Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät. Korjausrakentamisen seminaari Pekka Pajakkala, VTT

Transkriptio

1 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät Korjausrakentamisen seminaari Pekka Pajakkala, VTT

2 2 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä

3 3 Rakennustuotannon arvo Suomessa vuonna 2012

4 4 10 Asuntorakentamisen määrä Suomessa miljardia vuoden 2012 hinnoin KOR OSUUS % uudisrakentaminen korjausrakentaminen Lähde: Tilastokeskus, VTT

5 Asuntorakentamisen määrä Länsi-Euroopassa miljardia vuoden 2012 hinnoin Asuntorakentamisen määrä Saksassa miljardia vuoden 2012 hinnoin uudisrakentaminen korjausrakentaminen LÄNSI-EUROOPPA KOR OSUUS % uudisrakentaminen korjausrakentaminen SAKSA KOR OSUUS % Asuntorakentamisen määrä Ruotsissa miljardia vuoden 2012 hinnoin uudisrakentaminen korjausrakentaminen RUOTSI KOR OSUUS % Asuntorakentamisen määrä Iso-Britanniassa miljardia vuoden 2012 hinnoin uudisrakentaminen UK korjausrakentaminen KOR OSUUS % LÄHDE: EUROCONSTRUCT

6 6 100 % Uudis- ja korjausrakentamisen osuus Suomen talonrakentamisessa =>2025, % ( ) 75 % Uudisrakentamisen osuus uudisrakentaminen 50 % 25 % Korjausrakentamisen osuus korjausrakentaminen 0 % Pekka Pajakkala VTT

7 7 Tanska Saksa Italia Ruotsi Irlanti Espanja Ranska Hollanti Belgia Unkari Norja Suomi Portugali Iso-Britannia Sveitsi Tsekki Itävalta Slovakia Puola Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta vuonna 2012, % keskiarvo 55 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Lähde: Euroconstruct Korjausrakentamisen osuus eri maiden talonrakentamisessa v. 2012, % ( ) v. 2025?

8 8 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä Suomessa käytetään korjausrakentamiseen tulevaisuudessa yli 60 % talonrakentamiseen käytetystä rahamäärästä Mille asioille muutos on herkkä Talouskasvulle, pieni kasvu painottaa korjaamista, uusille tiloille ei ole tarvetta Korjaustarpeille ja velalle sekä uudisrakentamistarpeille Julkisen vallan toimenpiteille, määräykset, valvonta, kaavoitus, prosessit, verot, tuet (korjaamiseen vai uusien (asuntojen) rakentamiseen) Arvostuksille, puretaanko vai korjataanko täydennys- ja lisärakentamiselle, yhdyskuntien tiivistämiselle Pekka Pajakkala VTT

9 9 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on Korjausvelka Korjausvaje - Korjaus- ja toimenpidetarpeet Maintenance backlog, repair debt/deficit Kuinka paljon rakennuksiin on jäänyt investoimatta, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, joka tarvittaisiin (rapautumassa olevan?) rakennetun omaisuuden saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Koko rakennetun ympäristön korjausvelasta ei ole tehty perusteellista tutkimusta. Jotkut omistajat ovat velan selvittäneet ja tehneet suunnitelmat sen poistamiseksi ( rakennukset, väylät, verkostot) VTT

10 10 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Kuluminen Korjausrakentaminen 8000 milj Asuinrakennukset Toimitila ja muut talonrakennukset Infrarakenteet Lähde: Tilastokeskus, VTT Miten korjausvelka pitää laskea? Poistoaika/käyttöaika? Paljonko on loppuun ajettavia rakennuksia ja rakenteita?

11 11 Korjausvelan määrä Suomessa ROTI 2009 Lähde: VTT, ROTI 2009, LUT

12 12 Korjausvelan määritysmenetelmät 1. Teoreettinen mallinnus - perustuu yleiseen rakenteiden käyttöikätietoon, joka voi olla tekninen käyttöikä tai toteutuvat korjaukset - esim. kuntien toimitilat (Kunkor-hanke), asuinrakennukset ( ASPE hanke) 2. Kuntotutkimuksiin perustuva mallinnus - Korjaustarve määritetään kohdekohtaisesti tai otannan perusteella - esim. Valtion väyläomaisuus, Helsingin kaupungin tilahallinto 3. Edellisten yhdistelmä (hybridi)

13 13 Mitä tarkoitetaan korjausvelalla Alasajovaihtoehto RAPAL, VTT

14 14 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä

15 15 BKT:n ja korjausrakentamisen määrän kehitys Suomessa 150 volyymi-indeksi 2000 = Talojen korjausrakentaminen BKT Pekka Pajakkala VTT Korjausrakentaminen kasvaa n.bkt:n vauhtia

16 16 7,0 Talojen korjausrakentamisen osuus BKT:sta Euroopan maissa 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 Eurooppa Suomi Saksa Tanska Norja 3,5 Ruotsi 3, Source: Euroconstruct, June

17 17 8 % 7 % 6 % Korjausrakentamisen Korjausrakentamisen suhde bruttokansantuotteeseen suhde BKT:een Suomi, % Eurooppa SUOMI 5 % 4 % 3 % EUROOPPA 2 % 1 % 0 % Korjausrakentamisen BKT-osuuden kasvu ei voi jatkua pitkään, Pekka Pajakkala VTT 6,5 % on liikaa pitkällä aikavälillä

18 18 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 1. Korjaaminen on kasvanut hieman BKT:n kasvua nopeammin, rakennuskannastamme on huolehdittu tyydyttävästi (ROTI) 2. Suomi ja Saksa käyttävät n. 6 % BKT:stä korjaamiseen, nousuvaraa ei juuri ole eli jatkossa terve kasvu on sama kuin BKT:lla 3. Korjausvelan poistamisessa on tärkeä tehdä priorisointeja Terveellisyys, turvallisuus ja toiminnallisuus etusijalle Myös alasajoja, kaikille rakennuksille ei ole jatkossa käyttöä/tarvetta Pekka Pajakkala VTT

19 19 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä

20 REMO Korjausten toteuttajat, % kustannuksista 100 % Muut 80 % 60 % 40 % Itse Ammattimiehet Erikoisurakoitsijat 20 % 0 % Korvo82 Korvo90 Remo2000 Rakennusliikkeet Copyright VTT 2002

21 21 Pienet rakennukset Yritykset korjausrakentajina Rautakauppa+DIY (tee-se-itse) Rautakauppa + asennuspalvelu (varaavat uunit, ) Tuote+asennus +palvelu (esim. lämpöpumppu, ikkunat, vesikatto, ) Asuinkerrostalot Rakennusosakohtainen kokonaispalvelu (suunnittelu+toteutus) Erikoisurakoitsijat ja rakennusliikkeet Suuret rakennukset Rakennusliikkeet ja erikoisurakoitsijat Sähkö ja automaatio Energiatehokkuusasiantuntijat

22 22 Asuntoyhtiöiden tekemät korjaukset korjauskohteittain , % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sisärakenne- ja huoneistokorjaukset Pohjarakenteet ja ulkoalueet LVIS Ulkorakenteet, julkisivut, ikkunat, parvekkeet, katto Lähde: Tilastokeskus, VTT

23 23 Indeksi 2005= ,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 Korjausrakentamisessa Hankinnat kotipuutarhoihin, on korjausrakentaminen, sekä nopeasti että rautakauppa, hitaasti huonekalukauppa, kasvavia indeksi osia 2005=100 +6%/a +4,7%/a Kuluttajien hank. kotipuutarhoihin Rautakauppa väh. Huonekalukauppa +4,6%/a Korjausrak. yht. Korjaus %/a +1 %/a Tilamuutokset 60, Lähde: Tilastokeskus, Gallup, VTT

24 24 Korjausrakentamisen tulevaisuudennäkymät - esityksen sisältö 1. Mitä voimme oppia muiden maiden kehityksestä 2. Mikä on korjausvelka ja paljonko sitä on 3. Onko meillä varaa kasvattaa korjaamista ja poistaa korjausvelka 4. Mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, missä kasvua 5. Johtopäätöksiä

25 25 Johtopäätöksiä 1. Suomen korjausaktiviteetti on korkea, kasvunvaraa syntyy, jos BKT kasvaa 2. Korjaustarpeiden ja -velan kasvu Rakennuskannasta merkittävä osa saavuttamassa 50 v iän. 3. Kaikkea korjausvelkaa ei ole mahdollista eikä järkevääkään poistaa => priorisointi oleellista 4. Yritysten kasvava rooli korjausten toteuttajana 5. Toimenpidekohtaisten korjausten kasvu LVIS-, katto-, ikkuna-, parveke-, hissi- ym. remontit 6. Energiatehokkuuden parantaminen korostuu 7. Uusien korjauskohteiden tuleminen panostusten kohteeksi, esim. lähiympäristö/piha, esteettömyys 8. Korjausrakentamisen päätöksentekoa helpotettava (erityisesti As.Oy:issä) tietoa ja selkeitä valintavaihtoehtoja lisää, viranomaisprosessit kuntoon ja nopeaksi tilastointi kuntoon Pekka Pajakkala VTT

26 26 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa