TONNI, INNO ja ONNI. Inno

Transkriptio

1 TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tonni, Inno ja Onni konkretisoivat mahdollisia tulevaisuuskuvia rakennetun ympäristön, liikenteen ja liikkuvuuden, teollisuuden ja elinkeinoelämän uudistumisen sekä energiantuotannon, -siirron ja jakelun näkökulmasta. Tässä koosteessa on kuvattu tulevaisuusskenaarioita erityisesti rakennetun ympäristön näkökulmasta ja kuinka me elämme liikumme ja teemme työtä. Tonni Aluerakenne ja kaupunkien kehityksessä ei ole nähtävillä merkittäviä muutoksia. Inno Inno-skenaariossa teknologian kehitys on nopeaa. Uusia tuotteita ja tuotantoprosesseja kaupallistetaan monilla teollisuuden alueilla. Tämä kehitys antaa vahvan pohjan hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Alue- ja kaupunkirakenne perustuu harvoihin, mutta tiheästi asuttuihin keskuksiin. Nämä keskukset ovat hedelmällinen ympäristö sekä teollisille että informaatioteknologian innovaatioille. Alueellinen kehitys mahdollistaa näin myös energiatehokkaita liikenneratkaisuja, kuten joukkoliikenteen hyödyntämisen. Kehitys on myös energiantuotannon, -siirron ja jakelun näkökulmasta tehokkain. Tonni-skenaariossa teollisuuden rakenteiden oletetaan muuttuvan ja tuotannon volyymien oletetaan kasvavan pitkälti historiallisten suuntausten mukaisesti. Teknologinen kehitys ja uudistuminen on konservatiivisempaa kuin muissa skenaarioissa. Päästöjen vähentäminen nojaa pitkälti teknologioihin, jotka ovat jo nyt kaupallisia tai demonstraatiovaiheessa. Kooste VTT:n laatimista tulevaisuusskenaarioista, lähteenä Koljonen, T. & Similä, L. (eds.) Low Carbon Finland VTT Visions 2.

2 Onni Onni-skenaariossa elinkeinoelämän rakenteiden muutos, aluekehitys ja kaupunkien uudistuminen on merkittävää. Yhdyskuntarakenteen kehitys Asumisväljyyden kehitys m 2 /asukas Uusien asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus kwh/m Asuminen Muiden kuin asuinrakennusten osuus rakennuskannasta Rakennuskanta Teollinen tuotanto keskittyy energiaa nykyistä vähemmän kuluttaviin aloihin. Innovaatiot hyödyttävät erityisesti paikallisia ja pienimuotoisia palveluyrityksiä ja näiden määrä kasvaa nykyisestä. Perinteisen energiaintensiivisen teollisen tuotannon merkitys vähenee. Vastaavasti energiateknologiassa paikallisten, hajautettujen uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien teknologiaratkaisujen merkitys kasvaa. Tarve keskitettyyn, suuren mittakaavan energiatuotantoon on vähäisempi kuin muissa skenaarioissa. Aluerakenne muotoutuu hajautetummaksi ja asumisväljyys kasvaa. Hajautuminen on seurausta etätyöstä ja asumisväljyyden kasvu on seurausta pientalorakentamisesta. Tonni Inno Onni Pirstaloitunut, kaupunkirakenteen hajautuminen kasvaa hieman Kasvaa hieman Vähenee säädösten mukaisesti Kuten nykyisinkin, omakotitalot tyypillisiä Laskee hieman 44% 42% maltillinen. Tiiviitä yhdyskuntia Pienenee Vähenee selvästi Asuinhuoneisto- ja rivitaloasuminen yleistyvät Laskee selvästi 44% 37% kohtuullisen nopeaa. Hajaantuminen kasvaa Kasvaa selvästi Vähenee selvästi Omakotitaloasuminen dominoi Laskee hieman 44% 35% kiihkeää. Vanhaa rakennuskantaa uusitaan energiatehokkailla rakennuksilla.

3 Älyä rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö muotoutuu vastaamaan ihmisten sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Tässä ympäristössä ihmiset asuvat, tekevät työtä, liikkuvat, kuluttavat ja nauttivat elämästään. Rakennetun ympäristön teknologiat ja innovaatiot syntyvät pääasiassa usean toimialan yhteistyönä. Rankennetun ympäristön oletetaan teknistyvän: erilaiset sensorit ja monitorit tekevät asumisestamme ja elämisestämme helpompaa. Tietoliikenneviestinnän kapasiteetti on jo useiden vuosikymmenien ajan kaksinkertaistunut vuodessa. Tämä on mm. valokaapelien ansiota. Viestintälaitteiden (TV:t, kamerat ym.) ovat kehittyneet ja tulevaisuudessa ne tarjoavat aidontuntuisen etäläsnäolon mahdollisuuden. Uusi playstationsukupolvi saattaa hyvinkin olla aiempia valmiimpi hyväksymään uuden teknologian osaksi elämäänsä. Tällainen elämäntapa mahdollistaisi hajautuvan asumisen ja elämisen ilman, että se johtaisi liikenneruuhkiin. Aidon tuntuinen teleläsnäolo poistaa monia niitä käytännön syitä matkustaa ja liikkua ja saattaa myös korvata tai täyttää osan ihmisten luontaisesta tarpeesta nähdä uusia paikkoja ja liikkua. miljoonaa m 2 Asuinrakennukset Kaupan, teollisuuden ja julkiset rakennukset Kuvalähde: Koljonen, T. & Similä, L. (eds.) Low Carbon Finland VTT Visions 2.

4 Energiajärjestelmä sähköistyy Vielä nykyään suuri osa rakennuskannan tarvitsemasta energiasta kuluu huonetilan ja veden lämmitykseen. Tulevaisuudessa sähkön osuus energian loppukulutuksesta tulee kasvamaan. EU:ssa tavoitteena on rakennusten osalta päästä nollaenergiankulutukseen. Hyvä esimerkki tästä on aurinkoenergian käyttö ilmastoinnin energialähteenä. Kaikissa skenaarioissa lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät hyödyntävät tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin hukkaenergiaa. Ne hyödyttävät sekä energiaverkkoja että matala-energiarakennuksia itseään. Tämä voi muuttaa merkittävästikin tapaamme tuottaa ja kuluttaa energiaa. Tonni-skenaariossa rakennuskannan uusiutuminen on maltillista. Inno-skenaariossa kaupungistuminen on nopeaa ja tilan käyttö tehokasta. Perinteisiä elinkeinoaloja korvataan palveluilla ja aloilla, jotka ovat nykyistä vähemmän tilaa vaativia. Onni-skenaariossa tilankäyttö on väljempää ja ihmiset elävät lähempänä luontoa. Omakoti- ja pientalot yleistyvät, ihmiset tekevät työtä kotoa käsin ja osissa omakotitaloista pyritään jopa osittaiseen omavaraisuuteen pienimuotoisen maanviljelyn avulla. Tarve kaupan ja teollisuuden suuryksiköihin on muita skenaarioita vähäisempää. Kesä- ja vapaa-asuntojen määrä on pienempi muihin skenaarioihin verrattuna. Vähähiilinen ja älykäs liikenne BKTn kehityksen lähde/ talouden keskeinen veturi Tavaraliikenteen volyymit Alue/yhdyskuntarakenne Henkilöliikenne Tekninen kehitys ja matalahiilisten liikennejärjestelmien käyttöönottoaste Tonni Inno Onni Raskas, valmistava teollisuus Uudet, virtuaaliset sisältötuotteet Uudet ja innovatiiviset virtuaalituotteet Säilyvät korkeana Matala Keskimääräinen Nykyisen kaltainen Urbaani, keskittynyt Hajautunut Säilyy korkeana kuten nykyisin Matala Keskimääräinen Maltillinen Korkea Edellisten välimaastossa

5 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne määräävät pitkälti henkilöliikenteen kysynnän. Mitä tiheämpi rakenne on, sitä vähemmän erityisesti moottoroitua liikennettä tarvitaan. Innoskenaarion tiivis rakenne mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen. Myös etätyö, videoneuvottelut, sähköinen liiketoiminta vähentää henkilöliikenteen tarvetta. Toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen voi merkitä muun liikkumisen kasvu. Tavaraliikenteen tarve kytkeytyy toki aluerakenteeseen ja väestötiheyteen, mutta yhteys talouteen, liiketoimintaan ja teollisuuteen on vielä ilmeisempi. Perinteinen raskas teollisuus merkitsee suuria raskaan liikenteen volyymejä. Jos taas suuntauksena on sisällöntuotanto ja virtuaaliset tuotteet, on kuljetustarve pienempi. Toisaalta nettikauppa lisää kappaletavaran kuljetuksia ja ohuiden kuljetusvirtojen hallinta on haaste: miten ihmisten sähköisesti tilaamat tuotteet saadaan toimittajilta tehokkaasti postilaatikkoihin. Vaikka teollinen tuotanto vähenisi, säilyy edelleen muita toimialoja, jotka aiheuttavat raskasta liikennettä. Näitä ovat esimerkiksi rakentaminen ja infrastruktuurin kehittäminen. Samoin ravinnontuotanto ja muut päivittäistavarat tuottavat suuria tavaravirtoja. Jos ruoan tuonti lisääntyy syntyy myös tästä yhä enemmän tavaravirtoja. Energian tuotanto ja kulutus % Suomen sähköntuotannosta voi perustua hiilineutraaliin energiantuotantoon vuonna Tämä edellyttää, että Suomen energiatuotanto on monipuolinen ja uudet hiilidioksidin talteenottoteknologiat otetaan käyttöön laajasti, sekä fossiilisten polttoaineiden että biomassan käytön yhteydessä. Jos teollisuus parantaa energiatehokkuuttaan huomattavasti ja ottaa käyttöön CCS-teknologiaa (hiilen talteenotto ja varastointi), 80 % teollisuuden käyttämästä energiasta on hiilineutraalia. Resurssitehokkuutta on parannettava ja lisättävä kierrätysmateriaalien käyttämistä. Liikenteessä käytettävän hiilineutraalin energian osuus kokonaisenergian kulutuksesta on mahdollista saavuttaa %:n taso vuonna Vähähiilisessä liikenteessä biopolttoaineiden tarve on hyvin merkittävä: jopa 40 % liikenteen energiankulutuksesta %:n rakennusten käyttämästä loppuenergiasta olisi hiilineutraalia vuonna Paikallisesti rakennuksista voidaan kehittää jopa energiaa tuottavia. Rakennusten energiatehokkuuden parannuspotentiaali on jo nykyteknologialla suuri, mutta haasteena on sen riittävän nopea toteuttaminen. Lämmitysenergian kulutuksen kehitys (huonetilan ja veden lämmitys) Omakotitalot Usean huoneiston asuintalot Huoltorakennukset