

11 Mitä olemme tekemässä Suomessa? Rakennusperintöä GWh/a korjauksen pääkohde. Osa on jo korjattu Hyväkuntoisia Ei korjata helposti Matalaenergiamääräykset Passiivimääräykset lämmönkulutuksen säästö Asuin-, liike- ja julkiset rakennukset. Yhteensä 74 TWh ( netto, ei lämmintä vettä, ei muut rakennukset). Lämmönkulutus tarkoittaa tässä vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä. Säästöarvio ei perustu tarkkoihin laskelmiin vaan karkeaan asiantuntija-arvioon. Lähde:TTY, Juhani Heljo vuoden 2010 kannan lämmönkulutus vuonna vuosien kannan lämmönkulutus vuonna 2050

12 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen - Uudis ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset - Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia - Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa - Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt - Monia muita säädösasioita: vaihtoehtoisten energiajärjestelmien tarkastusvelvoite, teknisten järjestelmien vaatimukset, rangaistussäännökset kaikkiin säädöksiin 12

13 Direktiivin kansallisesta toimeenpanosta Direktiivi kertoo asiat, joista jäsenmaiden on laadittava kansalliset säädökset Kansallisessa soveltamisessa liikkumavaraa Direktiivi ei anna mitään lukuarvoja, kaikki tasot määrätään kansallisesti Toteutus riippuu kansallisista tavoitteistamme Kansalliset säädökset oltava valmiina 2 vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta (voimaantulo 6/2010?) Sovellettava 2,5 vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta Poikkeus: soveltaminen 3 vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta muihin kuin julkisiin rakennuksiin kun säädökset liittyvät vähimmäisvaatimuksiin, tarkastuksiin ja valvontamenettelyyn 13

14 Nykyiset säädökset ja muutostarpeet Lakimuutos 1347/2009 Asetuksen muutos (1032/2008) VN asetusmuutos (795/2008) asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (5 )

15 Korjausrakentaminen VN päätös Kosteus- ja hometalkoista YM koordinoi VnP kevät Suhdanneluontoiset avustukset Suhdanneavustushakemusten loppusumma on 250Me eli noin 2,5 mrd euron investointivaikutusta asuntoja yhteensä noin kappaletta. Kaikkiaan avustusten piirissä olevissa lähinnä kerros-, rivi- ja ketjutaloissa on asuntoja arviolta noin 1,4 miljoonaa eli korjausten piirissä olisi useampi kuin joka toinen asunto tällaisessa asuintalokannassa. 15 VnP Korjausrakentamisesta toimenpiteet vastuutahot valtionhallinnossa Päätavoitteet: rakennuskannan palvelukyvyn ja laatutason säilyttäminen sekä parantaminen; energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen; ohjausjärjestelmän kehittäminen; tiedon, osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen VN ja EU energiatehokkuutta koskevat politiikkatoimet => rakennuskanta Korjausrakentamisen str. toimeenpanosuunnitelma laadittu alan toimijoiden kanssa toimenpiteiden vastuu- ja yhteistyötahot

16 Valtioneuvoston periaatepäätös (TEM 2/2010) energiatehokkuustoimenpiteistä; mm. Kehitetään korjausrakentamisen neuvontaverkostoa ja korjausrakentamisen kokonaisvaltaista viestintää ottaen huomioon myös rakennusten energiatehokkuuden näkökulma. (YM) Uudisrakentamisen energiamääräyksiä tiukennetaan vaiheittain. (YM) Korjausrakentamista ja sen osana energiatehokkuuden parantamista tuetaan kannustavin ja kohdennetuin taloudellisin ohjaus- ja tukitoimenpitein. (YM) Asuntokohtaisten vesimittareiden asentamisesta uusiin rakennuksiin ohjataan säädöksin. (YM) Vaatimuksia ulotetaan korjausrakentamiseen uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pohjalta. (YM) Rakennusten suunnittelun, käytön ja ylläpidon elinkaaripohjaisten työkalujen käyttöönottoa edistetään. (YM) Korjausrakentamisen suunnittelun ja asiakaslähtöisen toteutuksen toimintamallien kehitystä ja käyttöön ottoa edistetään yhteistyössä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden kanssa. (YM) 16